Kyllikki Saari - Isojoki 1953 (ketju 2)

[J.Maybrick]

^^ kiintoisa pätkä tuo goonin lainaama teksti. Kuinkahan paljon tuossa on perää, eli ensinnäkin onko tuon nimiset veljekset todella vaikuttaneet Pohjanmaalla, mistä he "ilmestyivät" Varejoelle, mitä siellä toimittivat, ja minne sittemmin katosivat? Voisipa yrittää selvitellä vähän.

Oletko goon saanut ulkopuolista tietoa tekstissä mainituista miehistä?

[strangelove]

Tuossa saatetaan myös viitata niihin kahteen veljekseen, jotka muuttivat pian Kyllikin tapauksen jälkeen Ruotsiin ja toinen heistä sieltä edelleen Kanadaan. Oli myös jotain huhua, että toisen veljeksen auto maalattiin sen jälkeen, kun autoilijoita etsintäkuulutettiin. Näistä miehistä on jotain tarinaa myös Jermon kirjassa, jossa kerrotaan mm. että toisen miehen vaimo pitää miehensä veljeä murhaajana. Näiden väitteiden lähdettä Jermo ei ole viitsinyt mainita. Olen myös siinä käsityksessä, että toisin kuin on väitetty, poliisi tavoitti nämä henkilöt, eikä heidän osallisuudestaan ainakaan löydetty näyttöä.

Tosin minulla on sellainen käsitys, että nämä em. veljekset olivat Lapväärtistä/Karijoelta, eivät siis Isojoelta. Voi siis olla, että nimimerkki "goon" puhui eri henkilöistä.

[matkailija]

Mukava lukea koko ketju parinpäivän aikana josta paljon olin unohtunut.Kyllä juoni tästä paistuu jotenkin läpi ja näen jo elokuvan aineksia kärsivästä, mielensä menettäneestä sotilaasta joka pontikan voimalla lyö aseen perällä vihollista lähitaistelussa kasvoille ja samalla Kyllikin kasvot astuvat tilalle ja toisen kerran kaivamassa sotilaskaverini hautaa jossa taas vilkahtaa nuoren naisen runneltu ruumis kaivannossa.Ja miksi olisin niin tyhmä etten osaisi vielä kaivaa hautoja tai piilottaa järkeni palattua työpaikkani lähelle olevaan silmään pyörän ilman siskonmiehen apua josta kyllä on apua kaiken tämän sairaan tekoni jälkeen.Totta kai olen mielenisairauden takia ja sosiaalisine puutteineen toisista tyhmä niin kuin kaikki poikkeavat heistä, mutta työni teen loppuun.Ja miksi en olisi tuntenut Kyllikkiä jonka kansa jaoimme katseita ja kuljimme kuukausia samoja teitä vaikkakin hän pelkäsi joskus katsettani tai olinko humalassa kerran ollut liian karski mutta saahan minullakin olla saatana joku ja veljenikään ei ole sitä kieltämässä.En saa asiaa mielestäni ja siksi tunnen tarvetta omistaa häneltä jotain tai antaa toisten löytää vai oliko se veljeni saatana. Voin jo taas pahoin mutta lupasin olla ja pitää lupaukseni.Laitoin muuten oksankin,ei ihmistä saa unohtaa, siksi söimme lähelläsi ja ojaa taas kaivamaan vit..

[Ailar]

Minua on kiinnostanut aina tämä melko vähälle jäänyt asia, että Kyllikinhän kerrottiin murhapäivänä olleen kovin pois tolaltaan. Hän oli aamulla käynyt jumalanpalveluksessa polkupyörällä 10 km:n päässä, jonka jälkeen hän oli mennyt lepäämään pariksi tunniksi. Lepäämään meno keskellä päivää oli poikkeuksellista käytöstä tytölle. Lisäksi tyttö oli ollut kovin levoton ja puhunut synkeitä asioita.
Menikö Kyllikki sitten pitkäkseen, koska oli poikkeuksellisen väsynyt (takana uneton yö?), oliko hän jotenkin sairas vai halusiko hän olla omissa oloissaan (=poissa vanhempien valvovien silmien ja kyselyiden alta)?

Kovin sairas ei Kyllikki ainakaan ollut, koska jaksoi lähteä illalla hengelliseen nuorisokokoukseen Kortteenkylän kansakoululle moneksi tunniksi ystävänsä kanssa. Ystävä oli kuvannut myös Kyllikkiä muistaakseni jotenkin levottomaksi, eikä tämä ollut suostunut tulemaan yöpymään hänen luokseen. Mikä Kyllikkiä painoi?
Miksei hän mennyt ystävänsä luo turvaan, jos kerran pelkäsi?
Oliko Kyllikin perheen kannalta sittenkään ok, että tyttö olisi ollut kotoa pois yön, vaikka vanhemmat näin jälkeenpäin kertoivatkin?
Tapasiko Kyllikki jo kirkkoreissullaan jonkun, joka kenties uhkaili häntä?
Vai voisiko alkuasetelma olla toisinpäin ja Kyllikki olisi omalla tavallaan 'kiristänyt' sittemmin hänet surmannutta henkilöä (esim. "Tuon tietoni julkisuuteen vaikkapa työpaikallani" tms.)?
Ilmeisesti hänen ystävänsä Maiju, joka oli myös jumalanpalveluksessa ei edes aavistanut syytä Kyllikin poikkeukselliseen levottomuuteen eikä kait ole koskaan kertonut olivatko he kirkkoreissullaan tai seuroissa kenenkään juttusilla. Jutteliko Kyllikki kahdestaan jonkun kanssa?

Toinen asia on, että Kyllikki oli ollut työssä kirkkoherranvirastossa Kauko Kanervon alaisuudessa.Hänhän uudisti kirkonkirjoja. Kun Kanervo siirtyi kirkkoherraksi Kihniöön, Kyllikin työ loppui. Uusi kirkkoherra, Yrjö Alaopas, otti kuitenkin Kyllikin jatkamaan työtään hieman ennen surmatapahtumia. Todennäköisesti Kyllikki ei sitten voinut itsenäisesti tehdä tuota kirkonkirjojen uusimistyötä, vaan ohjaajana piti olla kirkkoherra, kun kerran työ loppui välillä.
Voiko tällä episodilla olla joku merkitys Kyllikin kohtaloon?

[strangelove]

Maiju Yli-Hietalan piti alunperin mennä hartaustilaisuuteen erään toisen tytön kanssa, mutta koska tämä ei päässyt lähtemään, kysyi hän Kyllikkiä mukaansa, joka siis suostui Maijun pyyntöön. Tätä taustaa vasten ajateltuna tuntuisi omituiselta, että Kyllikki olisi odottanut matkalla jotakuta henkilöä tai sopinut jonkin tapaamisen - tuskin hän silloin olisi lähtenyt Maijun kanssa, vaan olisi mieluummin mennyt yksin.

Enkä vetäisi tuosta käyttäytymisestä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Toki ne voivat olla totta, mutta monesti ihmisillä on myös tapana jälkikäteen ylitulkita asioita. Tämä pätee varsinkin läheisiin, jotka saattavat jopa tuntea jonkinlaista syyllisyyttä rakkaansa menettämisestä, koska eivät puuttuneet ajoissa asiaan. Tällöin tulee helposti jälkiviisaaksi.

Ei tietenkään ole mahdoton ajatus, että Kyllikkiä olisi ahdisteltu metsätaipaleella jo aiemmin päivällä. Ahdistelun kohteeksi joutui lehtitietojen mukaan muitakin naisia kyseisen kevään aikana. Maiju pyysi oman kertomansa mukaan Kyllikkiä tulemaan yöksi heille. Maijun perhe asui tuolloin Pettukyläntiellä, saman tien varressa kuin tapauksen pääepäilty. Olen joskus pohtinut, olisiko Maiju kenties pelännyt itsekin jotain, ja siksi pyytänyt Kyllikkiä tulemaan yhtä matkaa kanssaan.

Kyllikki Saari ja Maiju Yli-Hietala tapasivat matkansa aikansa varmaan paljonkin ihmisiä varsinkin seuroissa. Kortteenkylän koululta lähtiessään he juttelivat tovin muutaman honkajokelaisen tutun kanssa ja kirkonkylällähän he kohtasivat tansseissa ollutta väkeä, joiden kanssa ainakin moikkasivat. Tansseissa oli tuona iltana muuten myös Kyllikin sisko Alli, jolle Kyllikki pyysi myös viemään terveiset.
Kirkonkylällä tytöt kohtasivat myös nämä pyöräilevät pojat, jotka tekivät pientä kiusaa asettumalla tien tukkeeksi estämällä näin tyttöjen etenemisen. Jos Jermon kirjaa on uskominen, niin Kyllikki sanoi Maijulle pelkäävänsä porukkaan kuulunutta sotilaspukuista poikaa, joka oli lomilla armeijasta. Todettakoon samaan hengenvetoon, että hänen osuutensa tutkittiin perinpohjin, eikä hänellä ollut mitään tekemistä henkirikoksen kanssa. Niin kutsuttu Tie-Jaska oli viimeinen henkilö, joka murhaajan lisäksi näki Kyllikin elossa. Tämä Tie-Jaska oli muuten kaukaista sukua tapauksen pääepäillylle.

[Ailar]

Tätä taustaa vasten ajateltuna tuntuisi omituiselta, että Kyllikki olisi odottanut matkalla jotakuta henkilöä tai sopinut jonkin tapaamisen - tuskin hän silloin olisi lähtenyt Maijun kanssa, vaan olisi mieluummin mennyt yksin.

Minä en varsinaisesti tarkoittanutkaan, että Kyllikki olisi sopinut tapaamisen jonkun kanssa. Tarkoitin, että olisiko Kyllikki keskustellut kahden kesken jonkun miehen kanssa joko kirkossa tai iltatilaisuudessa ja tämä mies olisi tuolloin uhkaillut tyttöä esim. sanomalla odottelevansa paluumatkan varrella, jolloin asia selvitettäisiin loppuun saakka.

[goon]

^^ kiintoisa pätkä tuo goonin lainaama teksti. Kuinkahan paljon tuossa on perää, eli ensinnäkin onko tuon nimiset veljekset todella vaikuttaneet Pohjanmaalla, mistä he "ilmestyivät" Varejoelle, mitä siellä toimittivat, ja minne sittemmin katosivat? Voisipa yrittää selvitellä vähän.

Oletko goon saanut ulkopuolista tietoa tekstissä mainituista miehistä?

Törmäsin juttuun kun omia sukujuuria selvittelin.
Varejokihan perustettiin aikoinaan Petsamon evakoille ikään kuin siirtolaksi, jonne kerättiin nämä kaikki "ryssät" jossa niitä oli sitten helppo valvoa kun ei voitu olla varmoja onko ne suomalaisia tai onko niillä kuinka lämpimät välit mahdollisiin Ryssän agentteihin yms.
Alueella tosiaan liikkui kuuleman mukaan jos minkälaista savottamiestä, jopa legendaarinen Nätti-Jussi painoi siellä töitä.
Kyseessähän oli aivan tietön korpi aluksi, joten varmasti houkutti monenlaista heppua, jotka ennemmin repivät kantoa ja kaivoivat suota korvessa kuin tulivat löydetyksi.

[goon]

En henkilökohtaisesti lähtis kyseenalaistaan tämän Tervolalais vaarin muisteloja, mutta voihan olla, että ko. veljeksillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä, eikä vaari sitä tekstissään väittänytkään.

[morse66]

"Eroaminen Maijusta kello 22.30 on totta, mutta aika on siis hiukan epävarma. Maiju tuskin valehteli ja luultavasti oli kellostaan tarkka, joten aika lienee melko tarkka. Tytöthän nimittäin tuppaavat katsomaan kelloa kun ovat menossa kotiin, heitä kenties odotetaan jo. Aika tarkentuu kotiinsaapumisajan takaisinlaskun kautta.

Tie-Jaskan tapaaminen 22.40 on sen sijaan selvästi liian myöhäinen reipasta vauhtia pyöräilevälle tytölle 1,5 km matkalle. Kyllilkki on siis todennäköisesti ollut juuri murhapaikalla 2,5 km päässä risteyksestä kello 22.40".

Mihinkähän aikaan ne radiouutiset tulivat, joita Jaska oli ennättänyt kuuntelemaan kotiin saavuttuaan? Vaimo oli ilmeisesti niitä kuuntelemassa ..

[paccasucco]

No ei meinaa millään onnistua kirjautuminen.Näköjään täytyy kirjautua ennen viestin lähettämistä,ja vielä siinä vaiheessa,kun viesti lähetetään.Siis kahteen kertaan.Ei kannnata ihmetellä,jos sama viesti tulee kahdesti.

Viisi tuntia tänäänkin on kulunut hukkaan,kun viestit eivät lähteneet.

Piti puhua Kyllikistä,mutta ehkä siirryn suoraaan ryyppylinjalle.Se onnistuu kerralla.

Rakas "Strangelove",ilmiselvästi olet tutkinut Kyllikin tapauksen tarkkaan.Veikkaan,että Pentti Kankaanpään legendaarinen haastattelu Alibi-lehdessä toi lopullisen valaistuksen.Palapelin puuttuva osa löytyi.Näin ainakin itselleni kävi.

Selvänäkijöitä käytettiin vielä Hilkka Laitisen tapauksen yhteydessä.Niistä ei ollut apua,pikemminkin haittaa.En tahdo arvostella sensitiivisiä näkijöitä,mutta rikostutkinnan kannalta he ovat hyödyttömiä.Muistanemme Ekku Mattilan hörhöilyt Kylllikin tapauksessa.Niistä oli juttua Ultra-lehdessä.

Muuten,mistä Kyllikin ruumiin kätkijät(huomaa:puhun monikossa!)tiesivät,että alueella on myös lapioita,joilla suohaudan voi kaivaa.Siksi,että heillä oli työmaa siellä!

En ole muuten ehdottoman varma,tiesikö Axel Skogman tästä avustajasta!?

[Metsän poika]

"Eroaminen Maijusta kello 22.30 on totta, mutta aika on siis hiukan epävarma. Maiju tuskin valehteli ja luultavasti oli kellostaan tarkka, joten aika lienee melko tarkka. Tytöthän nimittäin tuppaavat katsomaan kelloa kun ovat menossa kotiin, heitä kenties odotetaan jo. Aika tarkentuu kotiinsaapumisajan takaisinlaskun kautta.

Tie-Jaskan tapaaminen 22.40 on sen sijaan selvästi liian myöhäinen reipasta vauhtia pyöräilevälle tytölle 1,5 km matkalle. Kyllilkki on siis todennäköisesti ollut juuri murhapaikalla 2,5 km päässä risteyksestä kello 22.40".

Mihinkähän aikaan ne radiouutiset tulivat, joita Jaska oli ennättänyt kuuntelemaan kotiin saavuttuaan? Vaimo oli ilmeisesti niitä kuuntelemassa ..

Uutiset voinee tarkastaa yleltä, mutta palaan vielä pyöräilyyn.

Olen pyöräillyt paljon ja tiedän että ennen pyöräiltiin joka päivä. Ihmiset siis osasivat ja jaksoivat ajaa pyörällä kovaa, he osasivat myös arvioida pyöräilyvauhtia nykyistä paremmin.

Ennen maininta reipasta vauhtia lienee tarkoittanut nykykielellä melkoista kyytiä, vauhtia. Lausunnon antaja on myös ollut paljon pyörällä ajava Etelä-Pohjanmaalainen henkilö, jolloin voimme olettaa hänen tarkoittaneen sanomaansa, kenties hieman jopa vähätelleen entiseen tyyliin.

Hyväkuntoinen, nuori nainen, hieman peloissaan kenties, ajaa varmasti todella reipasta vauhtia kuten kuvailu kuuluikin. Tämä tarkoittaa pikemminkin 20 - 30 km/h kuin hitaampaa vauhtia. Tuolla vauhdilla Kyllikki olisi ollut 10 minuutissa (lähtöaika Meijerin risteyksestä 22.30 Maiju Hietalan mukaan, Tie-Jaskan väittämä kohtaaminen 22.40) 3 - 5 km päässä lähtöpaikastaan.

Väitettyä kohtaamista 1,5 km päässä Meijeristä kell 22.40 ei voine pitää näillä tiedoilla kovin todennäköisenä, toki mahdollisena kuitenkin. Tämä kuitenkin edellyttäisi hyvin hidasta pyöräilyä (9 km/h), joka olisi vasta aivan Tie-Jaskan kohdalla vauhdittunut tai käyntiä pusikossa pissalla.

Kyllikki ei liene useinkaan ajanut matkaa meijeriltä kotiin yli tunnin kestävällä vauhdilla, ainakaan pimeällä ja alkumatkasta hidastellen ? Hän tuskin on käynyt pusikossa tai kaatunutkaan. Nämä voinee vielä tarkastaa tarvittaessa.

Oletettavasti hän on siis ollut 22.40 jo huomattavasti kauempana, lähempänä liikkumatta, tai kohtaaminen/lähtö meijeriltä on tapahtunut muuhun aikaan.

Oletan Maijun ajan olevan melko tarkan, Tie-Jaskan kellosta en osaa sanoa mitään. Lähtöajalla 22.30 Kyllikki on kuitenkin varmasti ollut 1,5 km päässä jo 22.35 ja näin ollen vähintään 2,5 km päässä kello 22.40. Kyllikin matka on siis mahdollisesti päättynyt jo kello 22.40 tai jopa aiemmin ruumiin kätköpaikan läheisyyteen.

Tie-Jaskan ja Maijun kertomukset eivät siis mene yhteen. Maijun kertomusta ei liene syytä epäillä. Jäljelle jää Tie-Jaskan kertomuksen virheellisyyden mahdollisuus. Miksi ? Pettääkö hänellä muisti ? Tuskin. Valehteleeko hän ? Todennäköisesti. Olilko hänen kellonsa väärässä ? mahdollisesti, seikan on voinut tarkastaa hänen kotiintuloajastaan ?

Yksinkertaisimmat vaihtoehdot ovat usein oikeita. Kyllikki lähti kotimatkalle 22.30, kohtasi Tie-Jaskan kenties juuri kello 22.35 (huonon valehtelijan paikkona hän käytti oikeaa aikaa ja lisäsi siihen 5 minuuttia hämäyksenä) ruumiin kätköpaikan kohdalla tiellä. Hän joko näki tapon tai kenties vielä todennäköisemmin iski itse Kyllikkiä kepillä lujaa kasvoihin, hänhän lienee ollut vahva mies.

Hän raahasi ruumiin metsään ja kaivoi sille kuopan, peitti sen yhdessä ojankaivajan kanssa, joka oli niin humalassa ettei aamulla ollut edes varma mitä tapahtui. Sitten Tie-Jaska ajoi kotiinsa nopeasti. Aikaa oli kulunut vain 15 minuuttia ? Siis kello oli 22.50 kun hän jatkoi polkemistaan kohti kotiaan, nyt todella kovalla vauhilla kätkeäkseen lyhyen pysähdyksensä. Ojankaivaja jäi peittelemään ruumista yksin.

[paccasucco]

Tie-Jaskan alibi tarkastettiin luonnollisesti moneen kertaan.Olisiko hän kääntynyt siis pyörineen ympäri vauhdikkaassa mäessä,saaanut lujaa polkeneen Kyllikin kiinni, ja aikansa kuluksi surmannut Kyllikin ja vieläpä sopiva haudankaivajakin olisi sattumalta lapioineen osunut sillä hetkellä paikalle.Jäitä hattuun!

[Pirtanauhahippi]

En malta olla puuttumatta tähän keskusteluun, kun aiheena kerran on Kyllikin pyöräily ja lanaus.

Ajan päivittäin pyörällä 30 kilometriä, josta 15 kilometriä hiekkatietä. Ei siis mitään metsäautotietä, vaan vastaavaa maantietä kuin Isojoella vuonna 53 (siis 2014 suomessa on edelleen paljon hiekkateitä). Hiekkatiellä pyöräily tarkoittaa suurempaa kitkaa kuin asfaltilla pyöräily, patsi alamäessä, jossa hiekka toimii kuulalaakeriston tavoin renkaan alla ja sen lisäksi että se vaikeuttaa ohjaamista, nopeudet nousevat hallitsemattomiksi. Eli hiekkatiellä polkaisu ei tuonkaan ajan riuskalta maatilantytöltä käy tosta noin vain vaihteettomalla fillarilla, niin kuin annetaan olettaa. Matkastani puolet on hiekkatietä, mutta käyttämästäni ajasta siihen kuluu 2/3 osaa. Ja en todellakaan polje hitaasti tai huonokuntoisena, sillä koko matkaan minulta kuluu 52-63 minuuttia riippuen tuulen suunnasta ja sateen määrästä sekä tien lanaamisesta.
Eli jos sitä tietä on lanattu, niin ei ole toivoakaan kulkea lähellekkään sellaisia nopeuksia, kuin liikenteen painamilla urilla nimismiehen kiharasta huolimatta.
Tätä voi sitten miettiä Kyllikin katoamisajankohdan suhteen, kuten sitäkin miksi hiekka tie lanattiin.
Pitkät kuivat jaksot ja vilkas liikennöinti raskailla autoilla aiheuttaa lanaamisen tarvetta. Se, että oli rospuuttoajan loppu, voisi olla syy lanata tie. Mutta todellisuudessa, onko lanaamiselle tarvetta loppukeväästä?

[Chikatilo]

Kellot eivät olleet tuolloin tarkassa ajassa kuin viinakaupassa ja kenttätykistössä. Normaali rannekello saattoi edistää tai jätättää reilusti vuorokaudessa. Mitäpä minuutin tarkalla ajalla olisi edes tehty maaseudulla? Ja jollain Tie-Jaskalla, saati maalaistytöllä, tuskin oli sveitsiläistä kronometriä. Vetääkin ne kellonperkeleet täytyi melkein joka päivä...

Tykistökin kuulemma tarkasti kellonsa Alkossa, koska ko. liike ei tiettävästi koskaan ole auennut ennen aikojaan, tai ollut avoinna wirallisen sulkemisajan jälkeen.

[Metsän poika]

Kellot eivät olleet tuolloin tarkassa ajassa kuin viinakaupassa ja kenttätykistössä. Normaali rannekello saattoi edistää tai jätättää reilusti vuorokaudessa. Mitäpä minuutin tarkalla ajalla olisi edes tehty maaseudulla? Ja jollain Tie-Jaskalla, saati maalaistytöllä, tuskin oli sveitsiläistä kronometriä. Vetääkin ne kellonperkeleet täytyi melkein joka päivä...

Tykistökin kuulemma tarkasti kellonsa Alkossa, koska ko. liike ei tiettävästi koskaan ole auennut ennen aikojaan, tai ollut avoinna wirallisen sulkemisajan jälkeen.

Totta tietysti virkat, olen noita kelloja itsekkin käyttänyt. Täytynee kuitenkin lisätä, että monelle oli kunnia-asia pitää kellonsa oikeassa ajassa. Radiosta itse tarkastin kelloni melkein päivittäin vielä 1970-luvulla, samoin lienevät tehneet tyttöset ja kenties myös Tie-Jaska. Varsinkin kun ajalla oli heille merkitystä myös seurojen alkamisaikojen kautta. Kirkossa moni myös kelloa kyseli.