Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
strangelove
Adrian Monk
Viestit: 2921
Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja strangelove »

Eräs Kyllikin sisaruksista on puhunut ei-julkisesti, että uskoi Kanervon syyllisyyteen. Kyllikin isä puolestaan käänsi ajan myötä epäilyksensä Arvo Hakalaan. Myös Keskisarjan kirjassa näkyvässä osassa oleva konstaapeli Lauri Mäkynen piti Hakalaa "varmana syyllisenä". Asia ilmeni Seuran artikkelista vuonna 2003.
Seura kirjoitti: Mäkysen mukaan kesällä 1983 eräs isojokelainen nainen pääsi vuosikymmenten paineista.

- Nainen paljasti työpaikallaan parhaalle ystävälleen, ettei hänen miehensä ollut kotona Kyllikki Saaren murhayönä. Hän tuli polkupyörällä kotiin vasta aamulla. Mies oli uhannut tappaa myös vaimonsa, jos tämä kertoo totuuden, Mäkynen kertoo.

- Minun tietääkseni mies ei joutunut lainkaan kuulusteluihin, koska hänellä oli vahva alibi.

Mäkynen sai paikkakunnan luottohenkilönä välittömästi tiedon tunnustuksesta. Hän ei tiedä, kävikö nainen pyynnöistä huolimatta rikospoliisin puheilla. Tunnustuksen tekijä muutti miehensä kuoleman jälkeen Ruotsiin.

- Epäilty oli hyvä urheilija. Hän asui meijerin lähellä ja tunsi hiihtäjänä hyvin lähimaastot.

Mäkysen mukaan epäillyn lähisukulainen ajoi lanaa, joka putsasi murhayön jäljet Kauhajoen maantieltä.

- Tiet lanattiin yleensä sateen jäljiltä. Murhayön jälkeen Kauhajoen tietä lanattiin aamuvarhaisella, vaikka keli oli kuiva. Tiedä miten lanakuskia oli kiristetty, Mäkynen ihmettelee.

Miksi Mäkynen kertoo epäilystään vasta nyt, parikymmentä vuotta tunnustuksen jälkeen?

- Olen odottanut, että poliisi olisi ottanut asian tutkittavasti. Ilmeisesti näyttöä ei enää löytynyt.

Mäkynen uskoo, että toinenkin Isojoella tapahtunut seksuaalirikos olisi selvinnyt, jos epäilty olisi otettu kiinni.

- Hän on varmasti Kyllikki Saaren murhan tekijä, Mäkynen sanoo painokkaasti.

Epäillyn nimi ponnahtaa hetkeksi esiin, mutta leijuu pian menneisyyden huuruihin. Enää ei eletä 1950-lukua, jolloin nimiä julkaistiin ilman jälkiseuraamuksia."

Avatar
paccasucco
Axel Foley
Viestit: 2108
Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja paccasucco »

No joko olet Still love saanut kahlattua kirjan läpi? Itse ostin sen torstaina.

Teemunhan tunnen ihan henkilökohtaisestikin lähinnä Viipuri-kontaktien kautta.

Jos katsot kirjan kuvaliitteitä sivujen 192-193 väliltä, niin huomaat niissä pöydän ääressä tupakka kädessä istuvan vanhemman miehen. Kuvatekstissä sanotaan "sen mahdollisesti olevan Vilppulan sähköinen seppä Heikki Hurstinen".(Ei sanatarkka lainaus!)

Näin myös oli. Kirjoitin siitä joskus Hejacin puolelle nimimerkillä Arvo Kyyrölä. Oheista linkkiä seuraamalla löydät mainitun kohteen.

http://www.hejac.com/forum/viewtopic.php?p=29425#p29425

Mitä taas Suomi-Tshekki peliin tulee, niin lopputuloshan ei ollut ihan odotusarvojen mukainen, joskin erinomaisen toivottava :)
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty

Still love
Roger Murtaugh
Viestit: 881
Liittynyt: Su Syys 02, 2018 12:00 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Still love »

Huopa kirjoitti:
Pe Kesä 04, 2021 7:48 pm
Henkilökohtaisesti en ole ikinä uskonut pappilinjaan. Täytyy kuitenkin lukaista Keskisarjan kirja kunhan teos saapuu paikalliseen kirjastoon. Josko saisi minut vakuutettua?

Toistaiseksi uskon ojankaivajan/kaivajien syylisyyteen.
En ole koskaan uskonut Vikki Lehmusviidan syyllisyyteen. Siihen kyllä, että jokin aavistus hänellä on saattanut olla Arvon osallisuudesta, ehkä. Keskisarjan Kyllikki Saari- kirjan luettuani pidän varmana, että Vikillä ei ollut osaa eikä arpaa Kyllikin surmaan. Arvoa sen sijaan pidin ennen kirjaa, ja pidän nytkin, mahdollisesti -mutta en ehdottoman varmasti - osallisena asiaan.

paccasucco: Kyllä kirja on jo kertaalleen kahlattu läpi, entäs siellä? :)

sörsse
Rico Tubbs
Viestit: 1258
Liittynyt: Ma Tammi 16, 2017 1:30 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja sörsse »

Ei ole huomo teoria tämäkään, mikä on ollut tällä palstalla esillä vähän väliä?
Ei siis ole minun teoriani.

"Jospa se menikin näin...
Kyllikin suhde pappiin on tämän tapauksen keskiö. Pienellä paikkakunnalla toisten asiat tiedetään paremmin kuin henkilö ne itse tietäisi. Kyllikin suhde naimisissa olevaan perheelliseen pappiin on aiheuttanut kaikissa Isojokelaisissa syvää pahennusta, mutta myös kovaa kateutta. Suhde on ollut seurakuntalaisten tiedossa. Suhde pappiin pilasi Kyllikin maineen. Kyllikin ikäiset pojat ovat olleet pettyneitä siitä kun kaunis tyttö ei ole ikäistään pojista kiinnostunut vaan vanhasta naimisissa olevasta papin kävystä. Varmasti Kyllikkiä on nimitelty ”papin huoraksi”. Kun Kanervo muutti Isojoelta pois, niin Kyllikin tilanne huononi ratkaisevasti. Nyt Kyllikki oli pojille vapaata riistaa. Ajatus Kyllikistä ”Papin huorana” helppona, huonona naisena, kiihotti poikia. Jos tuo antaa pimpsaa vanhalle papille, niin miksei meillekin.

2-3 pojan kopla – murhaaja löytyy lähes aina lähipiiristä
Pojat ovat Kyllikin ikäluokkaa, osa vanhempia. Yksi pojista on selkeä johtaja alfauros, joka määrää mitä milloinkin tehdään. Pojat ovat kohnanneet tapahtumapaikan maastoja koko pienen ikänsä. Ojatyömaa on kiinnostanut poikia, koska siellä on räjäytelty kiviä. Varmasti siellä käytiin myös tapahtuma iltana tutkimassa, löytyisikö sieltä dynamiittia. Matkaan työmaalta tarttuu porakanki (50 cm pitkä rautatanko, jolla tehdään reikiä kiveen dynamiittia varten.) Lellulaakson turpeennostokuopat ovat myös pojille tuttua seutua. Tuon ikäiset kaverit ovat aina tietoisia siitä, mitä muille heidän ikäisille kuuluu ja missä milloinkin tapahtuu.
Tansseissa pojat saavat varmistuksen siitä että Kyllikki on Kortteenkylällä seuroissa ja palaa sieltä ehkä suoraan kotiin. Pojat ajattelevat että nyt on tullut heidän tilaisuus antaa Kyllikille nuorta kukkoa. Pojat ovat nauttineet ehkä myös alkoholia. Pojat menevät valmistelemaan iskua Kauhajoen tien varteen tutun ropsipinon taakse. Yksi pojista menee metsään etumaastoon antamaan merkkiä koska Kyllikki tulee. Kauhajoen suunnasta pyöräilevä TVH:n Lähteenmäki ei huomaa piilossa olevia poikia.

Kyllikki parka
Nyt etumaastosta tulee merkki että Kyllikki tulee. Pojat laittavat sukat päähän ettei vaalea iho näy hämärässä, eikä Kyllikki tunnistaisi heitä. Pitkä ja vahva puuvillalanka viritetään tien poikki pyöräilevän Saaren kaulan korkeudelle esteeksi. Saari ei huomaa hämärässä poikia eikä mustaa villalankaa. Kyllikki ajaa kovaa vauhtia. Tien poikki viritetty lanka osuu hänen kaulaan. Kyllikki pelästyy ja ote irtoaa pyörän sarvesta. Kyllikki lentää kaaressa tienpintaan ja laittaa vaiston varassa oikean käden eteen vaimentaakseen pudotusta. Kaatumisen seurauksena Kyllikin ranne murtuu.
”Seuraavana aamuna noin kello 7.20 tilallinen Oskari Forsby ja hänen poikansa Vilho Forsby olivat olleet kuljettamassa hevosilla maitoa Heikkilän kylästä Isojoen meijeriin, kun he olivat havainneet maantiellä auton kääntymisjälkiä ja jäljet, jollainen syntyy kun polkupyörää työnnetään sivuttain eteenpäin. Paikalla oli runsaasti jalanjälkiä, polkupyörän renkaiden jälkiä, auton kääntymisjälkiä sekä lasinsiruja. Heidän saamansa käsityksen mukaan paikalla oli käyty kamppailua. ”

Kyllikki ja polkupyörä raahataan voimalla tieltä pois metsään suojaan. Kyllikki alkaa huutaa apua. Pojat työntävät Kyllikin kaulahuivin hänen suuhunsa ettei huuto kuulu pitkin pitäjää. Raiskaaminen alkaa. Kyllikki saa ehjällä kädellä kiskaistua yhden pojan päästä sukan pois, jolloin poika paljastuu. Paljastunut poika tempaisee ojatyömaalta varastetulla porakangella Kyllikkiä kasvoihin ja jatkaa raiskausta.
”Toukokuun 27. päivänä 1953 toimitetussa maastoetsinnässä löydettiin Isojoki-Kauhajoki maantien varresta, Karhukankaan tien risteyksen seudulta 10 kappaletta muistilehtiöstä revittyjä paperilappusia, joissa eräässä oli kirjoitettuna ”Hyvä luoja nyt se kuole enkä eres naimakan....nyt se kuoli” ja eräässä lapussa oli nuoren miehen, 17-vuotiaan ”Jussin”, nimi.”
Kyllikki tukehtuu vereensä. Pojat ovat tehneet murhan. Kyllikin kengät ovat irronneet jalasta kun pojat raahasivat Kyllikin tieltä metsään. Tien poikki viritetty musta villalanka tai oikeastaan katkennut puolikas siitä kerätään Kyllikin kengän ympärille. Kengän sisään työnnetään päässä ollut sukka. Pojilla alkaa urakka siirtää ruumis pois. Pojat kantavat ja kiskovat Kyllikkiä pitkin metsää lähelle ojatyömaata, mikä tuntuu täydelliseltä paikalta hävittää ruumis. Kyllikki kaivetaan nopeasti pintaturpeiden alle ja peitellään havuilla. Saarelta otetaan kello ja rahapussi. Virsikirja otetaan mukaan siltä varalta, ettei siinä ole vaan mitään raskauttavia merkintöjä pojista. Pojat palaavat Isojoen keskustan suuntaan takaisin kotiin ja käyvät upottamassa Kyllikin polkupyörän Lellulaaksoon. Keväällä ja alkukesästä on vedenpinnat aina soisilla alueilla normaalia korkeammalla kuin kuivaan aikaan. Siksi kevään etsinnät eivät tuottaneet tulosta.

Poikien taskussa olleet Kyllikin kengät ovat pudonneet tohinassa jonnekin metsään. Niitä on turha lähteä enää yöllä etsimään. Aikaisin aamulla auringon nousun aikaan joku pojista käy autolla tarkistamassa vielä propsipinon ympärillä olevan tienmaaston. Varmistaa ettei yön tapahtumista ole tienvarteen jäänyt mitään raskauttavaa ja etsii kadonneita kenkiä. Siitä syntyy ne maitokuskin näkemät autonrenkaiden kääntymisjäljet. Kääntymissuunnasta pystyy päättelemään mistä suunnasta murhaaja tuli autolla.
”Viikko Kyllikin katoamisesta Kristiinassa Christine ravintolassa joku kyselee ”Ovatkohan ne tytön kengät löytyneet sieltä pusikosta”
Saattaa olla että Lehmusviita on löytänyt Kyllikin havujen alta puolihuolimattomasti haudattuna. Sota trauman takautumana Vihtori on kaivanut Kyllikille kunnon haudan ja laittanut tytön sinne lepoon. Haudan päälle hän painoi männyn ristiksi, niin kuin sodassakin laitettiin aseveljen haudalle.

Vaiennut kylä
Isojoella on aina tiedetty tämä omien poikien äidin kullannuppujen tempaus, mutta kukaan ei ole sitä uskaltanut ääneen puhua. Jotkut aikalaiset nuoret ovat tienneet tapahtumien tarkan kulun, mutta kuolemanpelossa epäilyistä on vaiettu. Jospa joku lietsoi Kyllikin suhteen papin kanssa niin syntiseksi, että pojat tunsivat tekonsa oikeutetuksi hyväksi teoksi. Kyläläiset ovat tunteneet syyllisyyttä omista pahoista ajatuksistaan Kyllikkiä kohtaan. Vielä nykyäänkin on elossa ihmisiä jotka tietävät Kyllikin oikean murhaajan/t! Kyläläiset pitivät ojankaivajaa syyttömänä. Totta, koska he tiesivät että Lehmusviita ei surmannut Kyllikkiä.
Poliisitutkija Pentti Kankaanpään mukaan Isojoella ei haluttu ajatella, että tekijä on Isojokinen henkilö. ”Aivan kuin paikalliset ihmiset olisivat yhteisesti sopineet, että syyllisyys vieritetään jonnekin muualle"??

strangelove
Adrian Monk
Viestit: 2921
Liittynyt: To Loka 09, 2008 11:32 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja strangelove »

Keskisarja on kirjoittanut tuon kirjan aika ovelasti. Lehmusviidan puolitunnustukset ja muut aihetodisteet kuitataan poikkeuksetta ylimalkaisesti tyhjänä höpinänä ja yksisilmäisenä ajojahtina poliisin taholta. Jos pääepäilty ilmaisee kymmenkunta kertaa tietävänsä tapauksesta enemmän kuin kertoo, on sillä enemmän merkitystä kuin mitä Keskisarja kuvaa. Nämä puheet kuulleet henkilöt eivät myöskään ohittaneet näitä juttuja tyhjinä höpinöinä. Siitä kertoo jo se, että he hakeutuivat poliisin puheille niistä kertomaan.

Kanervon linjassa lähes ratkaiseviksi todisteiksi nostetaan sen sijaan pelkät olettamukset, joista ei ole mitään näyttöä. Esimerkkinä niinkin perustavanlaatuinen asia kuin tilaisuus tehdä henkirikos. Kanervon tilaisuudesta ei ole mitään todisteita, ei edes aihetodisteita. Silti Keskisarja saa näyttämään sen siltä kuin ilmiselvä syyllinen olisi päästetty huonolla tutkinnalla pälkähästä. Ojankaivajat olisi Keskisarjan pähkäilyn mukaan yhytetty metsätaipaleella, mutta logiikka unohtuu Kanervosta puhuttaessa.

Poliisin ja profiloijien peräänkuuluttama paikallistuntemus kuitataan yhdellä lauseella siten, että "Kanervo oli marjastaja". Sen sijaan Keskisarja sulkee silmät ilmiselvyyksiltä ja todennäköisyyksiltä viehättyessään dekkarimaisesta teoriasta, jota on toisteltu paikallisten kesken puolitotuutena jo 50-luvulla.

Oma mielipiteeni ei muuttunut miksikään, päin vastoin. Lehmusviita ja Hakala olivat tästä todennäköisesti vastuussa. Siitä puhuu osaltaan Hakalan loppuratkaisu ja tämän sukulaisten myöhemmät synnintuntoiset lausumat.

Stobbart
Poliisikoira Rex
Viestit: 273
Liittynyt: Ti Helmi 20, 2018 11:42 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Stobbart »

Hyvä kirja, ison työn on Keskisarja tehnyt. Täytyy kuitenkin sanoa, että Keskisarjan olettamukset Kanervon syyllisyydestä olivat pelkkää spekulaatiota, mitään oikeaa viitettä ei ole siihen suuntaan että Kanervo oli tappaja, ei mitään. Vihtorin ja Arvon osallisuudesta sen sijaan on viitteitä ja aihetodisteita paljonkin, jotka Keskisarja oudosti vähätellen ohittaa. Jos tekijän profiiliin erinomaisesti sopiva pääepäilty, jonka ojatyömaan vierestä uhri löytyy haudattuna, möläyttelee milloin mitäkin jopa tunnustuksen omaisia lausumia, ne eivät todellakaan ole mitään ”möläytyksiä tuhansien joukossa”, kuten Keskisarja kirjoittaa. Onhan näillä tunnetuilla tapauksilla tunnustajiakin, mutta ei niitä voi verrata keskenään, vaan pohtia kuka oli tunnustaja. Jos esimerkiksi Nils Gustafsson tunnustaisi Bodomin murhat, ei sitä voisi verrata jonkun satunnaisen sekopään tunnustukseen, joita myös Bodomin tapauksessa oli.

Eipä siinä, kirjan lopussa tuli tunne että ei Keskisarjakaan ojankaivajalinjan mahdollisuutta kokonaan pois sulkenut. Kirjan viimeinen lukuhan on Vihtorin kotitalon tyhjällä tontilla, josta ränsistynyt talo poltettiin pois vuonna 2016. Sääli ettei ole enää pystyssä.

Siitä olen samaa mieltä Keskisarjan kanssa, että Kyllikin sukasta pitäisi ottaa vielä DNA-näyte, ja verrata keskeisiin epäiltyihin, kuten, Lehmusviitaan, Hakalaan ja Kanervoon. Kyllä tämä tapaus on niin legendaarinen, että historiankirjoitus ansaitsisi ratkaisunsa, vaikkei tuomioistuimeen enää mennäkään. Onhan esim. viiltäjä-Jackin tapaus ratkaistu DNA—tutkimuksella nimenomaan historiankirjoituksen valossa. Ja vastahan Bodominkin osalta Louhelainen otti vertailunäytteitä epäiltyjen jälkeläisiltä. En näe mitään estettä, miksi Isojoen tapauksessa ei voitaisi tehdä samoin. Kukaan jälkeläinen ei enää joudu häpeään, vaikka tekijä selviäisi. Vai onko joku huolissaan, että esimerkiksi Arvon yli 80-vuotias Ruotsissa asuva lähisukulainen joutuu jotenkin huonoon valoon, jos saadaan lisänäyttöä Arvon osallisuudesta tapaukseen?

Jos näytteitä otetaan, olen valmis lyömään melko merkittävän summan vetoa että Kanervon DNA:ta ei sukasta löydy. Vihtorin DNA-jälkeen uskon vahvasti, jos sieltä pesun ja vuosien jälkeen ylipäätään vielä jotain löytyy.

Tietääkö kukaan onko Kanervon lapsia vielä elossa?

sörsse
Rico Tubbs
Viestit: 1258
Liittynyt: Ma Tammi 16, 2017 1:30 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja sörsse »

Se on paljon mediaseksikkäämpää, kun kirjoittaja antaa ymmärtää, että pappi olisi syyllinen, kirja myy sillä paremmin? Jos siellä lopussa vielä annetaan vaikutteita, ettei ojankaivajalinjan mahdollisuuskaan mikään huono ajatus ole, kirjoittaja sillä pesee kätensä siitä, ettei häntä nyt ihan tuulimyllyjä vastaan taistelijaksi leimata.

Joosua
Adrian Monk
Viestit: 2910
Liittynyt: Pe Helmi 15, 2019 11:35 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Joosua »

Hyvin mielenkiintoista tietoa papista. Ei toki suoraan todista häntä syylliseksi. Mutta tuossa uutisessa, ja muualla mainitut tiedot ovat kyllä hyviä indisiotodisteita syyllisyydestä. Yksittäinen indisio ei useinkaan riitä tai ole merkittävä, mutta tämän epäillyn kohdalle niitä osuu varsin monta. Toki jokainen saa ajatella asiaa niinkuin tykkää.


https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kyl ... #gs.36of6f

Still love
Roger Murtaugh
Viestit: 881
Liittynyt: Su Syys 02, 2018 12:00 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Still love »

Olen tapaukseen tutustuttuani aina ajatellut, että Kyllikin hiihtoretki (harhateille johtanut) ja runo, ehkä viimeisen elinpäivän käytös, kertoo paljon. Myös se, että hävitti päiväkirjansa, kertoo jotain. Sille on jokin syy.

Runosta on puitu yllättävänkin vähäisesti. Esim. Keskisarjan kirjassa se sivuutettiin hämmästyttävästi, tyyliin, mitä sitten, jos K.kirjoittikin runon itse, menee nuoruuden tunnetilojen piikkiin, ja kirjoittiko edes itsestään.
Olen kirjoittanut reilu 20 vuoden ajan runoja, ja osa niistä on suora keino purkaa ajatuksia ja tunteita, joita ei voi/halua toisille kertoa. Jos kirjoittaisin vastaavantyylisen runon (kuten nuoruudessa , aloitelijana kirjoittanutkin) se kertoisi 100 pros.varmasti minusta itsestäni, ja juuri silloisesta tilanteestani). Kyllikki ei tietääksemme kirjoitellut runoja ahkerasti, tietääksemme kirjoitti omatekoisena tuon yhden ainoan runon. Hän tuskin etäännytti sitä, hän tuskin eläytyi tuolloin jonkin toisen tilanteeseen ja kirjoitti siitä, vaan todennäköisesti kirjoitti mitä itse tuntee ja kokee sillä hetkell, purkaakseen mietteet sinne mihin pystyi, paperille.
Runo kertoo mielestäni, että hän oli epätoivoinen, ahdistunut, ja koki olevansa toivottomassa tilanteessa ja olen vakuuttunut, että kirjoitti omasta tilanteestaan, itsestään. Runon rakenne, mm. olematon poljento, tyyli kehittymätön, riimittömyys, kertoo (ainakin itselleni), että runous ei pitkäaikainen harraste ole ollut.

Arvelisin, että hiihtoreissulla, tai hieman ennen surmaansa, on sattunut jotain, mikä on aiheuttanut pelkoa, häpeää (ei ole voinut puhua asiasta häpeän kokemusten vuoksi, esim.raiskaus), epätoivoa, syyllisyydentunteita, toivottomuutta.
Pappi oli hyväksikäyttänyt seksuaalisesti Kyllikkiä. K.kuitenkin kirjoitti hälle ennen surmaansa, ja pyysi sielullisia ohjeita. Tässä näkyy hyvin yleinen seksuaaliuhrin käytös hyväksikäyttäjää kohtaan. Monelle uskomatonta, että K.kyselee kirjeessä kysyttyjä ohjeita hyväksikäyttäjäpapilta, mutta tällainen "uhrin" rooli on yleinen tapa käyttäytyä seksuaalisen hyv.käytön uhreilla, kun tekijä on tuttu ja arvovaltainen.

Hiihtoreissulla on voinut sattua jotain, jonka aiheuttamat tunnemuistot aktivoituneet jonkin tekijän vuoksi surmapäivänä. Kai jokin syy pelätä kotimatkaa oli, mutta liittyikö pelko ko.matkaan pelkästään, on eri juttu. Ei voi pitää varmana, että ahdisteltu on tiepätkällä aiemmin, mutta en sulkisi pois.

Arvelen, että päiväkirjassa luki sellaisista tapahtumista, mitkä eivät saaneet muiden silmiin osua, häpeällisiä tapahtumia. Kenties K.avasi niissä epätoivolle syytä, tapahtumista jotain. Ja pelossa, että joku ne lukisi, hävitti kirjoitukset. Hyväksikäytetty kokee lähespä poikkeuksetta teosta häpeää ja syyllisyyttä, olevansa saastainen -vaikkei ole antanut aihetta hyväksikäytölle.

Kirjan perusteella pidän itse tällä hetkellä varmana, että tekijällä täytyi olla vahva yhteys ojatyömaan alueille, vapaus liikkua siellä ilman, että kukaan ihmetteli, tai liiemmin huomiota kiinnitti. Muillakin sellainen oli kuin Vikillä ja Kuuselalla.

Avatar
K9Wifey
Agentti Scully
Viestit: 691
Liittynyt: Pe Loka 02, 2020 11:20 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja K9Wifey »

sörsse kirjoitti:
La Kesä 05, 2021 6:11 pm
Jospa se menikin näin...
Kyllikin suhde pappiin on tämän tapauksen keskiö. Pienellä paikkakunnalla toisten asiat tiedetään paremmin kuin henkilö ne itse tietäisi. Kyllikin suhde naimisissa olevaan perheelliseen pappiin on aiheuttanut kaikissa Isojokelaisissa syvää pahennusta, mutta myös kovaa kateutta. Suhde on ollut seurakuntalaisten tiedossa. Suhde pappiin pilasi Kyllikin maineen. Kyllikin ikäiset pojat ovat olleet pettyneitä siitä kun kaunis tyttö ei ole ikäistään pojista kiinnostunut vaan vanhasta naimisissa olevasta papin kävystä. Varmasti Kyllikkiä on nimitelty ”papin huoraksi”. Kun Kanervo muutti Isojoelta pois, niin Kyllikin tilanne huononi ratkaisevasti. Nyt Kyllikki oli pojille vapaata riistaa. Ajatus Kyllikistä ”Papin huorana” helppona, huonona naisena, kiihotti poikia. Jos tuo antaa pimpsaa vanhalle papille, niin miksei meillekin.
Mulla on Keskisarjan kirja vielä kesken kuuntelun; se on tällaiselle ADHD-luonteelle todella raskasta kuunnteltavaa, koska siinä pitää koko ajan todella keskittyä tarinan kulkuun.

Mut ajattelisin myös, että Kyllikkiä on ehkä turhaan glorifioitu; siveellinen, työteliäs, uskonnollinen ja puhdas tyttö. No työteliäs toki, mutta voiko papin jalkavaimosta käyttää termiä 'siveellinen''?? Ja tiedä, vaikka olis ollut tiineenä pastorille, tai jollekin muulle. Humina päässä; oliko Kyllikki vaan vähän höpsö, ja se siten noin kauniisti ilmaistuna. Ainakin sisäänpäinkääntynyt kirjan mukaan. Itse tiedän omasta seurakunnastani tyttöjä, jotka ovat vähän hmmm.... yksinkertaisia, ja pastori edustaa suurinta esivaltaa; hyväksikäytön mahdollisia uhreja, jos joku kirkon ylimystöstä sellaista haluaisi. Ja ulospäin tietysti niin siveellisiä; neitsyys pitää säästää aviomiehelle.

Siispä en minäkään pitäisi yhtään mahdottomana, että kylän nuoret poijjaat, jotka eivät kelvanneet Kyllikille, ajattelelivat häntä vain yksinkertaisena papin hutsuna, jolle pitäisi antaa opetus. Ja sitten sattui sattui mahdollisuus siihen niin... Tai joku aikuinen mies, kuten muutama keskustelusäie aiemmin. Viina kun on kuulunut tuon paikkakunnan kulttuuriin kirjan mukaan niin miksei joku aikamies halunnut vähän pitää hauskaa tämän neitseellistä ja vakavaa imagoa ylläpitävän tytön kustannuksella? Vittuuntuneena. Miks pappi, enkö minä kelpaa seksikumppaniksi? Ainakin seksuaalista väkivaltaa oli tehty ja kuolinsyynä murtumat kasvoissa (intiimi tapa tappaa) ja mahdollisesti myös tukehtuminen omaan vereensä. Kirjassahan kerrottiin, että samaan aikaan oli ollut dantsutkin kylillä, mutta eipä se Kyllikiä kiinnostanut. Ehkä poikia myös vitutti tuo tekopyhä siveellyys, kun kaikki kuitenkin tiesivät suhteesta. Mut mihin ruumis kätkettiin, kun hautaamisen ajateltiin tapahtuneen kuolonkankeuden aikana eli aikaisintaan 6–12 tuntia ja viimeistään 2–3 vuorokautta surman jälkeen. Tosin eihän sitä katoamistakaan tajuttu ennen kuin parin päivän jälkeen.

Vaiennut kylä. Ehkä kylän asukkaatkin ajattelivat tolla tavalla. Tiesivät synnin töistä ja ajattelelivat, että onpahan yksi 'hutsu' vähemmän. Tuntuu jotenkin pahalta kirjoittaa tällaista vainajasta, mutta kaikki on mahdollista. Varsinkin tuollaisena korkean moraalin aikana.

Tässä vähän erilainen pohdinta, pitää jatkaa kirjan kuuntelua Suomen matsin jälkeen.

Tekijä on varmaankin jo delannut, että vastausta tuskin tulemme koskaan tietämään. Kai sitä DNAkin on tutkittu niistä jäljellä olleista rievuista, mutta mitään jälkeä ei ole saatu.
It's mind over matter. I don't mind and you don't matter!

Justina
Nikke Knakkertton
Viestit: 175
Liittynyt: Ma Loka 19, 2009 8:51 am

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Justina »

Raiskaus se oli kun ei ollut alushousuja...ja toinen rinta paljaana.

Aivokuollut
Nikke Knakkertton
Viestit: 174
Liittynyt: Ma Huhti 12, 2021 7:01 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Aivokuollut »

Niin no, raiskaus kun ei ollut housuja ja toinen rinta paljaana ? Mitä olisi jos molemmat rinnat paljaana ?
Hoitotahto ?

Murheli
Vic Mackey
Viestit: 1991
Liittynyt: Pe Maalis 11, 2016 12:34 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Murheli »

Joosua kirjoitti:
Ke Kesä 02, 2021 10:42 am
Hyvää pohdintaa Keskisarjalta. Logiikka vaikuttaisi oikealta. Auton käyttö teki teon aikataulullisesti mahdolliseksi, puhelinyhteys toiseen pappilaan mahdollisti tapaamisen sopimisen, myöhemmin sekaantunut rippilapseen, eli taipumus oli selvä ja lopuksi hatara alibi.

Muuten, pari tuntemaani iäkkäämpää henkilöä muisteli että paikallinen nimismies oli papin hyvä kaveri ja hän vaikeutti tutkimuksia monin tavoin.
Keskisarjan kirjan mukaan tilanne oli päinvastoin, eli nimismies ja pappi olivat vihamiehiä keskenään, jos olen oikeassa henkilössä...
Voi voi, kun päättyi elämän koi

Avatar
paccasucco
Axel Foley
Viestit: 2108
Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja paccasucco »

Isojoella vuonna 1953 kadonneen Kyllikki Saaren elämästä ja kuolemasta kirjan kirjoittanut Teemu Keskisarja kertoo MTV:n Viiden jälkeen ohjelmassa suuntaavansa tulevaisuudessa ehkä jatkosodan pariin.

17-vuotiaan Kyllikki Saaren katoaminen ja sitä kuukausia myöhemmin seurannut suohaudan löytyminen ovat suomalaisen rikoshistorian kulmakiviä.

Ne veivät mukanaan myös historiantutkija Teemu Keskisarjan, joka kirjoitti aiheesta teoksen Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia (WSOY, 2021).

– Olen vielä Kyllikki Saaren vanki. Varmaan leikkaisin irti sormeni pikahaastattelusta jonkun pääepäillyn kanssa, Keskisarja kertoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Keskisarjan mukaan hän on yksipuolinen ihminen, jonka kaikki kirjat kertovat kuolleista ihmisistä, kadonneista ajoista ja haudatuista tapauksista.

Isojoen mysteereitä hän pystyi penkomaan historiantutkijan työkalupakin kanssa, koska Kyllikki Saaren kuolemasta on jo 68 vuotta.

– Ihmisten kuolemista, seksuaalirikosoikeudenkäynneistä ja mielentilatutkimuksista on kulunut riittävän pitkä aika. En osaisi tehdä kirjaa Katiskasta tai Anneli Auerista.

– Kuljin niin pitkän tien kuin on historioitsijana mahdollista ilman yliluonnollisia metodeita ja dna-tutkimusta. Absoluuttista totuutta Kyllikki Saaresta en väitä kirjassa kertovani.

Kirjassa Keskisarjan suosikkiepäillyksi nousee Kyllikki Saaren rippipappi.

– Hänestä sain eniten uusia asioita selville. Hänen elämänkaarensa oli aika hurja, vaikka jättäisimme siitä pois Kyllikin murhaillan.

Somea ja shakkia

Keskisarjan mukaan historiantutkijan työ ei vertaudu ”millään tavalla” rikostutkijan työhön.

– Eikä mulla ole mitään kytköstä true crimeen, ärsyttävään englanninkieliseen sanaan. Ihanteeni ovat hyvin vanhanaikaisia.

True crime ei ole suinkaan ainoa nykypäivän ilmiö, joka ei ole onnistunut voittamaan Keskisarjaa puolelleen.

– Some on itsesaastutusta, johon meillä syntisillä on luontainen kiusaus. On naurettavaa puhua tietoyhteiskunnasta, jos nettihauista suosituimmat kohdistuvat pornografiaan.

– Miten digimediat ovat muka parantaneet ihmisten ajattelukykyä, jos päivästä päivään klikatuimpia ovat ”somepersoona julkaisi koskettavan kuvan puolisonsa sukuelimestä”.

49-vuotias Keskisarja on kuitenkin mielestään alkanut suvaitsemaan somea.

– Ei mikään asia ole yksisilmäisesti paha. Ehkä ilman somea me emme kestäisi elämää.

Kaikkia omiakaan valintojaan Keskisarja ei silittele. Shakkia hän pelasi SM-tasolla ja vaikka hän arveleekin pelin antaneen ainakin keskittymiskykyä, niin lopulta Keskisarja taisi jäädä mielestään tappiolle.

– Voi taivahan jumala. Minulla on mennyt 15 vuotta hukkaan shakin avausmuunnelmien tutkimiseen. En suosittele sitä aivovoimistelua minkään uran ihmisille.

Tie voi viedä Viipuriin

Historiasta Keskisarja innostui jo pikkupoikana. Opinnäytetyönsä hän teki suomalaisten eläimiin sekaantumisesta. Keskisarjalla on selvä näkemys siitä, miksi hän valikoi työpöydälleen synkkäsävyisiä aiheita.

– Vamma sielussa. Olen huomannut, että rikoksen, sodan ja terrorin kautta voi aika tiivistetysti käsitellä tiettyjä ihmisen olemisen ajattomia haasteita.

”Täysjärkisiäkin” aihepiirejä Keskisarja aikoo jatkossa tutkia. Metsäteollisuudesta on työpöydällä kaksikin kirjaa, hän kertoo.

Jos laskut maksaisivat itsensä, tutkisi Keskisarja mieluusti 1600–1700-lukujen Suomea. Noita vuosisatoja on käyty läpi ”naurettavan vähän”, Keskisarja harmittelee.

Myös uusi sotakirja on ehkä tulossa.

– Jatkosota on minulta vielä sotimatta. Viipuriin kaihoan takaisin. Ehkä kyhään jonkun pienen kirjan Viipurin kesästä vuonna 1944.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kyl ... sa/8164538

No Teemulle sanoisin lohdutuksena, että minäkin tutkin kymppi-ikäisenä Botvinnikin avauksen eri muunnelmia Eero Böökin shakkikirjojen innoittamina. Mitään hyötyä siitä ei ollut myöhempää elämääni ajatellen, jos ei kovin suurta haittaakaan.
https://www.shakkiliitto.fi/mihail-botv ... 1961-1963/

Ja true crime- ilmaisun ärsyttävyydestä olen täsmälleen samaa mieltä :)
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty

Perry
Nikke Knakkertton
Viestit: 179
Liittynyt: Ma Tammi 12, 2009 1:26 pm

Re: Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

Viesti Kirjoittaja Perry »

Justina kirjoitti:
Ma Kesä 07, 2021 5:53 am
Raiskaus se oli kun ei ollut alushousuja...ja toinen rinta paljaana.
Itse kehittelin kirjaa lukiessani uutta teoriaa missä Kyllikki olisi käynyt ns. puskapissalla jossain ojatyömaan paikkeilla. Hyvin epätodennäköinen skenaario, mutta outoudessaan selittäisi ristiriitaisuuksia. Onko jossain kohtaa joku metsätie tms. johon olisi voinut ajaa fillarinkin niin ettei jätä sitä tielle? Olisi Kyllikki ikään kuin vapaaehtoisesti hankkiutunut pois tieltä pyörineen niin ettei näy, ja jostain kumman syystä joku on keksinyt ruveta ahdistelemaan ja/tai tappamaan puskassa kyykistelevän Kyllikin. Koko selkkaus voisi olla ohi minuutissa, mitään ei näy tielle jne. ja alushousutkin tipahtavat pois ilman raiskaamista. Ja ei tiedä mitä intohimoja kyykyssä pissaava nainen herättää jossain peräkammarin pojassa.

Tuosta paljaasta rinnasta: onko siitä joku fakta että oli "tahallaan" paljas, vai onko voinut käydä noin esim. ruumista raahatessa?

Vastaa Viestiin