Näin EIT tuomitsi Suomelle langettavan tuomion löyhästä aselain noudattamisesta, jonka vuoksi jo kymmenen vuotta mielenterveysongelmista kärsinyt Matti Saari sai teloittaa 10 henkilöä:
EIT: Suomi epäonnistui Kauhajoen kouluampumisen estämisessä, kun poliisi ei ottanut pois surma-asetta – uhrien läheiset saavat 30 000 euron korvaukset
EIT:n mukaan Suomi rikkoi kymmenen nuoren oikeutta elämään, kun 22-vuotias mies surmasi syksyllä 2008 kymmenen ihmistä Kauhajoen ammattiopistossa ja teki sen jälkeen itsemurhan. Hänen oli annettu pitää ase hälyttävistä tiedoista huolimatta.
22-vuotias mies ampui kymmenen opiskelijaa Kauhajoella syyskuussa 2008. Teon jälkeen mies surmasi itsensä.KUVA: VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
Susanna Reinboth HS
11:05 | Päivitetty 12:40
SUOMI rikkoi kymmenen nuoren oikeutta elämään, kun Kauhajoen kouluampujalta ei otettu asetta pois hälyttävistä tiedoista huolimatta. Tähän tulokseen päätyi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) tuomiossaan torstaina. Päätös syntyi äänin 6–1.
EIT myös määräsi Suomen valtion maksamaan jokaisen uhrin perhekunnalle 30 000 euron hyvitykset ihmisoikeusloukkauksesta.
EIT tulkitsi ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, joka turvaa jokaisen oikeuden elämään.
Suomi on saanut tämän ydinartiklan loukkaamisesta aiemmin vain yhden langettavan päätöksen. Se on kuitenkin uudelleen tarkasteltavana, sillä Irakiin palautetun turvapaikanhakijan väitetty kuolema on paljastumassa huijaukseksi.
22-VUOTIAS Matti Saari ampui syyskuussa 2008 Kauhajoella koulukeskuksessa kymmenen nuorta. Tämän jälkeen hän teki itsemurhan.
Kouluampumisessa kuolleiden nuorten omaiset olivat valittaneet EIT:een siitä, että ampujalle oli myönnetty aselupa hänen mielenterveysongelmistaan huolimatta. Valittajina oli 19 omaista.
Asetta ei myöskään otettu pois, vaikka poliisi puhutteli ampujaa päivää ennen ampumista. Puhuttelun syynä oli se, että ampuja oli ladannut internetiin epäilyttäviä ampumisvideoita ja viittauksia Columbinen kouluampumiseen Yhdysvalloissa.
Omaisten mukaan menettely rikkoi ihmisoikeussopimuksen toista artiklaa, jossa on turvattu oikeus elämään.
EIT:n ratkaisukäytännön mukaan artikla velvoittaa viranomaiset myös aktiivisiin toimiin ihmisten hengen suojelemiseksi, jos tiedossa on konkreettinen uhka.
EIT korostaa ampuma-aseiden muodostavan niin suuren riskin elämälle, että viranomaisilla on erityisen suuri velvollisuus huolehtia siitä, että ihmisten henki ei joudu niiden takia vaaraan.
Tässä tapauksessa virhe tehtiin nimenomaan päivää ennen ampumista tapahtuneessa puhuttelussa. Mieheltä ei otettu asetta pois.
EIT painotti, että itse kouluampumista viranomaiset eivät olisi voineet ennakoida. Esimerkiksi miehen nettiin lataamat videot eivät tähän viitanneet.
EIT ei vakuuttunut omaisten kannasta, jonka mukaan poliisin olisi pitänyt päästä käsiksi miehen terveystietoihin. EIT muistutti, että terveystiedot kuuluvat yksityiselämän suojan piiriin, eikä niitä voida toimittaa poliisille rutiininomaisesti.
VAIKKA viranomaiset eivät pystyneet ennakoimaan miehen suunnittelevan kouluampumista, EIT:n johtopäätös oli ankara nimenomaan siksi, että kyse oli ampuma-aseesta.
Tässä tapauksessa poliisi oli saanut tietoonsa miehen nettipostaukset. Vaikka ne eivät sisältäneet uhkauksia, niiden luonne oli sellainen, että ne synnyttivät epäilyn siitä, voiko mies turvallisesti pitää hallussaan ampuma-aseita.
Poliisi ei kuitenkaan suhtautunut videoihin passiivisesti vaan kutsui miehen kuultavaksi, EIT muistutti.
Yleensä yksittäisen virkamiehen virhe ei voi johtaa siihen, että valtio tuomitaan ihmisoikeusloukkauksesta, EIT totesi. Tässä tapauksessa virhe oli kuitenkin sellainen, että sitä voidaan pitää muunakin kuin yksittäisenä arviointivirheenä.
EIT ei hyväksynyt valittajien väitettä, jonka mukaan poliisin kuulemistilaisuus olisi provosoinut tekijää toteuttamaan kouluampumisen. EIT:n mielestä poliisi toimi oikein kutsuessaan miehen kuultavaksi.
Poliisi olisi kuitenkin voinut ottaa mieheltä aseen pois, EIT totesi. Tämä ei olisi rikkonut mitään ihmisoikeussopimuksessa turvattua oikeutta olennaisella tavalla, joten minkäänlaista eri oikeuksien punnintaa ei tilanteessa tarvittu.
Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Eri mieltä lopputuloksesta oli brittituomari Tim Eicke.
Luodinreikä Kauhajoen ammattiopistossa syksyllä 2008.KUVA: ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
EIT kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että myös Vaasan hovioikeuden mielestä mieheltä olisi olisi pitänyt ottaa ase pois.
Tämä tapahtui oikeudenkäynnissä, jossa Matti Saarta puhutellutta komisariota syytettiin virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Vaasan hovioikeuden mukaan komisario teki virhearvion, kun hän ei ottanut Saarelta väliaikaisesti asetta pois. Komisario sai varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Uhrien omaiset olivat vaatineet rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksista.
Oikeuden mukaan komisariolla ei kuitenkaan ollut perusteltua syytä epäillä Saaren suunnittelevan kouluampumista. Sen takia hän ei ole vastuussa uhrien kuolemasta.
Komisarion tuomiota lievensi tapauksen saama julkisuus. Oikeuden mukaan julkisuus ei ollut missään suhteessa komisarion epäiltyyn rikokseen.
KAUHAJOEN ja sitä edeltäneen Jokelan kouluampumisen jälkeen aselakeja tiukennettiin.
Viime syksynä tapahtuneen Kuopion kouluhyökkäyksen myöntänyt mies kertoi maanantaina käräjäoikeudessa valinneensa aseekseen miekan, koska hän ei voinut hankkia käsiasetta.
Lue lisää: Tiukentuneet aselait saattoivat pelastaa ihmishenkiä Kuopion kouluhyökkäyksessä
Käsiaseen hankkiminen olisi ollut muun muassa murhasta syytetyn miehen mukaan liian vaikeaa: hänen terveystietojaan olisi tarkasteltu, hän olisi joutunut poliisin haastatteluun ja prosessi olisi ollut muutenkin liian pitkä.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006638612.html