Tulilahti 1959 (ketju 2)

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Renault
Hetty Wainthropp
Viestit: 496
Liittynyt: Ma Loka 07, 2019 10:13 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Renault »

Juu, tulipa luettua nämä ketjut (kaksi) läpi uudestaan ja tuo Hejacin puolen ketju myös. Muisti virkistyi ja en muistanutkaan/tiennytkään, että se Runarin oletettu moponkorjauskeikka Varkaudessa oli noin hataralla pohjalla mitä todistajiin ja todisteisiin tulee.

Korjaamon työtekijät eivät edes pystyneet tunnistamaan varmasti oliko Runar ollut siellä asiakkaana, vaikka olivat antaneet mopomiehelle työkaluja lainaan, että hän itse irrottaisi etuhaarukan. Haarukka vietiin vielä toiseen pajaan hitsattavaksi, koska mopokorjaamolla itsellään ei ollut omia hitsauslaitteita.
Siinä toisessa pajassa hitsaustyö oli kirjanpidossa laitettu 21.7. tehdyn toisen työn perään, mutta sitten selitettiin että on se voitu tehdä 28. päiväkin, mutta päivämäärä on vain unehdettu lisätä. Eli mitään varsinaista kuittia 28.7. tehdystä mopon korjaustyöstä ei ole edes olemassa, vaikka näin on väitettykin ja näin olen tähän asti ymmärtänyt. Runarinhan olisi pitänyt pyöriä paikalla pitkähkön ajan, jos koko etuhaarukka on pitänyt irrottaa ja kiikuttaa vielä muualle hitsattavaksi ja millään ei ole jäänyt kenellekään päähän että kaveri oli lyhyt suomenruotsalaisittain puhuva mies!

Se minulle on tässä vielä hieman epäselvää, mentiinkö tuonne Varkauteen kyselemään huoltomiehiltä vasta Runarin "tunnustuksen" jälkeen, vai oliko lehdissä ollut jostain salaperäisestä moponkorjauttajasta juttua jo aikaisemmin mistä Runar olisi sitten poiminut tämänkin yksityiskohdan "tunnustukseensa"??
On kyllä koko Varkauden korjaamokeikka aivan yhtä olematon todiste Runaria vastaan kuin ne "pieneltä osin täsmäävät puukon vuolujäljetkin".

Der Fanhder
Harjunpää
Viestit: 317
Liittynyt: Ti Helmi 05, 2019 12:42 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Der Fanhder »

viivahattu kirjoitti:
Pe Touko 05, 2023 6:18 pm
Myönnän, että kirjan luettua eka kertaa ymmärsin, miksi aikalaispoliisit ja esim. niinkin fiksu minfolainen kuin Paccasucco, olivat/ovat niin helkkarin sinnikkäästi vakuuttuneita Runarin syyllisyydestä, saati miksi se olisi edes varteenotettava vaihtoehto.
Kyllä tässä täytyy Paccasucolle nyt nöyrästi myöntää, ettei se Skogmanin Runar-teoria aivan tuulesta temmattu ollut.
Renault kirjoitti:
Pe Touko 12, 2023 7:06 pm
Muisti virkistyi ja en muistanutkaan/tiennytkään, että se Runarin oletettu moponkorjauskeikka Varkaudessa oli noin hataralla pohjalla mitä todistajiin ja todisteisiin tulee.
Kyllä se varsin hataralla pohjalla on varsinkin päivämäärän suhteen. Käsittääkseni siitä ei kuitenkaan ollut lehdissä aiemmin kirjoitettu ja Runarin osasi poliisin kuulusteluissa kuvata korjaamon miljöön kohtuullisen hyvin.

Laasti oletko kuulolla? Laitoin sulle yv:n!
Mies joka tiesi liikaa

Renault
Hetty Wainthropp
Viestit: 496
Liittynyt: Ma Loka 07, 2019 10:13 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Renault »

^ Runar siis kuvaili kyseistä mopokorjaamoa siinä "tunnustuksessaan"? Pitääkö tämä paikkansa että kuvaili korjaamoa tarkasti, vai paljastuuko asiassa jälleen kerran että kuvaili vain ihan yleisluontoisesti?! Olen sitä mieltä, että ei ollut Runarillakaan helppoa, kun häntä rahdattiin päivien ajan Savossa käytännössä Tässä teille se murhaaja on -mentaliteetilla.
Runarin tunnustus poliisiautossa oli käytännössä pakotettu, vaikka periaatteessa hän vain halusi tietää missä mennään. En ota kantaa, olisiko ns. tunnustuksessa ollut painostusta poliisin toimesta.

Still love
Roger Murtaugh
Viestit: 881
Liittynyt: Su Syys 02, 2018 12:00 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Still love »

ABC kirjoitti:
Ma Touko 08, 2023 1:04 am
norma.jennings kirjoitti:
La Touko 06, 2023 7:28 am
Kiinnostavaa pohdintaa ja hyvin olet osannut tuoda esiin seikkoja, joita itselläkin heräsi pohdintaan kirjaa lukiessa. Tuokkospoikien kerrontaan liittyy paljon ristiriitaisuuksia ja erikoisen yksityiskohtaisia muistoja, jotka noin yleensä tuppaa olemaan keksittyjä, jos ihan minuutilleen jopa onnistuu jotain sanomaan viikkoja myöhemmin.
Tämä on tärkeä huomio. Valehtelijoista tiedetään, että he usein kertovat pyytämättä hyvin yksityiskohtaisesti tapahtumista. Koska kokeneet valehtelijat kuitenkin tietävät unohtavansa satunsa helposti, he käyttävät niin paljon todellisia yksityiskohtia kuin pystyvät. Ne vain sidotaan tarinaan toisella tavalla kuin on oikeasti tapahtunut. Tärkeintä onkin usein se, mitä jätetään kertomatta.

Tuokkospoikien tapauksessa se, mikä jää kokonaan kertomatta on, miten tytöt suhtautuivat varsinaiseen ahdisteluaktiin, kuten Still love yllä huomauttaa. Mitä Eine varsinaisesti teki, kun Keijo laittoi kätensä hänen kaulalleen ja yritti suudella? Miten tytöt oikeasti saivat Keijon ulos teltastaan - vai saivatko?

Lisään vielä, että vaikka Keijo ilmeisesti olikin miehistä suulaampi, on Heikin hiljaisuus tarinassa silti aika hämmästyttävää. Tarkoitan siis hiljaisuudella sitä, että hän ei vaikuta esiintyvän siinä juuri lainkaan.
Hyvin kerrottu, mikä Tuokkospojilta jäi kokonaan kertomatta. Kuulustelussa valehtelun suhteen asia on juuri noin, ja tähän + kuulustelupöytäkirjoihin liittyen muutenkin, kannattaa kiinnittää huomiota kovasti Tuokkospoikien mahdollista osuutta miettiessä.

ABC toi esille saman, mitä itse viime aikoina pohtinut eli Heikin hiljaisuuden. Voi olla, että hän on persoonaltaan sellainen ja ihan luonnollista käyttäytymistä häneltä. Nyt tätä pohtiessa vaivaa kuitenkin edelleen, miksi Keijo on se joka suurimmaksi osaksi kuulusteluissa pikku hiljaa kertoilee yhä enemmän, hyvin yksityiskohtaisesti, ja Heikki on kuulusteluissakin niin älyttömän harvasanainen. Miten tämä on mahdollista, sitäkin pohdin. Miten Heikkiä ei laitettu kertomaan omin sanoin enemmän tyttöjen luona vierailusta?

Still love
Roger Murtaugh
Viestit: 881
Liittynyt: Su Syys 02, 2018 12:00 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Still love »

Tarina Miehestä oli jonkin aikaa tauolla, mutta nyt Mies pääsee jälleen hetkeksi palstalle tarinan merkeissä...

Kun koitti kevät ja elettiin vuotta 1968, entinen appiukko sairastui ja joutui viimeisiksi elinkuukausiksi hoitoon Savonlinnan keskussairaalan.
Ex- vaimo eleskeli tätä nykyä uuden sulhon kanssa parin kilometrin päässä vanhemmistaan.
Kesästä alkaen entinen anoppi asusti talossa yksin. Ikää oli mittarissa jo lähes 82 vuotta, mutta tämä oli ikäisekseen hyväkuntoinen ja ripeä edelleenkin.
Ex -anopin viereisellä tontilla omakotitalossaan asui eräs kalastajapariskunta. 4.6. aamuvarhain kalastajarouva lähti kokemaan kalanpyydyksiään läheiselle järvelle. Noin sadan metrin päässä hänen asunnostaan, polun vierellä aurinkoisen mäen kupeessa loikoili tai torkkui pahvilevyn päällä, kukapa muukaan, kuin Mies.
Puolentoista tunnin vierähtäessä pyydykset oli koettu ja kalastajarouva lähti kotiaan kohti. Tällöin Mies oli jo lähtenyt mäen kupeesta. Makuualustan virkaa suorittanut pahvilevykin oli sieltä poistunut. Se nojaili nyt Miehen entisen anopin ulkorakennuksen seinustalla, parikymmentä metriä kalastajien ikkunasta. Aiemmin sama levy oli ollut nojallaan talon päädyssä. Naapurin rouva kiinnitti huomiota tähän seikkaan. Lisäksi hän ihmetteli, että naapurin iäkästä rouvaa ei näkynyt pihapiirissä koko päivän aikana vaikka tämä muuten aina oli tavannut käpsehtiä päiväkaudet kurpitsa- ja kukkapenkkiensä äärellä.

Kun päivä alkoi tulla iltaa kohden, Miehen ex-vaimo meni tyypilliseen tapaansa katsomaan äitiään. Uusi sulhokin oli tietysti mukana, koska olihan hän kunnollinen.
Tytär löysi tuorehkon aviomiehensä kanssa äidin talosta makaamassa jalat keittiön ja kamarin välisellä kynnyksellä, vartalo kamarin puolella. Pää ja kasvot hyytyneen, osittain jo kuivuneen veren tahraamina. Tajuttomana.
He soittivat paikalle ambulanssin. Vammautunut toimitettiin hoitoon Savonlinnan keskussairaalan. Jostain syystä tyttärellä jäi tuolloin pariksi päiväksi ilmoittamatta äidin loukkaantuminen lähiomaisille sekä muillekin läheisille.
Sairaalassa hänen äitiään tutkiessa todettiin, että sekä poskiluu että kallo läheltä päälakea olivat murtuneet.
Kahden viikon päästä, koskaan tajuihinsa tulematta, pahoin vammautunut menehtyi sairaalassa 18.6.1968.
Hautajaiskutsun yhteydessä kalastajarouva sai tietää kuolinsyystä. Niin myöhään, ettei ehtinyt enää estämään hautausta.
Sen sijaan hän pyysi Säämingin nimismiehen tutkimaan vammautumista ja kuolemaa. Nimismies sattui kuitenkin olemaan ansaitulla vuosilomalla. Sjaisena toimi oppipoika, joka käväisi yli kuukauden päästä kuolemasta asuntoa vilkaisemassa. Hän tuumi, että "onhan vanha ihminen saattanut kaatua ja lyödä päänsä pöydänkulmaan."
Niinpä tutkimuspyynnöstä jäi naapurille käteen ainoastaan menehtyneen rouvan tyttären raivokas syytös viranomaisten sekoittamisesta asiaan.
Koska asunto suljettiin ja jäi verijälkien siivousta lukuunottamatta samaan kuntoon, missä se oli vammautumisen aikaan, pystyi kalastajarouva hieman myöhemmin rekonstruoimaan tapauksen...

Tarina jää jälleen kesken. Jatkan taas lähipäivinä, kun kerkeen.
Ot:na pakko mainita, että kalastajarouvalle pinnat rekosta, selkeästi minfo-ainesta vähintäänkin, ellei jopa enemmänkin.

Kosti
Hetty Wainthropp
Viestit: 455
Liittynyt: Pe Huhti 21, 2023 3:04 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Kosti »

No melkoinen julli tuo Der Mann! Mielenkiinnolla ja jännittyneinä jäämme odottelemaan Still lovelta jatkoa tähän draamaan.
Eih bennek, eih blavek

Haudankaivaja
Vähänniinkuharrastaja
Viestit: 93
Liittynyt: Ti Syys 11, 2018 7:07 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Haudankaivaja »

Der Fanhder kirjoitti:
La Huhti 29, 2023 11:43 am
Laasti kirjoitti:
Pe Huhti 28, 2023 10:40 pm
Onko sulla Der Fanhder ajatusta milloin olisit menossa Tulilahdelle? Tuli semmonen villi ajatus, että olisiko tulevana suvena ollut jotain mahdollisuutta järjestää Tulilahti- miitinki ja vaihtaa asiasta muutama ajatus?
Ihan samanlainen ajatus on itsellänikin ollut :) Siellähän voisi tosiaan järjestään jonkinlaisen murhasafarin, jos kiinnostusta löytyy :D
Ykkösketjun sivulla 26 puuhailtiin jo aikanaan minfolaisten Tulilahti 50v.-kansanjuhlaa -en tiedä toteutuiko se koskaan.

Tulilahden leirintäalue on muuten ihan ykköskohteena tässä https://www.is.fi/matkat/art-2000009140014.html Pohjois-Karjalan(?!) synkän matkailun(dark tourism) kohteita käsittelevässä Sarita Kärajähongan AMK-lopputyössä. Sen mukaan tunnelmaan pääsee parhaiten yöpymällä tyttöjen telttapaikalla :shock:

Olen itse lomalla heinäkuussa, joten täytynee ajoittaa matka sinne; tarkempi päivämäärä sinänsä on itselleni yhdentekevä. Minulla on pitkä matka ja joudun kulkemaan julkisilla, joten täytynee varata Heinävedeltä jonkinlainen majoitus.
Karvion leirintäalueella on kai majoituksia varattavissa.

Der Fanhder
Harjunpää
Viestit: 317
Liittynyt: Ti Helmi 05, 2019 12:42 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Der Fanhder »

^Kiitos tiedosta! Telttapaikan varaan kuitenkin mieluummin Tulilahdelta kuin Karviosta :wink: Tosin tuolla Karviossa näyttäisi olevan tarjolla ihan mökkimajoitustakin :? .
Mies joka tiesi liikaa

Der Fanhder
Harjunpää
Viestit: 317
Liittynyt: Ti Helmi 05, 2019 12:42 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Der Fanhder »

Kalman katkuiset terveiset Tulilahdelta! Tarjoutui tuossa ilmainen kyyti Varkauteen, joten päätin käyttää lomautuksen pidentämän viikonlopun hyväkseni Heinävedellä vierailuun. Tämän olikin tarkoitus olla vain tiedusteluluonteinen nopea visiitti, mutta nyt sitten onkin paikat ja reitit selvilla loppukesän pidempää reissua varten. Suohauta löytyi melko helposti, joskin lähestyin sitä vahingossa lahden pohjukan kautta ja kastelin jalkani sekä jouduin hyttysten ruokalistalle. Haudalla olivat ne kaksi puuristiä, sekä jonkun tuomat kaksi hautakynttilää. Lahden pienuus yllätti; vastaranta ja se Kurjen talokin olivat aivan lähellä. Koko ympäristö korpimetsää -kaunis mutta synkkä paikka. Pistän muutaman kuvan jahka saan ne kamerani kortilta purettua.
Mies joka tiesi liikaa

Avatar
norma.jennings
Armas Tammelin
Viestit: 72
Liittynyt: Su Joulu 18, 2022 7:39 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja norma.jennings »

Der Fanhder kirjoitti:
Su Touko 21, 2023 7:26 pm
Kalman katkuiset terveiset Tulilahdelta! Tarjoutui tuossa ilmainen kyyti Varkauteen, joten päätin käyttää lomautuksen pidentämän viikonlopun hyväkseni Heinävedellä vierailuun. Tämän olikin tarkoitus olla vain tiedusteluluonteinen nopea visiitti, mutta nyt sitten onkin paikat ja reitit selvilla loppukesän pidempää reissua varten. Suohauta löytyi melko helposti, joskin lähestyin sitä vahingossa lahden pohjukan kautta ja kastelin jalkani sekä jouduin hyttysten ruokalistalle. Haudalla olivat ne kaksi puuristiä, sekä jonkun tuomat kaksi hautakynttilää. Lahden pienuus yllätti; vastaranta ja se Kurjen talokin olivat aivan lähellä. Koko ympäristö korpimetsää -kaunis mutta synkkä paikka. Pistän muutaman kuvan jahka saan ne kamerani kortilta purettua.
Kiintoisaa. Kiitos, jos jaksat vielä jokusen räpsynkin tähän liittää. Aistitko paikalla jotain siitä pelottavasta tunnelmasta, mistä puhuttiin?

Der Fanhder
Harjunpää
Viestit: 317
Liittynyt: Ti Helmi 05, 2019 12:42 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Der Fanhder »

Onhan se tunnelma rannan tuntumassa jollain tavalla painostava, mutta ainakin kauniina kesäpäivänä ihan siedettävä; kyllä sinne mennä uskaltaa jos aikeita on. Sen sijaan hautapaikka kyllä veti itseni hiljaiseksi ja oli suorastaan luotaan työntävä. Heinävedellä on muuten muutaman yksityisen tarjoamaa kohtuuhintaista majoitusta tarjolla aivan keskustan tuntumassa jos kauempaa tulee ja haluaa viipyä hivenen pidempään. Kangaslammin auto Oy liikennöin väliä Varkaus-Heinävesi-Joensuu arkisin 3-4 kertaa päivässä ja matka sujuu lupsakkaassa tunnelmassa suavvoo huostellen vain puolessa tunnissa; hyvä vaihtoehto autottomalle. Varkaudesta tullessa kannatta hypätä bussista jo keskustaa edeltavältä pysäkilta ja kävellä Tuliniementien risteykseen, josta lähtee ajokelvoton polku Tulilahteen. Omalla autolla saavuttaessa auto kannattaa jättää Pääskyvuoren parkkipaikalle.
Mies joka tiesi liikaa

Still love
Roger Murtaugh
Viestit: 881
Liittynyt: Su Syys 02, 2018 12:00 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Still love »

Kosti kirjoitti:
Ke Touko 17, 2023 6:39 pm
No melkoinen julli tuo Der Mann! Mielenkiinnolla ja jännittyneinä jäämme odottelemaan Still lovelta jatkoa tähän draamaan.
Kiitokset sinnikkäästä odottelusta, Miehen tarina jatkuu ihan pian ja tällä kertaa se ei jää enää kesken...
Sellainen korjaus aiempaan, että rekon tekijä ei erittäin todennäköisesti olekaan kalastajarouva. Onko sitten Miehen naapurissa asunut, jolle Miehen entinen anoppi kirjoitteli kirjeitä- mahdollisesti, mutta ei välttämättä. On siis Aallon Pena tuossa anonymiydessä onnistunut taitavasti, kerrontatyylillään.

Itse puolestani jään innolla odottamaan Der Fanhderin kuvia paikan päältä Tulilahden vierailulta.

...Mutta nyt Miehen tarinaan, ja seuraavanavuorossa reko, joka on tehty ex-anoppinsa kotona:
Kamarin ja keittiön väliseltä kynnykseltä, jossa vammautuneen jalat olivat löytöhetkellä, oli matkaa 220 cm pyöreäkulmaisen liinalla peitetyn pöydän kulmaan. Kamarin lattian peitti pehmeä matto. Päälaelle syntynyt kuolemaan johtanut ruhje ei
ollut voinut aiheutua kaatumisesta pöydänkulmaan. Etenkään, kun pöytäliinassa ei ollut vammautumisen aikaan havaittu pienintäkään tahraa.
Poskiluu ei myöskään ollut voinut murtua ja painua sisään matolle kaatumisesta. "Heittäydyin itse kynnykseltä matolle puolenkymmentä kertaa pienintäkään kolhua saamatta."
Rekonstruktion tehnyt päätyi siihen, että talon asukasta oli lyöty jollain raskaalla esineellä päähän hetkellä, jolloin hän oli ollut astumassa keittiöstä kamariin.
Miehellä oli tuskin ollut muuta syytä oleilla aamuvarhain metsässä asunnon lähettyvillä, kuin odotella että asukas herättyään avaa yöksi lukitsemansa ulko-oven - ex-vaimo oli uusissa naimisissa ja Mies, itsekin uuden kumppanin löytänyt, asui parin kymmenen kilometrin päässä asunnolta.

Menehtyneen lähimpänä naapurina asunut kalastajarouva oli seurannut vuosikaudet Miehen melskausta ja jutellut päivittäin tämän anopin -jossain vaiheessa ex-anopin- kanssa ja tuumasi, että tottahan jotain oli kuullut ja nähnyt. Hän ei uskonut lainkaan kynnykseen kaatumiseen, vaan siihen, että Mies oli kouluttanut päähän entistä anoppia, joka oli ollut liikkeissään "ripeämäpi kuin moni nuori."

Syyskuussa -92 Mies oli täyttämässä pian 67 vuotta. Hän oli myös löytänyt rinnalleen vaimon, Alibi kertoi tästä tarkalleen näin: on jälleen uudessa avioliitossa ja asustaa Itä-Suomessa.

Sitten siirrymme takaisin 60-luvulle. Miehen kanssa vielä tuolloin aviossa ollut vaimonsa oli kirjoittanut eräälle henkilölle kirjeen, joka oli saapunut pari päivää ennen helluntaita. Kirjeessä luki kuulumisia ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Sen lisäksi siellä oli maininta, että Mies oli lähtenyt Helsingin seudulle maisemia maalaamailemaan.
Kirjeen luettua sen saaja oli sanonut valtion virkamiehelle ja parille muulle läsnä ollevalle henkilölle: "Pian surmataan naisia täällä Helsingin liepeillä".
Bodomjärven kolmoismurhasta tiedotettiin kolme vuorokautta myöhemmin.
The end.

Der Fanhder
Harjunpää
Viestit: 317
Liittynyt: Ti Helmi 05, 2019 12:42 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Der Fanhder »

Tässäpä muuta kuva:

DSCN0364.jpg
DSCN0364.jpg (199.85 KiB) Katsottu 593 kertaa
Näkymää telttapaikalta lahden perälle -liekö kaukana saarten välistä vastarannalla katsova rakennus se nimismiehen huvila?

DSCN0362.jpg
DSCN0362.jpg (254.17 KiB) Katsottu 593 kertaa
Ja pohjukkaan päin -vastaranta on huomattavasti lähempänä kuin kuvasta saatu vaikutelma.

DSCN0330.jpg
DSCN0330.jpg (342.17 KiB) Katsottu 593 kertaa
Hautapaikka. Huomaa kynttilät ristien juurella -kaunis ele joltakin vierailijalta.
Mies joka tiesi liikaa

Der Fanhder
Harjunpää
Viestit: 317
Liittynyt: Ti Helmi 05, 2019 12:42 am

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Der Fanhder »

DSCN0326x.jpg
DSCN0326x.jpg (180.01 KiB) Katsottu 583 kertaa
Tulilahden maisema on kauttaaltaan korpimetsää.
DSCN0367.jpg
DSCN0367.jpg (164.1 KiB) Katsottu 583 kertaa
Näkymä rantaan tulevalta polulta.

DSCN0385.jpg
DSCN0385.jpg (328.65 KiB) Katsottu 583 kertaa
Jalkapatikalla saavuttaessa kannattaa kääntyä Tuliniementielle ja heti tien alussa olevat talot ohitettuaan kääntyä vasemmalle ylös mäkeen johtavalle kärrypolulle.
Mies joka tiesi liikaa

Renault
Hetty Wainthropp
Viestit: 496
Liittynyt: Ma Loka 07, 2019 10:13 pm

Re: Tulilahti 1959 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Renault »

Hyvät kuvat, kiitos näistä F. Jos ja kun käyn paikalla tulevana kesänä, askarruttaa Ylen Keskisarja-dokumentissa ollut paskahuussin paikka. Onko se tosiaan ollut sillä paikalla, mikä dokumentissa esitetään, eli isohkon montun kohdalla? Siihen mihin Keskis heittää kusetkin ohjelmassa?

Vastaa Viestiin