Kirkkonummen kolmoissurma 1990

[LexVeritas]

Oulun Tuiran kaksoissurmassakin on tehty ilmeisesti erittäin raakaa duunia.
Näitä molempia yhdistää se, että vaikuttaisi olevan taustalla ns henkilökohtainen motiivi.
Oulussa ei viety rahoja. Jos jotain vietiin, niin siitä ei ole julkisuuteen kerrottu.

Eikös se Rissanen murtautunut lähinnä rikkomalla ikkunan, ei tiirikoimalla. Ja Kirkkonummen tapauksessa omakotitalo, autoja pihassa.

Terveisiä Hämeeseen.

Kirkkonummen tapaus todellakin eroaa Oulun Tuiran tapauksesta siinä, että Kirkkonummella varastettiin isohko summa rahaa. Oulussa raha ei kelvannut, vaikka sitä oli näkyvästi tarjolla.
Ikkunaa ei tarvitse rikkoa, jos oven saa miltei äänettömästi auki muutamassa sekunnissa ilman avainpesän tiirikoimista.

[MEG]

Muhoksella ryöstömurhaaja tunkeutui 3.4-1953 rautatieläisen asuntoon ja surmasi neljä henkisen perheen.
Täällä keskustelijat käsittääkseni myöntävät Rissastyyppisen ryöstömurhan mahdollisuuden . Joten miksi kiistellä jostain k.o prosentti todennäköisyydestä.

[LexVeritas]

Muhoksella ryöstömurhaaja tunkeutui 3.4-1953 rautatieläisen asuntoon ja surmasi neljä henkisen perheen.
Täällä keskustelijat käsittääkseni myöntävät Rissastyyppisen ryöstömurhan mahdollisuuden . Joten miksi kiistellä jostain k.o prosentti todennäköisyydestä.

Minä ainakaan en kiistele mistään prosenttitodennäköisyydestä. Mutta hyvä, että nostit asian esiin.

Kirkkonummen kolmoissurman yhteydessä on luultavasti tunkeuduttu luvatta taloon sisälle ts. on murtauduttu sisään, omaisuutta on varastettu ja asukkaat murhattu.

On väitetty, että se olisi uhreille tuntemattoman tekemänä hyvin harvinainen rikos.

Väitän, että murtautuminen sisälle, omaisuuden varastaminen ja kolmen asukkaan tappaminen kotiinsa, on rikoskokonaisuutena uhreille tutun tekemänä harvinaisempi kuin heille tuntemattoman tekemänä.

Typerää on myös, kun väitetään kyseessä olevan jonkin muun kuin sattuman. Tietenkään kyseessä ei ole sattuma. Tekijä tuli ja teki tekonsa luultavimmin tietoisesti. Mikään ihmisen tietoisesti tekemä ei tiettävästi ole sattumaa.

Väitän, että todennäköisyyksillä mitaten, Raija Muukkosen murtautumismurhan tekijä olisi todennäköisemmin sama henkilö kuin Kirkkonummen taloon luvatta tunkeutunut kolmoissurmaaja, kuin ei olisi.

[M. Paananen]

Väitän, että murtautuminen sisälle, omaisuuden varastaminen ja kolmen asukkaan tappaminen kotiinsa, on rikoskokonaisuutena uhreille tutun tekemänä harvinaisempi kuin heille tuntemattoman tekemänä.

Typerää on myös, kun väitetään kyseessä olevan jonkin muun kuin sattuman. Tietenkään kyseessä ei ole sattuma. Tekijä tuli ja teki tekonsa luultavimmin tietoisesti. Mikään ihmisen tietoisesti tekemä ei tiettävästi ole sattumaa.

Anteeksi nyt että alan väittelemään epäiltävästi aspergerin oireyhtymän omaavan henkilön kanssa, mutta etkö itse aiemmin puhunut pojan Rissaselle ohjeistamasta ryöstökeikasta, joka oli lähtenyt käsistä?

Tällöin kyseessä olisi ollut epäonninen sattuma, kun asiat lähti käsistä jne...

Mutta olen tuntenut useita omassa maailmassaan jumissa olevia aspergereita, ja tosiaan heidän kanssa turha jankata. Aika vitsin hyvä tuuri on tällä kyseisellä käynyt, kun juuri Rissasen Hantasta saa pakkomielteen. Niillä elokuvista sekaisin menneillä burgereilla oli kyllä hauskempaa.

[LexVeritas]

Väitän, että murtautuminen sisälle, omaisuuden varastaminen ja kolmen asukkaan tappaminen kotiinsa, on rikoskokonaisuutena uhreille tutun tekemänä harvinaisempi kuin heille tuntemattoman tekemänä.

Typerää on myös, kun väitetään kyseessä olevan jonkin muun kuin sattuman. Tietenkään kyseessä ei ole sattuma. Tekijä tuli ja teki tekonsa luultavimmin tietoisesti. Mikään ihmisen tietoisesti tekemä ei tiettävästi ole sattumaa.

Anteeksi nyt että alan väittelemään epäiltävästi aspergerin oireyhtymän omaavan henkilön kanssa, mutta etkö itse aiemmin puhunut pojan Rissaselle ohjeistamasta ryöstökeikasta, joka oli lähtenyt käsistä?

Tällöin kyseessä olisi ollut epäonninen sattuma, kun asiat lähti käsistä jne...

Mutta olen tuntenut useita omassa maailmassaan jumissa olevia aspergereita, ja tosiaan heidän kanssa turha jankata. Aika vitsin hyvä tuuri on tällä kyseisellä käynyt, kun juuri Rissasen Hantasta saa pakkomielteen. Niillä elokuvista sekaisin menneillä burgereilla oli kyllä hauskempaa.

Hienoa, jos todellakin alat väittelemään kanssani. Et mielestäni ole vielä väitellyt mitenkään.

Huomaa kirjoittamassasi "olisi ollut". Kyseessä oli spekulaatio. En ole väittänyt kyseessä olleen sattuman, olen ottanut tiedostamattoman sattuman/mielivaltaisuuden mahdollisuuden huomioon.

Kertausta:

Väitän, että murtautuminen sisälle, omaisuuden varastaminen ja kolmen asukkaan tappaminen kotiinsa, on rikoskokonaisuutena uhreille tutun tekemänä harvinaisempi kuin heille tuntemattoman tekemänä.

Koska olen esittänyt tällaisen väitteen, niin olisi suotavaa kumota se perustellusti esim. listaamalla rikoshistoriasta tapauksia, joissa uhreille tuttu ( jopa perheenjäsen) on murtautunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja tappanut asukkaat.

[Ross Sullivan]

Tarkistin tämän nikki Ross Sullivanin "tilastollisena tosiseikkana" esittämän väitteen.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sekä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin vuonna 2020 julkaiseman

Henkirikoskatsaus 2020 -tutkimuksen mukaan vuosina 2013-2019 tapahtuneiden henkirikosten

...aikuisista naisuhreista 60 prosenttia oli joutunut puolison, seurustelukumppanin tai entisen kumppanin surmaamaksi, kymmenen prosentin surmaaja oli muu lähiomainen. Tuttavan surmaamaksi oli joutunut 17 prosenttia ja ennalta tuntemattoman henkilön 11 prosenttia.

ja

...aikuisista miesuhreista 64 prosentin surmaaja oli uhrin tuttava ja 16 prosentin uhrille aiemmin tuntematon henkilö.

Näin ollen väite tilastollisesta tosiseikasta, jonka mukaan



...on vähintäänkin harhaanjohtava.

Kummallista, minusta se ole lainkaan harhaanjohtava.

Noin 13,5% tapauksista ainoastaan aiemmin tuntematon tekijä. Toisin sanoen, ainoastaan noin 1 kerran 10 aiemmin tuntematon henkilö tekijänä. Semanttinen saivartelu tietysti todella olennaista - jopa välttämätöntä. Voi todeta, että erittäin usein tekijällä ja uhrilla on suomalaisessa henkirikoksessa "sidos"/kontaktipinta.

Jos tilastoja miettii, niin olennaisin kysymyshän on: kuinka monta ryöstömurhaa ihmisen kotiin tunkeutuen löytyy Suomen rikoshistoriasta?

Kun nyt toteat, että

erittäin usein tekijällä ja uhrilla on suomalaisessa henkirikoksessa "sidos"/kontaktipinta.

... niin mielestäni se ei ole merkitykseltään ollenkaan sama kuin aiemmin "tilastollisena tosiasiana" esittämäsi väite

Suomessa henkirikoksen uhrin ja tekijän välillä lähes poikkeuksetta on jokin sidos/"kontaktipinta".

...joka siis oli vähintäänkin harhaanjohtava. Sanoisin jopa saivartelematta, että se oli asioista tietämättömän suoltamaa skeidaa.

Jos tilastoja miettii, niin olennaisin kysymyshän on: kuinka monta ryöstömurhaa ihmisen kotiin tunkeutuen löytyy Suomen rikoshistoriasta?

Monta.
Olennainen seikka tässä on, että Kirkkonummen kolmoissurmassa luultavimmin murtauduttiin, varastettiin omaisuutta ja murhattiin silpomalla.
Kirkkonummea lähin murtovarkauden yhteydessä tehty silpomismurhatapaus on Espoon Muuralasta vuodelta 1987. Sen tekijä oli vuonna 1990 edelleen vapaana.

MIelestäni 9/10 tapauksesta tarkoittaa suhdelukuna sitä, että erittäin usein jopa lähes poikkeuksetta. Ei lainkaan harhaanjohtavaa. Lisäksi pointtina siis, että oletusarvoisesti tekijällä ja uhrilla on jokin sidos. Näin on myös Kirkkonummen tapauksessa. Sen takiahan täällä keskustellaan, että tätäkään asiaa ei varmuudella tiedetä.

Voisitko esittää joitakin perusteluja sille, että kyseessä olisi tekijä, jolla ei olisi "sidosta" uhriin/uhreihin? Jokainen varmasti ymmärtää, että tämä on teoriassa mahdollista (siis että sidosta ei olisi).

Jos niitä on "Monta.", niin luettelisitko näitä tapauksia viime vuosikymmeniltä, kiitos?

[Ross Sullivan]

Tauno Varis: Jotain outoa saattaa olla, kun ei suostu (harkinnan jälkeen) haastateltavaksi. Oma arvaukseni on, että hänelläkin on epäily tekijästä ja pelko hänen toimistaan.

Yksityisyrittäjä Espoosta: tämä kyllä on yksi lisä "listalle". Kuten joku totesikin, niin ilmeisesti todiste siitä, että Veikolla oli hämärätyyppejä lähipiirissä. Tuskinpa kyliä ympäriin kysellyt "mökin polttajaa"?

Minä ajattelen, että velkamotiivi/saatavamotiivi olisi selvinnyt jo aikoinaan. Kenties kyse sellaisesta, että tekijä pelkäsi/oletti Veikon ja Beritin polttavan hänet poliisille joistakin vakavammista rikoksista?

Se voi olla juuri noin: ja ampumalla muistinmenetyksensä yli ja kiistämällä jopa olleensa Veikon yhtiökumppani, hän ikäänkuin lähettää epäillylleen viestin: älä huoli, unohdan tarvittaessa vaikka oman nimeni, jos tarve vaatii. Kukaanhan ei Taunon muistinmenetykseen usko, ellei ole eilen syntynyt. Sinänsä kysymys siitä, mitä näki talolle tultuaan on turha, ja voin vastata siihen itsekin: autot pihassa, kukaan ei vastaa ovikelloon eikä puhelimeen, ei ollut normaalia, soitin poliisit.

Veikon asiakaspiiristä jos hämärähemmoja löytyisi, niin se on tavallaan enemmän sääntö kuin poikkeus. Hän toimi monella alalla, ja näiltä aloilta löytyy kaikenlaista viheltäjää.

Velka olisi selvinnyt varmasti, ellei ollut kahden kesken sovittu.

"älä huoli, unohdan tarvittaessa vaikka oman nimeni, jos tarve vaatii" Hyvin sanottu. Näin ajattelen itsekin.

"Velka olisi selvinnyt varmasti, ellei ollut kahden kesken sovittu" Minulla on saman suuntainen käsitys. Veikolla tuskin ollut tarve ottaa "riskilainaa" kun bisnekset tuntuvat sujuneen vähintään kohtuullisesti.

Lainasaamisia tosin ilmeisesti ollutkin, mutta ajattelisin Veikon olleen sen verran "tolkullinen"/kunnollinen, että ei olisi lähtenyt itse myöntämään epämääräisille tahoille lainoja (varsinkaan ohi kaiken kirjanpidon/sopimusten). Jotenkin itse ajattelen, että "muistikirja" lähtenyt tekijän/tekijöiden mukaan hieman "refleksinä". Voihan siinä tosin olla sovittu jokin tapaaminen tms., josta olisi tekijä/tekijät jääneet kiinni.

Minäkin uskon, että tekijä/tekijät olisivat jääneet kiinni, jos kyseessä olisi ollut ns. "velkakuvioon" liittyvä asia.

Huumekauppoihin sotkeutumiseen en usko. Ilmeisesti mitään hyvin isoa urakkaan liittyvää riitaa ja vahingonkorvauksia ei myös ole ollut, josta olisi syntynyt kaunaa (ainahan alalla hieman riidellään) . Todennäköisesti näitä olisi eritelty Niemen Podcastissa tarkemmin.

Ehkäpä Veikko oli sen verran kunnollinen/selkärankainen, että oli mennyt jollekin väärälle taholle mainitsemaan ilmoittavansa poliisille jostakin laittomuudesta/laittomuuksista?

[LexVeritas]

Kummallista, minusta se ole lainkaan harhaanjohtava.

Noin 13,5% tapauksista ainoastaan aiemmin tuntematon tekijä. Toisin sanoen, ainoastaan noin 1 kerran 10 aiemmin tuntematon henkilö tekijänä. Semanttinen saivartelu tietysti todella olennaista - jopa välttämätöntä. Voi todeta, että erittäin usein tekijällä ja uhrilla on suomalaisessa henkirikoksessa "sidos"/kontaktipinta.

Jos tilastoja miettii, niin olennaisin kysymyshän on: kuinka monta ryöstömurhaa ihmisen kotiin tunkeutuen löytyy Suomen rikoshistoriasta?

Kun nyt toteat, että

erittäin usein tekijällä ja uhrilla on suomalaisessa henkirikoksessa "sidos"/kontaktipinta.

... niin mielestäni se ei ole merkitykseltään ollenkaan sama kuin aiemmin "tilastollisena tosiasiana" esittämäsi väite

Suomessa henkirikoksen uhrin ja tekijän välillä lähes poikkeuksetta on jokin sidos/"kontaktipinta".

...joka siis oli vähintäänkin harhaanjohtava. Sanoisin jopa saivartelematta, että se oli asioista tietämättömän suoltamaa skeidaa.

Jos tilastoja miettii, niin olennaisin kysymyshän on: kuinka monta ryöstömurhaa ihmisen kotiin tunkeutuen löytyy Suomen rikoshistoriasta?

Monta.
Olennainen seikka tässä on, että Kirkkonummen kolmoissurmassa luultavimmin murtauduttiin, varastettiin omaisuutta ja murhattiin silpomalla.
Kirkkonummea lähin murtovarkauden yhteydessä tehty silpomismurhatapaus on Espoon Muuralasta vuodelta 1987. Sen tekijä oli vuonna 1990 edelleen vapaana.

MIelestäni 9/10 tapauksesta tarkoittaa suhdelukuna sitä, että erittäin usein jopa lähes poikkeuksetta. Ei lainkaan harhaanjohtavaa. Lisäksi pointtina siis, että oletusarvoisesti tekijällä ja uhrilla on jokin sidos. Näin on myös Kirkkonummen tapauksessa. Sen takiahan täällä keskustellaan, että tätäkään asiaa ei varmuudella tiedetä.

Voisitko esittää joitakin perusteluja sille, että kyseessä olisi tekijä, jolla ei olisi "sidosta" uhriin/uhreihin? Jokainen varmasti ymmärtää, että tämä on teoriassa mahdollista.

Jos niitä on "Monta.", niin luettelisitko näitä tapauksia viime vuosikymmeniltä, kiitos?

Vuosien 2013-2019 välillä miehiin kohdistuneissa henkirikoksissa tekijä oli asiallisena pidettämän lähteen mukaisesti 16 prosentissa tapauksista uhrille tuntematon. Naisen ollessa uhri, tekijä oli tuntematon 11 prosentissa tapauksissa.
Näihin prosenttilukuihin ei ole laskettu mukaan selvittämättömäksi jääneitä tai vielä silloin selvityksessä olevia henkirikoksia. Oletus on, että tuntemattoman tekijän tekemien henkirikosten määrä noilta vuosilta tulee muodostumaan suuremmaksi kuin annetut 16% ja 11 %.

16% # 9/10.

ts.

16 % > 9/10

myöskään 11% ei ole yhtä kuin 9/10

En näe tarpeelliseksi edes väitellä tästä, koska on ilmiselvää, että kun miltei viidesosa tai edes kymmenesosa uhreista on näytetty tuntemattoman tappamaksi, niin nikki Ross Sullivanin väite "tilastollisesta tosiseikasta"

Suomessa henkirikoksen uhrin ja tekijän välillä lähes poikkeuksetta on jokin sidos/"kontaktipinta".

...on tilastollisin tosiseikoin perustellen tosiasiassa skeidaa.

Olen maininnut harvakseltaan mielenkiintoisimpia tapauksia rikoshistoriasta, joissa uhreille tuntematon on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja tappanut asukkaat. (esim. Nekala, Soson rautatieseisake, ehkä Aleksis Kiven broidi vaimoineen).

Edelleen odottelen esimerkkitapauksia, joissa uhreille tuttu (esim. perheenjäsen) on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja tappanut asukkaat.

Väitän nimittäin, että tunkeutuminen taloon sisälle, omaisuuden varastaminen ja asukkaiden tappaminen, on rikoskokonaisuutena uhreille tutun tekemänä harvinaisempi kuin heille tuntemattoman tekemänä.

Mikäli tunnette rikoshistoriasta yhdenkin tapauksen, jossa uhreille todistetusti tuttu tekijä on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja murhannut asukkaat niin, ettei ole jäänyt kiinni teostaan, niin siitä saa erikois-ekstro-merkin.

[Catdog]

Muhoksella ryöstömurhaaja tunkeutui 3.4-1953 rautatieläisen asuntoon ja surmasi neljä henkisen perheen.
Täällä keskustelijat käsittääkseni myöntävät Rissastyyppisen ryöstömurhan mahdollisuuden . Joten miksi kiistellä jostain k.o prosentti todennäköisyydestä.

Onko prosentti liian vähän vai riittävän paljon?

[LexVeritas]

Muhoksella ryöstömurhaaja tunkeutui 3.4-1953 rautatieläisen asuntoon ja surmasi neljä henkisen perheen.
Täällä keskustelijat käsittääkseni myöntävät Rissastyyppisen ryöstömurhan mahdollisuuden . Joten miksi kiistellä jostain k.o prosentti todennäköisyydestä.

Onko prosentti liian vähän vai riittävän paljon?

Mielestäni se olisi riittävän paljon, jos se pitäisi paikkansa.

Väittämäni mukaan on rikoshistoriassa tavallisempaa, että uhreille tuntematon tunkeutuu taloon, varastaa omaisuutta ja tappaa asukkaat kuin, että sen tekee uhreille tuttu.

[MEG]

Muhoksella ryöstömurhaaja tunkeutui 3.4-1953 rautatieläisen asuntoon ja surmasi neljä henkisen perheen.
Täällä keskustelijat käsittääkseni myöntävät Rissastyyppisen ryöstömurhan mahdollisuuden . Joten miksi kiistellä jostain k.o prosentti todennäköisyydestä.

Onko prosentti liian vähän vai riittävän paljon?

Pidän Rissas tapaista ryöstömurhaa mahdollisena ,mutta epätodennäköisenä .Minusta hedelmätöntä väitellä todennäkösyydestä asiassa jossa keskustelijoiden kannat jo monesti toistettu.

[LexVeritas]

Muhoksella ryöstömurhaaja tunkeutui 3.4-1953 rautatieläisen asuntoon ja surmasi neljä henkisen perheen.
Täällä keskustelijat käsittääkseni myöntävät Rissastyyppisen ryöstömurhan mahdollisuuden . Joten miksi kiistellä jostain k.o prosentti todennäköisyydestä.

Onko prosentti liian vähän vai riittävän paljon?

Pidän Rissas tapaista ryöstömurhaa mahdollisena ,mutta epätodennäköisenä .Minusta hedelmätöntä väitellä todennäkösyydestä asiassa jossa keskustelijoiden kannat jo monesti toistettu.

Ei olisi suotavaa oleman kyse ainoastaan keskustelijoiden mielipiteistä ja kannoista, vaan pohjimmiltaan oikeista tilastollisista tosiseikoista sekä rikoshistoriasta.

Virheelliset väitteet ja tulkinnat "tilastollisista tosiseikoista" on syytä korjata. Sotahistoriaa tuntevana pitäisit varmaankin harhaanjohtavana, mikäli esimerkiksi "Huruslahden arpajaisista" helmikuussa 1918 puhuttaisiin malliin "lähes poikkeuksetta antautuneet jätettiin henkiin".

Väitän, että on todennäköisempää kolmen asukkaan joutua heille tuntemattoman taloon tunkeutujan varkauden uhriksi ja tappamaksi kuin heille tutun.

[Ross Sullivan]

Kun nyt toteat, että



... niin mielestäni se ei ole merkitykseltään ollenkaan sama kuin aiemmin "tilastollisena tosiasiana" esittämäsi väite



...joka siis oli vähintäänkin harhaanjohtava. Sanoisin jopa saivartelematta, että se oli asioista tietämättömän suoltamaa skeidaa.



Monta.
Olennainen seikka tässä on, että Kirkkonummen kolmoissurmassa luultavimmin murtauduttiin, varastettiin omaisuutta ja murhattiin silpomalla.
Kirkkonummea lähin murtovarkauden yhteydessä tehty silpomismurhatapaus on Espoon Muuralasta vuodelta 1987. Sen tekijä oli vuonna 1990 edelleen vapaana.

MIelestäni 9/10 tapauksesta tarkoittaa suhdelukuna sitä, että erittäin usein jopa lähes poikkeuksetta. Ei lainkaan harhaanjohtavaa. Lisäksi pointtina siis, että oletusarvoisesti tekijällä ja uhrilla on jokin sidos. Näin on myös Kirkkonummen tapauksessa. Sen takiahan täällä keskustellaan, että tätäkään asiaa ei varmuudella tiedetä.

Voisitko esittää joitakin perusteluja sille, että kyseessä olisi tekijä, jolla ei olisi "sidosta" uhriin/uhreihin? Jokainen varmasti ymmärtää, että tämä on teoriassa mahdollista.

Jos niitä on "Monta.", niin luettelisitko näitä tapauksia viime vuosikymmeniltä, kiitos?

Vuosien 2013-2019 välillä miehiin kohdistuneissa henkirikoksissa tekijä oli asiallisena pidettämän lähteen mukaisesti 16 prosentissa tapauksista uhrille tuntematon. Naisen ollessa uhri, tekijä oli tuntematon 11 prosentissa tapauksissa.
Näihin prosenttilukuihin ei ole laskettu mukaan selvittämättömäksi jääneitä tai vielä silloin selvityksessä olevia henkirikoksia. Oletus on, että tuntemattoman tekijän tekemien henkirikosten määrä noilta vuosilta tulee muodostumaan suuremmaksi kuin annetut 16% ja 11 %.

16% # 9/10.

ts.

16 % > 9/10

myöskään 11% ei ole yhtä kuin 9/10

En näe tarpeelliseksi edes väitellä tästä, koska on ilmiselvää, että kun miltei viidesosa tai edes kymmenesosa uhreista on näytetty tuntemattoman tappamaksi, niin nikki Ross Sullivanin väite "tilastollisesta tosiseikasta"

Suomessa henkirikoksen uhrin ja tekijän välillä lähes poikkeuksetta on jokin sidos/"kontaktipinta".

...on tilastollisin tosiseikoin perustellen tosiasiassa skeidaa.

Olen maininnut harvakseltaan mielenkiintoisimpia tapauksia rikoshistoriasta, joissa uhreille tuntematon on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja tappanut asukkaat. (esim. Nekala, Soson rautatieseisake, ehkä Aleksis Kiven broidi vaimoineen).

Edelleen odottelen esimerkkitapauksia, joissa uhreille tuttu (esim. perheenjäsen) on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja tappanut asukkaat.

Väitän nimittäin, että tunkeutuminen taloon sisälle, omaisuuden varastaminen ja asukkaiden tappaminen, on rikoskokonaisuutena uhreille tutun tekemänä harvinaisempi kuin heille tuntemattoman tekemänä.

Mikäli tunnette rikoshistoriasta yhdenkin tapauksen, jossa uhreille todistetusti tuttu tekijä on tunkeutunut taloon sisään, varastanut omaisuutta ja murhannut asukkaat niin, ettei ole jäänyt kiinni teostaan, niin siitä saa erikois-ekstro-merkin.

Ei tuolla tavoin voi olettaa. Yhtä hyvin voidaan olettaa, että on tapauksia, jotka tutkimuksessa luokitellaan kategoriaan "tuntematon", koska uhri ei ole enää kertomassa, että on tekijän tuntenut. Myös toiseen suuntaan on mittavirhe mahdollinen.

Tämä muuten alkaa mennä huumorin puolelle. Viisastelet minulle tilastotieteestä ymmärtämättä ilmeisesti siitä yhtään mitään.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sAllowed=y

Ymmärtänet varmaan, että miesuhreja ja naisuhreja on eri määrä? Aivan samoin on tekijöissä vähemmän naisia. SIKSI PITÄÄ KATSOA TILASTOA, JOSSA ON KAIKKI TAPAUKSET. Luulisi tämän olevan melko ilmeistä. KATSO SIIS KUVIO 15: =111/802 =13,8% (olen helvetin pahoillani, alunperin näpppäilin yhden luvun väärin, jolloin tuloksena 13,5%!).

86,2% TAPAUKSISSA UHRIN JA TEKIJÄN VÄLILLÄ ON SIDOS (KATEGORIASSA EI-TUNTEMATON). Voit itse valita vaikka 8,5/10 tai 9/10 (kumpikaan lukema ei johda harhaan millään tavoin/kokonaisuuden kannalta olennaisesti oikein), mutta ei muuta sitä, että suomalaisessa HENKIRIKOKSESSA UHRIN JA TEKIJÄN VÄLILLÄ ON OLETUSARVOISESTI SIDOS.

[Tampereen Tyttö]

Kotkassa 1997 Matti Mikkolan kotiin mentiin "omatoimisesti" ja tarkoituksena oli saada rahaa.
Toki uhri kuoli vammoihinsa vähän myöhemmin, eikä asunnossa asunut kuin yksi ihminen.

[LexVeritas]

^ ^Ymmärrän hyvin mitä tarkoitat, ei tarvitse kiukustua eikä sortua kiroiluun vaikka sinulla huumoriksi meneekin.

Sinulta jäänee ns. kuolleeseen kulmaan tässä nyt tulleen eittämättä todistetuksi, että "tilastollisena tosiasiana" esittämäsi väite

"Suomessa henkirikoksen uhrin ja tekijän välillä lähes poikkeuksetta on jokin sidos/"kontaktipinta".

on lööperiä

...sillä esim. vuosien 2013-1019 miehiin kohdistuneissa henkirikoksissa tekijä oli tilastojen mukaan usein uhrille entuudestaan tuntematon. On tilastollisesti ilmeinen tosiseikka, että sidoksen tai "kontaktipinnan" puuttuminen uhrin ja tekijän välillä ei ollut läheskään poikkeuksellista.

(katsoi asiaa miltä hyvänsä kantilta)

Ceterum autem censeo...

, että on tavallisempaa kolmen asukkaan joutua heille tuntemattoman taloon tunkeutujan varkauden uhriksi ja tappamaksi kuin heille tutun.