Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Chikatilo]

Yleensä on lähdetty siitä ajatuksesta, että Holmströmin tarkoituksena olisi ollut seksuaalirikos. Ei kuitenkaan ole saatu uskottavaa näyttöä siitä, että hän olisi seurannut tyttöjä ainakaan pitempää aikaa / matkaa. Sen sijaan "tuokkospojat" eivät olleet paikalla sattumalta, vaan he olivat varta vasten tulleet paikalle tyttöjen perässä.

Holmströmin mahdollista paikalla olemista voisi paremminkin selittää se, että hän oli varas. Ei liene koskaan selvitetty, paljonko omaisuutta hävisi murhaa edeltävien 1-2 viikon aikana leirintäalueilta itäisemmässä Suomessa. Valvomattomilta yleisiltä leirintäpaikoilta olisi helposti voinut anastaa tavaraa esimerkiksi majoittujien käydessä uimassa. On mahdollista, että Runar todellakin olisi voinut osua paikalle sattumalta tai potentiaalisia kohteita jonkin matkaa seurattuaan, tarkoituksenaan tarkkailla onko tytöillä mitään varastettavaa. Holmströmin taustoilla ei ole aivan selvää, että hän olisi ilmoittanut poliisille näkemästään vakavammasta rikoksesta. On mahdollista, että yön hämärässä hän tulkitsi havaitsemansa tapahtumat pahoinpitelyksi ja mahdollisesti raiskaukseksi. Kuullessaaan myöhemmin tapahtuman todellisen luonteen olisi yhteydenotto poliisiin ollut uhkapeliä: "Miksi et ilmoittanut heti?"

Voihan olla niinkin, että siinä tekijä, missä näkijä. Koska jutun tutkiminen hyytyi enemmän tai vähemmän Holmströmin itsemurhan jälkeen, jäi syyllisyydestä (yhtä hyvin kuin syyttömyydestäkin) ainakin jossain määrin perusteltu epäilys.

[Stobbart]

Holmströmin taustoilla ei ole aivan selvää, että hän olisi ilmoittanut poliisille näkemästään vakavammasta rikoksesta. On mahdollista, että yön hämärässä hän tulkitsi havaitsemansa tapahtumat pahoinpitelyksi ja mahdollisesti raiskaukseksi. Kuullessaaan myöhemmin tapahtuman todellisen luonteen olisi yhteydenotto poliisiin ollut uhkapeliä: "Miksi et ilmoittanut heti?

Nimenomaan näin tämän näen. Holmström saattoi siis olla väärään aikaan väärässä paikassa, mutta ei voinut tunnustaa olleensa paikalla ollenkaan, koska olisi tällöin ollut suuressa vaarssa tulla tuomituksi. Näinhän hän itse oikeastaan sanoikin. Jos tuokkospojat ovat murhien takana, on heillä käynyt myös melkoinen tuuri sen suhteen, että taparikollinen Holmström sattui samoile apajille, ja vei vahvasti huomion koko jutussa.

Kyllikki Saaren tapauksen tutkintahan liittyy siinä mielessä tähän, että siinäkin autoteoria, Kaarankajärven tapahtumat ja myöhemmin vaikka mitkä huhuista "faktoiksi" kehittyneet tarinat vaikeuttivat tutkintaa, ja loivat "savuverhoa" oikein syyllisten, eli Vihtorin ja Arvon suojaksi. Poliisi pääsi Isojoella oikeiden syyllisten jäljille liian myöhään.

[paccasucco]

Voimme ajatella asiaa myös toisin päin.Toteennäytetyksi tuli, että Runaria suuresti muistuttanunut mopedimies oli seurannut tyttöparia Tulilahden leirintäalueelle vievää tietä pitkin.Tiedämme myös täysin varmasti, että Runar Holmström liikkui alueella juuri siihen aikaan.Tiedämme senkin, että hautapaikan peitoksi peittelytarkoitukseksi vuollut näreet olivat tehty puukolla, jotka vastasivat Holmströmin hallussa olleen teräaseen vuolujälkiä.

[Stobbart]

Niin, kuten tuolla aikaisemmin pidemmän kaavan mukaan kirjoitin, niin itsekin näen, että on melko selvää että Runar oli seurannut tyttöjä Tulilahdelle. Mutta kysymys kuuluu, tappoiko hän tytöt, vaikka oliko asialla joku aivan muu taho, ja Runar väärään aikaan väärässä paikassa? Oman kertomansa mukaanhan Runar ei voinut myöntää olleensa edes paikalla, koska tällöin tulisi tuomituksi murhista, joita ei ole tehnyt.

Nähdäkseni on asioita, jotka viittaavat siihen, ettei Runar kuitenkaan ollut murhaaja. Nuo peittelytoimet olisivat olleet yhdelle miehelle todella vaikea savotta, varsinkin ilman paikallistuntemusta. Kaksi paikallista tekijää sopii peittelytoimintojen kuvaan paljon paremmin. Lisäksi on aika ihmeellistä, että tyttöjä vikitelleet tuokkospojat sattuivat juuri tuolloin paikalle, ja vielä palasivat murhapaikalle hakemaan ippoja, joissa väärät nimet. Ja sitten Ruuskasen myöhempi tuomio raiskauksesta, vai oliko se yritys, mutta kuitenkin.

Tuo vuolujälki on toki Runarin syyllisyyteen viittaava asia. Mutta sitäkään ei kai pidetty yksiselitteisenä? Ainakaan oikeuden puheenjohtaja Granfelt ei sitä pitänyt niin raskauttavana, että olisi syylliseksi tuominnut. Tämän päivän teknologiallahan tuollainen vuolujälki voidaan todeta aika lailla satavarmasti, kun käytetään valo- ja pyyhkäisyelektronimikroskooppia. Mutta mikä oli varmuus vuonna -59? Joka tapauksessa kiinnostaisi kyllä nähdä kuva tuosta vuolujälkien vertailusta. Sellainen kuva on tainnut täällä joskus olla, mutta eikö ole enää?

Jermon kirjassa vuonna 1975 Runarin syyllisyydestä vakuuttunut Axel Skogman sanoo, että viitteitä Runarin syyllisyydestä olisi ollut enemmänkin, jos oikeudenkäynti olisi saatu käytyä loppuun. Ihmettelen, että mitä asioita Skogman on tuolla tarkoittanut, ja miksi niitä ei oltu jo siihen mennessä tuotu esiin? Ja miksi niitä ei tuotu esiin Runarin kuoltua? Kyllä kai kuolleenkin ihmisen voi syylliseksi todeta, jos on selvä näyttö. Vai pistettiinkö jutun osalta mapit kokonaan kiinni välittömästi Holmströmin itsemurhan jälkeen?

[skoone]

Niin, kuten tuolla aikaisemmin pidemmän kaavan mukaan kirjoitin, niin itsekin näen, että on melko selvää että Runar oli seurannut tyttöjä Tulilahdelle. Mutta kysymys kuuluu, tappoiko hän tytöt, vaikka oliko asialla joku aivan muu taho, ja Runar väärään aikaan väärässä paikassa? Oman kertomansa mukaanhan Runar ei voinut myöntää olleensa edes paikalla, koska tällöin tulisi tuomituksi murhista, joita ei ole tehnyt.
...

Nimimerkki Ailar on ajatellut nuistaakseni näin -ja minäkin olen joskus pähkäillyt semmoistakin asiaa, että:
Runar sattui näkemään tuokkospoikien teot...pojat vuolivat omalla puukollaan näreet haudalle. Lähtivät sitten vek ja hädissään pudottivat puukon. Jota kävivät sitten seuraavana päivänä etsimässä! Hakivat muka niitä tuokkosia!!! Puukkoa eivät löytäneet, kun Runar oli nuukana miehenä laittanut puukon talteen, kun sen oli löytänyt poikien jäljiltä!

Jos siis ne vuolujäljet täsmäsi Runarilta löydettyyn puukkoon! Olen joskus ihmetellyt, miksi puukosta ei "otettu" verinäytteitä, onhan todennäköistä, että jos puukolla oli vuoltu näreitä, niin samalla puukolla olisi tehty myös veritöitä.

[Chikatilo]

Vuolujäljistä keskustelu muuttuu väistämättä inttämiseksi.

Asia olisi selkeämpi, jos tiedettäisiin oliko Holmströmin puukkoa teroitettu itse - ja kuinka paljon. Puukkohan oli Mora, eli halpaa bulkkitavaraa. Moran terä oli koneellisesti teroitettu tehtaalla, joten tehdasteroituksen jälki saattoi olla samankaltainen sadoilla, jopa tuhansilla puukoilla, jotka olivat käyneet samassa teroituskoneessa. Luonnollisesti myös teroituskivi kuluu hieman ajan mittaan, mikä aiheuttaa pieniä eroja.

Jos Holmströmin puukko oli teroitettu tehdaskäsittelyn jälkeen, se on todennäköisemmin puukko, jolla rikos tehtiin. Tämä erityisesti siinä tapauksessa, ettei alkuperäisestä tehdasteroituksesta enää ollut jälkiä puukossa. On huomattava, että terän tyviosa kuluu hitaammin ja se jää usein vähemmälle teroitukselle kuin muu terä. Asia olisi helposti voitu todeta laboratoriossa ja vertaamalla puukkoa muihin.

Laitan vielä poliisin vertailukuvan tähän, koska se on voinut jo kadota linkkien Valhallaan. Kuvasta voidaan todeta, että osa jäljistä sopii 1:1 Holmströmin puukkoon, mutta osa ei käytännössä lainkaan. Kysymyksessä on siis sama puukko, jonka terä on kulunut tai teroitettu murhapaikan näreiden katkomisen jälkeen TAI täysin eri puukko, jossa on jäljellä osittain sama tehtaan hionnan jälki.

Kuva on huono. Samankaltaiset jäljet vasemmalla näkyvät hyvin. Erilaiset jäljet oikealla ovat rasteroidussa kuvassa huonommin nähtävissä ilman kuvan parantelua. Ero on kuitenkin selvä.

[ABC]

Lueskelin tuossa ketjun vanhoja viestejä ja siellä tuli esiin tieto, että Runarin veli Arne olisi myös ollut mopoilemassa Itä-Suomessa samaan aikaan, ja että he olisivat jopa tavanneet Savonlinnassa ja Puumalassa. Mistä tämä tieto on peräisin? Siis lähdettä kaipailisin.

[ABC]

Lueskelin tuossa ketjun vanhoja viestejä ja siellä tuli esiin tieto, että Runarin veli Arne olisi myös ollut mopoilemassa Itä-Suomessa samaan aikaan, ja että he olisivat jopa tavanneet Savonlinnassa ja Puumalassa. Mistä tämä tieto on peräisin? Siis lähdettä kaipailisin.

Pienen tonkimisen jälkeen näyttäisi siltä, että väite on peräisin joko Arnelta tai Runarilta ja kuulusteluista. Mutta olisi vielä kiva tietää, mistä kuulustelusta ja mikä asiakirja. Tarkoitan, että onko tämäkin niitä väitteitä, mitä RH esitti automatkalla Varkaus-Vaasa, ja jotka hän myöhemmin perui lähes täysin.

[ABC]

Sami Huringin PolAMKin opinnäytetyö Tulilahdesta löytyy nyt verkosta, ja siinä on mielenkiintoisia ainakin minulle ennestään tuntemattomia seikkoja esillä.

Esimerkiksi se, että RH:n eräs aiempi kiinniottoyritys oli päättynyt siihen, että hän löi poliisimiehen tajuttomaksi lyijypampulla (ks. Hurinki 2017, s. 45, 48). Eli se siitä väitetystä rauhallisuudesta. Vaarallinen kaveri tämä oli, ja tuskin mikään mikä hänen suustaan tuli ulos piti paikkansa. Hän oli myös tottunut elelemään metsissä pakoillessaan ja mikäli hän oli mopoilemassa Tulilahdella, hän lienee sielläkin yöpynyt metsässä tai ladoissa ym. Tämä voisi myös selittää, miksi hän olisi osannut hakea sen lapion: hän oli ollut paikkakunnalla jo ennen tyttöjä ja ratsannut pihoja. Ehkä jopa lapio oli se ase, jolla Riitta Pakkasta lyötiin: sekä tylppä, että terävä samaan aikaan.

Toisaalta minulle on vahvistunut käsitys, että myöskin Arne oli samanlainen satusetä kuin veljensä ja todennäköisesti yhtä häiriintynyt. Arnehan ei ollut mitenkään jälkeenjäänyt vaan oli kyennyt suorittamaan kansakoulun ja hänestä esitetty arvio oli, että hän oli feikannut jälkeenjääneisyyttä välttääkseen asepalveluksen.

Jos Arne todella oli Itä-Suomessa, hän on voinut olla tekijä yksin tai yhdessä veljensä kanssa. Arne on ainoa, jonka puolesta Runar olisi voinut otta syyt niskoilleen. Minun on vaikea uskoa, että Runar paatuneena rikollisena olisi ottanut syytä tuokkospoikien vuoksi.

Takaisin opinnäytetyön antiin: Suohaudasta noin 10 metrin päästä löytyneen veitsen löysi "varkautelainen retkikunta" (s. 40) - tämä taisi olla tyttöjen veitsi. Miksi se oli niin lähellä hautaa?

S. 42 lainaan:

Mielenkiintoisempi osa uutisesta käsitteli kahden naisen saapumista Heinävedelle vuonna 1958 ja näiden majoittumista Tulilahteen. Naiset oli jutun mukaan herätetty yöllä kiskomalla teltan naruja irti. Alueella oli naisten havainnon mukaan kävellyt mieshenkilö alusvaatteillaan. Myös toisessa teltassa ollut pariskunta oli tehnyt tapahtuneesta samankaltaisia havaintoja. Toimittajan johtopäätös tapahtumakuvauksesta oli se, että jollakin paikkakuntalaisella oli ”taipumuksena tyydyttää uteliaisuuttaan” katselemalla telttoihin. Erikoista tapauksessa lehden mukaan oli se, että se oli kertojan muistin mukaan sattunut tasan vuosi ennen Eine Nyyssösen ja Riitta Pakkasen saapumista Tulilahden alueelle.

Eli paikkakunnalla oli ilmeisesti oma pervertikko, joka oli aiemmin häiriköinyt naisia leirintäalueella.

jatkuu...

[ABC]

Opinnäytetyöstä itselleni uusia seikkoja löytyi lisää esimerkiksi nämä:

- RH oli palannut Tulilahdelta kotiin, mutta mennyt uudelleen itään elokuussa, jolloin tavannut Arnen (lehti: Uusi Suomi).

- RH:n mukaan tyttöjen shortsit olivat olleet syynä heidän seurailemiseensa. Hän oli nähnyt 2 poikaa risteyksessä. Tuokkospojat olivat ahdistelleet tyttöjä, pussaillen väkisin, mutta lähteneet noin 23:30 ja RH väitteensä mukaan klo 24. Nuo seksijutut voi kaikki lukea keksittyihin - ei olisi vaikea osua oikeaan tuollaisessa tilanteessa - mutta tuo risteyshavainto voisi olla joku niistä asioista, jonka vain paikalla ollut saattoi tietää?

- Mielenkiintoinen seikka s. 64 (lainaan):

Uusi Suomi oli haastatellut juttuun professori Bruno Salmialaa, jonka mukaan kuollutta henkilöä ei voitu tuomita syylliseksi tapaukseen. Salmialan mukaan poliisi oli kuitenkin velvollinen suorittamaan tutkimukset päätökseen, koska asianomistajilla oli joka tapauksessa oikeus hakea vahingonkorvauksia vastaajan kuolinpesältä.

Eli jos oikeudessa pitävä näyttö olisi ollut olemassa, juttua olisi siis viety eteenpäin Holmströmin kuolemasta huolimatta? Lisäys: Jossain vaiheessa RH:n kuoltua omaiset luopuivat korvausvaateista, eli varmaankin tähän tutkinta loppui.

- S. 74: Tapauksen tutkinnassa oli HS:n mukaan muodostettu yli 1000 ihmisen kortisto, ja poliisi oli tutkinut myös ulkomaisia yhteyksiä (s. 79). Eli kyllä verkot olivat varsin laajalla ajan mittakaavaan nähden. Mietityttää silti, miten ihmeessä tästä kaikesta lopulta seuloutui esiin RH? Nimittäin alun perin hänet yhdistettiin vain paitsi (täälläkin tunnettuun) Sairaanhoitaja-lehden sivuun, niin myös "pankin suojakotelon" myötä Pakkaseen, mikä kuitenkin osoittautui vääräksi hälytykseksi (s. 79-82). RH väitti löytäneensä lehden sivun jostain "käymälästä", mikä saattoi hyvinkin pitää paikkansa... Ja toisaalta Tulilahden leirintäalueelta löytyi Lyytikäisen poikien lainaama pornolehden sivu (HS, Hurinki s. 94) eli löydöt kertovat ajan kulttuurista.

[Chikatilo]

On syytä huomioida, että PolAMK:ssa tehty tutkielma lähestyy aihetta mediahistorian näkökulmasta ja se esittää tutkimuskohteensa eli sanomalehtien narratiivit tapahtumasta per se; virheineen, valheineen ja väärinkäsityksineen. Varsinaista rikostutkintaa ja sen virallisia tuloksia ei ole käsitelty kuin sen osalta, mitä niistä kirjoitettiin lehdissä.

Toimittajien käsitys asiasta perustui varsinkin alkuvaiheessa paljolti toisen käden tietoon ja kuulopuheisiin, joihin toimittajat vielä ymppäsivät jutuissaan oman käsityksensä ja maailmankuvansa.

Lausuntoja medialle annettiin myös tarkoitushakuisesti ja taustalla oli esimerkiksi oikeus-, resurssi-, sisä- ja jopa ay-poliittisia motiiveja. Osa lausunnon antajista halusi myös tehostaa itseään. On huomattava, että monet lehdistölle tietojaan jakaneet poliisimiehetkin olivat tosiasiallisesti itse täysin mediatietojen ja kuulopuheiden varassa, mutta poliisistatus teki heistä "luotettavia" lähteitä.

Esimerkiksi Holmströmin väkivaltaisuudesta ei varsinaisesti ollut vahvempaa näyttöä kuin se, että hän tietyissä tilanteissa pyrki puolustautumaan fyysisesti - olipa se oikeutettua tai, viranomaisen kyseessä ollen, ei. Lehdestä riippuen Holmström oli kesällä 1959 myös samanaikaisesti oleskellut Tulilahden alueen ulkorakennuksissa ja seurannut tyttöjä mopedilla Pohjois-Karjalasta Savoon...

Sinänsä tutkielmassa (jonka laatija muuten on aiemmalta taustaltaan teologi) on kattavasti koottu muutaman lehden kaikki asiaan liittyvät kirjoitukset ja pääosa kuvamateriaalista. Kirjoitukset ovat kronologisessa järjestyksessä, joten opinnäytetyötä lukemalla saa helposti käsiteltyä lähes kaiken sen materiaalin mitä näissä Tulilahti-ketjuissa on sekavasti tuotu esille.

Tutkielma kannattaa lukea kokonaan, sillä se tuo esille myös ne haasteet, mitä median ja poliisin eri vaiheissa valitsemat tiedottamislinjat aiheuttivat itse rikostutkinnalle.

EDIT: Koska joku kuitenkin kysyy linkkiä (joka on edellistä edellisessä ABC:n viestissä...) tutkielmaan, laitan sen vielä tähän:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017060412241

[ABC]

Tutkielmasta käy ilmi, että osa toimittajista oli poliisiin ilmeisen luottamuksellisessa suhteessa, jolloin voi olettaa tietojen olleen tarkkoja. Toisaalta varsinkin jutun pitkittyessä poliisit hermostuivat toimittajiin ja päinvastoin, ja juttuja tehtailtiin vaikka mistä asiaan lähes liittymättömistäkin aiheista.

Tutkielman itse rikosjuttua koskeva osuus toimii hyvin yhteenvedon tavoin esimerkiksi sellaisille, jotka eivät ole jaksaneet ihan kaikkia kahden ketjun viestejä lukea ja meille muillekin kertauksena. Siitä käy hyvin ilmi juuri tuo Chikatilon yllä viittaama seikka eli miten epävarmoja todistajanlausunnot olivat ja kuitenkin niiden varassa juttua tutkittiin. Kun lisäksi pääepäillyt puhuivat kaikki aivan puutaheinää, oli siinä tutkimista ilman modernia tekniikkaa apuna.

[ABC]

Mietin surmayön tapahtumia tuon veitsen löytöpaikan kannalta. Tämä on voinut tulla aiemminkin esille täällä, samat ideat näissä pyörii.

Jos murhaaja toimi yksin, hän on varmaankin ensin käynyt Riitan kimppuun tämän poistuessa kauemmaksi teltalta huussiin. Murhaaja iski Riittaa päähän kivellä tai ehkä sillä lapiolla. Aiottu raiskaus lopahti havaintoon, että naisella oli kuukautiset. Riitta ei välttämättä ehtinyt päästää ääntäkään.

Sen jälkeen murhaaja eteni teltalle, jossa hän kävin Einen kimppuun, kuristi tämän tajuttomaksi ja luuli hänen ehkä kuolleen. Kuristaminen ei kuitenkaan ollut kuolinsyy. Murhaaja lienee riisunut naisen tässä vaiheessa ja ehkä raiskannut (tästä oli ristiriitaista tietoa lehdissä), mutta ehkä Eine virkosikin, sai käsiinsä (tyttöjen oman) veitsen ja pakeni kohti lahden pohjukkaa, siis luonnolliseen pakosuuntaan telttaan nähden. Murhaaja sai hänet kuitenkin kiinni ja Eine menehtyi puukoniskuihin (tämä puukko oli murhaajan).

Jos Eine ehti paeta piikkilanka-aidan toiselle puolelle, siis hakaan, hän on voinut tahtomattaan osoittaa murhaajalle sopivan hautamaaston. Pehmeään lahdenpohjukkaan oli sopivaa kaivaa hauta, jonka jälkeen murhaaja raahasi Riitan (kadoksiin jääneen) teltanpohjan päällä haudalle. Tai ehkä pohjaa käytettiin pyörien upotuksessa veneen pohjan suojana, ettei ketjuista valunut öljy olisi paljastanut veneen käyttöä. Lahdella ollut airoton vene olisi sopinut tarkoitukseen: tapin veisto äkkiä, kuljetus sauvomalla ja syvemmällä melonta sillä lapiolla tai vaikka äyskäriksikin sopivalla kattilalla. Vaivalloista, mutta ei mahdotonta. Pyörät oli joka tapauksessa pakko upottaa, jos rikoksen aikoi salata.

Olisi siis pitänyt etsiä veneen tappia, pitkää veneen sauvomiseen sopivaa puuta, Einestä merkkejä piikkilangan aiheuttamista pakovaurioista, ja raahaamisjälkiä (oliko näistä joskus puhetta?). Ja pyörien upotukseen käytettävä aika on lisättävä poliisin suorittaman kokeen aikaan, joka oli noin puolitoista tuntia.

Lisäksi olisi pitänyt selvittää, koska se lapio todellisuudessa viimeksi nähtiin Lyytikäisen pihassa. Murhaaja on voinut viedä lapion jo aiemmin. Samoin olisi pitänyt selvittää muut omaisuusrikokset alueella samaan aikaan, kuten aiemmin ketjussa jo esitettiin.

Se, että hautakuopan kaivaminen ja peittäminen olisi muka ollut vaikeaa armeijaa käymättömälle, ei pidä paikkaansa. Hauta muistutti mitä tahansa maahan kaivettavaa peitettyä ansa- tai säilytyskuoppaa, jollaista olisi kätköpaikkanaan metsässä saattanut käyttää esimerkiksi ammattimainen varas.

[Scythe]

Noista vuolujäljistä sen verran, että poliisi otti lisätutkimuksia varten elo-syyskuussa -59 talteen kätköihin käytetyistä taimista kantaosat ja näytteitä Tulilahden ympäristöstä katkotuista taimien kannoista. Näytteitä oli otettu myös Tulilahden vastarannalta katkotuista taimista. Jollakin ulkopuolisella, esimerkiksi Holmströmilla, ei olisi ollut mitään syytä hakea taimet sieltä asti kun Tulilahdella ei ollut yhtään soutukelpoista venettä ja vielä puro rantaojan välissä. Lisäksi taimia olisi ollut saatavilla lähempääkin. Taimia vastarannalla kuitenkin oli katkottu.

Sitten tuosta Skogmanin toteamuksesta että Holmströmin syyllisyydestä oli saatu viitteitä lisääkin, on tokaisu jolla tapaus jätettiin tavallaan leijumaan ilmaan. Epäilenpä että lisänäyttöä ei olisi saatu. Poliisi keskitti resurssinsa vuoden 59 lopulta alkaen näytön saamiseksi H:n syyllisyydestä ja kun katsoo mikä näyttö oli kerätty kesäkuun 8. päivään mennessä ensimmäiseen oikeudenkäyntipäivään saati Holmströmin kuolemaan 61, niin miksi sitä vakuuttavaa näyttöä ei esitetty kesäkuuhun-60 mennessä. Poliisillahan olisi ollut runsaasti aikaa osoittaa se vakuuttava näyttö, mutta niin ei julkisten asiakirjojen valossa tapahtunut.

Haudasta on kerrottu monissa lähteissä. Se ei ollut kuoppa, vaan noin 3 metrin pituinen, enimmillään puolen metrin levyinen ja syvyydeltään 25-50 senttimetriä, eli
muodoltaan kuin oja. Sinänsä hauta ei kerro muuta että kaivaja oli tottunut käyttämään lapiota ja hän halusi piilottaa ruumiit rikoksen salaamiseksi. Lisäksi hän osoitti kylmähermoisuutta kaivamalla haudan avoimeen maastoon. Maaseudulla osataan kaivaa ojia.

Sauvominen airottomalla veneellä 130 metrin päähän ei ole mitenkään todennäköistä. Eihän ulkopuolinen olisi edes lähtenyt moiseen. Ulkopuoliselle olisi riittänyt etumatkan saamiseksi upottaa pyörät muutaman metrin päähän rannasta jos sitäkään. Todennäköisesti ulkopuolinen olisi jättänyt kaiken niille sijoilleen. Aikaahan olisi ollut paeta paikalta.

[Tuomion Pasuuna]

Veneen tapin saa tehtyä myös taittamalla nipun pitkää heinää ja tunkemalla sen tapinreikään. Toimii, joskaan tällä systeemillä ei kannata lähteä ulapalle, sillä jos se irtoaa ja nippu hajoaa, alkaa tulla hieman kiire.

Tuohon aikaan maaseudulla tämä konsti on varmaan ollut ihan yleistietoa.