Pelastusopiston entistä hallintojohtajaa epäillään törkeästä petoksesta

[Oikeus ennen kaikkea]

Poliisi on saanut valmiiksi rikostutkinnan Pelastusopiston entisen hallintojohtajan toimista. Poliisi epäilee Pelastusopiston hallintojohtajan sijaisena Kuopiossa toiminutta Rauno Maaninkaa törkeästä petoksesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjä on nostanut näillä nimikkeillä myös syytteet Maaninkaa vastaan, mutta asiaa käsitellään Oulun käräjäoikeudessa todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella. Syytteiden sisältö tulee tarkemmin julkiseksi vasta oikeudenkäynnin alkaessa.
Poliisin rikostutkinta asiassa kesti kauan Oulun poliisilaitoksen talousrikostutkinnan työruuhkan vuoksi, minkä lisäksi poliisilla oli vaikeuksia saada Maaninkaa kuulusteluihin prosessin aikana. Maaninka itse kiistää rikosepäilyt.
Törkeän petoksen ja virkarikoksen epäily koskee tapahtumia talvella 2018–2019, joten asian käsittely on viipynyt jo vuosia.

Maaninka työskenteli tapahtumien aikaan Muhoksen kunnan hallinto- ja talousjohtajana sekä kunnanjohtajan sijaisena. Hän otti kuitenkin vastaan Pelastusopiston hallintojohtajan sijaisuuden Kuopiossa kertomatta, että hän on edelleen yhtä aikaa töissä Muhoksen kunnassa.
Asia paljastui, kun kaksi työnantajaa törmäsi epäselvyyksiin, kuka työnantajista saa korvausta viranhaltijan sairauspäivien ajalta. Asiassa oli ehtinyt myös jo tulla riitaa siitä, onko Maaninka etätöissä vai miten hän hoitaa virkojaan.
Tapahtumien tultua ilmi Muhoksen kunta irtisanoi Maaningan. Pelastusopiston käsityksen mukaan Maaninka ei ilmaantunut työpaikalleen enää Kuopiossa ja määräaikainen virkasuhde päättyi. Maaninka tosin itse on sanonut päättäneensä itse virkasuhteen opistolla kesken kauden.

Vyyhti yltyi täydeksi rähinäksi, kun seuraavaksi Maaninka teki rikosilmoituksia ja kanteluita ainakin yhdestätoista vastuuhenkilöstä Muhoksen kunnassa.
Rikosilmoitukset ja kantelut koskivat kunnan johtohenkilöstöä sekä luottamushenkilöitä. Ne eivät johtaneet mihinkään.
Sen sijaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeus katsoi Maaningan itse toimineen väärin työskennellessään yhtä aikaa Kuopiossa ja Muhoksella ilmoittamatta sivutoimestaan asianmukaisesti työnantajalle.
Hallinto-oikeuden mukaan kunnalla oli oikeus irtisanoa Maaninka varoitusta antamatta eikä vakavassa tilanteessa ollut ollut edes tarvetta selvittää, olisiko hänet voinut sijoittaa toiseen virkaan.

Kunta epäili Maaningan myös nostaneen palkkaa yhtä aikaa molemmista työpaikoista, joten asiassa alkoi siksi myös poliisin rikostutkinta. Maaningan epäillään siis petoksella huijanneen sekä kuntaa että Pelastusopistoa.
Maaninka nosti ennen itseensä kohdistuneen rikostutkinnan valmistumista oikeusprosessin myös Pelastusopiston rehtoria Mervi Parviaista vastaan ja yllytti yhtä opiston työkaveriaan samaan. Pohjois-Savon käräjäoikeus totesi vuosi sitten pitkittyneen prosessin päätteeksi, ettei Parviainen ollut syyllistynyt rikoksiin Maaninkaa vastaan.
Parviainen tuomittiin kuitenkin työsyrjinnästä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin siitä, miten hän oli kohdellut Maaningan työkaveria varaluottamusmiehen asemaan liittyneessä tilanteessa. Hovioikeus piti tuomion voimassa.

Maaninka on lisäksi hyvin poikkeuksellisesti työllistänyt kuntia ja hallinto-oikeuksia ympäri Suomen hakemalla lukuisiin kuntien johtotehtäviin. Kun häntä ei valittu virkaan, hän on usein kannellut valinnasta vetoamalla syrjintään tai prosessin muotovirheeseen. Hän on tehnyt myös muita hallintokanteluja tietyistä kunnista kuten taas Muhoksen kunnasta.
Koulutukseltaan Maaninka on juristi. Hänellä on ollut käynnissä erilaisia riita- ja kanteluprosesseja kuntien kanssa noin kymmenen vuoden ajan.

https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/6318912