Kateissa olevat rynnäkkökiväärit

Tähän osioon onnettomuudet ja muu rikoksiin liittyvä keskustelu.
Avatar
CharlesBronson
Jessica Fletcher
Viestit: 3090
Liittynyt: Su Touko 10, 2015 4:58 pm

Kateissa olevat rynnäkkökiväärit

Viesti Kirjoittaja CharlesBronson »

Löytyipä mielenkiintoinen uutinen.

Ja vielä mielenkiintoisempaa on se, että juttu on: Julkaistu 11.09.2016 08:00 (Päivitetty 10.06.2021 11:13)
Miten helvetissä satuin törmäämään tuohon juttuun juuri kun se oli päivitetty vuosien jälkeen?
Poliisin tiedoista paljastui jättiyllätys: Historian merkittävin asevarkaus mennyt kaikilta ohi?

Suomen lähihistorian merkittävin asevarkaus on jäänyt täysin pimentoon, mikäli poliisin kuulutusjärjestelmästä löytyvät tiedot pitävät paikkansa.

Kyse on siitä, varastettiinko Sakon Riihimäen tehtaalta vuonna 1995 aiemmin ilmoitetun kuuden sijaan peräti 17 taittoperäistä rynnäkkökivääriä.

Lännen Media pyysi kesällä poliisia selvittämään, kuinka paljon rynnäkkökivääreitä on poliisin tietojen mukaan kateissa. Poliisille tehty tietopyyntö liittyi Vihdin poliisisurmaan, joka oli tehty Rajavartiolaitokselta vuonna 1990 varastetulla ja 26 vuotta myöhemmin löytyneellä rynnäkkökiväärillä.

Kun poliisi toimitti Lännen Medialle tiedot muista kateisiin jääneistä rynnäkkökivääreistä, paljastui todellinen jättiyllätys: Sakon Riihimäen asetehtaalta on ilmoitettu kadonneeksi yhdellä kertaa 17 taittoperäistä RK95-rynnäkkökivääriä.

Rynnäkkökiväärit on merkitty kadonneeksi Sakolta joulukuussa 1995.

Epäilimme ensin, että poliisi olisi toimittanut virheellistä tietoa, joka voisi liittyä aiemman vuoden paljon julkisuutta saaneeseen varkauteen. Vuonna 1994 Helsingin ilmatorjuntarykmentin kasarmien varastolta Tuusulasta vietiin samainen määrä, 17 kappaletta, rynnäkkökivääreitä.

Poliisi kuitenkin vahvisti pian, ettei kyse ole virheestä. Tuusulasta viedyt rynnäkkökiväärit olivat vanhempaa RK62-mallia.

Lisäksi kaikkiin Sakon tehtaalta vuonna 1995 kadonneeksi ilmoitettuihin rynnäkkökivääreihin oli poliisin järjestelmässä liitetty aseen yksilöllinen sarjanumero. Poliisi on etsintäkuuluttanut kaikki 17 asetta sarjanumeron perusteella.

Kummallista tapauksessa on se, ettei 17 aseen varkaudesta ole koskaan tiedotettu julkisuudessa.

17 taittoperäisen rynnäkkökiväärin vieminen samalla kertaa olisi lähihistorian suurin ja merkittävin selvittämätön asevarkaus.

Suomen suurimpien sanomalehtien tekstiarkistoista ei löydy ainuttakaan juttua, jossa olisi kerrottu 17 aseen varkaudesta Sakon tehtaalta.

Edes Sakon sen aikainen toimitusjohtaja Henry Paasikivi tai tuotantojohtaja Pertti Mantere eivät muista yksityiskohtaisesti joulukuun 1995 tapahtumia.

– Jos kyse olisi ollut isosta asiasta, olisin varmasti muistanut sen, Lännen Median tavoittama Mantere sanoo.

– Muistan, että meillä oli tällainen varkaustapaus, josta ilmoitettiin välittömästi poliisille. En jaksa muistaa, miten siinä kävi, kertoo puolestaan Paasikivi.

Sakon nykyinen toimitusjohtaja Raimo Karjalainen sanoo, ettei hän ole koskaan aiemmin kuullutkaan tapauksesta. Karjalainen nousi Sakon johtoon vuonna 2006.

Lopulta sanomalehtien arkistojen perusteellisen penkomisen jälkeen löytyi kolme pientä uutista, joiden avulla pääsimme tapauksen jäljille.

Ensimmäinen aiheeseen liittyvä uutinen löytyi Satakunnan Kansasta.

2. huhtikuuta 1996 julkaistussa lehtijutussa kerrottiin, että Sakon tehtaalla tehdään tarkistuksia mahdollisen asevarkauden varalta. Tutkinnallisista syistä poliisi ei ollut aiemmin kertonut asiasta medialle, vaikka epäillystä törkeästä varkaudesta oli kulunut yli neljä kuukautta.

Jutun mukaan pimeille markkinoille päätyneistä rynnäkkökivääreistä voisi saada jopa 10 000 markkaa aseelta.

Jutusta selvisi myös tapauksen senaikainen tutkinnanjohtaja, tuolloin keskusrikospoliisissa työskennellyt rikoskomisario Ilkka Laasanen.

Sisä-Suomen poliisilaitoksella nykyään rikosylikomisariona työskentelevä Laasanen muistaa, että Sakon tehtaalla tutkittiin rynnäkkökiväärien katoamista. Hän ei kuitenkaan muista tarkasti yksityiskohtia.

– Emme muistaakseni päässeet koskaan varmuuteen, oliko aseita edes viety. Muistan, että aseiden valmistusprosessiin liittyvissä kirjauksissa oli epäselvyyttä, Laasanen sanoo yli 21 vuotta sitten tapahtuneesta tutkinnasta.

Iltalehden 17. toukokuuta 1996 tekemässä uutisjutussa Laasanen kuitenkin sanoi, että "tarkistuksissa kevään aikana on varmistunut, että kuusi rynnäkkökivääriä puuttuu".

Laasanen kertoi tuolloin, että tutkinta on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Rikospaikalta ei ollut löytynyt murtojälkiä.

– En minä osaa sanoa, minne aseet ovat joutuneet, enkä sitä, ovatko ne mahdollisesti myyty eteenpäin. Mutta kyllä tällaiselle tavaralle luulisi halukkaita ostajia löytyvän, rikoskomisario Laasanen sanoi tuolloin Iltalehdelle.

Koska poliisilla ja Sakon senaikaisella johdolla ei ollut tarkempia muistikuvia poikkeuksellisesta asevarkaudesta, pyysimme poliisia toimittamaan tutkintaan liittyvät asiakirjat nähtäväksi niiltä osin, kun ne ovat julkisia.

Poliisi lähetti Lännen Medialle elokuussa 38 sivua kuulustelupöytäkirjoja, joiden perusteella löysimme asevarkauden huomanneen Sakon ampumaratapuolen senaikaisen työnjohtajan Olavi Mäkelän.

Mäkelä muistaa havainneensa 27. joulukuuta 1995, että luotivarastossa tilapäisesti säilytetystä aselavasta oli kadonnut kuusi rynnäkkökivääriä. Mäkelä ei muista, että koskaan olisi ollut puhetta 17 kadonneesta rynnäkkökivääristä.

Kuulustelupöytäkirjasta huhtikuulta 1996 löytyy kuitenkin poliisin merkintä, joka heittää epäilyn kadonneiden aseiden lukumäärän ympärille. Poliisi on kuuluttanut 17 asetta, mutta kuulustelupöytäkirjassa puhutaan 16:sta:

"Rikosilmoituksen teon aikaan oli epäselvyyttä kuudentoista rynnäkkökiväärin osalta. Tämän jälkeen määrästä on kymmenen aseen kohtalolle tullut niin sanotusti luonnollinen selvitys; kaksoisnumerointina, romutettu, testauksessa ja myyntimiesten hallussa jne", poliisi kirjasi yhden kuulustelun yhteyteen omana huomionaan.

Tutkinnanjohtaja Laasanen tai työnjohtaja Mäkelä eivät tällaistakaan lukumäärää muista, vaikka se on aikanaan tutkintapöytäkirjaan merkitty.

Tutkinnassa todistajana kuultu työnjohtaja Olavi Mäkelä ihmettelee sitä, että peräti 10:tä tai 11:tä asetta olisi vahingossa luultu kadonneeksi kaksoisnumeroinnin tai romutuksen takia.

– Kun aseita alettiin valmistaa, ensimmäisenä tehtiin sarjanumerolista. Sen jälkeen aseen runkoon, laatikon aihioon, painettiin sarjanumero. Kun yksilöllinen numero oli painettu runkoon, kyseinen sarjanumero vedettiin vihkosta yli. Vasta sen jälkeen alkoi itse aseen valmistus.

Kaksoisnumerointi tarkoittaisi Mäkelän mukaan tilannetta, jossa sama sarjanumero on painettu vahingossa kahteen tai useampaan aseeseen. Virhe huomattaisiin Mäkelän mukaan heti.

– Aseeseen painettu sarjanumero olisi jo kertaalleen vedetty yli, kun tuplanumeroidulle aseelle olisi etsitty vastaavaa numeroa sarjanumerolistasta.

Entä jos useisiin aseisiin olisi painettu vahingossa sama sarjanumero? Jotta tällainen virhe huomattaisiin jälkikäteen, aseita pitäisi olla varastossa valmistettua määrää enemmän eikä vähemmän.

Mäkelä pitää myös erikoisena, että romutukseen olisi mennyt vahingossa useita rynnäkkökiväärejä.

– Samalla tavalla sarjanumerolistaan merkittiin aina, jos ase menee romuttamolle, Mäkelä sanoo ja muistelee, ettei taittoperäisiä rynnäkkökivääreitä olisi romutettu niin suurta määrää.

Kaikki Sakolla valmistetut ja toimintakuntoiset rynnäkkökiväärit toimitettiin tuolloin Puolustusvoimien käyttöön. Voisiko olla mahdollista, että kadonneeksi kuulutetut aseet olisikin toimitettu armeijan käyttöön ja ne lojuisivat tällä hetkellä jossain asevarastossa?

– Kyllä aseet olisivat etsinnöissä löytyneet, jos ne olisivat olleet virallisen tahon hallussa. Etsintätyö valmisteluineen kesti useita viikkoja, Mäkelä muistelee.

Miten ihmeessä sitten 17 rynnäkkökivääriä on päätynyt poliisin etsintäkuuluttamaksi, jos kukaan ei muista, että kadoksissa olisi edes epäilty olevan niin paljon aseita? Varsinkaan, kun kuulustelupöytäkirjoihin kirjatut selitykset eivät työnjohtajan mukaan vaikuta uskottavilta.

Silloinen tutkinnanjohtaja Ilkka Laasanen ei muista, että aseita olisi ollut kadoksissa kuutta enempää. Hän muistelee, että aseita olisi etsintäkuulutettu varmuuden vuoksi.

– Jos on olemassa pienikin mahdollisuus, että tietynnumeroinen ase on kateissa, on se syytä kuuluttaa.

Yhtään kadonneeksi ilmoitettua asetta ei ole 21 vuoden aikana löytynyt. Esimerkiksi Tuusulan vuoden 1994 varkauden jäljiltä poliisille on palautunut kahdeksan rynnäkkökivääriä.

– Se, ettei aseita ole löytynyt, viittaa siihen suuntaan, ettei niitä olisi koskaan kadonnutkaan, Laasanen sanoo.

Mutta mistä ihmeestä löydettiin sarjanumerot 17 aseelle, jotka ovat kuulutettuina? Tai edes kuudelle, jos varmuutta niiden katoamisesta ei missään vaiheessa ollut?

– Tehtaalta on mahdollisesti tullut lisäinformaatiota jälkikäteen. Siirryin pian muihin tehtäviin ja sivuun kyseisestä tutkinnasta, Laasanen sanoo.

Lännen Media ei tavoittanut tutkintaa Laasasen jälkeen hoitaneita poliiseja. Keskusrikospoliisista ilmoitettiin, että kyseiset tutkijat ovat siirtyneet jo eläkkeelle.

Asevarkauden tutkinta keskeytettiin tuloksettomana 9. syyskuuta 1998.

Vaikka rikos ei ole selvinnyt, poliisin kuulustelupöytäkirjoista selviää mielenkiintoisia tapahtumia, jotka ajoittuvat rikoksentekoaikoihin, joulukuulle 1995.

Työnjohtaja Mäkelä huomasi yllättäen perjantaina 22. joulukuuta, että luoti- ja hylsyvaraston toisesta ovesta oli poistettu lukon telkipesä. Varaston ovi ei mennyt lukkoon.

Varastossa oli tuolla hetkellä 210 taittoperäistä rynnäkkökivääriä.

Pöytäkirjoista selviää, että samassa rakennuksessa toimineen valimoyrityksen työntekijät tekivät ennalta sovittuja sähkötöitä luoti- ja hylsyvarastossa samana perjantaipäivänä.

Koska jouluviikonloppu oli edessä ja työn kestosta ei ollut varmuutta, valimoyrityksen työnjohtaja oli pyytänyt Sakolta yleisavainta, jotta sähkömies pääsisi kulkemaan pyhänä luotivarastoon.

Yleisavainta ei suostuttu luovuttamaan, joten oven lukko ruuvattiin sijoiltaan.

Valimoyrityksen työntekijä kertoo, että sähkömies sai työnsä valmiiksi varastossa perjantaina kello 14 mennessä. Lukkoa ei voitu ruuvata paikoilleen, sillä lukonkieli oli asetettu takalukkoon eikä avainta takalukon avaamiseen ollut sillä hetkellä saatavilla.

210 rynnäkkökivääriä ja tuhansia kiloja luoteja sisältäneen varaston ovi jätettiin auki joulun yli.

Sakon tehtaat oli aidattu ja portilla oli jatkuvasti vartija. Tehtaalla ei saanut kulkea muuta kuin ennalta sovitusti.

Kuulusteluissa portilla työskennellyt vartija kuitenkin myönsi, että oli päästänyt sähkötöitä lukitsemattomassa luotivarastossa tehneen miehen eräänä joulukuun lopun iltana portista sisään ilman erillistä lupaa. Vartija ei muista tarkkaa päivää. Tapaus sattui kuitenkin työajan ulkopuolella. Sähkötöitä tehnyt mies oli ajanut portille valimoyrityksen mekaanikon autolla.

"Hän pyysi saada lupaa ajaa autolla portista sisälle, koska hänen pitäisi kertomansa mukaan viedä tehtaalle hiekkasäkki. Asia on ainakin näin jälkikäteen arvioiden hyvin erikoinen. Sitä ennen tai sen jälkeenkään kenelläkään ei ole ollut tarvetta kuljettaa hiekkaa tällä tavalla tehtaalle", vartija kertoi tutkinnanjohtaja Laasaselle kuulusteluissa 13. helmikuuta 1996 Riihimäen poliisiasemalla.

Vartijan lausunnon jälkeen valimoyrityksen sähkömiehestä ja mekaanikosta tuli asevarkauden pääepäiltyjä.

Poliisi selvitti miesten tilitapahtumat ja puhelutiedot. Miehet otettiin kuulusteluihin vasta kolmen viikon kuluttua vartijan lausunnosta.

Miesten kertomusten mukaan hiekkaa ei kuljetettu tehtaalle, vaan sitä haettiin autolla tehtaalta. Kuulusteluissa miehet sanoivat, että tehtaalta joulukuun lopulla haetuilla hiekkasäkeillä oli tarkoitus parantaa mekaanikon auton ajettavuutta laittamalla painot auton perään.

Myöskään epäillyt eivät muistaneet tarkkaa päivää, milloin hiekkasäkit noudettiin. Tapahtumat ajoittuivat kuitenkin joulukuun lopulle.

Epäiltyjen mukaan autoon laitettiin neljä noin 25 kilon panoista hiekkasäkkiä, jotka lastattiin autoon valimon päädyssä sijaitsevan oven edessä.

Myös luotivarasto sijaitsi samassa päädyssä. Vartija kertoi kuulusteluissa, ettei kameralla nähnyt paikkaan, johon auto parkkeerattiin.

Joulun jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä, keskiviikkona 27. joulukuuta, Mäkelä palasi työpaikalle ja huomasi, että luotivarastosta on kadonnut kuusi asetta.

Murtojälkiä ei löytynyt.

Poliisi kuulusteli sähkömiestä kahdesti perättäisinä päivinä 5. maaliskuuta ja uudelleen 6. maaliskuuta 1995. Mekaanikkoa poliisi kuulusteli kerran, 5. maaliskuuta.

Näiden epäiltyjen kohdalla poliisi on kirjannut kaikkiaan viisi sivua muistiinpanoja.

Epäillyt kiistivät syyllistyneensä asevarkauksiin.

Tämän jälkeen poliisi ei enää kuullut miehiä. He ovat vapautuneet epäilyistä.

Vaikka poliisilla ja Sakon entisellä johdolla on asiasta vain hämäriä muistikuvia, Mäkelää varkaus vaivaa edelleen. Viimeksi asevarkaus palautui hänen mieleensä, kun Vihdin poliisisurman tekoaseeksi paljastui varastettu rynnäkkökivääri.

Vihdin poliisisurmaa seuranneina päivinä alkoi valtaisa mediamyllytys siitä, mistä rynnäkkökivääri oli peräisin.

– Silloin jännitin, että joko viimein mysteeri selviäisi – edes osittain, Mäkelä sanoo.

Ei selvinnyt.

Vihdin surma-ase ei ollut peräisin Sakon varkaudesta vaan Rajavartiolaitokselta. Ase oli myös vanhempaa RK62-mallia.

Mäkelä epäilee, ettei aseita löydy koskaan. Hän arvelee, että ne on heitetty joko järven pohjaan tai vaihtoehtoisesti piilotettu jonkun ullakolle purujen sekaan.

– Varkailla on voinut mennä pupu pöksyyn. Ei ole uskallettu myydä niitä eteenpäin vaan piilotettu ne mahdollisimman varmaan paikkaan. Se selittäisi sen, miksi ne eivät ole koskaan löytyneet.

Myös kadonneiden aseiden lukumäärästä Mäkelä on vakuuttunut.

– Kuusi asetta oli kadonnut lavan kehikosta. Kuutta jäljitettiin ja kuusi jäi kateisiin. Mistään 17 aseesta ei ollut koskaan puhetta.

Asevarkauden lisäksi mysteeriksi jää se, missä vaiheessa Sakolta kadonneiden aseiden lukumäärä nousi poliisin pöytäkirjoissa kuudesta 17:ään. Mikään muu poliisin dokumentointi kuin etsintäkuulutuspöytäkirja ei kerro niin suuresta kadonneiden aseiden lukumäärästä.

Poliisi on silti etsintäkuuluttanut tapaukseen liittyen 17 asetta.

Kukaan ei kuitenkaan tunnu tietävän, miksi.
https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/kot ... -1.2121236
it's my car !