Äitinsä murhasta syytetty tytär muuttui kesken kaiken todistajaksi – Siitä alkoi erikoinen juridinen sekasotku
Lähisukulaisella on oikeus kieltäytyä todistamasta. Korkein oikeus selvittää, kierrettiinkö esitutkintanauhan katselulla kieltäytymisoikeutta.
IÄKKÄÄN äidin väkivaltainen kuolema on aiheuttanut niin kimurantin todisteluun liittyvän ongelman, että korkein oikeus on päättänyt ottaa jutun tutkittavakseen.
84-vuotias nainen tapettiin tammikuussa 2019 Espoossa asunnossa, jossa ei ollut muita ihmisiä kuin naisen kaksi tytärtä. Henkirikoksen oli siis tehnyt jompikumpi naisista tai molemmat yhdessä.
Syyttäjä syytti molempia siskosta murhasta. Hänen mukaansa henkirikoksen taustalla olivat muun muassa siskosten taloudelliset ongelmat.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi 58-vuotiasta isosiskoa vastaan nostetun syytteen ja katsoi, että 54-vuotias pikkusisko oli tehnyt murhan yksin.
Pikkusisko oli kuitenkin syyntakeeton, joten hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos oli jo ennen oikeuden päätöstä määrännyt hänet tahdonvastaiseen hoitoon.
KÄRÄJÄOIKEUDESSA kumpikaan siskoksista ei halunnut tulla kuulluiksi. Oikeus päätti katsella molempien poliisikuulusteluvideot. Niitä olikin runsaasti, sillä poliisi oli kuulustellut isosiskoa kuudesti ja pikkusiskoa viidesti.
Kun käräjäoikeus tuomitsi pikkusiskon, se huomautti yhdestä kuulustelunauhoihin liittyvästä ongelmasta. Koska isosisko ei halunnut oikeussalissa puhua mitään, pikkusiskon puolustuksella ei ollut missään vaiheessa mahdollisuutta tehdä tälle kysymyksiä ja siten kyseenalaistaa isosiskon kertomuksen luotettavuutta.
Tämän takia oikeus totesi, etteivät isosiskon kuulustelut voi olla ainoa, ratkaiseva tai olennainen näyttö pikkusiskon syyllisyydestä.
Helsingin hovioikeudessa ongelmaan tuli vielä lisäkierre. Isosisko ei enää ollut kanssasyytetyn asemassa, joten syyttäjä nimesi hänet todistajaksi. Tällöin isosisko ilmoitti käyttävänsä lakiin kirjattua oikeutta kieltäytyä todistamasta läheistään vastaan.
Hovioikeus päätti, ettei isosiskolla ollut oikeutta vedota lähiomaisen kieltäytymisoikeuteen vasta hovioikeudessa. Sen takia se salli hänen kuulustelukertomustensa käyttämisen todisteena.
Korkein oikeus on nyt ottanut tutkittavakseen kysymyksen siitä, saiko hovioikeus käyttää näyttönä isosiskon poliisikuulusteluvideota, vaikka tämä oli kieltäytynyt todistamasta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009009102.html