Suomessa on yli 200 selvittämätöntä henkirikosta: Tällaisia ovat tunnetuimmat murhamysteerit
Ulvilan murha yksi Suomen tunnetuimmista ratkaisemattomista henkirikoksista mutta ei suinkaan ainoa. Myös monen naisen surma on edelleen ratkaisematta.
ANNELI AUERIN puolison
Jukka S. Lahden surmasta Ulvilassa 1. joulukuuta 2006 käynnistyi vyyhti, joka hakee vertaistaan suomalaisessa rikoshistoriassa.
Tapauksessa on ollut sittemmin niin monia erikoisia käänteitä, että perimmäinen kysymys on julkisuudessa lähes unohdettu:
kuka tappoi Jukka S. Lahden?
- Lisäksi tutkinnassa tehtiin niin monia virheitä, että tapausta käytetään alan koulutuksessa esimerkkinä rikosprosessista, jossa suurin piirtein kaikki meni pieleen.
- Ulvilan surma ei suinkaan ole ainoa ratkaisematon henkirikos. Tässä jutussa esitellään suomalaisia henkirikoksia, jotka askarruttavat monia edelleen.
1950-LUVULTA lähtien Suomessa on jäänyt selvittämättä yli 200 henkirikosta.
Todellisuudessa niitä on kuitenkin vielä enemmän, sillä kaikki henkirikokset eivät tule poliisin tietoon. Osa
kadonneeksi ilmoitetuista on todennäköisesti joutunut henkirikoksen uhriksi.
...
Tyypillinen suomalainen henkirikos on päihteidenhuuruinen välienselvittely, jossa uhri ja tekijä ovat kumpikin miehiä. Toiseksi tyypillisin on henkirikos, jossa mies surmaa naisen parisuhteessa tai suhteen päätyttyä.
Mutta on myös tapauksia, joissa uhri ja tekijä ovat toisilleen entuudestaan tuntemattomia ja he kohtaavat täysin satunnaisessa paikassa. Tällaiset tapaukset ovat poliisille vaikeimpia ratkaistavia.
Ratkaisemattomia murhia yhdistää usein myös se, että niille on hankala löytää motiivia.
SUOMEN tunnetuin murhamysteeri lienee
Kyllikki Saaren murha vuonna 1953. Saari löytyi surmattuna suohaudasta viisi kuukautta katoamisensa jälkeen.
Saaren murha on kiehtonut vuosikymmeniä myös muita kuin rikostutkijoita, ja hänen kohtalostaan on kirjoitettu myös monia teoksia. Tuorein on historioitsija
Teemu Keskisarjan vuonna 2021 julkaistu
kirja.
Kaikki ratkaisemattomat tapaukset eivät jää askarruttamaan samalla tavalla.
Kriminologien mukaan Saaren kaltaiset nuoret, nätit ja nuhteettoman oloiset naiset ovat henkirikosten ”ideaaliuhreja”, joiden kuolemat järkyttävät – ja myös kiihottavat mieliä – eri tavalla kuin ryyppyporukan miesten väliset puukotukset. Siksi ne jäävät myös paremmin mieliin.
Kun verkosta alkaa etsiä tietoa ratkaisemattomista henkirikoksista Suomessa, suurin osa esimerkeistä tuntuu olevan naisiin kohdistuneita väkivallantekoja.
Todellisuudessa on kuitenkin hyvin harvinaista, että naisetkaan joutuisivat täysin tuntemattoman ihmisen silmittömän väkivallan kohteeksi.
KAKSI vuotta Kyllikki Saaren kuoleman jälkeen, vuonna 1955, kemiläinen poliisin tytär
Elli Immo, 20, oli palaamassa kävellen kaupungilta kotiin, kun hänet puukotettiin kotinsa lähellä kuoliaaksi. Tappajaa ei koskaan löydetty.
...
Elämään on jäänyt myös
Tulilahden kaksoismurhana tunnettu tapaus, jossa surmansa sai kaksi nuorta naista: sairaanhoitajaoppilas
Eine Nyyssönen ja toimistoapulainen
Riitta Pakkanen.
Lomaretkelle polkupyörillään lähteneet naiset katosivat kesken matkan heinäkuussa 1959. Elokuussa heidän ruumiinsa löydettiin – suohaudasta.
Murhista epäiltiin sekatyömies
Runar Holmströmiä. Hän kuitenkin teki itsemurhan ennen pääoikeudenkäyntiä, eikä selvyyttä saatu sen enempää hänen syyllisyyteensä kuin syyttömyyteensä.
VAIN vuosi Tulilahden murhien jälkeen helluntaina 5. kesäkuuta 1960 kolme telttailemassa ollutta teini-ikäistä surmattiin brutaalisti telttaansa
Espoon Bodominjärvellä.
Seurueen neljäs nuori,
Nils Gustafsson, löytyi teltan päältä loukkaantuneena.
Laajoista tutkimuksista huolimatta surmateot jäivät selvittämättä. Myös yhteyttä Tulilahden surmiin selvitettiin: kummassakin tapauksessa tekijä oli yllättynyt nukkumassa olleet nuoret ja tekovälineenä oli käytetty sekä kiveä että puukkoa.
...
Henkirikoksista murha ei vanhene koskaan, joten joitain tapauksia on avattu uudelleen myös vuosikymmenten jälkeen, jos jotain uutta on ilmennyt. Esimerkiksi viime kesänä 69-vuotias
Lasse Lehto tuomittiin elinkautiseen turkulaisen lakimiehen
Ilpo Härmäläisen lähes kolmekymmentä vuotta sitten tapahtuneesta murhasta.
...
Askarruttamaan jääneitä murhamysteereitä yhdistää usein myös se, että ne ovat sisältäneet poikkeuksellista julmuutta. Uhrit ovat voineet olla myös jotenkin suojattomia ja esimerkiksi nukkumassa.
Täysi mysteeri on edelleen myös niin sanottu Kirkkonummen kolmoissurma.
Vuonna 1990 tuntemattomaksi jäänyt tekijä tunkeutui
kirkkonummelaisen perheen omakotitaloon ja surmasi rakennusurakoitsija
Veikko Rytkösen ja hänen avovaimonsa
Berit Anderssonin teräaseella heidän vesisänkyynsä. Myös sängyssä nukkunut parin kolmikuinen vauva kuoli, todennäköisesti hukkumalla.
Perhe tunnettiin varsin tavallisena ja kunnollisena, eikä heillä pitänyt ainakaan periaatteessa olla vihamiehiä. Rytkönen tunnettiin kuitenkin paikkakunnalla aktiivisena ja oikeudentuntoisena miehenä, jolla oli tapana puuttua vähän kaikkeen. Tämän tiedettiin myös ärsyttävän monia.
Poliisi etsii syyllistä tai syyllisiä edelleen.
TOINEN 1990-luvulta mieleen jäänyt mysteeri tunnetaan julkisuudessa nimellä Hausjärven hiekkakuoppasurmat.
Vuonna 1990 mies pahoinpiteli teräaseella hiekkakuopilla nelikymppisen naisen, jolle oli aiemmin tarjonnut autokyydin. Nainen pääsi kuitenkin pakenemaan.
Vuotta myöhemmin hiekkakuopilta löytyi 28-vuotiaan
väkivaltaisesti surmatun Tuula Lukkarisen ruumis. Elokuussa 1993
Järvenpäässä katosi kesken ravintolaillan 40-vuotias
Maarit Haantie. Häntä ei ole vieläkään löydetty.
Poliisi on epäillyt tapausten liittyvän toisiinsa, ja epäillystä tekijästä on puhuttu
Järvenpään sarjamurhaajana.
VÄHEMMÄLLE huomiolle on jäänyt 39-vuotiaan
tarjoilijan Liisa Mäkikankaan surma Vääksyssä vuonna 1995. Ystävä oli huolestunut Mäkikankaasta, kun häneen ei saatu yhteyttä. Nainen löytyi tapettuna kodistaan.
...
TÄYSIN pimennossa sen sijaan on
kiinalaisen Yuqing Yin henkirikos Tampereen Hervannassa vuonna 2011.
Surmaaja hyökkäsi 42-vuotiaan naisen kimppuun keskellä kirkasta päivää, kun tämä oli palaamassa lounastauolta työpaikalleen Nokian yksikköön. Useat ihmiset kuulivat naisen avunhuudot, mutta tekijä oli ehtinyt poistua paikalta, kun auttajat pääsivät paikalle.
Nainen kuoli kävelytielle ensiapuyrityksistä huolimatta.
Poliisi on saanut tapauksesta vihjeitä niin niukasti, että se on pitänyt todennäköisenä naisen joutumista väkivallan kohteeksi täysin sattumanvaraisesti. Poliisin mukaan tekijä on erittäin mahdollisesti kärsinyt mielenterveysongelmista.
VIIME aikojen ratkaisemattomia tapauksia on
postinjakajanaisen murha Vantaan Myyrmäessä loppuvuodesta 2022. Parikymppinen postinjakaja joutui raa’an väkivallan uhriksi Vantaan Myyrmäessä torstaina aamuyöllä 17. marraskuuta.
Poliisi tiedotti saaneensa tekijän kiinni verekseltään, ja jopa hänen nimensä ehdittiin julkaista – kunnes selvisi, ettei miehellä ollutkaan mitään tekemistä asian kanssa.
Poliisi on ollut viime aikoina vaitonainen tutkinnan edistymisestä, mutta tässäkin tapauksessa on aivan mahdollista, että nainen joutui väkivallan kohteeksi sattumalta.