Naiset vs. miehet (naisten ja miesten eroavaisuus)
Valvoja: Moderaattorit
-
- Adrian Monk
- Viestit: 2942
- Liittynyt: Ke Touko 30, 2007 3:26 pm
- Paikkakunta: Maameri, läntiset rajavedet
pakko kyllä sanoa, että markja, sä olet todella häiriintynyt yksilö... Kauheampaa siitä tekee vain se, että sun pitäisi olla omien puheidesi mukaan ammatti-ihminen, mutta tätä keskustelua seuranneena, en ole siitä ollenkaan vakuuttunut. Hanki apua mies, ennen kuin se sun tyttövauvasi varpaankynsineen syntyy.
"Ei ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää välillä puolukoita". -Kummeli, Kultakuume-
-
- Javier Pena
- Viestit: 1864
- Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am
-
- Javier Pena
- Viestit: 1864
- Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am
Lueskelin tän ketjun läpi sunnuntai päivän ratoksi.
Olethan Markja aika sälli En ehkä ole älyllisesti yhtä nero kuin sinä!!!
mutta jotain tiedän minäkin maailmasta ja sen kulusta ja jopa pikkuisen naisista.
On täyttä paskaa kitistä kaiken maailman epäoikeudenmukaisuuksista kuka joutuu inttiin ja kuka maksaa mitäkin maksuja. Mulla on kaksos pojat edellisestä suhteesta ja maksan niistä ihan mielelläni elatusmaksut vaikka ne syntyikin "vahingossa" ja olen niiden kanssa niin paljon tekemisissä kuin se vaan on mahdollista pitkän välimatkan takia.Nykyisessä avioliitossa on kaksi lasta ja jätin hyvätuloisen työpaikkani hetkeksi sen takia koska haluan viettää aikaa niiden kanssa vielä kun ovat pieniä. Naisten haukkuminen femakoiksi mun mielestä kertoo aika paljon sun pentumaisuudesta ja mustavalkoisesta näkökannoistasi, takerrut joihinkin helvetin tilastoihin ja luet niitä kuin piru raamattua tajuamatta että ihmisillä on myös tunteet. ELÄMÄ EI OLE TILASTO jossain saatanan tietopankissa.
Sun blogisi kertoo myös aika paljon susta ja peloistasi joita yrität peittää tolla käytökselläsi ja urinallasi.
Kaikki mitä kirjoitat huokuu ylimielistä asennetta kaikkea kohtaan et eroa mitenkään jostain fundamenttalisti uskovaisesta muuten kuin sun raamattusi on joidenkin pilipali maailman parantajien teokset.
Ja sitten vielä mielipiteeni karvattomuuteen KIITOS Katsa hyvistä neuvoista
Olethan Markja aika sälli En ehkä ole älyllisesti yhtä nero kuin sinä!!!
mutta jotain tiedän minäkin maailmasta ja sen kulusta ja jopa pikkuisen naisista.
On täyttä paskaa kitistä kaiken maailman epäoikeudenmukaisuuksista kuka joutuu inttiin ja kuka maksaa mitäkin maksuja. Mulla on kaksos pojat edellisestä suhteesta ja maksan niistä ihan mielelläni elatusmaksut vaikka ne syntyikin "vahingossa" ja olen niiden kanssa niin paljon tekemisissä kuin se vaan on mahdollista pitkän välimatkan takia.Nykyisessä avioliitossa on kaksi lasta ja jätin hyvätuloisen työpaikkani hetkeksi sen takia koska haluan viettää aikaa niiden kanssa vielä kun ovat pieniä. Naisten haukkuminen femakoiksi mun mielestä kertoo aika paljon sun pentumaisuudesta ja mustavalkoisesta näkökannoistasi, takerrut joihinkin helvetin tilastoihin ja luet niitä kuin piru raamattua tajuamatta että ihmisillä on myös tunteet. ELÄMÄ EI OLE TILASTO jossain saatanan tietopankissa.
Sun blogisi kertoo myös aika paljon susta ja peloistasi joita yrität peittää tolla käytökselläsi ja urinallasi.
Kaikki mitä kirjoitat huokuu ylimielistä asennetta kaikkea kohtaan et eroa mitenkään jostain fundamenttalisti uskovaisesta muuten kuin sun raamattusi on joidenkin pilipali maailman parantajien teokset.
Ja sitten vielä mielipiteeni karvattomuuteen KIITOS Katsa hyvistä neuvoista
Viimeksi muokannut Manual, Su Joulu 02, 2007 9:27 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Jos täällä joku on menossa synnyttämään seuraavan 9 kk aikana, niin sen voin luvata, että se on uskomaton kokemus!
Se tunne joka tulee jossain loppuvaiheessa, että hitsi tätä ei voi enää perua, on pakko kokea tämä läpi, on sellainen seinää vasten joutuminen, että sellaista ei monesti koe.
Ihan mahtava kokemus. Harvoin työstään näkee niin konkreettista tulosta, mutta synnyttämisestä näkee.
Se tunne joka tulee jossain loppuvaiheessa, että hitsi tätä ei voi enää perua, on pakko kokea tämä läpi, on sellainen seinää vasten joutuminen, että sellaista ei monesti koe.
Ihan mahtava kokemus. Harvoin työstään näkee niin konkreettista tulosta, mutta synnyttämisestä näkee.
Nothing is quite what it seems
Oon miettinyt tosi paljon tota just, että mitä kaikkia tunteita siinä läpikäy äärimmäisen kivun lisäksi, enkä osaa tietenkään yhtään kuvitella. Kai sekin käy, etten oo menossa ihan seuraavan 9kk aikana, mutta kuitenkin toivottavasti joskus?Maybrick kirjoitti:Jos täällä joku on menossa synnyttämään seuraavan 9 kk aikana, niin sen voin luvata, että se on uskomaton kokemus!
Se tunne joka tulee jossain loppuvaiheessa, että hitsi tätä ei voi enää perua, on pakko kokea tämä läpi, on sellainen seinää vasten joutuminen, että sellaista ei monesti koe.
Ihan mahtava kokemus. Harvoin työstään näkee niin konkreettista tulosta, mutta synnyttämisestä näkee.
Sinänsä koomista, kun siinä vaiheessa on vähintään viimeiset pari kuukautta odottanut synnytystä ja toivonut homman olevan jo ohi (ai miten niin synnytin tavallista kuumemman kesän lopussa?), mutta sitten tosipaikan tullen iskee melkein paniikki: ääk, tätä ei voi enää mitenkään perua, nyt on pakko synnyttää Jotenkin se pistää kovemmin pakon eteen kuin mikään muu aiemmin. Tilanteesta ei pääse mitenkään pois, tiedossa runsaasti kipua ja totaalinen elämänmuutos.Maybrick kirjoitti:Se tunne joka tulee jossain loppuvaiheessa, että hitsi tätä ei voi enää perua, on pakko kokea tämä läpi, on sellainen seinää vasten joutuminen, että sellaista ei monesti koe.
Kuitenkin se kipu on erilaista kuin joku muu, loukkaantumisen tms. aiheuttama. Se ohjaa omaa toimintaa eikä välttämättä jää päällimmäiseksi mieleen koko hommasta. Itse en esim. enää toisella kertaa halunnut epiduraalia. Paremmin meni ilman minulla. Joku toinen kokee sen rentouttavaksi ja hyväksi, epiduraalin.
Hei, kai näistä saa tällä palstalla jutella ihan otsikon alla, vai meneekö OT?
Hei, kai näistä saa tällä palstalla jutella ihan otsikon alla, vai meneekö OT?
Nothing is quite what it seems
-
- Sherlock Holmes
- Viestit: 7241
- Liittynyt: Ti Touko 01, 2007 6:48 pm
- Paikkakunta: Suomessa ollaan.
Mullakin ollut molemmilla kerroilla juuri näin. (yksös ja kaksosraskaus)Sara kirjoitti: mutta sitten tosipaikan tullen iskee melkein paniikki: ääk, tätä ei voi enää mitenkään perua, nyt on pakko synnyttää Jotenkin se pistää kovemmin pakon eteen kuin mikään muu aiemmin. Tilanteesta ei pääse mitenkään pois, tiedossa runsaasti kipua ja totaalinen elämänmuutos.
Kaksosten kohdalla vinkusin keisarinleikkausta, mutta eivät antaneet.
Lääkäri sitten myöhemmin pahoitteli, kun eväsi pyyntöni, koska vauva A syntyi normisti ja vauva B sitten sektiolla.
Mielestäni jos eka synnytys on ollut aivan kauhea, myös äidin halua ois hyvä kuunnella. Etenkin kaksosten kohdalla pitäisi olla vapaa valinta mielestäni, kun monasti se toinen jää sinne kupeksimaan.
Ja täytyy rehellisesti sanoa, että tekisin lisää lapsia, jos tuo synnytystapahtuma ei olisi noin kamala.
Jos olisin elänyt ja synnyttänyt esim.50-luvulla tuskin olisin hengissä.
Ja joo kaikki kipu ym. lääkkeet ilokaasusta alkaen on koettu.
minulla on synnytys vastassa muutaman kuukauden kuluttua. Siis neljäs synnytys...Kyllä sinne synnytyssaliin mennessä on aina sellainen olo että " ei he...tti, enkö mä opi ikinä että taas ollaan tässä samassa bissessä..."
No kyllä se siinä synnytyksen aikana sitten unohtuu kun on paljon muuta tekemistä...mun synnytykset on ollut nopeita ja "helppoja" mutta sitä loppuvaiheen viimeistä ponnistusta inhoan ylitse kaiken...muutaman minuutin ajan ja kun se on ohi niin mikä ihan tunne...paitsi että ekalla kertaa en tajunnut että sieltä on vielä istukka tulossa ja sen jälkeen vielä se hoitsu halusi pistää yhden tikin...juu....kyllä sitten kun on synnyttänyt nii nsille alueelle ei oo kellään vähään aikaan mitään asiaa....
No kyllä se siinä synnytyksen aikana sitten unohtuu kun on paljon muuta tekemistä...mun synnytykset on ollut nopeita ja "helppoja" mutta sitä loppuvaiheen viimeistä ponnistusta inhoan ylitse kaiken...muutaman minuutin ajan ja kun se on ohi niin mikä ihan tunne...paitsi että ekalla kertaa en tajunnut että sieltä on vielä istukka tulossa ja sen jälkeen vielä se hoitsu halusi pistää yhden tikin...juu....kyllä sitten kun on synnyttänyt nii nsille alueelle ei oo kellään vähään aikaan mitään asiaa....
"jos on pakko tehdä jotain epäsuosittua sen voi saman tien tehdä täydestä sydämestä"
-
- Javier Pena
- Viestit: 1864
- Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am