Omakotitalossa räjähti keskellä yötä, osa tiiliseinästä katosi

[cossu2]

On tosiaan jälki sen näköistä että varmasti ollut vesi pitkälle yli 100 asteista siinä vaiheessa kun varaajan sauma on pettänyt, eli todennäköisesti termostaatti pettänyt tai kontaktori jäänyt jumiin, normaali säädöillä tuota ei ole saanut aikaiseksi kun termostaateissa asteikko loppuu johonkin 95 asteeseen. Toki jos termostaatti on ollut pelkästään varaajan alaosassa ja käännetty nupit kaakkoon niin voihan sen varaajan kiehumaan saada termostaatin kanssakin.

Vedellä yli 100 asteisena on se ikävä puoli että vaikka varoventtiilikin toimisi niin siinä vaiheessa kun varoventtiili päästää painetta purkaantumaan, kiehuminen yltyy ja nostaa lisää painetta, ja lopulta sitten kun varoventtiilin kautta tarpeeksi vettä on poistunut varaajasta niin veden kiehuminen alkaa nostamaan painetta niin nopeasti että varoventtiili ei kerkeä sitä purkamaan ja jossain vaiheessa sitten varaajan saumat pettää, ja kun se 1000 - 2000 litraa 110 asteista vettä purkaantuu pannuhuoneeseen niin se on sitten höyrystyessään tuollainen pommi.

Tuollaisen tilanteen jos havaitsee ajoissa, niin varaajan lämmitys äkkiä seis eikä missään nimessä saa yrittää päästää painetta pois varaajasta, jos mahdollista niin verkoston täytön kautta kylmää vettä varaajaan, ja itse kauas varaajasta odottamaan että se jäähtyy varmasti alle 100 asteiseksi.

Varoventtiilin ja sen poistoputken pitää pystyä poistamaan lämmitysvastuksen tms lämmönlähteen täyden tehon tuottama ja varaajaan kertynyt höyry/vesi niin ettei paineastian suurin sallittu paine ylity. Jos ei pysty, varaajassa on törkeä suunnitteluvirhe. Räjähdys vaatii, että 1) varaajan termostaatti vikaantuu 2) lämpötilan rajoitin vikaantuu ja 3) ylipaineventtiili vikaantuu taikka on suunniteltu väärin, eikä pysty poistamaan painetta riittävän tehokkaasti. Räjähdys vaatii kaikkia kolmea yhtäaikaista vikaa.

Toivotaan että Tukes selvittää, mikä meni pieleen.

Ainakin nimeltämainitsettoman firman tuotteet ovat nykyään sellaista kuraa, ettei ihmetytä.

Noita kontaktorien kiinni jäämisiä on varmaan satoja vuodessa ympäri Suomea, mutta yleensä selvitään van muoviputkien vauriolla tai ei mitään.

Sähkökotelo kun on näppärästi asennettu säiliön alapuolelle, jotta ei vaan mene johtoa yhtään liikaa, niin pienikin vuoto esim. Anturi putken juuresta valuttaa vettä suoraan komponentteihin. Monissa menneet sekä termari, että ylikuumenemisen konkat molemmat.

[damfin]

Ainakin nimeltämainitsettoman firman tuotteet ovat nykyään sellaista kuraa, ettei ihmetytä.

Noita kontaktorien kiinni jäämisiä on varmaan satoja vuodessa ympäri Suomea, mutta yleensä selvitään van muoviputkien vauriolla tai ei mitään.

Sähkökotelo kun on näppärästi asennettu säiliön alapuolelle, jotta ei vaan mene johtoa yhtään liikaa, niin pienikin vuoto esim. Anturi putken juuresta valuttaa vettä suoraan komponentteihin. Monissa menneet sekä termari, että ylikuumenemisen konkat molemmat.

Erään kotimaisen tuotteen lämminvesivaraajissa on käytetty mielestäni melko kyseenalaisesti toteutettua termostaattia, eli kun laki vaatii että varaajan termostaatin pitää olla kaksoistermostaatti niin että siinä on erillinen ylilämpösuoja joka lauetessaan pitää kuitata mekaanisesti, niin noissa kyseisissä termostaateissa se on toteutettu niin että termostaatissa on ne vaaditut kaksi erillistä kapillaariputkea, joista toinen toimii säädettävänä termostaattina, ja toinen on sitten se ylilämpösuoja, mutta molemmat ohjaavat mekaanisesti samoja kytkimen kärkiä, eli jos kärjet joko palavat kiinni tai jumittuvat muuten, niin sähkön syöttöä vastukselle ei sitten katkaise kumpikaan termostaatti, ei säädettävä eikä myöskään se ylilämpösuoja.

Tapauksessa johon minä törmäsin ja josta tuollaisen jumittuneen termostaatin löysin petti onneksi muovinen lämminvesiputki, jolloin putken pettäessä toki siitä purkautuva höyry aiheutti vaaratilanteen, mutta kun lämminvesivaraajaan virtasi vesijohtoverkostosta samalla kylmää vettä tilalle niin se riitti jäähdyttämään varaajan ilman sen räjähtämistä.

Varaajan valmistaja totesi vain että termostaatin tyyppi on täysin laillinen ja hyväksytty, lupasivat kyllä tutkia asiaa ja mahdollisesti vaihtaa termostaatin mallia ja valmistajaa uusissa varaajissaan.

[qurqo]

Meille sanoi joskus pomo noista, kun yhdessä rivarissa suora sähkölämmitys ja joka kämpässä oma boilerinsa, että jos alkaa huoltokäynillä sataa se mittari hipoa , niin heti asukkaat evakkoon ,sulake irti sähkötaulusta ja ei yhtään karvanaamaan lähellekään boileria ennen kuin on jäähtynyt.
Ei onneksi kertaakaan noussut kuitenkaan, mut ohjeet oli kyllä hyvät

Ollut sitten aika osaamaton pomo. Kyllähän ensimmäinen teko on avata kuumavesihana, jolloin se varaaja jäähtyy välittömästi, eikä vaaraa enää esiinny, eikä ketään tarvitse evakuoida. Sitten sulake irti.

[damfin]

Vedellä yli 100 asteisena on se ikävä puoli että vaikka varoventtiilikin toimisi niin siinä vaiheessa kun varoventtiili päästää painetta purkaantumaan, kiehuminen yltyy ja nostaa lisää painetta, ja lopulta sitten kun varoventtiilin kautta tarpeeksi vettä on poistunut varaajasta niin veden kiehuminen alkaa nostamaan painetta niin nopeasti että varoventtiili ei kerkeä sitä purkamaan ja jossain vaiheessa sitten varaajan saumat pettää, ja kun se 1000 - 2000 litraa 110 asteista vettä purkaantuu pannuhuoneeseen niin se on sitten höyrystyessään tuollainen pommi.

Tuossa selostuksessasi ei ole oikein minkään valtakunnan fysikaalista järkeä. Kiehuminen tosiaan alkaa jos paine laskee - mutta se kiehuminen vastaavasti kyllä myös lakkaa, jos paine nousee takaisin ylös.

Varoventtiili voi olla viallinen - tai alimitoitettu tehtäväänsä. Nesteen kiehuminen ei kyllä paineen nousua selitä millään konstilla vaan kyllä systeemiin täytyy tulla ulkopuolista energiaa enemmän kuin mitä varoventtiili ehtii sitä tehoa purkamaan pois.

Käytännössä aika pienikin venttiili purkaa melkoisen määrän tehoa pois jos on kunnossa. Luultavimmin syynä on ollut tässä viallinen (jumittunut) varoventtiili.

Varaajassa kannattaisi olla ainakin kaksi varoventtiiliä vikaantumisten varalta. Eiväthän ne varovenat kalliita ole.

Ongelma on siinä että jos järjestelmässä on esimerkiksi 2,5 barin varoventtiili, kaksikerroksisessa talossa joskus 1,5 barin varo voi aiheuttaa yläkerran pattereihin ilmaongelmia, niin siis termostaatin jumittuessa vesi voi ehtiä kuumentua jo 120 asteiseksi ennenkuin se vesi alkaa höyrystymään, ja usein vielä näkee että se varoventtiili on varaajan yläosassa jolloin tuossa tilanteessa se 120 asteinen höyry rikkoo varoventtiilin tiivisteen niin että kerran auettuaan varoventtiili ei enää pidä, jolloin se päästää paineen alemmas kuin mikä tuon 120 asteisen veden kiehumispiste on, jolloin se kiehuminen ei siis enää lakkaa.
Nyt voit sitten kuvitella (tai googletella) kuinka paljon höyryä ja kuinka nopeasti siitä 1000 litrasta 120 asteista vettä syntyy, silloin kun paine hetkellisesti tippuu.
Yleinen ilmiö ja varoitusmerkki on ensin tuo täälläkin kuvailtu jytkähtely, jota varaajan saumat saattavat kestää muutaman kerran, ja lopulta sitten yhdenkin sauman revetessä paine alkaa purkaantumaan niin vauhdilla että siitä seuraa räjähdys.

Varoventtiiliä parempi suojaus tuollaiseen suljetun lämmityspiirin varaajaan olisi sama mekanismi mitä joidenkin lämmityskattiloiden kiehumissuojana käytetään, eli lämpötilaohjattu kiehumissuojaventtiili joka säädetyssä lämpötilassa laskee varaajasta (tai kattilasta) vettä pois ja uutta kylmää vettä tilalle jolloin varaajan lämpötilan nousu lakkaisi ja varaaja jäähtyisi alle kiehumispisteen.

Eli se yksi keino millä tuollaisen ylikuumentuneen järjestelmän voi vielä ehtiä pelastamaan, kun havahtuu tuohon jytkähtelyyn tai siihen että varoventtiilistä tulee höyryä, on kääntää verkoston täyttöventtiili auki ja antaa kylmän veden virrata varaajaan samalla kun ylimääräinen paine purkautuu varoventtiilistä pihalle.
Mutta kuten nuo kuvatkin kertoo, niin siihen varaajan läheisyyteen ei kannata jäädä tilannetta seuraamaan.

[CSI]

↑

Kyllä, järjestelmä väärin rakentamalla, vääriä komponentteja käyttämällä - tai turvalaitteen vikaantuessa ongelmia saadaan aikaiseksi.

Jos lämmityskierron varaajassa on 2.5 barin varoventtiili, niin sellainen järjestelmähän on väärin suunniteltu. Ulkomuistista muistelen, että 120 asteen kiehumislämpötila (121 C taisi olla tarkka, vaatii 2 barin paineen). Sorry jos muistin väärin mutta tuota luokkaa se on. Siten 1.5 barin varolla ei pitäisi saada 120 asteista nestettä aikaiseksi vaan varo laukeaa ennen kuin neste saavuttaa tuon lämpötilan.

Ei minun tarvitse googletella tai kuvitella mitään. Fysiikka ei muutu. Ei se höyrystyminen kykene painetta yli jonkin pisteen nostamaan, koska se höyrystyminenhän on itsessään sen prosessin tulosta, että paineenalaisessa nesteessä on paine tipahtanut.

Kyllä, varoventtiilin purkaessa tuota nestettä järjestelmän ulkopuolelle syntyy aivan v_tusti höyryä. Muistaakseni kaukolämpöputkissa joskus laskettiin (siellä se 120 C, 2bar neste), että nesteen volyymistä 9% välittömästi höyrystyy paineen tippuessa normaali-ilmanpaineeseen. Ei kannata kuitenkaan väärinymmärtää edeltävää lausetta. Ei se tarkoita järjestelmän koko volyymiä vaan vain vuotokohdan virtausta. Tässä kohtaa varoventtiilin pillistä tulevaa nestemäärää, joka voi olla vaikka 0.2 litraa/sekunnissa. Aivan v_tusti sitä höyryä noinkin syntyy ja tila, jonne varoventtiili purkaa sietää olla sellainen, että höyry vastaavasti pääsee purkautumaan jonnekin pois ettei sinne tule joku 0.2-0.6 barin ylipaine. Aika harvoin näkee tuota kuitenkaan suunnitelmissa huomioidun (siis sitä ylipaineisen höyryn purkautumiskanavaa)

Varovenan putken voi muuten purkaa uloskin. Siellä ainakin höyryllä on volyymiä purkautua.

Juu ja kannattaa ilmanmuuta ylikuumentunutta systeemiä jäähdytellä. Itseasiassa noiden varaajasysteemien kanssa kannattaa vähän nähdä enemmänkin vaivaa poutapäivän ja rakentaa niihin vähän minimiä paremmat turvasysteemit: varovenat vähintään tuplana, niin että yhden vikaantuminen ei tee järjestelmästä vielä pommia. Ei ole väärin myöskään seurata nesteen lämpötilaa elektronisesti ja ylikuumenemistilanteessa pätkäistä sähköt veks. Siis ylikuumenemistermostaatti kehiin.

Piiitkä lainaus korvattu nuoliviittauksella edelliseen viestiin
-NILS-

[CSI]

Tuossa nyt vielä veden kiehumispiste paineen funktiona. X akseli on siis absoluuttinen paine bareina. Y-akseli vedenkiehumispiste Celsius asteina. Molemmat kuvat on samaa asiaa, toisessa vain skaala riittää 100 barin asti.



Kuvaa luetaan siten, että jos halutaan vedelle kiehumislämpötilaksi 120 C, niin paineen on oltava noin 2 baria.

1.5 barilla kiehumispiste on alentunut, kuvaajasta arvioimalla olisko noin 116 C?

Jos painekeitintä olette ostamassa, niin katsokaa, että se on vähintään 2 barin keitin, jotta sillä pääsee 120 Celsiukseen. Älkää ostako huonompaa, koska painesteriloinnissa se saavutettava lämpötila on aivan ratkaisevaa. Lämpötilan vähänkään tippuessa keittoaika kasvaa aivan julmetusti. Tämä siis niille jotka tekevät painekeittimellä ns. kestosäilykkeitä.

Kuvaajaa voi lukea myös alle 1 barin ilmanpaineille. Esim. 0.5 barin paineessa vesi kiehuu jo noin 55 C asteessa. Jossain hyvin korkealla vuorella voi olla ilmanpaine jo niin alentunut, että vesi kiehuu esim. 80 asteessa.

[damfin]

Nyt sitten kaikille varoventtiilin toimivuuden testaamisesta innostuneille vinkkinä että se kannattaa ehdottomasti tehdä perjantai tai lauantai iltana ennen saunaan menoa, tai jos pakko tehdä arkisin niin kuitenkin sen verran klo 16 jälkeen että putkiliikkeet ovat varmasti kiinni ja asentajat vapaalla.

Se pitkään testaamatta ollut varoventtiili jää nimittäin hyvin usein vuotamaan sen testin jälkeen kun venttiilin väliin jää jokin karstakokkare tai valmiiksi haurastunut tiiviste pettää venttiilin auetessa

Ja kun tuo tapahtuu viikonloppuna tai illalla, ja putkimiestä tai uutta varoventtiiliä ei ole saatavilla, niin omatoiminen kodin talkkarihan siihen saunakaljat nautittuaan näppärästi pyöräyttää messinkitulpan varoventtiilin päähän niin loppuupahan vuotamasta.

[Jack the Ripper]

Kannabis-hartsia jos haetaan, olkaa varuillaan. Ettei kämppä lähde alta.