Jep. Jos sattuu sairastamaan hormoniepätasapainoa jo muutenkin, niin voin kertoa, ettei siihen paljoa kaivata vastoinkäymisiä, niin maailma heittää melkoista häränpyllyä. Puhumattakaan hektisestä työstä ja elämästä, jotka itseni ovat vetäneet aika-ajoin melko syvälle.Lassie kirjoitti:Jonkinlaisessa burn-outissa taikka hormonaalisessa epätasapainossa varmaan voi myöskin päätyä radikaaleihinkin päätöksiin, joihin ei normaalisti päätyisi.
Ehkä häät ja avioituminen (ja loma kotopuolessa niiden yhteydessä) on antaneet Nelalle hieman hengähdystaukoa ja positiivista ajateltavaa elämää. Sitten onkin pitänyt palata takaisin hektiseen elämään. Välissä on käyty mukavalla vierailulla rakkaiden appivanhempien luona, ja paluu töihin on ollut entistä raskaampaa.. Pystyn näkemään jopa itseni hajoamassa tämmöiseen skenaarioon, koska itselleni reissut kotipuoleen pahassa työtilanteessa lähinnä pahentavat työtilannetta tuodessaan niin suuren kontrastin: paska, kiireinen työ vs. ihana, rauhallinen koti vanhempien luona.
Itsemurhaa joskus hautoneena valitettavasti kallistun minäkin nyt sen puoleen, etenkin kun kuulin työuupumuksesta kesällä (juuri ennen häitä vielä?). Toivon olevani väärässä..