Helsingin keskustassa liikkuu yli sadan mahdollisesti vaarallisen nuoren joukko
Lähetetty: Ti Marras 10, 2020 8:46 am
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007609651.html
Helsingin keskustassa liikkuu yli sadan mahdollisesti vaarallisen nuoren joukko – Asiantuntijoiden mukaan taustalla on uusi maahanmuuttoon liittyvä ilmiö
Ryöstämällä havitellaan rahaa esimerkiksi merkkivaatteisiin. Kyse on arvostuksen tavoittelusta, koska viranomaisissa huolta herättävä nuorten joukko ei koe saavuttavansa hyvää asemaa yleisesti hyväksytyin keinoin.
HELSINGIN ydinkeskustassa sekä osassa pääkaupunkiseudun lähiöitä kokoontuu joukko vaarallisesti käyttäytyviä nuoria. Helsingin poliisi sekä useat muut viranomaiset ja jalkautuvaa työtä tekevät nuorisotyöntekijät ovat hyvin huolestuneita tästä noin 100–150 nuoren joukosta.
”Näistä nuorista intervention kohteena on varmasti ollut ihan jokainen. He ovat olleet nuorisorikostutkinnassa sekä lastensuojelussa”, sanoo ylikomisario Jari Taponen. Hän johtaa ennalta ehkäisevän työn ryhmää Helsingin poliisissa.
Nuoret liikkuvat vaihtelevissa ryhmissä ja verkostoituvat esimerkiksi sosiaalisen median Snapchat-palvelun kautta. Näillä nuorilla on herkkä taipumus käsitellä ristiriitoja väkivallalla ja käydä käsiksi omanikäisiinsä nuoriin. Osa nuorista on sellaisia, jotka eivät kaihda teräaseenkaan käyttöä saadakseen haluamansa.
NUORTEN väkivaltaisuus nousi esiin lokakuun puolivälissä Alppipuistossa. Kymmenkunnan ulkomaalaistaustaisen nuoren epäillään yrittäneen ryöstää kahta ikätoveriaan, joista toista puukotettiin. Tapaus näyttää poliisin mukaan kuvaavan juuri sitä ilmiötä, mistä poliisi ja kaduilla nuorisotyötä tekevät ovat huolissaan.
Nuorten suosimia oleskelupaikkoja ovat Helsingin päärautatieaseman ja asematunnelin sekä Oodi-kirjaston ja Kampin muodostama kolmio sekä Itäkeskus. Puistoista myös esimerkiksi Leninin ja Sibeliuksen puistot vetivät nuoria lämpimään aikaan.
Tilanne lisää pelkoa, että kuka vain nuori voi joutua pimeällä kadulla väkivallan kohteeksi.
”Kadulla ei esimerkiksi ydinkeskustassa tai Itäkeskuksessa tällä hetkellä ole kaikille nuorille turvallista myöhään illalla”, sanoo Aseman lapset -järjestössä jalkautuvaa nuorisotyötä tekevä Eliisa Ahlstedt.
MYÖS lokakuun lopussa Helsingin Vallilassa tapahtunut epäilty tappo liittyy poliisin mukaan samaan ilmiöön.
Kolmea alaikäistä epäillään taposta, jossa vuonna 2001 syntynyt nuori mies kuoli puukotuksessa saamiinsa vammoihin. Kaksi 16-vuotiasta on vangittuina. Kaikki kolmea epäiltyä asuvat pääkaupunkiseudulla. Osalla epäillyistä on ulkomaalaistausta.
Vallilan tapauksessa on sen tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Jukka Larkion mukaan kyse epäillystä ryöstöstä ja ”silmittömästä väkivallasta, jolle ei ole sen kummempaa syytä”.
”Tässä puhutaan katuväkivallasta, jossa ovat taustalla huumeet, mutta ryöstölle ei ollut motivaatiota”, Larkio sanoo.
MIKSI nuori on valmis jopa puukottamaan esimerkiksi muutaman kymmenen euron takia? Se voi useiden HS:n haastattelemien ammattilaisten mukaan johtua siitä, että tekijälle on käynyt selväksi, ettei hänellä ole yhteiskunnan hyväksymiä keinoja hankkia tuhat euroa maksavaa vaatekertaa.
Sillä hyväksyntää ja arvostusta siinä tavoitellaan.
Valtaosa 100–150 nuoren joukosta on ulkomaalaistaustaisia. Pääosa on nuorisotyöntekijöiden ja poliisin mukaan poikia, mutta joukkoon on liittynyt myös tyttöjä. Suurimmalla osalla heistä on juuria Lähi-idässä, osa on somalitaustaisten nuorten ryhmiä ja joukossa on joitakin kantasuomalaisia.
Tappeluissa ja katukulttuurissa on Ahlstedtin mukaan tapahtumassa muutos. Aikuisen auktoriteettia ei vaikeissa tilanteissa enää tunnusteta.
”Aikuisen läsnäolo ei enää tiettyjen tyyppien kanssa riitä. On esimerkiksi vieras käsite, että viranomaisiin voisi luottaa”, Ahlstedt sanoo.
Tilanteeseen ovat havahtuneet myös Fenix Helsinki -järjestön toimijat. Fenix Helsinki tuottaa viranomaisille tietoa maahanmuuttajayhteisöihin liittyvistä ilmiöistä. Se toimii yhteistyössä Helsingin poliisin ja Aseman lasten kanssa.
”On vääristynyt easy money -mentaliteetti. Vahva elementti on, ettei koeta, että yhteiskunnassa on tilaa itselle ja ettei voi menestyä Suomessa sen näköisenä kuin on”, sanoo Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed.
RYÖSTÖISSÄ taustalla voi olla esimerkiksi Monclerin takin tai Louis Vuittonin vyön havittelu. Tämä on jalkautuvaa työtä tekevien ammattilaisten mukaan yllättävän korostunutta ja uudenlainen ilmiö.
Rikoksia tehdään mahdollisesti siksi, että saadaan oma arvostus nousemaan, Ahmed kuvaa. ”Ei uskota opiskeluun tai työn kautta ansaittuun elantoon”, hän sanoo.
Ylikomisario Taposen mukaan huolen kohteena olevat nuoret ovat iältään noin 13–20-vuotiaita. Taponen haluaa kuitenkin korostaa, että Helsingin kaduilla kokoontuu iltaisin myös kymmeniä ja satoja nuoria, jotka eivät oirehdi.
Ryöstöt eivät juuri näy ydinkeskustassa vaan tapahtuvat pikemminkin esimerkiksi puistoissa, joihin valvontakamerat eivät yllä.
”Teinit ymmärtävät, että kun tekee tällaisen rikoksen, se pitää tehdä sivummalla”, sanoo hankepäällikkö Heikki Turkka Aseman lapset -järjestöstä.
Aseman lapset on ollut setvimässä useita nuorten tekemien ryöstöjen jälkiseurauksia ja oikeuskäsittelyitä.
Alppipuistossa tapahtuneessa vakavassa ryöstön yrityksessä on erityinen piirre, joka huolestuttaa Turkkaa. Paikalla oli parisataa nuorta. Silti poliisille ei marraskuun alkuun mennessä edelleenkään ole ilmoittautunut ketään, joka olisi nähnyt itse teon.
”Siellä on ollut iso porukka, mutta poliisi ei saanut yhtään silminnäkijää. Tästä kuitenkin pitää uskaltaa nyt puhua”, Turkka sanoo.
KADULLA aikaansa viettävien nuorten vaikeudet näyttävät koronapandemian aikana kärjistyneen. Yhteenotot ovat käyneet väkivaltaisemmiksi, kuvaa Aseman lasten Ahlstedt. Muutenkin kehittymässä ollutta tilannetta on hänen mukaansa nopeuttanut se, että turvallisiksi koettuja aikuisia on hävinnyt katukuvasta.
Ongelma ei poliisin mukaan ole ulkomaalaistaustaisten nuorten eikä edes heidän vanhempiensa. Se on koko yhteiskunnan asia, Taponen kuvaa.
Koti ja vanhemmat eivät välttämättä ole pystyneet riittävästi tukemaan nuoria. Kyse on poliisin ja järjestötyötä tekevien mukaan usein yli sukupolven ulottuvasta huonovointisuudesta.
Syrjäytymistä on kantasuomalaistenkin nuorten taustoissa, mutta nyt näkyy myös se, etteivät Suomeen 20–30 vuotta sitten tulleet maahanmuuttajat ole aina löytäneet paikkaansa.
”Kun koulu on huolestaan yhteydessä vanhempiin, lapsi tai nuori voi olla ainoa, joka ymmärtää Wilma-viestin. Sitten hän kertoo, että häntä kehutaan koulussa”, Taponen sanoo.
On työttömyyttä, rasismia, syrjäytymistä ja toivottomuutta. Huono-osaisuus keskittyy usein myös alueellisesti.
”Nuori esimerkiksi kääntää selän koulumaailmalle, jossa ei pärjää”, Taponen sanoo.
ERITYISESTI Itä-Helsingin lähiöissä näyttää Fenix Helsingin mukaan orastavan toinenkin ilmiö. Kyse on paluumuuttajista, jotka ovat päätyneet rikollisiksi. Fenix Helsingin mukaan palaajat houkuttavat nuoria verkostoihinsa.
Palaajien luomissa ryhmissä voi Fenix Helsingin mukaan olla alku hierarkkisen rikollisuuden kehittymiseen lähiöissä.
Kyse on Ahmedin mukaan alun perin pääkaupunkiseudulla asuneista maahanmuuttajien lapsista. Joitakin vanhempien mielestä huonosti käyttäytyneitä lapsia on Ahmedin mukaan viety vuosiksi entisiin kotimaihin ”ojentautumismatkoille”. Tai sitten koko perhe on muuttanut esimerkiksi Britannian kaltaisiin maihin, mahdollisesti pakoon rasismia.
Viime vuosina näitä nuoria aikuisia on alkanut palata.
”On niitä, jotka ovat törmänneet ongelmiin ulkomailla. He ovat nyt palanneet Suomeen pakoon tuomioita tai heidät on karkotettu”, Ahmed sanoo.
NÄKEMYS paluumuuttajista on poliisille vaikea. Heitä kiistatta on, ja poliisilla on Taposen mukaan tiedossa, että osa heistä on syyllistynyt rikoksiin myös Suomessa.
Sitä vastoin poliisilla ei Taposen mukaan ole tiedossa, että palaajat olisivat koonneet ympärilleen alaikäisiä nuoria tekemään rikoksia.
Taponen kysyy, miksi katutyötä tekevät järjestöt eivät ole kyenneet nimeämään näitä houkuttelijoita poliisille.
Tilastoja palaajien rikostaustoista ei ole, sanoo myös Ahmed. Yhteisöt ja vanhemmat eivät Ahmedin mukaan yleensä uskalla puhua viranomaisille nuorten luisumisesta rikollisiksi.
”Osa heistä on käyttänyt ulkomailla syntyneitä verkostoja ja jatkanut sitä elämäntapaa täällä”, Ahmed sanoo.
NUORTEN verkostoitumista tulee Aseman lasten Turkan mukaan seurata tarkasti. Ahlstedt kertoo aikuisista miehistä, joiden ympärillä nuoret pyörivät päärautatieaseman hämärissä nurkissa.
Poliisinkin tiedossa on, että osa huolta aiheuttavista nuorista ihannoi ja myös on osa huumekauppaa. Myös Vallilan puukotuksen tutkintaa johtava rikoskomisario Larkio pitää päärautatieasemaa paikkana, jossa ulkomaalaistaustaiset, ongelmia aiheuttavat nuoret kokoontuvat.
”On maahanmuuttajaporukkaa, joka menee kimppaan ja pyörii asemalla”, Larkio sanoo.
Hän näkee kehityssuunnan olevan kuin Ruotsissa, vaikka kuvaakin vaikeuksien olevan siellä moninaisempia kuin Suomessa.
Kokonaiskuva ei ylikomisario Taposen mukaan silti vastaa sitä, että ulkomaalaistaustaiset rikolliset ovat Tukholmassa, Göteborgissa tai Malmössä ottaneet tiettyjä alueita haltuunsa.
Suomessa ja pääkaupunkiseudulla vastaavaa kehitystä jarruttaa Taposen mukaan hyvinvointiyhteiskunta, joka puuttuu varhaisessa vaiheessa rikosoirehdintaan.
”Toisaalta meiltä puuttuu katujengiytymiseen sopiva infrastruktuuri, kuten vahvasti eriytyneet asuinalueet”, Taponen sanoo.
Turkka taas sanoo, ettei halua silotella mahdollista kehitystä.
”En tykkää siitä, että sanotaan, että Suomesta ei voi tulla toista Ruotsia. Satun asumaan Kontulassa, ja totta kai meille voi tulla.”
Jollei siis oikeasti ryhdytä laaja-alaiseen eri ammattilaisten yhteistyöhön, Turkka jatkaa ajatustaan.
VÄKIVALTAISESTI oirehtivat 100–150 nuorta eivät lopulta ole nimettömiä. Valtaosalla tilanteeseen on yksilötasolla jo puututtu useastikin, esimerkiksi lastensuojelussa.
Mutta miten nuoriin ja heidän perheisiinsä ja yhteisöihinsä voi vaikuttaa kokonaisuutena? Ammattilaisilla on Ahlstedtin mukaan vielä hapuilua siinä. Sekä siinä, miten vaikeat kysymykset ja ilmiöt lopulta liittyvät toisiinsa.
Tähän on nyt marraskuussa määrä pureutua Helsingin kaupungin, poliisin ja muiden ammattilaisten ryhmässä, jossa asioista voisi puhua suoraan.
Nuorten tavoittamiseen on jo väylä. Nuoret sopivat kokoontumisista usein Snapchat-palvelussa. Mutta myös Aseman lapset ja muut viranomaiset ovat mukana Snapissa.
”Kukaan ei Snapissa ole omalla nimellään, mutta tunnistamme jo nuorten siellä käyttämiä nimimerkkejä”, Turkka sanoo.
Helsingin keskustassa liikkuu yli sadan mahdollisesti vaarallisen nuoren joukko – Asiantuntijoiden mukaan taustalla on uusi maahanmuuttoon liittyvä ilmiö
Ryöstämällä havitellaan rahaa esimerkiksi merkkivaatteisiin. Kyse on arvostuksen tavoittelusta, koska viranomaisissa huolta herättävä nuorten joukko ei koe saavuttavansa hyvää asemaa yleisesti hyväksytyin keinoin.
HELSINGIN ydinkeskustassa sekä osassa pääkaupunkiseudun lähiöitä kokoontuu joukko vaarallisesti käyttäytyviä nuoria. Helsingin poliisi sekä useat muut viranomaiset ja jalkautuvaa työtä tekevät nuorisotyöntekijät ovat hyvin huolestuneita tästä noin 100–150 nuoren joukosta.
”Näistä nuorista intervention kohteena on varmasti ollut ihan jokainen. He ovat olleet nuorisorikostutkinnassa sekä lastensuojelussa”, sanoo ylikomisario Jari Taponen. Hän johtaa ennalta ehkäisevän työn ryhmää Helsingin poliisissa.
Nuoret liikkuvat vaihtelevissa ryhmissä ja verkostoituvat esimerkiksi sosiaalisen median Snapchat-palvelun kautta. Näillä nuorilla on herkkä taipumus käsitellä ristiriitoja väkivallalla ja käydä käsiksi omanikäisiinsä nuoriin. Osa nuorista on sellaisia, jotka eivät kaihda teräaseenkaan käyttöä saadakseen haluamansa.
NUORTEN väkivaltaisuus nousi esiin lokakuun puolivälissä Alppipuistossa. Kymmenkunnan ulkomaalaistaustaisen nuoren epäillään yrittäneen ryöstää kahta ikätoveriaan, joista toista puukotettiin. Tapaus näyttää poliisin mukaan kuvaavan juuri sitä ilmiötä, mistä poliisi ja kaduilla nuorisotyötä tekevät ovat huolissaan.
Nuorten suosimia oleskelupaikkoja ovat Helsingin päärautatieaseman ja asematunnelin sekä Oodi-kirjaston ja Kampin muodostama kolmio sekä Itäkeskus. Puistoista myös esimerkiksi Leninin ja Sibeliuksen puistot vetivät nuoria lämpimään aikaan.
Tilanne lisää pelkoa, että kuka vain nuori voi joutua pimeällä kadulla väkivallan kohteeksi.
”Kadulla ei esimerkiksi ydinkeskustassa tai Itäkeskuksessa tällä hetkellä ole kaikille nuorille turvallista myöhään illalla”, sanoo Aseman lapset -järjestössä jalkautuvaa nuorisotyötä tekevä Eliisa Ahlstedt.
MYÖS lokakuun lopussa Helsingin Vallilassa tapahtunut epäilty tappo liittyy poliisin mukaan samaan ilmiöön.
Kolmea alaikäistä epäillään taposta, jossa vuonna 2001 syntynyt nuori mies kuoli puukotuksessa saamiinsa vammoihin. Kaksi 16-vuotiasta on vangittuina. Kaikki kolmea epäiltyä asuvat pääkaupunkiseudulla. Osalla epäillyistä on ulkomaalaistausta.
Vallilan tapauksessa on sen tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Jukka Larkion mukaan kyse epäillystä ryöstöstä ja ”silmittömästä väkivallasta, jolle ei ole sen kummempaa syytä”.
”Tässä puhutaan katuväkivallasta, jossa ovat taustalla huumeet, mutta ryöstölle ei ollut motivaatiota”, Larkio sanoo.
MIKSI nuori on valmis jopa puukottamaan esimerkiksi muutaman kymmenen euron takia? Se voi useiden HS:n haastattelemien ammattilaisten mukaan johtua siitä, että tekijälle on käynyt selväksi, ettei hänellä ole yhteiskunnan hyväksymiä keinoja hankkia tuhat euroa maksavaa vaatekertaa.
Sillä hyväksyntää ja arvostusta siinä tavoitellaan.
Valtaosa 100–150 nuoren joukosta on ulkomaalaistaustaisia. Pääosa on nuorisotyöntekijöiden ja poliisin mukaan poikia, mutta joukkoon on liittynyt myös tyttöjä. Suurimmalla osalla heistä on juuria Lähi-idässä, osa on somalitaustaisten nuorten ryhmiä ja joukossa on joitakin kantasuomalaisia.
Tappeluissa ja katukulttuurissa on Ahlstedtin mukaan tapahtumassa muutos. Aikuisen auktoriteettia ei vaikeissa tilanteissa enää tunnusteta.
”Aikuisen läsnäolo ei enää tiettyjen tyyppien kanssa riitä. On esimerkiksi vieras käsite, että viranomaisiin voisi luottaa”, Ahlstedt sanoo.
Tilanteeseen ovat havahtuneet myös Fenix Helsinki -järjestön toimijat. Fenix Helsinki tuottaa viranomaisille tietoa maahanmuuttajayhteisöihin liittyvistä ilmiöistä. Se toimii yhteistyössä Helsingin poliisin ja Aseman lasten kanssa.
”On vääristynyt easy money -mentaliteetti. Vahva elementti on, ettei koeta, että yhteiskunnassa on tilaa itselle ja ettei voi menestyä Suomessa sen näköisenä kuin on”, sanoo Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed.
RYÖSTÖISSÄ taustalla voi olla esimerkiksi Monclerin takin tai Louis Vuittonin vyön havittelu. Tämä on jalkautuvaa työtä tekevien ammattilaisten mukaan yllättävän korostunutta ja uudenlainen ilmiö.
Rikoksia tehdään mahdollisesti siksi, että saadaan oma arvostus nousemaan, Ahmed kuvaa. ”Ei uskota opiskeluun tai työn kautta ansaittuun elantoon”, hän sanoo.
Ylikomisario Taposen mukaan huolen kohteena olevat nuoret ovat iältään noin 13–20-vuotiaita. Taponen haluaa kuitenkin korostaa, että Helsingin kaduilla kokoontuu iltaisin myös kymmeniä ja satoja nuoria, jotka eivät oirehdi.
Ryöstöt eivät juuri näy ydinkeskustassa vaan tapahtuvat pikemminkin esimerkiksi puistoissa, joihin valvontakamerat eivät yllä.
”Teinit ymmärtävät, että kun tekee tällaisen rikoksen, se pitää tehdä sivummalla”, sanoo hankepäällikkö Heikki Turkka Aseman lapset -järjestöstä.
Aseman lapset on ollut setvimässä useita nuorten tekemien ryöstöjen jälkiseurauksia ja oikeuskäsittelyitä.
Alppipuistossa tapahtuneessa vakavassa ryöstön yrityksessä on erityinen piirre, joka huolestuttaa Turkkaa. Paikalla oli parisataa nuorta. Silti poliisille ei marraskuun alkuun mennessä edelleenkään ole ilmoittautunut ketään, joka olisi nähnyt itse teon.
”Siellä on ollut iso porukka, mutta poliisi ei saanut yhtään silminnäkijää. Tästä kuitenkin pitää uskaltaa nyt puhua”, Turkka sanoo.
KADULLA aikaansa viettävien nuorten vaikeudet näyttävät koronapandemian aikana kärjistyneen. Yhteenotot ovat käyneet väkivaltaisemmiksi, kuvaa Aseman lasten Ahlstedt. Muutenkin kehittymässä ollutta tilannetta on hänen mukaansa nopeuttanut se, että turvallisiksi koettuja aikuisia on hävinnyt katukuvasta.
Ongelma ei poliisin mukaan ole ulkomaalaistaustaisten nuorten eikä edes heidän vanhempiensa. Se on koko yhteiskunnan asia, Taponen kuvaa.
Koti ja vanhemmat eivät välttämättä ole pystyneet riittävästi tukemaan nuoria. Kyse on poliisin ja järjestötyötä tekevien mukaan usein yli sukupolven ulottuvasta huonovointisuudesta.
Syrjäytymistä on kantasuomalaistenkin nuorten taustoissa, mutta nyt näkyy myös se, etteivät Suomeen 20–30 vuotta sitten tulleet maahanmuuttajat ole aina löytäneet paikkaansa.
”Kun koulu on huolestaan yhteydessä vanhempiin, lapsi tai nuori voi olla ainoa, joka ymmärtää Wilma-viestin. Sitten hän kertoo, että häntä kehutaan koulussa”, Taponen sanoo.
On työttömyyttä, rasismia, syrjäytymistä ja toivottomuutta. Huono-osaisuus keskittyy usein myös alueellisesti.
”Nuori esimerkiksi kääntää selän koulumaailmalle, jossa ei pärjää”, Taponen sanoo.
ERITYISESTI Itä-Helsingin lähiöissä näyttää Fenix Helsingin mukaan orastavan toinenkin ilmiö. Kyse on paluumuuttajista, jotka ovat päätyneet rikollisiksi. Fenix Helsingin mukaan palaajat houkuttavat nuoria verkostoihinsa.
Palaajien luomissa ryhmissä voi Fenix Helsingin mukaan olla alku hierarkkisen rikollisuuden kehittymiseen lähiöissä.
Kyse on Ahmedin mukaan alun perin pääkaupunkiseudulla asuneista maahanmuuttajien lapsista. Joitakin vanhempien mielestä huonosti käyttäytyneitä lapsia on Ahmedin mukaan viety vuosiksi entisiin kotimaihin ”ojentautumismatkoille”. Tai sitten koko perhe on muuttanut esimerkiksi Britannian kaltaisiin maihin, mahdollisesti pakoon rasismia.
Viime vuosina näitä nuoria aikuisia on alkanut palata.
”On niitä, jotka ovat törmänneet ongelmiin ulkomailla. He ovat nyt palanneet Suomeen pakoon tuomioita tai heidät on karkotettu”, Ahmed sanoo.
NÄKEMYS paluumuuttajista on poliisille vaikea. Heitä kiistatta on, ja poliisilla on Taposen mukaan tiedossa, että osa heistä on syyllistynyt rikoksiin myös Suomessa.
Sitä vastoin poliisilla ei Taposen mukaan ole tiedossa, että palaajat olisivat koonneet ympärilleen alaikäisiä nuoria tekemään rikoksia.
Taponen kysyy, miksi katutyötä tekevät järjestöt eivät ole kyenneet nimeämään näitä houkuttelijoita poliisille.
Tilastoja palaajien rikostaustoista ei ole, sanoo myös Ahmed. Yhteisöt ja vanhemmat eivät Ahmedin mukaan yleensä uskalla puhua viranomaisille nuorten luisumisesta rikollisiksi.
”Osa heistä on käyttänyt ulkomailla syntyneitä verkostoja ja jatkanut sitä elämäntapaa täällä”, Ahmed sanoo.
NUORTEN verkostoitumista tulee Aseman lasten Turkan mukaan seurata tarkasti. Ahlstedt kertoo aikuisista miehistä, joiden ympärillä nuoret pyörivät päärautatieaseman hämärissä nurkissa.
Poliisinkin tiedossa on, että osa huolta aiheuttavista nuorista ihannoi ja myös on osa huumekauppaa. Myös Vallilan puukotuksen tutkintaa johtava rikoskomisario Larkio pitää päärautatieasemaa paikkana, jossa ulkomaalaistaustaiset, ongelmia aiheuttavat nuoret kokoontuvat.
”On maahanmuuttajaporukkaa, joka menee kimppaan ja pyörii asemalla”, Larkio sanoo.
Hän näkee kehityssuunnan olevan kuin Ruotsissa, vaikka kuvaakin vaikeuksien olevan siellä moninaisempia kuin Suomessa.
Kokonaiskuva ei ylikomisario Taposen mukaan silti vastaa sitä, että ulkomaalaistaustaiset rikolliset ovat Tukholmassa, Göteborgissa tai Malmössä ottaneet tiettyjä alueita haltuunsa.
Suomessa ja pääkaupunkiseudulla vastaavaa kehitystä jarruttaa Taposen mukaan hyvinvointiyhteiskunta, joka puuttuu varhaisessa vaiheessa rikosoirehdintaan.
”Toisaalta meiltä puuttuu katujengiytymiseen sopiva infrastruktuuri, kuten vahvasti eriytyneet asuinalueet”, Taponen sanoo.
Turkka taas sanoo, ettei halua silotella mahdollista kehitystä.
”En tykkää siitä, että sanotaan, että Suomesta ei voi tulla toista Ruotsia. Satun asumaan Kontulassa, ja totta kai meille voi tulla.”
Jollei siis oikeasti ryhdytä laaja-alaiseen eri ammattilaisten yhteistyöhön, Turkka jatkaa ajatustaan.
VÄKIVALTAISESTI oirehtivat 100–150 nuorta eivät lopulta ole nimettömiä. Valtaosalla tilanteeseen on yksilötasolla jo puututtu useastikin, esimerkiksi lastensuojelussa.
Mutta miten nuoriin ja heidän perheisiinsä ja yhteisöihinsä voi vaikuttaa kokonaisuutena? Ammattilaisilla on Ahlstedtin mukaan vielä hapuilua siinä. Sekä siinä, miten vaikeat kysymykset ja ilmiöt lopulta liittyvät toisiinsa.
Tähän on nyt marraskuussa määrä pureutua Helsingin kaupungin, poliisin ja muiden ammattilaisten ryhmässä, jossa asioista voisi puhua suoraan.
Nuorten tavoittamiseen on jo väylä. Nuoret sopivat kokoontumisista usein Snapchat-palvelussa. Mutta myös Aseman lapset ja muut viranomaiset ovat mukana Snapissa.
”Kukaan ei Snapissa ole omalla nimellään, mutta tunnistamme jo nuorten siellä käyttämiä nimimerkkejä”, Turkka sanoo.