Työtehtävänä neljä kuollutta
Sunnuntaina 26. lokakuuta 2014 kello 19.49 Kuopion hätäkeskus saa soiton tiellä 75 tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta, jossa ovat osallisina henkilöauto ja linja-auto. Seuraavana päivänä kaikki puhuvat siitä, mitä pimeällä tiellä Rautavaaralla todella tapahtui. Näin murhenäytelmän kokivat sammutusmies, toimittaja ja poliisi, jotka joutuivat sitä lähelle työnsä vuoksi. Lue kolme tarinaa.
Itä-Suomen poliisilaitos
Sammutusmies
Pohjois-Savon pelastuslaitos, Nilsiän paloasema
Sunnuntai 26.10.2014
20.00
Sammutusmies Juha Asikainen katsoo kotonaan Nilsiässä televisiota, kun puhelimeen tulee tekstiviesti Rautavaaralla valtatiellä 75 sattuneesta tieliikenneonnettomuudesta.
– Viestissä oli pitkä lista paikalle hälytetyistä yksiköistä. Siinä vaiheessa arvasin, että nyt kyseessä on iso onnettomuus.
20.04
Juha Asikainen ja neljä muuta sammutusmiestä lähtevät matkaan naapurissa sijaitsevalta Nilsiän paloasemalta. Heidän peräänsä lähtee vielä kaksi muuta pelastusyksikköä. Jälkimmäisiin yksiköihin sijoitetaan kokemattomampia miehiä. Pian lähdön jälkeen miehet saavat hätäkeskuksesta viestin: kohteessa on ollut linja-auton ja henkilöauton yhteentörmäys, jossa on kuollut useita ihmisiä, myös lapsia.
– Sitä miettii, että mitähän siellä on vastassa. Ikinä ei pysty aivan täysin ennalta valmistautumaan.
Ei koskaan näin ikävää työkeikkaa.
20.24
Nilsiän ensimmäinen yksikkö saapuu kolaripaikalle, jossa on jo paikalla kolme pelastusyksikköä Rautavaaralta sekä yksi ensihoitoyksikkö Nilsiästä. Aiemmin paikalle tulleet ovat jo ehtineet aloittaa henkilöautossa olleiden pelastamisen – ja lopettaa sen. Ensihoidon tilannejohtaja kertoo Asikaisen yksikölle, ettei autossa matkustaneita pystytä enää auttamaan.
– Tämän jälkeen yksikön esimies ja minä menimme ensimmäiseksi varmistamaan, että onnettomuusbussissa ei ole enää ihmisiä. Sitten teimme auton virrattomaksi, ettei se syty tuleen.
Muut pelastusmiehet peittävät onnettomuudessa romuttuneen henkilöauton pressulla. Kokemattomimpia sammutusmiehiä ei päästetä aivan lähelle kolariautoa. He hoitavat liikenteenohjausta ja muita vastaavia tehtäviä.
20.35
Juha Asikainen ryhtyy työkavereidensa kanssa auttamaan ensihoitajia bussimatkustajien siirtämisessä ambulansseihin.
– Siinä oli yllättävän paljon työtä, sillä paikalla oli valtavasti porukkaa. Bussimatkustajien joukossa oli myös niitä ohikulkijoita, jotka olivat tulleet paikalle ensimmäisten joukossa, ja meidän piti erotella matkustajat muusta joukosta.
– Muutoin matkustajat olivat enimmäkseen rauhallisia, ehkä kaikki eivät tajunneet tilannetta. Hyvää oli se, että he pystyivät itse siirtymään jalkaisin ambulansseihin.
Toimittajien ja kuvaajien määrä yllätti.
Jossain vaiheessa Asikainen huomaa, että onnettomuuspaikalle on tullut myös mediaa.
– Toimittajien ja kuvaajien määrä yllätti. Tämä on ensimmäinen kerta seitsemän vuoden urani aikana, kun onnettomuuspaikalla oli näin paljon mediaa. Yhtä kuvaajaa pyysin siirtymään kauemmas.
21–22
Pelastusyksiköiden työtä ohjaava Kuopion päivystävä palomestari ryhtyy vapauttamaan yksiköitä pois onnettomuuspaikalta. Juha Asikaisen auto jää palomestarin käskystä viimeisenä pelastusyksikkönä odottamaan poliisin tutkijoita ja siirtyy kolariautojen suojaksi sekä varoittamaan muuta liikennettä.
Odotusaika on pitkä. Palomiehet pohtivat keskenään onnettomuuden syytä. Asikaisen mielessä on ehtinyt jo käydä ajatus siitä, että henkilöauto on ajettu tahallaan päin bussia.
– Kyllähän tämä oli tavallista vaikeampi keikka ja harvinainen turma. Kun kyse on lapsista, työtehtävässä on ihan erilainen sävy. Nämäkin tehtävät on silti hoidettava ammattimaisesti.
23.15
Poliisin tutkijat saapuvat paikalle ja tekevät työnsä. Hinausautot kuljettavat kolariautot pois paikalta. Tutkinnallisista syistä uhrit irrotetaan vasta Kuopiossa.
Juha Asikainen ryhtyy työkavereidensa kanssa raivaamaan onnettomuuspaikkaa.
– Puhdistimme ja raivasimme tien ja pesimme sen lopuksi.
3.25
Nilsiän yksikkö lopettaa työnsä ja valtatie 75 avataan kokonaan liikenteelle.
4.00
Juha Asikainen saapuu työkavereidensa kanssa takaisin paloasemalle ja huoltaa kaluston.
4.30
Asikainen on kotona, käy suihkussa ja menee nukkumaan.
– Unettomia öitä en ole onneksi tarvinnut turman takia viettää.
Maanantai 27.10.2014
11.00
Juha Asikainen herää, lukee lehden ja nettiuutisia.
– Uutisissa sanottiin poliisin epäilevän, että henkilöauto ajettiin tahallaan päin bussia, kuten olimme jo arvelleetkin. Se pysäytti.
13.00
Asikaisella on vapaapäivä, mutta hän lähtee käymään paloasemalla puhuakseen kollegoiden kanssa tapahtuneesta.
– Rautavaaran turma oli päivän puheenaihe sekä asemalla että koko kylällä. Meillä on paloasemalla tiivis porukka ja hyvä yhteishenki, ja vaihdamme ajatuksia paljon toistemme kanssa, mikä on todella tärkeää.
Asikainen ei enää lue uutisia tiiviisti. Kaikki olennainen on jo kerrottu.
18.00
Pohjois-Savon pelastuslaitos järjestää debriefing-tilaisuuden Nilsiän paloasemalla. Jälkipuinnissa paikalla on parikymmentä Rautavaaran tehtävän hoitoon osallistunutta Nilsiästä ja Rautavaaralta.
Jokainen saa halutessaan kertoa vuorollaan omia ajatuksiaan ja tuntemuksiaan.
– Kenelläkään ei ollut koskaan aiemmin ollut näin ikävää työkeikkaa.
– On todella hyvä, että jälkipuinti järjestetään myös puolivakinaisille palomiehille. Kenenkään ei tarvitse pohtia näitä enää oman perheen kesken.
18.40
Debriefing päättyy. Juha Asikainen jatkaa vapaapäivän viettoaan ja palaa hiljalleen arkeen.
Ikinä ei pysty täysin valmistautumaan.
– Seuraavina päivinä ja viikkoina Rautavaaran turma pyörii mediassa paljon. Välillä tuntuu, että aiheesta kirjoitetaan liikaa. Palomiehenä tällaisiin työtehtäviin ei koskaan pysty varautumaan täysin, mutta peruskoulutuksen ja viikkoharjoitusten sekä tietysti työkokemuksen ansiosta valmiudet kohdata vaikeitakin tehtäviä ovat ainakin kohtalaiset. Itse joudun myös ensihoitajana kohtaamaan esimerkiksi kuolemaa, ja pyrin ottamaan asiat ammattimaisesti. Vaikeistakin työtehtävistä selviytyy, kun on hyviä työkavereita, joiden kanssa voi keskustella. Olen luonteeltani varsin rauhallinen tyyppi.
Ei koskaan näin ikävää työkeikkaa.
Kun kyse on lapsista, työtehtävässä on ihan erilainen sävy. Nämäkin tehtävät on silti hoidettava ammattimaisesti. Kuva: Toni Pitkänen / Yle
Toimittaja
mediatoimittaja, Yleisradion Kuopion toimitus
Sunnuntai 26.10.2014
20.15
Ylen mediatoimittaja Toni Pitkänen viettää vapaailtaa ja katsoo kotona perheen kanssa televisiota, kun puhelin soi. Uutispäällikkö kertoo, että Rautavaaralla on tapahtunut kuolonuhreja vaatinut henkilöauton ja bussin liikenneonnettomuus ja että paikalle tarvittaisiin kuvaaja. Pitkänen alkaa pukea ulkovaatteita jo puhelun aikana.
20.30
Pitkänen pakkaa työpaikallaan Ylen toimituksessa kalustoa keikkaa varten.
– Perinteisen kuvauskaluston lisäksi otin mukaan oikeastaan kaiken mahdollisen kaluston mitä sain, koska en voinut tietää, mitä kaikkea paikalta tehdään uutisiin.
21.00
Matkalla vastaan tulee ambulansseja ja pelastuslaitoksen yksiköitä.
Poliisi pyysi, että jos tuuli käy pressuun, lopettaisin kuvaamisen.
21.30
Toni Pitkänen saapuu onnettomuuspaikalle ja sopii poliisin kanssa kuvaamisesta.
– Turma-auto oli yhä kiinni bussin keulassa ja se oli peitetty pressulla. Paikalla oli todella hiljaista. Poliisi pyysi kohteliaasti vielä, että jos tuuli käy pressuun ja se liikahtaa paikaltaan, lopettaisin kuvaamisen. Siinä vaiheessa ajattelin, että nyt on oltava tosi varovainen siinä, mitä kuvaa ja julkaisee.
22.00
Toni Pitkänen antaa Yle Uutisille suoran raportin turmapaikalta. Raportissa hän kertoo havainnoistaan onnettomuuspaikalla.
– Sitten otin vielä muutaman kuvan, ja soitin uutispäällikölle, että mielestäni paikalle ei ollut enää syytä jäädä. Uutispäällikkö kertoi, että toinen mediatoimittaja ja toimittaja oli kutsuttu töihin Kuopiossa järjestettävään tiedotustilaisuuteen, joten minulla ei ollut kiirettä kuvaamaan sitä.
Missään vaiheessa mielessä ei käynyt, että auto olisi ajettu päin bussia.
22.15
Pitkänen lähtee ajamaan Kuopioon päin ja soittaa toiselle mediatoimittajalle lisätietojen saamiseksi. Toinen toimittaja on kiireinen, joten Pitkänen pysähtyy tien varteen ja ryhtyy etsimään nettiuutisia turmasta.
– Vasta silloin sain tiedon, että autossa oli ollut äiti ja kolme lasta. Ensimmäiseksi aloin pohtia syitä, mitkä kolariin olivat johtaneet. Missään vaiheessa mielessä ei käynyt, että auto olisi ajettu päin bussia.
– Sitten mieleen tuli oma perhe. Ensimmäistä kertaa minun urallani tuli työkeikan jälkeen näin totaalinen pysähdys. Taisi siinä tulla itkukin.
23.00
Pitkänen saapuu Ylen Kuopion toimitukseen ja alkaa vielä editoida kuvamateriaalia. Hän lähettää videokuvaa valtakunnan aamu-uutisiin sekä nettitoimitukselle. Kollegat KYSin tiedotustilaisuudesta ovat myös tulleet paikalle toimitukseen.
– Keskustelimme tapahtumasta ja välillä olimme vain hiljaa.
1.00
Pitkänen saapuu kotiin ja tutkii vielä nettiuutisia. Hän keskustelee vaimonsa kanssa aiheesta.
Maanantai 27.10.2014
8.30
Mediatoimittaja Toni Pitkänen saapuu työpaikalle. Työkaverit kyselevät vointia varovaisesti.
– Silloin aamulla alkoi tulla tietoa poliisin epäilystä, että kyseessä saattoikin olla surma. Sitä tietoa en meinannut millään uskoa.
13.30
Pitkänen kuvaa Kuopion poliisiasemalla toimittajan tekemän haastattelun. Haastattelussa tutkinnanjohtaja Heikki Mansikka-aho kertoo viestistä, jonka nainen oli jättänyt turma-autoon.
– Soitimme heti toimitukseen ja kerroimme, että tällainen lappu oli löytynyt ja että aiheesta voisi tehdä uuden uutisen. Tässä vaiheessa kolarista oli tullut iso uutistapahtuma: joillakin siitä tehdyillä uutisilla oli satoja tuhansia lukijoita netissä.
14.00
Toni Pitkänen editoi toimittajan kanssa radio- ja televisiojuttua Rautavaaran turman uusimmista käänteistä.
16.30
Pitkänen lähtee kotiin.
– Työnteko päivän aikana oli tuntunut ihan hyvältä. Vasta kotona aloin tuntea, että toinen työpäivä tällaisen aiheen parissa oli liikaa.
– Media on saanut tapauksen raportoinnista kritiikkiä, ja moni kyseli minultakin silloin lähipäivinä, eikö tapauksen voisi antaa jo olla. Yle uutisoi perhesurmista yleensä varsin niukasti, mutta Rautavaaran turma oli hyvin poikkeuksellinen uutistapahtuma. Sillä oli paljon todistajia ja suuronnettomuuden uhka teki siitä tietenkin myös Ylen kannalta ison uutisen.
– Rautavaaran tapaus pysäytti enemmän kuin mikään muu uutistapahtuma minun urallani. Ajan kanssa asiaan on kuitenkin saanut etäisyyttä. Kuukautta myöhemmin sain jälleen soiton uutispäälliköltä: tällä kertaa Kuopiossa oli löytynyt kaksi lasta surmattuna. Uusi työkeikka toi myös Rautavaaran jälleen vahvasti mieleen. Se oli kuitenkin taas uusi työtehtävä, ja sekin oli vaan hoidettava.
Poliisi
rikoskomisario, tutkinnanjohtaja, Itä-Suomen poliisilaitos
Sunnuntai 26.10.2014
19.51
Poliisin päällystöpäivystys Helsingissä saa tiedon Rautavaaralla tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta. Rikoskomisario Heikki Mansikka-aho viettää vapaapäivää kotonaan.
22.00
Heikki Mansikka-aho avaa television ja kuulee uutisista onnettomuudesta, jossa on kuollut nainen ja kolme lasta. Kolari on sattunut alueella, jonka poliisitutkinnat kuuluvat Mansikka-aholle. Rikoskomisario tietää, että yön ajan tilannetta johdetaan Helsingistä.
Aamulla vastuu on hänellä.
– Aloin tietenkin heti pohtia, mikä olisi voinut olla onnettomuuden syy. Tiesin, että kyseessä on vähän liikennöity ja suhteellisen hyväkuntoinen tie. Mietin myös kelioloja: sää Rautavaaralla saattoi olla aivan toista kuin Kuopiossa.
Mansikka-aho lukee eri tiedotusvälineiden nettiuutisia kolarista ja yrittää miettiä erilaisia vaihtoehtoja.
– Kyse oli kuitenkin nokkakolarista. Kyllä tahallisuuden mahdollisuuskin kävi mielessä.
23.30
Mansikka-aho käy nukkumaan.
Maanantai 27.10.2014
5.30
Heikki Mansikka-aho herää. Takana on kuusi tuntia yöunta. Menee viisi päivää, ennen kuin hän seuraavan kerran saa yhtä pitkät yöunet.
7.15
Mansikka-aho saa soiton poliisin tilannekeskuksesta Kuopiosta. Hänelle kerrotaan alustavien teknisten tutkimusten ja alustavien kuulemisten tulokset. Turman syy alkaa selvitä: äidin epäillään ajaneen tahallaan päin linja-autoa.
– Esimerkiksi linja-auton kuljettaja oli kyennyt muistamaan hämmästyttävän tarkasti, millä tavalla henkilöauto lähestyi bussia.
– Ensimmäiseksi aloin pohtia, mikä voisi olla tapahtuman motiivi ja miten saisimme sen selville – epäiltyhän oli kuollut. Poikkeuksellisesti tällä kertaa paikalla oli kuitenkin ollut bussinkuljettajan lisäksi 14 todistajaa kuulemassa pariskunnan kovaäänistä keskustelua ennen turmaa ja osa matkustajista myös näki, miten auto tuli päälle.
7.45
Mansikka-aho saapuu työpaikalleen Kuopioon ja ilahtuu huomatessaan, että tutkijat ovat tulleet vapaaehtoisesti jo ennen seitsemää. Mansikka-aho alkaa jakaa töitä tutkijoille ja kiittelee mielessään, että tutkintaan on käytettävissä riittävästi poliisimiehiä.
Tutkijoiden tehtävänä on muun muassa puhuttaa kolarissa olleita. Tutkinnanjohtaja pyrkii muodostamaan kokonaiskuvan tapahtuneesta ja hoitaa käytännön asioita, kuten järjestää ruumiinavaukset. Päivän aikana Mansikka-aho laskee puhuvansa toistasataa puhelua.
– Siitä alkoi tiivis työpäivä, taukoja ei paljon pidetty. Uutta tietoa tuli koko ajan, ja kun kyse oli ihmishengistä, tutkinta piti tehdä pilkuntarkasti.
8.10
Heikki Mansikka-aho antaa aamu-televisiolle ensimmäisen haastattelun, jossa hän kertoo poliisin epäilevän, että äiti ajoi tahallaan päin linja-autoa. Päivän aikana haastatteluja tehdään lukuisia lisää.
Viestintäyksikkömme hoiti tiedotusta sen päivän, mikä auttoi paljon. Osa toimittajista soitti minulle myös suoraan.
13.30
Mansikka-aho antaa haastattelun, jossa hän kertoo turma-autosta löytyneestä, äidin jättämästä viestistä.
– Motiivin selvittelyssä viesti ei auttanut. Mikään siinä ei viitannut siihen, että äiti suunnitteli jotain tällaista.
14.00
Heikki Mansikka-aho osallistuu tiedotustilaisuuteen, joka järjestetään toimittajille Kuopiossa. Tiedotustilaisuuden tärkein tehtävä on rauhoittaa vellovaa keskustelua ja katkaista huhuilta siivet sekä antaa poliisille tutkintarauha.
– Itselleni helpointa olisi olla kommentoimatta. Tässä tapauksessa otin avoimen tiedotuksen linjan, koska tapauksella oli paljon todistajia ja sosiaalisen median aikana tapahtumat alkavat elää omaa elämäänsä. Sosiaalinen media asettaa erityiset paineet: poliisina joudun jatkuvasti miettimään tarkasti sanojani.
Totta kai olen pohtinut, olivatko valinnat oikeita.
– Totta kai olen pohtinut, olivatko valinnat oikeita. Avoimuutta en harmittele, mutta ehkä jonkin yksityiskohdan perheestä olisi voinut jättää kertomatta. Toisaalta poikkeuksellista on sekin, että heidän keskustelunsa bussissa kuuli hyvin moni ulkopuolinen.
– Tässä on muistettava myös, että epäilty ei voi puolustaa itseään millään tavalla.
Tutkinnanjohtajan tehtävänä on koota palapeli tapahtuneesta ja yrittää löytää vastauksia siihen, mikä on johtanut turma-auton kuljettajan epätoivoiseen ratkaisuun.
Siinä joutuu syvemmälle tapaukseen kuin kukaan muu.
– Siinä joutuu varmaan syvemmälle tapaukseen kuin kukaan muu.
22.00
Mansikka-ahon työpäivä päättyy.
– Unen päästä ei saa tällaisen jälkeen kiinni. Sitä miettii, mitä vielä pitää tutkia. Vire jää päälle.
– Olen tehnyt poliisin työtä yli 42 vuotta. Rautavaaran turma on yksi niistä tapahtumista, jotka jäävät uralta mieleen. Koulutus ja kokemus auttavat jonkun verran, mutta kun lapsia on osallisena, vaikutus on aina erilainen kuin aikuisten kohdalla. Kun kuukautta myöhemmin Kuopiossa tehtiin uusi perhesurma, päällimmäinen ajatus oli, että miksi juuri tälle alueelle. On väärin, että viaton, puolustuskyvytön henkilö menettää henkensä tällä tavoin. Kun aikaa kuluu, asiaan saa kyllä etäisyyttä, ja uudet työtehtävät tulevat tilalle. Ehkä yksityiskohtien läpikäyminen perin pohjin uudelleen ja uudelleen kollegojen kanssa on yksi keino selvitä näiden vaikeiden asioiden kanssa. Myös liikunta on minulle yksi keino saada etäisyyttä töihin. Hiihdän ja rullaluistelen, siinä ajatukset selkeytyvät.
