Tulilahti 1959 (ketju 1)

[Puliukko]

Minäkin olen pitänyt pääepäiltynäni kahta lähellä asunutta miestä. Holmström oli vain varas ja tirkistelijä, muttei murhaaja. Eikä noin hento mies, joka ei edes tuntenut Tulilahden maastoa pysty hautaamaan uhreja noin taitavasti. Lähtökohtahan on se, että tekijöiden on täytynyt tuntea seutu hyvin.

En edelleenkään ymmärrä, miksi poliisi sulki muut tutkintalinjat, kun "keksi" Holmströmin syylliseksi. Kuulemma aika moni kylällä tiesi oikean syyllisen, mutta piti suunsa kiinni, mutta miksi? Raha, pelko, kunnia?

[Laasti]

Olen strangeloven kanssa samaa mieltä siitä, että tekijä/tekijät väijyivät nimenomaan tuon aidan takana. Sehän olisi ollut paras mahdollinen paikka kyttäämiseen ja tirkistelyyn. Miten tämä tuntematon mopedimies olisi voinut tietää kivimuurin olemassaolosta, jos paikka oli hänelle ennestään tuntematon?

Toisekseen, miksi tavoilleen tottunut häiriintynyt tirkistelijä olisi murhailtana yht' äkkiä ryhtynyt kyttäämään tyttöjä leirialueen risteyksessä ja parkkipaikalla niin, että hänet huomataan? Minusta on myös outoa, että samana iltana murhapaikalle olisi sattunut seksuaalisesti häiriintynyt paikallinen tirkistelijä sekä ulkopuolinen hiiviskelijä, joka on seurannut tyttöjä Heinäveden Tulilahdelle ties mistä asti. Tähänhän strangelovekin juuri viittasi.

Tosin minua hiukan ihmetyttää tuo "tuntematon mopedimies". Näköalatasanteella iltaansa viettänyt nuoripari oli huomannut heille tuntemattoman miehen kävelevän polkua pitkin teltalta noin parisataa metriä oikealle. Poliisin ja lehtimiesten mukaan mies oli liikkunut leirintäalueella niin kuin olisi tiennyt hyvinkin tarkkaan minne oli menossa. Juuri tässä yhteydessä sekä poliisi että lehdistö olivat vakuuttuneita siitä, että tekijä on paikkakuntalainen. Missä vaiheessa poliisi on tullut vakuuttuneeksi siitä, että tämä hiipijä on ollut ulkopuolinen/RH?

Olin aikaisemmin vakuuttunut RH:n syyllisyydestä. Poliisihan oli asiasta täysin varma ja tutkijoillahan olisi ilmeisesti ollut lisää näyttöä Holmströmin syyllisyydestä, mutta mies ehti tehdä itsemurhan ennen viimeistä oikeudenkäyntiä. Olisin utelias kuulemaan, mitä nuo näytöt ovat, koska kaiken muun lukemani perusteella moni Tulilahden kaksoismurhaa koskeva kysymys jää todella avoimeksi.

Esimerkiksi juuri nuo kivimuurit? Kuka ne on rakentanut? Ja miten poliisi on saanut selville jonkun perverssin kytänneet alastomia uimareita Tulilahden rannalla?

Puliukon kysymys on hyvä. Miksi asiasta vaietaan? Lehtijuttujen perusteella poliisi vaikutti milteipä haluttomalta selvittämään paikkakuntalaisten yhteyksiä murhiin.Tuntemattomat mopomiehet ja ulkopaikkakuntalaiset hiipparit haluttiin liittää melkeinpä väkisin murhajuttuun. Lisäksi erään Karjalaisen uutisoinnin mukaan heinäveteläiset olisivat yhteisesti toivoneet, ettei murhaaja olisi kukaan heidän keskuudestaan.

Minusta tätä voisi kutsua eräänlaiseksi Isojoki-ilmiöksi 1950-luvun lopun Suomessa. Vai mitä mieltä olette asiasta?

En haluaisi ottaa kantaa RH:n syyllisyyden tai syyttömyyden puolesta. Mutta onko kohtuutonta esittää kysymyksiä?

[Misri]

^ Niin en tiedä voidaanko tässä puhua todellisesta "ilmiöstä". Vai oliko kyse vain median luomasta ilmiöstä. Mitä minä olen perehtynyt tähän Isojoen aineistoon, niin kyllä siellä ihmiset, olivat alusta-asti sitä mieltä, että surmaaja oli paikkakuntalainen. Kuitenkin nämä epäily-puheet, vaikuttivat niin paljon kyläläisten keskinäisiin henkilösuhteisiin siellä, että ihmiset katsoivat parhaaksi, että oli viisaampaa olla puhumatta ääneen epäilyksistään. Media sensijaan sielläkin hehkutti näitä herkullisempia juorupuheita, ihmisten luettavaksi.

Skogmanin suuri virhe oli, että hän keskittyi vain tähän yhteen linjaan, ja jätti muut tutkintalinjat tutkimatta. Muutenkin tutkinta oli heti alusta asti liian hajautettua, paikallis, läänin ja krp:n organisaatioille. Ja näiltä eri toimijoilta puuttui selkeä yhteinen johto. Ja näillä eri toimijoilla oli lehtitietojen mukaan, havaittavissa jopa keskinäistä nokittelua keskenään. Ei siis ihme, että näin toimien menetettiin arvokasta alkupään tietoa, jota mielestäni paikallisilla poliiseille olisi eniten ollut, koska he tunsivat ja tiesivät kuitenkin kylän asukkaat, ja heidän asiansa parhaiten.

[strangelove]

Olin aikaisemmin vakuuttunut RH:n syyllisyydestä. Poliisihan oli asiasta täysin varma ja tutkijoillahan olisi ilmeisesti ollut lisää näyttöä Holmströmin syyllisyydestä, mutta mies ehti tehdä itsemurhan ennen viimeistä oikeudenkäyntiä. Olisin utelias kuulemaan, mitä nuo näytöt ovat, koska kaiken muun lukemani perusteella moni Tulilahden kaksoismurhaa koskeva kysymys jää todella avoimeksi.

Poliisin äänitorvena toimi Holmströmin löytymisen jälkeen komisario Axel Skogman. Hän itse asiassa oli juuri se mies, joka ryhtyi sovittamaan Holmströmiä Tulilahden murhaajaksi. Holmströmillä oli oma tietty maineensa Munsalassa ja hän oli alueen poliiseille varsinainen kiusankappale. Hänen rötöksensä olivat kuitenkin omaisuusrikoksia, eli esimerkiksi yhtäkään pahoinpitelyä ei hänen rikosrekisteristään vahvoista legendoita huolimatta löytynyt. Rattaat lähtivät pyörimään kun Runarin veli Arne (joka sai vapautuksen rintamalta oltuaan älyllisesti 9-vuotiaan tasolla) levitti tarinaa, jonka mukaan Runar oli ollut Itä-Suomessa ja seurannut murhattuja tyttöjä.

Varsinainen näyttö oli todella ohutta. Itse asiassa mitään selkeää näyttöä Holmströmiä vastaan ei edes ollut. Oli vain lukuisia epävarmoja ja keskenään ristiriitaisia todistajanlausuntoja, joiden arvo nykypäivänä olisi nollatasoa. Poliisi pilasi Holmström-tutkimukset jo heti alkumetreillä munimalla kunnolla Holmströmin tunnistuttamistilaisuudet. Siinä missä nykyään poliisi asettaisi useita henkilöitä riviin todistajien arvioitavaksi, kuskattiin Holmström aikoinaan yksin kahleissaan todistajien silmien eteen ja kysyttiin, "oliko se tämä mies?" Tilanne kostautui sitten oikeudessa, jossa ei enää kukaan silminnäkijöistä voinut olla varma siitä, oliko mopedimies juuri Holmström. Mopedimiehellä oli kaikki lausunnot huomioiden ollut mukanaan kymmeniä päähineitä ja kaksi eriväristä mopoa. Näin ollen ei saatu mitään varmuutta siitä, oliko Runar Holmström edes ollut murhien aikaan Heinävedellä saati koko Itä-Suomessa. Arne Holmströmiä ei huolittu todistajaksi oikeuden istuntoon, joten se kertonee jotain hänen uskottavuudestaan.

Syyttäjä piti raskauttavana näyttönä sitä, että Holmströmiltä takavarikoitu Mora-puukko jätti muutaman millimetrin kohdalta samanlaisen vuolujäljen kuin suohaudan naamioksi vuolluissa taimissa oli. Vastaavus ei siis ollut täydellinen, eikä se täten kelvannut näytöksi oikeudessa. Tuomari Erik Granfeltin vävy kertoi myöhemmin jossain haastattelussa, ettei Granfelt olisi tuominnut Holmströmiä. Myös syyttäjä Viljo Laaksonen oli Jorma Palon puheiden mukaan sanonut vaimolleen, ettei hän uskonut Holmströmin syyllisyyteen. Laaksosen vaimo oli Jorma Palon äiti.

En ole koskaan uskonut Holmströmin syyllisyyteen ja minun käsitykseni mukaan Heinävedellä on ainakin vahvoja epäilyjä tekijöistä. Paikkakunnan omiin miehiin kaikki merkit minusta viittaavat.

[Puliukko]

En edelleenkään sulje pois myöskään muita mahdollisuuksia, kuten Assmannia. Mainitsen hänet sen takia, että kaksi aikalaista oli nähnyt hänen näköisen murtaen suomea puhuvan ulkomaalaisen miehen asioineen jossain kioskilla silmäilleen Tulilahden karttaa hieman ennen murhia ja toinen oli nähnyt apteekissa samanlaisen miehen sanoen "tulleensa tyttöjen hautajaisiin". Tuo ei tietenkään ole sinänsä mikään todiste Assmannin suuntaan, mutta mainitsempa sen kuitenkin perusteluksi, miksi Assmann on myös minun epäiltyjen listalla. Tosin se on aika heikko epäily minunkin suunnalta, lähinnä siksi, että ei ole varmaa tietoa siitä, että hän olisi liikkunut Tulilahden alueella, tai no onhan Vieno Assmannin kertomus, mutta...

Siitä huolimatta minun ylivoimaiset ykkösehdokkaat tekijöiksi ovat eräät paikkakuntalaiset (silloin) nuoret miehet, jotka asuivat tekopaikkaa lähellä. Holmströmin syyllisyyteen en usko pätkääkään.

[Laasti]

RH:n syyttäminen Tulilahden kaksoismurhasta on minun mielestäni uskomatonta. Strangeloven mainitsema Arne-veli syyttäjän tähtitodistajana ei oikein vakuuta. En ole tähän mennessä törmännyt yhteenkään tosiseikkaan, joka todistaisi RH:n olleen juuri murhan aikoihin Heinävedellä! Toisaalta, jos RH on syytön (ja viime kädessä vaikeni suojellakseen loppuun asti oikeaa murhaajaa) niin kuka se sitten oli?

Kyllä minäkin suuntaisin katseeni paikkakuntalaisten yhteyksiin. Toisaalta Tulilahden leirintäalueen lähistöllä asuminen ei tee kenestäkään murhaajaa.

Lukemieni lehtitietojen perusteella minulle sellainen käsitys, että esimerkiksi paikallinen poliisi epäili murhaajan olevan paikkakunnalta. Nimismies Rauteva oli muun muassa sitä mieltä, että tyttöjen pyöriä on turha etsiä järvestä. Ruumiiden kätkemiseen on käytetty aikaa ja samalla on luotettu siihen, ettei kukaan pöllähdä paikalle ja yllätä murhaajaa kesken kätkemisien. Poliisi oli sitä mieltä, että ulkopuolinen murhaaja olisi kätkenyt ruumiit ja tavarat samaan paikkaan.

Poliisin pää kääntyi myöhemmin ja tutkintalinja keskittyi RH:n syyttämiseen. Tähän viittasi myös Holmströmin puolustusasianajaja E. Granfelt. Olisiko paikallisen poliisin ja nimismies Rautevan tutkimustulokset voitu lytätä aikanaan?

Asiasta toiseen, löysin Helsingin Sanomista tällaisen uutisen (31.8.1959)
"Vakiintuneen käsityksen mukaan Riitta Pakkanen surmattiin kivellä päähän iskien jossain käymälän luona ja rantaan pakeneva Eine Nyyssönen lähellä hautapaikkaa. Eine Nyyssönen oli saanut kuolettavan puukoniskun vasta haudan partaalla."

Olin aikaisemmin siinä uskossa, että molemmat naiset surmattiin teltan lähistöllä. Onko tuo ylläoleva uutinen paikkansapitävä?

[ABC]

Laastin yllä esittämä kysymys liittyy myös omaan kysymykseeni: vaikka murha ei vanhene koskaan, tuleeko tutkinta-aineisto jossain vaiheessa julkiseksi? Yleensähän asiakirjoilla on vanhenemisaika, joka on max. 50 vuotta tietyillä oikeuden päätöksillä ja julkisen vallan asiakirjoilla, mutta kuuluvatko poliisin asiakirjat näihin, vai onko niillä oma säädöstönsä? Väestökirjanpidon kaikki tiedot ovat saatavilla esim. sukututkijoiden käyttöön viimeistään sadan vuoden kuluttua, enkä tiedä tämän pidemmistä aikarajoista.

Kiviaidasta: sen olemassaolo on varmasti ollut ennen kaikkea paikallistietoutta, ennen kaikkea ko. metsän lähellä asuneiden elämänpiiriin kuuluvaa hiljaista tietoa. Toisaalta rannalla uivien naisten kyttäämistä ennenkin harrastanut vähän kaukaisempi asuja olisi tiennyt sen olemassaolon ennestään. Nuo metsissä olevat kiviaidat ovat lähes järjestään vanhoja, jo 60-luvulla muinaisiksi luettavia. Aitoja rakennettiin eläinten kulun rajaamiseen, sekä raja-aidoiksi esim. viljelmien ympärille, koska useimmin karja laidunsi vapaasti metsissä.

Edit. Kyse ei näköjään ollut varsinaisista aidoista, vaan pikemminkin keoista. Joka tapauksessa on todennäköisempää, että kivet ovat esim. hautaraunio, kuin varta vasten tirkistelyä varten rakennettuja, vaikka siihen tarkoitukseen sopivatkin.

[strangelove]

Laastin yllä esittämä kysymys liittyy myös omaan kysymykseeni: vaikka murha ei vanhene koskaan, tuleeko tutkinta-aineisto jossain vaiheessa julkiseksi? Yleensähän asiakirjoilla on vanhenemisaika, joka on max. 50 vuotta tietyillä oikeuden päätöksillä ja julkisen vallan asiakirjoilla, mutta kuuluvatko poliisin asiakirjat näihin, vai onko niillä oma säädöstönsä? Väestökirjanpidon kaikki tiedot ovat saatavilla esim. sukututkijoiden käyttöön viimeistään sadan vuoden kuluttua, enkä tiedä tämän pidemmistä aikarajoista.

Asiasta on olemassa julkisuuslaki. Keskeneräisten rikosten esitutkintaan liittyvät asiakirjat ovat kaikki salassa pidettäviä oikeudenkäynnin alkamiseen saakka tai siihen saakka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen. Salassapitosääntö on voimassa riippumatta siitä, minkä viranomaisen hallussa esitutkinta-aineisto on.

Nykyisessä Krp:ssa ainoa Kyllikki Saaren tapaukseen perehtynyt tutkija Tapani Tikkala sanoi aikoinaan eräässä haastattelussa, että soisi tapauksen aineiston tulevan julkiseksi siinä vaiheessa, kun ei enää ole edes teoreettista mahdollisuutta siihen, että tekijä eläisi. Se oli nimenomaan vai toive, ei lupaus.

Jos mietitään tuota 100 vuoden aikarajaa, niin poliisillahan ei juuri ole tutkinnan alaisena niin vanhoja henkirikoksia. Itse asiassa Kustaa Lepistön selvittämätön henkirikos täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja se on vanhin keissi, joka poliisin tietokannasta löytyy ja jonka esitutkinta on periaatteessa yhä kesken. Toisaalta Ivan Belovin henkirikos vuodelta 1944 on selvittämättä, mutta sen koko tutkinta-aineisto kyllä löytyy Kansallisarkistosta. En tiedä miksi Belovin tapauksessa on tehty poikkeus, mutta koska se kuuluu eräällä tapaa maamme sotahistoriaan, niin ehkä aineiston on katsottu olevan hyödyksi sotahistorian tutkimisen ym. syiden kannalta.

[ABC]

Kiitoksia vastauksesta. Olisi kyllä mielenkiintoista päästä lukemaan edes osa aineistosta.

Kävin eilen kilpailevan palstan puolelle lukemassa, ja tajusin vasta, että lapion lainaustalo onkin länsipuolella Tulilahtea, eikä itäpuolella. Sehän muuttaa asiaa sikäli, että tekijä on saattanut bongata talon ja ehkäpä lapionkin jo tullessaan paikalle tietä myöten. Hän on myös saattanut hakea lapion ennen surmatyötä talon pihasta, aikansa pusikossa tirkisteltyään. Tällaiseen skenaarioon sopii ulkopuolinen tekijä - myös Runar Holmström. Sen sijaan uhrien hautaaminen suoalueelle lahden pohjukan suistoon sopii enemmän paikallistuntemusta omaavan tekoseksi. Koko Multaniemi on hyvin kivinen suistoaluetta lukuun ottamatta, hautaa olisi ollut mahdoton kaivaa. Suota ei voi suoraan nähdä tekopaikalta, joten ulkopuolisen tekijän olisi ollut luontevampaa upottaa ruumiit järveen yhdessä pyörien kanssa.

[Laasti]

En edelleenkään sulje pois myöskään muita mahdollisuuksia, kuten Assmannia. Mainitsen hänet sen takia, että kaksi aikalaista oli nähnyt hänen näköisen murtaen suomea puhuvan ulkomaalaisen miehen asioineen jossain kioskilla silmäilleen Tulilahden karttaa hieman ennen murhia ja toinen oli nähnyt apteekissa samanlaisen miehen sanoen "tulleensa tyttöjen hautajaisiin". Tuo ei tietenkään ole sinänsä mikään todiste Assmannin suuntaan, mutta mainitsempa sen kuitenkin perusteluksi, miksi Assmann on myös minun epäiltyjen listalla. Tosin se on aika heikko epäily minunkin suunnalta, lähinnä siksi, että ei ole varmaa tietoa siitä, että hän olisi liikkunut Tulilahden alueella, tai no onhan Vieno Assmannin kertomus, mutta...

Siitä huolimatta minun ylivoimaiset ykkösehdokkaat tekijöiksi ovat eräät paikkakuntalaiset (silloin) nuoret miehet, jotka asuivat tekopaikkaa lähellä. Holmströmin syyllisyyteen en usko pätkääkään.

Heinävedellähän oli tosiaan havaittu auto, jossa oli ollut kyydissä kaksi "ulkolaista" miestä. Mutta onko HA:lla ollut mitään asiaa Heinävedelle saati Tulilahteen? En tiedä. Olihan turisteja muutenkin liikkeellä tuohon aikaan eikä niitä tarvitse yhdistää Assmanin tapaiseen patologiseen valehtelijaan. Tuntuu muutenkin siltä, että osa poliisikuntaa halusi väen vängällä ottaa kuulusteluun ulkopaikkakuntalaisia, jotka olivat kulkeneet Heinäveden läpi murhien aikaan...

[strangelove]

"Ulkomaalaisteoriaan" en usko, mutta paljon mielenkiintoisempi teoria liittyi muuan Ensioon. Nainen nimeltä Sirkka Kauhanen kertoi vuonna 1997 Alibille miehestä, jonka hän tapasi Joutsenossa elokuussa 1959 vajaa kolme viikko ennen kuin Tulilahden uhrit löydettiin haudattuina. Kauhanen oli noussut kyseisen Ension auton kyytiin ja ajomatkan aikana mies oli uhannut tappaa hänet. Mies oli sanonut "tappaneensa naisia ennenkin kuristamalla, hukuttamalla ja suohon upottamalla". Hän oli myös puhunut turpeen alle haudatuista uhreista ja järveen upotetuista polkupyöristä. Kauhanen selvisi tilanteesta lopulta kertomalla ikänsä, jolloin mies oli sanonut: "En ole lapsia raiskannut ennenkään, enkä tee sitä nytkään". Kauhanen oli törmännyt Ensioon vielä pari kertaa tämän jälkeenkin. Hän näki miehen mm. Hyvikäällä Bodominjärven murhia edeltäneenä päivänä. Ensiolla oli vaalea, rasvainen ja taaksekammattu tukka, kasvoissa syyliä ja hän ajoi vaalealla autolla. Nämä tuntomerkithän sopivat myös Bodominjärven epäiltyyn.

Alibissa mainitaan, että miehen koko nimi on lehden ja poliisin tiedossa, ja että miehen sukunimen ensimmäinen kirjain on K. Tämähän viittaa selvästi "Häkä-Enskaan", eli liftarimurhaaja Ensio Koivuseen. Saman jutun yhteydessä onkin kertaus Koivusen liftarimurhista, joten toimittaja - joka on muuten entinen rikoskomisario Matti Paloaro - myöntää rivien välistä Kauhasen kuvaileman miehen olleen Ensio Koivunen. Alibi on tunnetusti sensaatiohakuinen lehti, mutta Matti Paloaroa olen pitänyt melko luotettavana toimittajana, eikä vähiten hänen poliisitaustansa vuoksi. Hans Assmann -teorioiden rakentelussakin Paloaro oli käsitykseni mukaan se varovaisempi osapuoli.

Mitä tulee Sirkka Kauhasen kertomuksiin, niin niihin kannattaa tietysti suhtautua varauksella. Kauhanen oli vuoteen 1997 mennessä varmasti kuullut Häkä-Enskasta sekä Tulilahden ja Bodomin murhista. Jos kuitenkin lähdetään siitä, että Kauhanen puhui totta, niin onhan tämä todella mielenkiintoinen kuvio. Eikä suinkaan ensimmäinen kerta, kun Häkä-Enska liitetään Tulilahteen ja Bodomiin. Ja Enskahan olisi tekijäksi hyvin sopinutkin, sillä hän täyttää persoonansa puolesta kaikki sarjamurhaajan tunnusmerkit.

[krais]

Hei kaikille! Olen jo jonkin aikaa seuraillut palstan tapahtumia kuin Runar ja tässä kirjoittelen ensimmäistä viestiäni.

Olen kahlannut tämän viestiketjun alusta loppuun, mutta harmillisesti nuo vanhempien viestien vuosia vanhat linkitykset eivät enää toimi. Kysyisinkin löytyykö jostakin

a) 1993 Rikospostin artikkelin "ennennäkemättömät kuvat" mm. uhreista suohaudalla.
b) Jollakin taisi olla Shellin tms. kartta alueesta joskus muutamaa vuotta myöhemmältä ajalta, johon olisi hyvä verrata nykyisiä kartta- ja satelliittikuvia.
c) Onko maastosta löydetystä esineistöstä, varsinkin myöhemmin löydetystä esineistöstä valokuvamateriaalia. Olen katsonu Ylen elävän arkiston filmin, jossa kyseiset esineet näkyvät vilahdukselta, mutta varsinaisia valokuvia en muista nähneeni missään vaiheessa. Onko liene julkaistu lehdissä? Myös tavaroiden kohtalo kiinnostaa; onko kenelläkään tarkkaa tietoa siitä, onko poliisi säilyttänyt materiaalia vai onko ne kesken jääneen oikeudenkäynnin jälkeen hävitetty?

Oma kantani tapahtumaan on, että tekijällä on todennäköisesti ollut apuri ainakin kätkentöjen yhteydessä ja että syyllinen löytynee paikkakunnalta. Mutta näillä näytöillä ei mitään varmaa voi sanoa.

Kiitos ja kumarrus!

[strangelove]

Esineistön säilyttämisestä vastaa käsittääkseni Krp, mutta joidenkin tietojen mukaan muun muassa teltan pohjakappale ja osa muistakin esineistä on yhä Heinäveden poliisitalon varastossa. Toisaalta on väitetty sellaistakin, että ainakin lapio olisi palautettu myöhemmin omistajille. Yleisellä tasolla totean, että poliisilla ei ole oikeutta ainakaan hävittää toditusaineistoa kun tapaus on yhä selvittämättä.

[krais]

Kiitos, Strangelove! Tässäkin tapauksessa olisi periaatteessa mahdollista ainakin teoriassa tehdä DNA-testit. Suurimpana erona Bodomiin tosin on, että Tulilahdella tavaroita löytyi vasta jonkin ajan kuluttua, kun taas Bodomissa tavarat saatiin talteen tuoreeltaan. Olisikohan Holmströmistä säilynyt DNA:ta, jota voisi verrata mahdollisesti esineissä oleviin jäämiin, jotta hänen syyllisyytensä saataisiin joko varmistettua tai poissuljettua?

[strangelove]

Kiitos, Strangelove! Tässäkin tapauksessa olisi periaatteessa mahdollista ainakin teoriassa tehdä DNA-testit. Suurimpana erona Bodomiin tosin on, että Tulilahdella tavaroita löytyi vasta jonkin ajan kuluttua, kun taas Bodomissa tavarat saatiin talteen tuoreeltaan. Olisikohan Holmströmistä säilynyt DNA:ta, jota voisi verrata mahdollisesti esineissä oleviin jäämiin, jotta hänen syyllisyytensä saataisiin joko varmistettua tai poissuljettua?

Nyt jo eläkkeellä oleva Krp:n rikosylikomisario Matti Himanen totesi DNA-tutkimuksista näin:

- "Valitettavasti viranomaisilla ei ole olemassa sellaista aineistoa Tulilahdelta, johon voisimme käyttää nykyaikaista kuitututkimusta ja dna-tutkimuksen menetelmiä. Tuohon aikaan näytteiden ottaminen rikospaikalta oli erilaista eikä silloin vielä tiedetty dna:sta mitään."

Ongelma on siis sama kuin Kyllikki Saaren tapauksessa, eli tavaroihin saattoi löytöpaikalla koskea käytännössä kuka tahansa. Vaikka jonkun epäillyn DNA:ta sattuisikin tavaroista löytymään, niin on mahdotonta selvittää missä vaiheessa hän on niihin koskenut. Bodomiin mennessä viisastuttiin jo niin paljon, että poliisi kirjasi siitä lähtien tarkasti, ketkä kaikki tavaroita olivat pidelleet.