Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Der Fanhder]

Ja eikö tuo, että tavaroita ei syksyllä löydetty juuri tue Alibin kirjeessä kirjoitettua kertomusta siitä, että ne jätettiin sinne vasta talven jälkeen? Minusta ainakin tukee.

Tuossa on kyllä järkeä. Toisaalta jos niiden kerran haluttiin ehdottomasti löytyvän, miksi viedä ne keväällä paikkaan, josta mediakin kertoi jo syksyllä etsityn. Niiden löytyminenhän tällöin olisi silkkaa sattuman kauppaa -vaikka niinhän juuri lopulta kävi.

Mitä muuten ajattelet nykyisin tuosta Alibin kirjeestä, jonka autenttisuutta aiemmin niin voimakkaasti lobbasit. Ainakin X-ryhmä sopii huonosti sen narratiiviin, koska se viittaa vahvasti lähitalojen poikiin tekijöinä.

[snufkin]

Mitä muuten ajattelet nykyisin tuosta Alibin kirjeestä, jonka autenttisuutta aiemmin niin voimakkaasti lobbasit. Ainakin X-ryhmä sopii huonosti sen narratiiviin, koska se viittaa vahvasti lähitalojen poikiin tekijöinä.

Vaikea sanoa. Uskon, että molemmat ovat oikeassa pääpiirteissään vaikka yksityiskohdissa onkin ristiriitaisuuksia. Kertomuksella x-ryhmästä ja alibin kirjeellä on kuitenkin yksi yhtymäkohta: Kermankoski. Molemmat kertomukset alkavat Kerman kylästä, jossa pojat huomaavat tytöt. Mua on ainakin häirinnyt, että miten tuo paikka on päätynyt molempiin kertomuksiin sillä se sijaitsee monen kilometrin päässä Heinäveden keskustasta eikä tuosta ole muutenkaan ollut paikkana puhetta paljoa näissä keskusteluissa. Ehkä tuolla alueella on ollut jotain meneillään. Kenties juuri ne nimismiehen juhlat joka on vetänyt huomiota puoleensa. Tai sitten kyseessä on ollut jokin nuorison ajanviettopaikka.

Mä uskon, että nämä kertomukset puhuvat samoista porukoista, mutta joitain yksityiskohtia on mennyt sekaisin aikojen saatossa. Olen aikaisemmin jo kirjoittanut alibin kirjeen sekavuudesta sillä siinä ikään kuin yhdessä kohdassa puhutaan samassa taloudessa asuvista, mutta kuitenkin toisessa kohtaa puhutaan siitä, että kyseessä on selkeästi naapurit.

Esim. x-ryhmän kertomuksessa T.K:n ei kerrota olleen Kermankoskella, kun tytöt on huomattu, mutta toinen tytöt huomanneista on taas ollut T.K:n nimeämätön kaveri ja asunut suht lähellä Tulilahtea. Eli asuinpaikkojen osalta kaksi x-ryhmäläistä täsmää alibin kirjeen henkilöihin, mutta aloitus taas ei täsmää.

Sitten siinä on vielä se, että Alibin kirjeessä puhutaan siitä, että toinen henkilöistä on ollut toisen luona remonttihommissa murhaviikolla ja, että tiesi myös missä lapio oli, koska oli sen sinne jättänyt. Tässä implikoidaan mielestäni, että L:n sauna olisi ollut se remontin kohde ja, että toinen henkilöistä olisi siis ollut yksi L:n veljeksistä. Se taas ei sovi kertomukseen x-ryhmästä.

Vaikea siis sanoa. Ehkä järkevintä siis yhteneväisyyksiä: Kerman kylä, kaksi poikaa, Tulilahden lähellä asuminen ja henkilön, joka ei ollut L, tietoisuus lapiosta.

Laitan nyt vielä molemmat kertomukset tähän selvyyden vuoksi:

Kertomus x-ryhmästä niin kuin sen on käyttäjä Härkä kertonut Hejacissa juteltuaan paikallisten kanssa:

Kun tytöt lähestyivät Heinävettä , on heidät kuulemani mukaan pantu merkille Kermankoskella ennen kirkonkylän keskustaa.

Havainnon tekijät olisivat olleet XA ja XB. Heistä XA asui kohtuumatkan päässä Tulilahdesta.

Lähellä Tulilahtea asui myös XC , jonka kaverin on XA:n sanottu olleen.
Ainakin XA tiesi lapion sijainnista ja saunarakennusprojektista Lyytikäisten pihassa.

XC on kuulemani mukaan TUK.
Muilta osin en avaa tuota julkisesti. Enkä voi tehdä sitä myöskään " salaisissa kansioissakaan " täällä .

Kuulema on Heinävedeltä ja on osittaista aikalaistietoa.

Kuten XC , on myös XA saman kuuleman mukaan muuttanut pian tapauksen jälkeen Helsingin seudulle.
XB:n osalta tarina ei kerro sen enenpää.
Luultavasti XAon kuollut. XB:stä ei ole varmuutta. Tai ollut vajaat 10 vuotta sitten.

Kuuleman mukaan ainakin yksi henkilö kavahti hautapaikkaa ennenkuin löytö tehtiin.
Kyseinen henkilö oli vähätellyt ja välttänyt " risukasasta " puhumista kohta tapahtuneen jälkeen.

Kavahtaja kuuluu X-ryhmään , muttei ole TUK. Tämä siis kuulemani mukaisesti.
Varmastikin myös TUK on ko.reittiä kulkenut.

Kyllä tuntuisi , että joitakin on suojeltu.
Mutta ovatko sitten TK , tai muut ryhmästä X tai es. Lyytikäiset suojelun arvoisia ?
Tuskin tuokkosetkaan.
Ne pari muuta , joista edellä mainitsin ja joista olen paikalliselta taholta kuullut saattaisivat olla.

Tuo crashin laittama HS:n uutinen muurarista ei oikein sovi TK:n asuinpaikkaan.
TK asui liki sitä Tuliniemen ja lahden risteystä.
Se voisi sopia yhteen ryhmään X kuuluvasta. Etäisyys 1 km Tuliniementien risteyksestä voisi sopia.
Tuo muurari nimike ei tullut esille ainakaan merkittävästi , kun asiasta minulle kerrottiin. Tämä kaveri jokatapauksessa tiesi lapiosta Lyytikäisten pihassa.

Alibin kirje:

"Olen odottanut, että joku muu paikkakuntalainen alkaisi puhua suutaan puhtaaksi, mutta se näyttää olevan turha luulo. Tämän vahvistaa parinkymmenen vuoden vaitiolo siltä suunnalta. Kerron mitä Tulilahdessa todella tapahtui.

Kohtalokas tapahtumaketju alkoi tuona heinäkuisena tiistai-iltana (tytöt saapuivat Heinävedelle maanantai-iltana) vuonna 1959 Heinäveden Kerman kylällä (sijaitsee 7-8 km kirkonkylältä itään tyttöjen reitin varrella). Kaksi maantien varressa seisoskelevaa paikkakuntalaista miestä näki kahden kevyesti pukeutuneen nuoren naisen ajavan tietä pitkin polkupyörillä. Miehet otaksuivat heidän olleen matkalla uudelle leirintäalueelle ja päättivät lähteä myöhemmin sinne heidän perässään.

Myöhemmin illalla sanottuaan talon emännälle menevänsä aittaan nukkumaan miehet odottivat kunnes emäntä oli vaipunut särkylääkkeiden syventämään raskaaseen uneen. Miehet hiipivät hämärän metsän halki Kermajärven rannassa olevalle veneelleen ja suuntasivat veneen keulan kohden leirintäaluetta. Noin puolen tunnin kuluttua toinen miehistä, eli A sammutti moottorin ja parivaljakko rantautui leirintäalueen vastarannan muodostavan niemen (Tuliniemi) toiselle puolelle. Vedettyään veneen piiloon miehet kävelivät niemen toiselle puolelle pensaikkoon kurkkimaan tilannetta.

Miehet huomasivat etteivät he olleet ainoat, joiden mieleen oli juolahtanut tehdä tytöille seuraa sinä iltana rantanuotiolla (tuokkospojat). Miehet päättivät jäädä katsomaan mitä tapahtuisi. Kävi pian selväksi, että aiemmin paikalle ehtineiden poikien pyrkiminen tyttöjen telttaan tyrmättiin tykkänään.

Kun pojat olivat poistuneet veneellään, tapahtumia seuranneet miehet ymmärsivät, että tytöt olisivat tuskin heille suosiollisempia kuin aikaisempia yrittäjiäkään kohtaan. Tilanne oli selvä. Oli keskiyö ja tarvittiin kovempia otteita mikäli yöjalasta aiottiin hyötyä.

Myöhemmin yöllä tilanteen karattua käsistä ja muututtua siksi, mitä kutsutaan Tulilahden kaksoismurhaksi koki leirintäalueen rinteen kuusikossa lymyävä Runar Holmström tirkistelijän uransa huippuhetkiä. Myöhemmin murhista syytetty Holmström oli tapahtuman ainoa todistaja - mutta kukapa häntä olisi uskonut. Sen tajusi Runar itse, jos ei kukaan muu.

Asioiden edettyä jälkien peittämiseen otti Runar moponsa ja työnsi sitä karjapolkuja myöten kilometrin päässä sijaitsevalle Heinävesi - Varkaus -valtatielle, missä hänet havaittiin puoli kolmen aikaan ajamassa Varkauden suuntaan (Tässä tuodaan esiin havainto R.H:sta). Sen verran metsässä rumuaminen oli käynyt varusteiden kunnolle, että Runar joutui Varkaudessa korjauttamaan moponsa huoltamossa.

Se oli yhteiskunnasta eristäytyneen pääsyytetyn todellinen rooli Tulilahden kaksoismurhassa. Tirkistelijä ei juuri puheillaan kehuskele. Siksi Holmströkään ei osannut liikkumisiaan Heinävedellä sen paremmin selittää.

Tuona murhayönä A ja B tekivät työnjaon pystyäkseen kätkemään tekojensa jäljet. Ensiksi miehet kantoivat yhdessä murhien uhrit telttakankaaseen käärittyinä Tulilahden perukassa sijaitsevan suon laitaan. Sitten A ryhtyi kätkemään tyttöjen tavaroita ja B lähti hakemaan puolen kilometrin päästä rakennustyömaalta lapiota, koska hän tiesi löytävänsä lapion nopeimmin omilta jäljiltään (huom. keskustelu lapion alkuperästä).

Paljon puhuttu talon koira tuskin edes höristeli korviaan puhumattakaan, että olisi nostanut äläkän, koska lapion hakijan askeleet olivat sille tutut kuukausien ajalta tällä uudisrakennustyömaalla ja muutenkin tutut vuosien takaa lähinaapurin liikuttua kyläreissuilla kyseisessä talossa miltei päivittäin.

Miesten kaivettua haudan ja peitettyä tyttöjen ruumiit A jäi kätkemään telttakangasta ja loppuja tavaroita. B muisti tyttöjen polkupyörät ja meni hakemaan niitä. Lähtiessään hän otti mukaansa tyttöjen intiimejä vaatekappaleita myöhempiä perverssejä rituaaleja varten. Vaatteet B kävi piilottamassa kotitalonsa perunakuoppaan, mistä hänen nähtiin poistuvan kello neljän jälkeen ympäröivään metsään.

ällä välin A oli alkanut hermostua, vaikka hänellä riitti töitä murhapaikan siivoamisessa ja naamioimisessa. Työn hän teki tosiaan hyvin, sillä tämän kertomuksen allekirjoittanutkin oleskeli ja liikkui murhapaikalla muutaman päivän kuluttua huomaamatta mitään erikoista.

B:n vihdoin palattua pyöriä hakemasta miehet lainasivat lähellä hautapaikkaa rantaan vedettyä haudankaivaja Verdi Koikkalaisen venettä ja kuljettivat sillä tyttöjen pyörät lahdelle ja upottivat ne lahden syvimpään kohtaan. Se ei sijainnut keskellä lahtea vaan lähempänä toista rantaa salmen suulle päin (tämän mukaan Jermon karttapiirroksessa olisi siis virhe). B tunsi paikan hyvin pyydystettyään lahdella katiskoilla kalaa jo pikkupojasta asti. Pyörät löydettiin tästä paikasta vasta usean etsintäkerran jälkeen (!).

Tämän viimeisen hämäysliikkeen tehtyään miehet vetivät Koikkalaisen veneen rantaan ja kiersivät lahden jalkapelissä veneelleen samaa tietä, mitä olivat yöllä tulleet. Venematka takaisin sujui tyhjällä järvenselällä huomiota herättämättä. Aamukahvit juotiin emännän seurassa niin kuin ennenkin.

B jatkoi A:n luona remonttihommia vielä sen viikon ja sanoi sitten itsensä irti. Hän palasi kotipaikalleen ja kävi naapurissa perumassa sovitun halontekourakan ja sanoi saaneensa Niinimäestä (kylä Varkauteen johtavan tien varrella, lähellä keväällä 1960 löytyneiden tavaroiden löytöpaikkaa) muuraushommia pitemmäksi aikaa.

Sinne mennessään hän otti mukaansa perunakuoppaan piilottamansa tyttöjen tavarat ja piilotti ne sisätiloihin. Talven mnetyä hän alkoi epäillä piilopaikan varmuutta, haki tavarat pois ja vei ne tien varteen metsään. Sieltä ne löydettiin vähän ajan kuluttua eikä kukaan osannut selittää mitenkä ne olivat säilyneet talven yli metsässä niin hyvässä kunnossa Ehkäpä kettu oli kuljettanut ne keväällä luolastaan?

Teon naamiointi onnistui hyvin, mutta omatunto pitää huuhtoa päivittäin viinalla puhtaaksi. Tämä koskee B:tä. A ei tarvitse vastaavaa huuhtelua. Ehkä hän toimi pääosin avustajana ja hirmuteon ajatuksen alullepanijana. Ottakoot siitä muut selvää, se onkin jo toinen juttu."

Nuo merkinnät sulkumerkinnät ovat muistaakseni jonkun muun jollain foorumilla jälkikäteen lisäämiä. En nyt jaksa niitä editoida pois.

[skavaböle]

Kiitos snufkin tuosta Alibin kirjeen kokonaan laittamisesta uudelleen. Olen tuon toki ennenkin nähnyt.

Mielestäni tuo Alibin kirje on kirjoitettu tiedossa olevilla asioilla ja sitten itse lisää värittäen. Kirjeen kirjoittaja on sepittänyt tarinan, joka hänen mielestään olisi voinut olla mahdollinen. Kirje sisältää virheitä ja on sisällöltään ristiriitainen. Kirjeessä mm. tekijän väitetään ottaneen tyttöjen intiimejä vaatteita myöhempiä perverssejä rituaaleja varten ja kätkeneen ne perunakuoppaan. Perunakuopasta tekijä vei vaatteet löytöpaikalle. Faktaa on kuitenkin se, että löydetyt vaatteet eivät olleet intiimejä vaatteita vaan päällysvaatteita ja hellehatut. Lisäksi kirjeen kirjoittaja kuvailee asioita eri henkilöiden näkökulmasta. Joten sanoisin, että tuo Alibin kirje on mielikuvituksen tuotetta enkä näe sillä lisäarvoa Tulilahden tapauksen tutkinnassa.

Kiitos Härän kommenteista!

[Der Fanhder]

Kiitokset täältäkin Snufkinille hyvästä yhteenvedosta! Kuten toit ilmi kyllä noista kertomuksista on jollain tasolla kaivettavissa esiin yhteisiä peruselementtejä, vaikka "perimätiedon" sekoittuminen kehyskertomukseen aina niitä johonkin suuntaan muuttaa. Esim. jossain versioissa suojelluista rikkaiden perillisistä viitataan vahvasti L:n veljeksiin, mikä ei varmasti pidä paikkaansa jne.

Onko sinulla muuten tietoa kuinka kaukana Tulilahdesta nämä nimismiehen juhlat järjestettiin?

Faktaa on kuitenkin se, että löydetyt vaatteet eivät olleet intiimejä vaatteita vaan päällysvaatteita ja hellehatut.

Faktaa on myös se, että Einen rintaliivit jäivät kadoksiin.

[snufkin]

Mielestäni tuo Alibin kirje on kirjoitettu tiedossa olevilla asioilla ja sitten itse lisää värittäen.

Joten sanoisin, että tuo Alibin kirje on mielikuvituksen tuotetta enkä näe sillä lisäarvoa Tulilahden tapauksen tutkinnassa.

Samaa mieltä ekasta lauseesta, mutta eri mieltä toisesta. Perustelen miksi en usko kirjeen sisällön olevan täysin keksitty lainaamalla aikaisempaa viestiäni hejaciin.

1. Motiivi: Sen kirjoittaja ei saa kirjeen kirjoittamisesta mitään näkyvää hyötyä. Hänen nimeään ei julkaista. Tekijöiden nimiä ei julkaista joten minkäänlainen kostonhimon tyydyttäminen ei toteudu. Sitä ei edes taidettu viedä poliisille nimien kera. Miksi kirjoittaa pelkkä tarina Alibiin, joka ei pidä paikkaansa? Kukaan ei tiedä sinun kirjoittaneen sitä. Tässä todennäköisin syy olisi omantunnon lievittäminen, koska muut itsekkäät motiivit voidaan sulkea pois.

2. Sensaatiohakuisuuden puute. Kirjeessä ei pyritty kuvaamaan murhia. Siinä ei pyritty vetoamaan tunteisiin tyylillä "katsoin murhaajaa silmiin" eräänä päivänä kaupassa. Siinä ei naljailtu poliisille tai muutenkaan kellekkään osalliselle. Ei katkeruutta, ei vihaa, ei järkytystä. Ei puhetta mistään tyypillisistä kylälegendoista kuten veristen vaatteiden polttamisesta tai puukon esittelyistä. Mitään tunteita ei varsinaisesti korostu tekstissä. Se mitä jäljelle jää on tapahtumien kuvaus.

3. Yksityiskohdat ja paikallistuntemus: B:n kuvailtu poistuminen muuraustöiden perässä Niinimäen kylään on kuvattu myös HS:n vanhassa artikkelissa, jossa puhutaan kuulustellusta muurarista joka poistui elokuun alussa Heinävedeltä. Tämä täsmää Alibin kirjeen aikajanaan. Muutenkin seikat kuten L:n äidin särkylääkkeiden käyttö, aitassa nukkuminen (tähän sopi tasan yksi veljeksistä), B:n vierailut ko. taloon, B:n kalastusretket lapsena, näköhavainto perunakuopalta poistumisesta ja B:n ryyppääminen omantunnon tuskissa viittaa lähipiiriin. Nämä ovat kaikki asioita joita ei vain keksitä päästä. Millä pokalla joku tälläistä keksisi ja julkaisisi, kun henkilöt ovat tunnistettavissa? Nämähän kuka vain asianomaiset tunteva olisi voinut kumota soittamalla lehteen ja kirjoittamalla vastineen. Näin ei tapahtunut. Ne ovat myös seikkoja jotka ovat olleet hyvin vähän tai eivät laisinkaan esillä julkisuudessa. Jos kirjoittaja haluaisi vedota katsojien tunteisiin, hän vetoaisi nimenomaan yleisesti tiedossa oleviin seikkoihin. Tai hän olisi syyttänyt eniten syytettyinä olleita kuten vaikkapa Veerti Koikkalaista. Jos tarina oli keksitty, niin kirjoittaja valitsi valitsi hyvin epätavallisen reitin sen toteuttamiseen.

4. Kirjeen loogisuus ja palapelin palasten loksahtaminen kohdalleen. Mitään kirjeessä ei varsinaisesti oltu kuvattu tekijöiden osalta sellaista mitä ei olisi voinut tapahtua. A:n ja B:n alibi on lähes olematon. Kukaan ei pysty todistamaan näiden kahden olleen nukkumassa tuona ajankohtana Veneen käyttö leirialueelle siirtymisessä tukee myös vahvasti Elina H:n kertomusta kahdella veneellä liikkuneesta henkilöstä. Tuolla alueella, kun ei tiettävästi ollut paljoa veneitä niin ei siinäkään hirveästi vaihtoehtoja jää.

Eli musta on aika selvää, että kirjoittaja tunsi nämä henkilöt ja hän tiesi joitain asioita heistä joko kuulopuheina tai omien kokemustensa kautta, mutta ei voinu varmuudella sanoa miten itse tapahtuvat menivät. Esim. jos tuo näköhavainto henkilö B:stä perunakuopalla aamuyöstä pitää paikkansa, niin siinä on mielestäni jo yksistään iso lisäarvo keskustelulle ja painava viite siihen suuntaan, että ko. henkilö liitty murhiin. Ja voi hyvinkin olla, että kirjoittaja on tiennyt näiden henkilöiden olleen poissa kotoaan juuri murhailtana, koska piirit on tuolla olleet pienet.

Lisäksi haluan muistuttaa, että alkuperäisessä Alibissa julkaistussa kirjeessähän luki henkilön A ja B nimien kohdalla "Alibin antaja" ja "Alibin suojaama". Mä en ole vieläkään varma, että onko nuo nimet kirjoittajan kynästä lähtöisin vai jotain Alibin piilomainontaa. Jos ensimmäinen, niin sen perusteella kirjoittajalla on voinut olla jotain tietoa näiden henkilöiden alibeista.

Onko sinulla muuten tietoa kuinka kaukana Tulilahdesta nämä nimismiehen juhlat järjestettiin?

Ei valitettavasti. Oikeudenkäynnissä on Runarin puolustusasianajaja puhunut jostain viiden henkilön miesporukasta joilla oli murhailtana juhlat käynnissä. Se voisi viitata nimismiehen juhliin. Muuten noista ei ole mitään tarkempaa tietoa muuta kuin kahden niihin väitetysti osallistuneen henkilön nimet. Sukunimiensä perusteella he ovat voineet kuulua Heinäveden vauraampiin sukuihin ja voisivat olla jopa nuo härän kuvailemat x-ryhmän jäsenet T.K:n lisäksi.

[kultakalas]

Kiva ollut lukea tätä lankaa.

Itse sain aikanaan ensikosketuksen aiheeseen, kun sukujuhlilla eräs sukulainen otti aiheen puheeksi. Tämä sukulainen oli tapahtuman aikaan noin 10 vuotias pojan nassikka ja muisti vahvasti sen pelon ilmapiirin mikä vallitsi kun murhaajan tiedettiin olevan vapaalla jalalla. Tämän sukulaisen koti sijaitsi sen reitin varrella, mistä tytöt olivat kulkeneet ennen Kolille siirtymistä. Muistan vielä että tämä sukulainen myös puhui siitä, että tiesi paikallisten jotenkin salailleen asiaa. Parin viikon päästä olen menossa tapaamaan tätä sukulaista ja täytyy kyllä ottaa aihe puheeksi.

[Cmoney]

Tuli tehtyä viime viikolla itäisen Suomen reissu, ja pojan, 7v, kanssa käytyä tuolla telttapaikallakin samalla. Kaunis paikka mutta traaginen historia.

[Cmoney]

Kuten Kyllikki Saaren kotitalon paikasta Möykyn kylässä, onko mitään tietoa aikanaan Einen ja Riitan kotipaikoista?

[Scythe]

Heinäkuun 27. päivä tuli kuluneeksi päivälleen tasan 62 vuotta siitä, kun Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen saapuivat pyöräretkellään Polvijärveltä Heinävedelle. He olivat Heinäveden kirkonkylässä klo 19 aikoihin ja leirialueella klo 20-21 aikoihin. Rikos tapahtui leirialueella seuraavana yönä.
Koska tapaus on kiinnostanut itseäni kauan, niin tein pientä empiiristä kenttätutkimusta, eli itseäni kiinnosti lähinnä millaisissa valo-olosuhteissa murhaaja/murhaajat olivat toimineet kyseisenä yönä, mikäli teko on tehty yhden yön aikana. Olin Itä-Suomessa samana, 27.-28.7. välisenä yönä melko lähistöllä tapahtumapaikkaa ja olosuhteet auringon nousun ja laskun suhteen olivat samanlaiset. Myös ilman lämpötila ja muut sääolosuhteet olivat käsittääkseni melko identtiset. Havaintopäivä 27.7.2021 oli samanlainen kuuma hellepäivä kuin 27.7.1959.

Tuokkospojat kertoivat saapuneensa leirialueelle klo 21.30 aikoihin, eli silloin oli havaintojeni mukaan jo hieman hämärää, mutta kauemmaskin näki vielä hyvin. Jos on tyyni sää, niin äänet kuuluvat järveltä ja järven rannalta todella kauas. Esimerkiksi moottorisahan ääni kuului selvästi 500 – 1000 m sisämaassa päin samalla rannalla.

Koska säätietojen mukaan myös 62 vuotta sitten seuraavan päivän sää oli ollut melko samanlainen kuin 2021, eli yhtä selkeä ja lämmin, niin illalla 27.7.1959 on todennäköisesti ollut hyvin tyyntä.

Tulilahden tapauksen yhteydessä on kerrottu, ettei avunhuutoja olisi kuulunut. Tämä voi kertoa esimerkiksi yllätyksellisyydestä ja siitä, että avunhuudot on estetty. Olisi hyvin todennäköistä, että ainakin yksi uhreista olisi huutanut hädissään niin kovaa kuin pystyi. Haudankaivaja Koikkalaisen epäselviä kertomuksia lukuun ottamatta kukaan muu ei ole kertonut kuulleensa kyseisenä yönä huutoa. Koikkalainen kertoi ensin kuulleensa Tulilahdelta huutoja, mutta hän pyörsi myöhemmin kuulleensa mitään.

Havaintoihin:

Klo 22.30 edelleen hieman hämärää, näkyvyys rannalta sisämaahan useita kymmeniä metrejä. Äänimaailma todella selkeä. Tulilahdella naiset ja mieskaksikko kertomansa mukaan nuotiolla. Äänet, esimerkiksi nauru, ovat todennäköisesti kantautuneet nuotiolta melko kauas.

Klo 23.00 jo hämärää, liikkuvan ihmisen voi huomata 50 - n.100 m rannalta sisämaahan päin. Äänimaailma todella selkeä.

Klo 23.30, jolloin mieskaksikko kertomansa mukaan poistui. Hämärää, näkyvyys 30 – 50 m liikkuvaan ihmiseen. Jos ihminen on paikallaan, niin häntä ei välttämättä erota. Leirialueen takana oli metsää, joten jos siellä oli joku, niin hämärä suojasi häntä ja hän pystyi tarkkailemaan melko rauhassa leirialuetta.
Leirialueelta lähteneen mieskaksikon perämoottorin ääni olisi kuulunut tyynellä säällä hyvin kauas. Lähes kaikki lähistöllä asuvat olivat ilmeisesti jo nukkumassa? Vain aitassa nukkumassa ollut Lauri Lyytikäinen kertoi kuulleensa Tulilahdelta veneen moottorin äänen. Aitta sijaitsi reilun 400 m:n päässä leirialueelta. Lyytikäinen oli kertomansa mukaan kuullut moottorin äänen jo aiemmin sen saapuessa leirialueelle ja hän oli ollut aitassa vuoteellaan, muttei vielä nukkunut, kun moottorin ääni oli loitonnut vähitellen leirialueen suunnasta.

Klo 24.00 hämärää, näkyvyys 20 – 30 m liikkuvaan ihmiseen. Paikallaan olevaa ihmistä ei välttämättä näe, peitteinen maasto edesauttaa sitä huomattavasti. Tyyntä, äänimaailma todella selkeä. Jos tekijä on väijynyt naisia, niin puolen yön jälkeen hetki tekoon on ollut otollinen. Naiset olivat silloin teltassa tai ehkä erillä toisistaan toisen heistä käydessä käymälässä. Rikos on voinut tapahtua myös aamuyön tunteina aamun alkaessa sarastaa, jolloin valoa oli enemmän.

Klo 00.30 vielä hämärämpää, kuutamo nousee. Täysin tyyntä. Näkyvyys noin parikymmentä metriä liikkuvaan ihmiseen ja jos lähellä on metsää, niin näkyvyys on olematon. Esineiden piilottaminen niiden löytöpaikkoihin on näissä valo-olosuhteissa mielestäni hakuammuntaa, koska sopivia kätköpaikkoja ei näe hyvin. Hautaaminen suohaudalle näissä valo-olosuhteissa mahdollista, joskin epätodennäköistä.

Klo 01.00 hämärtyy yhä. Täysin tyyntä. Edelleen, kätköjen tekeminen näissä valo-olosuhteissa hankalaa, mutta voi olla helpompaa henkilölle, joka tuntee maaston. Kätköt oli viimeistelty huolellisesti taimilla ja sammalilla, mikä ei ole mielestäni kenellekään mahdollista näissä olosuhteissa sillä tavoin kuin Tulilahdella oli tehty. Hauta oli naamioitu huolellisesti, joten se vaihe on tehty huomattavasti valoisampaan aikaan. Huolellisesta naamioinnista kertoo jo se, ettei mitään näistä kätköistä tai suohautaa löydetty aiemmissa maastoetsinnöissä.

Klo 01.30 hämärää, näkyvyys lähes sama. Tyyntä. Edelleen heikot valo-olosuhteet tehdä kätköjä tms.

Klo 02.00 näkyvyys sama. Tyyntä. Edelleen näissä valo-olosuhteissa huolellisten kätköjen tekeminen mahdotonta. Jotenkin itselläni tarkentuu käsitys, että rikokset olisi tehty joko heti iltayöstä, puolen yön aikaan tai aamuyön aikaan, jolloin valoa on enemmän. Murhien motiivi oli kuitenkin seksuaalinen, joten siinä tapauksessa on oletettavaa, että murhaajalla on ollut olennaisena pyrkimyksenä nähdä uhri osittain tai täysin alastomana.

Klo 02.30 Jo valoisampaa, mutta hämärää. Kuutamo, täysin tyyntä. Näkyvyys liikkuvaan ihmiseen ehkä 30 m puoleen tai toiseen. Edelleen huolellisten kätköjen tekeminen mielestäni mahdotonta, jonkinlainen summittainen kätkeminen kyllä mahdollista.

Klo 03.00 Huomattavasti valoisampaa. Näkyvyys useita kymmeniä metrejä. Kuutamo, täysin tyyntä. Kätköjen tekeminen on mahdollista, mutta huolellisten kätköjen tekeminen vaatii enemmän valoa. Jos murhaaja/murhaajat tulivat naisten teltalle esimerkiksi klo 03.00, niin silloin heillä oli itse teon jälkeen mahdollisuus tehdä kaikki kätkemiset valoisampaan aikaan muutaman aamuyön tunnin aikana. En kuitenkaan usko, että niitä kaikkia olisi tehty yhden yön aikana. Kätköjä on todennäköisesti käyty viimeistelemässä ja tarkistamassa jälkeenpäin.

Jos Runar Holmström olisi tekijä, niin olisiko hän odottanut valoisuutta ja aamuyötä tehdäkseen teot, oltuaan sitä ennen tuntikausia leirialueen lähistöllä? Jos hän teki teot melko pian sen jälkeen, kun mieskaksikko poistui leirialueelta, niin mielestäni hän ei olisi pystynyt tekemään kätkemisiä yhden yön aikana. Hän ei olisi valo-olosuhteiden vuoksi ehtinyt tehdä huolellisia kätköjä kerralla, vaan hänen olisi täytynyt palata valoisampaan aikaan rikospaikalle viimeistelemään.

Tulilahden oikeudenkäynnin aikana esitetyssä poliisin tekemässä rekonstruktiossa kuitenkin esitettiin, että Holmström olisi ehtinyt tehdä kätköt yhden yön aikana ja koko ”operaation” kokonaisajaksi saatiin 2 h 33 min olettaen että rikokset oli tehty klo 0.00. Tämä tarkoittaa sitä, että Holmström olisi saanut kaikki kätköt polkupyörien piilotuksineen valmiiksi klo 02.33. Mielestäni varsinkaan sellaisen henkilön, joka ei tunne Tulilahden maastoa entuudestaan, ei valo-olosuhteiden vuoksi ole mahdollista toteuttaa kaikkia toimenpiteitä siten kuin ne aikanaan rekonstruktiossa esitettiin.

[Cmoney]

Heinäkuun 27. päivä tuli kuluneeksi päivälleen tasan 62 vuotta siitä, kun Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen saapuivat pyöräretkellään Polvijärveltä Heinävedelle. He olivat Heinäveden kirkonkylässä klo 19 aikoihin ja leirialueella klo 20-21 aikoihin. Rikos tapahtui leirialueella seuraavana yönä.
Koska tapaus on kiinnostanut itseäni kauan, niin tein pientä empiiristä kenttätutkimusta, eli itseäni kiinnosti lähinnä millaisissa valo-olosuhteissa murhaaja/murhaajat olivat toimineet kyseisenä yönä, mikäli teko on tehty yhden yön aikana. Olin Itä-Suomessa samana, 27.-28.7. välisenä yönä melko lähistöllä tapahtumapaikkaa ja olosuhteet auringon nousun ja laskun suhteen olivat samanlaiset. Myös ilman lämpötila ja muut sääolosuhteet olivat käsittääkseni melko identtiset. Havaintopäivä 27.7.2021 oli samanlainen kuuma hellepäivä kuin 27.7.1959...

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Läntisen Suomen puolelta oltiin pojan, 7v, kanssa tuolla itse kauniilla tapahtumapaikalla 27.7., mutta aamupäivällä. Kyläreissun matkan varrella piipahdettiin.

[Scythe]

Yksi oli Arne Holmström.

Arne Holmström oli 2000-luvun alussa jo niin sairas ettei häntä voitu kuulustella. Hän kuoli muistaakseni 2000 -luvun alkuvuosina.

[Scythe]

Alibin kirjeestä sen verran, että laitoin kirjoituksen tänne vuosia siten ja suluissa olevat ovat omia lisäyksiäni ja huomioita. Itse olen suhtautunut kirjeeseen varauksella, koska kirje on kuitenkin jonkin henkilön anonyymi kertomus oletusta tapahtumien kulusta, mutta virheistä ja epätarkkuuksista huolimatta skenaario voisi olla mahdollinen. Perusasetelmana mielestäni on mahdollista, että Tulilahden alueelle olisi saapunut joko vesitse tai maitse Ruuskasen ja Pelkosen poistumisen jälkeen paikkakuntalainen mies tai miehiä jotka tekivät teot, jotka odottivat kaksikon poistumista leirialueelta.

Heinäkuussa 1960 löytyneitten asusteet olivat asusteita jotka olivat naisten päällä pyöräretken aikana ja ehkä teltan ulkopuolella. Oliko ne otettu samalla kertaa hätäisesti mukaan? Oikeastaan koko Tulilahden tapauksen suurin mysteeri on, että miksi asusteita ei löydetty syksyllä 1959 etsinnöissä, vaikka ylietsivä Pantzarin mukaan tienvarret tuoltakin maantien alueelta tutkittiin monen kymmenen metrin alueelta tiestä ja väitettiin, että Runar Holmström jätti ne matkallaan Varkauteen 28.7. Asusteet olivat kuitenkin löydettäessä v. -60 niiden löytäjän ja valokuvien mukaan aivan näkyvillä.

[snufkin]

Alibin kirjeestä sen verran, että laitoin kirjoituksen tänne vuosia siten ja suluissa olevat ovat omia lisäyksiäni ja huomioita. Itse olen suhtautunut kirjeeseen varauksella, koska kirje on kuitenkin jonkin henkilön anonyymi kertomus oletusta tapahtumien kulusta, mutta virheistä ja epätarkkuuksista huolimatta skenaario voisi olla mahdollinen. Perusasetelmana mielestäni on mahdollista, että Tulilahden alueelle olisi saapunut joko vesitse tai maitse Ruuskasen ja Pelkosen poistumisen jälkeen paikkakuntalainen mies tai miehiä jotka tekivät teot, jotka odottivat kaksikon poistumista leirialueelta.

Heinäkuussa 1960 löytyneitten asusteet olivat asusteita jotka olivat naisten päällä pyöräretken aikana ja ehkä teltan ulkopuolella. Oliko ne otettu samalla kertaa hätäisesti mukaan? Oikeastaan koko Tulilahden tapauksen suurin mysteeri on, että miksi asusteita ei löydetty syksyllä 1959 etsinnöissä, vaikka ylietsivä Pantzarin mukaan tienvarret tuoltakin maantien alueelta tutkittiin monen kymmenen metrin alueelta tiestä ja väitettiin, että Runar Holmström jätti ne matkallaan Varkauteen 28.7. Asusteet olivat kuitenkin löydettäessä v. -60 niiden löytäjän ja valokuvien mukaan aivan näkyvillä.

Mukavaa, että olet palannut taas tämän ketjun pariin. Mielenkiintoista lukea kirjoituksiasi. Minun onkin pitänyt kysyä sinulta, että tiedätkö kenestä todistajasta tässä ensimmäiseen Tulilahti-ketjuun laittamassasi
lainauksessa Strömberg puhuu? Ja keitä hän mahtaa tarkoittaa tuolla seurueella?

Tuohon strangeloven viestiin on hyvä tilaisuus liittää vanhasta Nykyposti-lehdestä löytämäni R.H:n puolustusasianajaja Holger Strömbergin haastattelun kohta, jossa hän toteaa mm. seuraavanlaisesti:

" Itse oikeudenkäynnissä oli muuan todistaja vähällä pyörtyä, kun häneltä kysyttiin, missä hän oli surmayönä ja mitä hän tuolloin puuhaili. Tämä todistaja kuului seurueeseen, joka neljän muun miehen kanssa juuri surmayönä piti yllä melkoisia juhlia. Ja mielestäni juuri tätä porukkaa vastaan oli näennäisnäyttö yhtä suuri kuin Holmströmiäkin kohtaan!".

Nykyposti 12/1979

Tämä todistaja ei minun saamani tiedon mukaan voi olla T.K , koska minulla on hänen todistusvuoronsa tallessa ja häneltä ei siinä kysytä mitä hän teki nimenomaan surmayönä. Hän kertoi todistusvuorollaan nähneensä tytöt talonsa ikkunasta pyöräilemässä leirintäalueelle illalla klo 21 ja myös, että ei ollut kotona seuraavana päivänä. Jallu-lehdestä myös kysyttiin, mutta mitään alibiaan itse murhayön ajalle ei tuonut esille. Eikä minulla muutenkaan ole tiedossa, että hän olisi kuulunut mihinkään seurueeseen tuolloin.

T.K kyllä oli vähällä pyörtyä oikeudessa sillä siitä oli ihan kuvan kera lehdessä maininta. Ja kuten sanoit niin Jermon mukaan T.K oli L:n veljesten kanssa ryyppäämässä edeltävänä päivänä eli sunnuntaina joten sikäli ei ihme, että nuo on mennyt sekaisin ainakin itsellä. Tuntuu kuitenkin, että Jermo ja Strömberg puhuvat eri porukoista ja mietin, että onko sinulle selvinnyt asian suhteen mitään. Tuosta on kuitenkin yli 10v., kun tuon kirjoitit.

[Scythe]

Oikeastaan tästä ryypiskelyporukasta puhuttaessa ainakin itselleni seurueen koostumus on tullut 10 vuodessa, eli siitä kun tuo lainaus on peräisin, jopa entistä epäselvemmäksi. Minulla on ollut se käsitys, että porukassa olisi ollut mukana T.K. ja todennäköisesti yksi L:n veljeksistä, mutta keitä olivat muut? T.K. ja L:n veljekset tunsivat toisensa hyvin jo lapsuusajoista, joten he todennäköisesti liikkuivat myös aikuisiällä toisinaan yhdessä, asuivathan he todella lähellä toisiaan. Jos seurueessa oli mukana 3 L:n veljestä, niin kuka oli viides henkilö, koska Strömberg puhuu viiden miehen seurueesta, mikä ilmeisesti oli seurueen koostumus. L:n veljeksistäkään ei välttämättä ollut kaikki kolme seurueessa mukana. Voi olla, että seurueessa oli mukana miehiä jostakin Tulilahden lähistöltä tai vieläpä kauempaakin.

Kiinnitin joskus huomiota samaan seikkaan, että Strömbergin haastattelussa oli tuon lainauksen osalta epätarkkuutta verrattaessa haastattelua oikeudenkäyntipöytäkirjoihin ja koskien T.K:n todistusta. Tämä voi mielestäni johtua siitä, että haastattelussa v. 1979 Strömberg ei muistanut asiaa tarkasti tai sitten kyseessä on toimittajan tekemä lapsus. Oikeudenkäynnin aikana kirjoitetuissa toimittajien lehtijutuissa ja oikeudenkäyntipöytäkirjoissa on myös havaittavissa joissakin kohdin eroavaisuuksia ja lehtijutuissa on enemmän mitä pöytäkirjaan on kirjoitettu. Oikeudenkäyntipöytäkirjoissa ei suoraan ilmene, keihin Strömberg viittasi oikeudenkäynnin aikana todetessaan, että hänen mukaansa kyseinen miesporukka oli yhtä epäilyksenlainen kuin Holmström, mutta hän viittasi mielestäni syyskuussa pidätettyihin lähistöllä asuneisiin miehiin.

Sitten on vielä huhu, jonka mukaan murhien tapahtuma-aikaan olisi ollut juhlat jossakin lähistöllä, jossa olisi ollut mukana paikkakunnan parempiosaisia miehiä. K. ja L:n veljekset eivät mielestäni kuulu taustaltaan tähän. Heidän taustansa oli pienviljelijäperheestä ja he tekivät myös muita töitä maanviljelyksen ohella. H.P. ja K.R. sopisivat taustansa vuoksi paremmin tähän, mutta kaksikko oli kertomansa ja ainakin O. P:n tekemän havainnon mukaan murhia edeltävänä iltana kahdestaan käymässä Nyyssösen ja Pakkasen luona leirialueella.
Huhun mukaan näitä "juhlaseurueen" miehiä olisi nähty murhien jälkeen Heinävedellä kasvot verillä. On huhuttu, että näiden parempiosaisten osallisuuden vuoksi rikoksen tutkimukset olisi suuntautuneet toisaalle. Mene ja tiedä, itse pidän huhua mielenkiintoisena, mutta silti se on vain huhu ja huhuja on Tulilahden tapauksen yhteydessä esiintynyt runsaasti. Huhujen myötä asia on mennyt vain sekavammaksi ja itselleni on tullut toisinaan väkisin mieleen ajatus, että onko huhuja levitetty myös tarkoituksellisesti?

[snufkin]

Kiinnitin joskus huomiota samaan seikkaan, että Strömbergin haastattelussa oli tuon lainauksen osalta epätarkkuutta verrattaessa haastattelua oikeudenkäyntipöytäkirjoihin ja koskien T.K:n todistusta. Tämä voi mielestäni johtua siitä, että haastattelussa v. 1979 Strömberg ei muistanut asiaa tarkasti tai sitten kyseessä on toimittajan tekemä lapsus. Oikeudenkäynnin aikana kirjoitetuissa toimittajien lehtijutuissa ja oikeudenkäyntipöytäkirjoissa on myös havaittavissa joissakin kohdin eroavaisuuksia ja lehtijutuissa on enemmän mitä pöytäkirjaan on kirjoitettu. Oikeudenkäyntipöytäkirjoissa ei suoraan ilmene, keihin Strömberg viittasi oikeudenkäynnin aikana todetessaan, että hänen mukaansa kyseinen miesporukka oli yhtä epäilyksenlainen kuin Holmström, mutta hän viittasi mielestäni syyskuussa pidätettyihin lähistöllä asuneisiin miehiin.

Kuulostaa ihan mahdollisilta selityksiltä. Mutta, jos oletetaan, että tuo lainaus "murhailtana" pitää paikkansa, niin en usko, että Strömberg on vahingossa käyttänyt juuri sitä sanaa. Ja silloin on aika epätodennäköistä, että kyseessä on T.K:n ja Lyytikäisten porukka, koska kaikki olivat selvästi käymässä nukkumaan tai olivat ainakin kotonaan omien sanojensa mukaan siihen aikaan, kun tytöt vielä juttelivat tuokkospoikien kanssa. Ja kello oli silloin jo 21-22, että vaikea kuvitella heidän enää lähteneen juhlimaan. Mieelestäni, jos joku erehdys on sattunut, niin on todennäköisintä, että toimittaja on kirjannut Strömbergin sanat väärin. Jos taas ei, niin uskon, että Strömberg puhui seuraavaksi mainitsemastasi huhusta.

Sitten on vielä huhu, jonka mukaan murhien tapahtuma-aikaan olisi ollut juhlat jossakin lähistöllä, jossa olisi ollut mukana paikkakunnan parempiosaisia miehiä. K. ja L:n veljekset eivät mielestäni kuulu taustaltaan tähän. Heidän taustansa oli pienviljelijäperheestä ja he tekivät myös muita töitä maanviljelyksen ohella. H.P. ja K.R. sopisivat taustansa vuoksi paremmin tähän, mutta kaksikko oli kertomansa ja ainakin O. P:n tekemän havainnon mukaan murhia edeltävänä iltana kahdestaan käymässä Nyyssösen ja Pakkasen luona leirialueella.
Huhun mukaan näitä "juhlaseurueen" miehiä olisi nähty murhien jälkeen Heinävedellä kasvot verillä. On huhuttu, että näiden parempiosaisten osallisuuden vuoksi rikoksen tutkimukset olisi suuntautuneet toisaalle. Mene ja tiedä, itse pidän huhua mielenkiintoisena, mutta silti se on vain huhu ja huhuja on Tulilahden tapauksen yhteydessä esiintynyt runsaasti. Huhujen myötä asia on mennyt vain sekavammaksi ja itselleni on tullut toisinaan väkisin mieleen ajatus, että onko huhuja levitetty myös tarkoituksellisesti?

Tämä huhu on kiertänyt täälläkin. Kirjoitin siitä tässä viestissä lainaten ex-heinäveteläistä joka väitti äitinsä kertoneen asiasta kuolinvuoteellaan. Siinä mainitaan nimetkin ja tulee esille, että toinen henkilöistä olisi sukua Happosen murhan aikaan Etelä-Suomen Lapuan liikkeen päällikkönä toimineelle. Tämä täsmäisi jotakuinkin Härän Hejacissa kuvaamaan huhuun x-ryhmästä jonka jäsenistä kaksi olisi nähnyt tytöt Kerman kylällä. Mä uskon, että jos tuo huhu juhlista pitää paikkansa, niin ne on voineet olla jossain Kermankoskella päin. Kerman kylä/Kermankoski on tullut kuitenkin esiin kahdessa eri kertomuksessa. Pidän sitä mielenkiintoisena, koska en muista ko. paikkaa mainittaneen keskusteluissa etp:stä.