Poika kuoli seura­kunnan kesä­leirillä Ähtärissä

[Zorro7]

^ jesta mitä paskaa just luinkaan.

Eipä sitä ole tarttenut menehtyneen olla uskonnollisesta perheestä. SRKn leireille saa osallistua ihan ilman uskonvelvoitetta. Tosin tämähän sitten saattoi olla kosto uskottomuudesta, sun mallin mukaan.

Itse ateistiperheen penskana monet SRKn leirit heingissäselvinnyt.

Ei kyse ole minun mallistani, vaan kristinuskon mallista. Tietenkään menehtyneen ei ole tarvinnut olla uskovainen tai uskovaisesta perheestä. Jumala sallii tällaisten tapahtuvan omiensa kesäleirillä ja siitä ei saisi osoitella itse pääjehua tai nen alaisiaan? Niin täällä maallisissakin piireissä tehdään.

Aika sakeaa on. Sinulla joku suora yhteys Jumalaan vai mistä sait käsityksen että Jumala sallii?
Nykyajan kirkko on myös aika maallistunut ettei sitä minään
"Jumalallisena instituutiona" voida pitää.

[Kitarisa]

↑

No asiaan perehtyneet ovat kertoneet jumalan olevan kaikkivoipa ja jokaisen henki on hänen käsissään. Kerrottu myös, että on rakastava ja sitä rataa. Jumala siis joko tarkoituksellisesti aiheutti sen tai sitten katseli sivusta ja salli sen tapahtuvan. Tästä ei kait syvästi uskovaisillakaan ole esittää eriäviä mielipiteitä. Kirkko toki on maallistunut, mutta kyllähän se konsepti perustuu siihen, että on olemassa kristinuskon kaikkivoipa jumala.

Itseäni tuollainen keekoilu lähinnä huvittaisi, ellei siihen sisältyisi nyt nähtyjä tragedioita. Siunaustilaisuudessa kuullaan ne tutut mantrat, kuinka jumala on suuressa viisaudessaan näin päättänyt, eikä meidän maan matojen kannata yrittää hänen viisautensa perään kysellä sen enempiä. Melkoista selittelyä.

Ateistina on helpompi ymmärtää, että onnettomuuksia sattuu, eikä kaikkia voida mitenkään ennakoida. Ei se omalle kohdalle osuessa tuskaa helpottaisi, mutta sen ympärille rakennetut korulauseet jostain taivaan isästä, on valitettavan koomista sirkusta. Toki uskovaisilla ja kirkolla on aiheen tiimoilta hyvä tahto ja heillä halu auttaa ihmistä ymmärtämään. Mutta kun asiaa tarkastelee heidän henkiolentonsa vinkkelistä, niin aika absurdilta alkaa näyttämään.

Lainaustorni korvattu nuoliviittauksella
-NILS-

[Ifigeneia]

Mietityttää, millainen pohja uimapaikalla on. Lapsia olisi parempi uittaa rannoilla joilla ei kertakaikkiaan pääse uppeluksiin asti, ainakaan heti muutaman metrin päästä rantaviivasta.

Pohja voi myös olla ihmeellistä mössöä, jalkaan kietoutuvia kasveja löytyy, ja kusipäiden nakkelemaa roinaa.

[RL11/6]

Nykyajan kirkko on myös aika maallistunut ettei sitä minään
"Jumalallisena instituutiona" voida pitää.

Rahantekotaho tuo on omalle ylimystöllensä. Myöskin vinoutuneita seksuaalitaipumuksiaan he harjoittavat kesäleirinuorisoa hyödyntäen. Sen vuoksi poliisin tulisi tutkia vainajaa tarkemmin.

[canis lupus]

Seinäjoen seurakunnan vt. kirkkoherra Liisa Rantalan mukaan yksi lapsista painui pinnan alle uimavalvonnasta huolimatta.

Meni sitten painumaan pinnan alle uimavalvonnasta huolimatta. Kuriton kakara. Ei pysynyt Herran nuhteessa.

[Nippu]

Kristityillä on erilaisia uskomuksia siitä, miten paljon Jumala maalliseen elämään sekaantuu. "Herra antoi, Herra otti" -ajattelu on aika vanhakantaista ja nykyään selvästi vähemmistössä. Suurin osa uskonee ikävien asioiden tapahtuvan siksi, että ihmiset ovat epätäydellisiä ja sössivät asiansa kuka milläkin tavalla. Jumalalta pyydetään suojelusta, viisautta, voimaa, kestävyyttä surujen edessä jne., mutta harva on sitä mieltä, että onnettomuudet olisivat Jumalan sallimia, saati Hänen syynsä. Varsinkin maallistuneen, luterilaisen uskon ajatellaan ennemmin olevan tukena ja luovan toivoa, kuin konkreettisesti auttavan.

Lapsen vanhemmat ovat jollain tavalla tuttuja omille jälkeläisilleni, mikä tuo asian erityisen lähelle. Pojan isoisä on toivonut runsasta osanottajamäärää huomiseen suruhartauteen. Niitä järjestetään omaisten ja muiden läheisten tueksi ja osanottajien läsnäolo ehkä lohduttaa vähän. Toivon kovasti voimia läheisille.

Joku kysyi siitä rannasta. Se on hiekkaranta, joka syvenee melko tasaisesti, mutta ei erityisen loivasti. Eli kyllä siinä on mahdollista ajautua huomaamattaan niin syvälle, etteivät jalat ota enää pohjaan.

Minäkin muuten ihmettelin noiden kiertoilmausten käyttöä. Olisiko niin, että lapsen tarkan iän kertomisen epäiltiin alkuvaiheessa olevan liian tarkka henkilötieto, tällä kylällä kun ikäluokkien koot ovat vain muutaman kymmenen mukulan suuruisia? Ja ehkä hukkumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö ei ole elvytettävissä? Eli jos on saatu elvytettyä, niin ei mielellään puhuta hukkuneesta, vaan sanotaan "meni elottomaksi"?

[VastarannanKiiski]

En lähtisi lähellekään vettä pentulauman kanssa nykyään. Lasten uimataito on heikentynyt ja monella lapsella on hyvin vähän kokemusta luonnonvesistä. Eivät he, sen kummemmin kuin vanhempansa ymmärrä vaaroja, eikä niitä lapsille selitetä. Tämä yhdistettynä siihen, etteivät vanhemmat aseta lapsilleen rajoja, joten nämä eivät usko mitään, lisänä ehkä ylivilkkaus ja yhtälö on täysi painajainen lapsia valvoville.
Vaikkei olisi uimataitoa, nämä pikku-keisarit haluavat samaa kuin uimataitoiset kaverit.
Turussakin oli ihan hiljattain 3 mamuperheen lasta meinannut hukkua. Marssitaan vaan mereen kuin se olisi joku uima-allas ja äkkisyvä yllätti.
Ja Yyterissä ne pennut ajelehti uimapatjalla virtauksen mukana merelle.
Ehdottaisinkin joka paikkaan rannoille kylttejä "danger sharks", niin ruumiita tulisi vähemmän, eikä urpoja vanhempia tai lapsia tarvitsisi koko ajan pelastaa, kelkkoa maihin ja elvyttää.

[Musta-Pekka2016]

Olikohan saanut muotirokotteen jonka seurauksena sitten kuoli? Saavat vanhempansa itseään syyttää mikäli ovat piikille lapsensa vieneet.

[Tessu]

Niimpä on lapsia hukkunu ihan kotipaikan ojiinkin että aina vaan ei voi valvoa,toki tässäkin jo 8v niin ei ihan pienestä kyse,jos ei omaa uimataitoa ei pidä veteen päästääkkään!

[Rockyfist]

Anteeksianto voi olla koetuksella, kun on luotettu oma lapsi leirille muiden valvottavaksi.

8 -vuotiaat saa harvoin sairaskohtauksia. Jos saavat, niin yleensä niistä kerrotaan leirin vetäjille ja silloin pitäisi olla extravalvonta! Jos tiedossa olisi vaikka epilepsia niin en valvojana päästäisi minun vastuulla olevaa epileptikkoa uimaan muuta kuin polven korkuiseen veteen ja olisin itse haukkana vieressä.

Voihan se olla että lapsi ja valvoja ovat kummatkin arvioineet lapsen uimataidon alakanttiin ja lapsi on uinut muiden perässä tai yksin liian syvälle tai sitten vaan hukkunut liian rajussa vesileikissä.

Toivottavasti valvoja on oikeasti valvonut lapsia, eikä esim. näpytellyt kännykkää niin kuin valvojilla on nykyään uimahalleissa tapana tehdä.

Voi valvojilla olla tuskaa katsoa vanhempia silmiin, kun he tulevat katsomaan sinistä ja kuolemasta kangistunutta rakasta elotonta lastaan. Edellisen kerran lapsi vielä vastaili ja hymyili takaisin. Sanoi ehkä että kyllä minä pärjään, vaikka sisällä sielussa jännitti. Seuraavaksi leiriläinen tuhkataan tai laitetaan kokonaisena maan poveen.

Osanotot vanhemmille. Tällaista ei halua kenellekään.

[Ifigeneia]

Omien kokemusteni pohjalta olen sitä mieltä että huonosti uivaa, saati uimataidonta, ei saisi laittaa lainkaan kenenkään muun kuin oman perheensä valvontaan silloin kun ollaan veden kanssa tekemisissä. (Tokikaan en väitä, kun en tiedä, että tässä olisi huonosta uimataidosta kyse, mutta jos on...)

Kun olin pieni, meidän perhe ei ikinä käynyt kuin kerran tai pari vuodessa rannalla, ja ko. järven pohja oli kivikkoa. Isäni ei osannut uida (oli lapsena heitetty veneestä järveen että oppisi uimaan, ei oppinut). Äitini osasi, mutta eläissäni en häntä järvessä nähnyt. Kotona minua ei siis opetettu uimaan, eikä laitettu uimakouluunkaan.

11-vuotiaana olin sukulaisten perheessä kesää viettämässä. Tätini osti minulle uimarenkaan, ja sen kanssa sitten polskin järvessä jonka rannalle yhdessä mentiin. Serkkuni vei sen renkaan pelleilläkseen kavereidensa kanssa. Lähdin perään, kävelin liian syvälle ja upposin veden alle. Itse muistan huutaneeni apua, mutta mitään muuta en muista. Serkku oli minut sieltä repinyt ylös ja olin kuulemma meinannut hukuttaa hänetkin.

Tapauksesta ei koskaan puhuttu minun kuulteni mitään, joten oletin että äidilleni ei edes kerrottu. Vasta ihan aikuisella iällä kuulin että oli hänelle sanottu tapahtuneesta. Eipä sitten minulle sanonut mitään.

IKINÄ ei pidä olettaa eikä ainakaan toivoa yhtikäs mitään, että kyllä se lapsi pärjää, vaikkei ole mitään opetettu. Minä opettelin parikymppisenä ominpäin uimaan ja virallisen määritelmän mukaan en osaa uida, koska minähän en sinne vedenpinnan alle enää kertakaikkiaan suostu menemään. Enkä osaa selkää. Enkä tiedä onko minusta uimaan niin pitkää matkaa kuin edellytettäisiin. Uin aina rannan suuntaisesti ja lyhyehköjä rupeamia kerrallaan.

[Rockyfist]

Omien kokemusteni pohjalta olen sitä mieltä että huonosti uivaa, saati uimataidonta, ei saisi laittaa lainkaan kenenkään muun kuin oman perheensä valvontaan silloin kun ollaan veden kanssa tekemisissä. (Tokikaan en väitä, kun en tiedä, että tässä olisi huonosta uimataidosta kyse, mutta jos on...)

Kun olin pieni, meidän perhe ei ikinä käynyt kuin kerran tai pari vuodessa rannalla, ja ko. järven pohja oli kivikkoa. Isäni ei osannut uida (oli lapsena heitetty veneestä järveen että oppisi uimaan, ei oppinut). Äitini osasi, mutta eläissäni en häntä järvessä nähnyt. Kotona minua ei siis opetettu uimaan, eikä laitettu uimakouluunkaan.

11-vuotiaana olin sukulaisten perheessä kesää viettämässä. Tätini osti minulle uimarenkaan, ja sen kanssa sitten polskin järvessä jonka rannalle yhdessä mentiin. Serkkuni vei sen renkaan pelleilläkseen kavereidensa kanssa. Lähdin perään, kävelin liian syvälle ja upposin veden alle. Itse muistan huutaneeni apua, mutta mitään muuta en muista. Serkku oli minut sieltä repinyt ylös ja olin kuulemma meinannut hukuttaa hänetkin.

Tapauksesta ei koskaan puhuttu minun kuulteni mitään, joten oletin että äidilleni ei edes kerrottu. Vasta ihan aikuisella iällä kuulin että oli hänelle sanottu tapahtuneesta. Eipä sitten minulle sanonut mitään.

IKINÄ ei pidä olettaa eikä ainakaan toivoa yhtikäs mitään, että kyllä se lapsi pärjää, vaikkei ole mitään opetettu. Minä opettelin parikymppisenä ominpäin uimaan ja virallisen määritelmän mukaan en osaa uida, koska minähän en sinne vedenpinnan alle enää kertakaikkiaan suostu menemään. Enkä osaa selkää. Enkä tiedä onko minusta uimaan niin pitkää matkaa kuin edellytettäisiin. Uin aina rannan suuntaisesti ja lyhyehköjä rupeamia kerrallaan.

Kiitos tästä. Tämä oli malliesimerkki siitä että keneenkään ei voi ikinä enää luottaa. Kiitos serkulle.

[Ifigeneia]

Kiitos tästä. Tämä oli malliesimerkki siitä että keneenkään ei voi ikinä enää luottaa. Kiitos serkulle.

Ollos hyvä. Meikäläisen suvussa tai suvuissa on ollut niin ihme touhua että kumma kun ei ole saatu sen useampaa hengiltä, kuin se yksi kaukaisempi sukulaismies jonka isänsä kuulemma tappoi kirveellä.

Nykyajan ihmisiä pidetään nössöinä kun ei isketä suurinpiirtein dynamiittipötköä kersan kouraan että leiki tolla. Mutta mikä ihmeen eloonjäämistaistelu hyvinvointivaltiossa kuuluisi olla... Ja sota-aika meni jo ajat sitten.

Kyllä lapsiaan saa ja on lupa varjella.

[Oikeus ennen kaikkea]

SEINÄJOEN seurakunnan kesäleiri 1.–3.-luokkalaisille sai hirveän päätöksen 19. kesäkuuta, kun 8-vuotias poika hukkui järveen Ähtärin Honkiniemessä.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes alkoi tutkia tapausta. Raportin mukaan poika oli hukkunut matalaan, maksimissaan metrin syvyiseen rantaveteen.

Seurakunnan työntekijät kertoivat Tukesille, että he lähtivät uimarannalle yhteensä 24 lapsen kanssa.
Mukana oli kolmen työntekijän lisäksi 11 isosta, eli vanhempaa nuorta. Kaksi työntekijää oli ollut seurakunnan nuorisotyössä yli 10 vuoden ajan. Kolmas oli kesätyöntekijä, mutta hänellä on raportin mukaan runsaasti kokemusta lasten ja nuorten leiritoiminnasta.

Rannalle oli vedetty suuri ponttonilaituri, jonka ohi ei saanut uida. Lapset eivät saaneet seurakunnan työntekijöiden mukaan edes koskea ponttoniin.
Uimaan meni 22 lasta. Yksi lapsista jäi rannalle ja yksi vain kahlasi vedessä. Kolme seurakunnan työntekijää jäi rannalle valvomaan, kun isoset menivät muiden lasten kanssa uimaan.
Rannalle jääneet valvojat kertoivat Tukesille, että lasten määrää oli vaikea laskea. Osa vedessä olleista lapsista sukelteli ja vanhemmat nuoret olivat heidän seassaan.
Jossain vaiheessa yksi seurakunnan työntekijöistä laski rannalla ja vedessä olleen vain 23 lasta. Myös muut aikuiset saivat saman lukeman. Lapset käskettiin pois vedestä ja heidät järjestettiin huoneittain. Silloin viimeistään ymmärrettiin, että yksi poika puuttui.
Yksi lapsi sanoi aikuisille, että poika olisi mennyt vessaan. Wc-tiloja lähdettiin tarkistamaan, ja yksi seurakunnan työntekijä lähti pyörällä kauemmille rakennuksille. Poikaa ei löytynyt.

Lapset käskettiin omiin huoneisiinsa, ja työntekijät lähtivät etsimään poikaa vedestä soutuveneellä ja sup-laudalla. Tässä vaiheessa he soittivat hätäkeskukseen.

YHDELLE seurakunnan nuoriso-ohjaajalle tuli olo, että rannalla seisova ponttoni pitäisi tarkistaa.
8-vuotias poika löytyi veden alta ponttonin vierestä. Seurakunnan työntekijä kantoi hänet rantaan.
Poikaa ryhdyttiin elvyttämään. Hätäkeskus oli koko ajan puhelimen päässä ja antoi luvan myös rannalla olevan defibrillaattorin eli sydäniskurin käyttöön. Sen käytössä oli kuitenkin ongelmia, sillä seurakunnan työntekijöiden mukaan defibrillaattori tuntui pienelle pojalle liian suurikokoiselle ja se oli myös nopeasti yltä päältä hiekassa.
Lopulta vain yksi sydäniskurin isku onnistui. Työntekijät jatkoivat elvytystä, kunnes ambulanssi saapui. Ambulanssihenkilökunta sai pojan tilan vakautumaan.
Ambulanssihenkilökunta kiitti seurakunnan työntekijöitä elvyttämisestä, sillä sen mukaan mitään ei olisi ollut tehtävissä, jos elvytystä ei olisi jo aloitettu ja saatu onnistumaan.
Poika kiidätettiin läheiselle helikopterille, joka vei hänet Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.
Kaksi päivää myöhemmin 8-vuotias poika menehtyi sairaalassa.

POHJANMAAN poliisi aloitti kesällä tapauksesta kuolinsyyntutkinnan. Poliisi ei vielä kesällä ollut aloittanut hukkumisesta rikostutkintaa.
Kesän tietojen mukaan poliisi tekee asiasta erillistä esiselvitystä muiden viranomaisten kanssa. He selvittävät tapahtunutta sekä leiritoimintaan liittyviä järjestelyjä ja vastuita. Sen perusteella poliisi arvioi, onko rikostutkinnalle tarvetta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009885694.html

[Oikeus ennen kaikkea]

8-vuotiaan pojan kuolemassa seurakuntaleirillä epäillään rikosta
POLIISI on aloittanut rikostutkinnan 8-vuotiaan pojan hukkumisesta Ähtärin Honkiniemessä viime kesänä.
Poika hukkui Seinäjoen seurakunnan järjestämällä kesäleirillä juhannusviikon alussa, ja nyt poliisi epäilee kuoleman­tuottamuksesta kahta leirillä mukana ollutta seurakunnan työntekijää.

POLIISI siis epäilee, että työntekijät olisivat laiminlyöneet pojan valvonnan, ja siten aiheuttaneet tämän kuoleman.
– Heidän osaltaan on tutkittu sitä, onko laiminlyöntiä tapahtunut vai olisiko heidän täytynyt tehdä jotain toisin, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markku Kaperi kertoo Ilta-Sanomille.

TUTKINTA siirtyy pian syyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjä päättää siitä, nostaako hän syytteen ja vie asian oikeuteen.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010290782.html