Pankinjohtaja ampui perheensä Lappeenrannassa 1961

[Aizerbaidzan]

*Yhdistetty nimimerkkien Aizerbaidzan ja joona.linna avaamat ketjut samasta aiheesta, alla nimimerkki joona.linnan hieno raportti asiasta* t.mode

Suomi24:n Lappeenranta-palstalta löytyi tällainen pätkä:

Valtakadun ja Kauppakadun kulmassa olleen SYP-pankin johtaja ampui vaimonsa ja kaksi tytärtään v. 1962 talon toisessa kerroksessa sijainneessa asunnossaan.
Hän ei kärsinyt rangaistusta, vaan hänen todettiin oleen tekohetkellä syyntakeeton ja passitettiin hoitoon.

Lähde: http://keskustelu.suomi24.fi/node/10176491

Onko kenelläkään lisätietoa?

[joona.linna]

Tapaus tuli mieleen kun viime aikaiset perhesurmat vellovat mediassa.
Vuosi 1962 on väärä ja vaimon lisäksi tyttäriä olikin kaikkiaan kolme! Pankinjohtajan motiivi oli väärän lainan myöntäminen,jota itse epäilen!

[Chikatilo]

Joonalla on pilkutkin jo paikoillaan, joten tyhjänpäiväiset vittuilut seis - äijällä on muutenkin yleensä tarjottavana aina ASIAA.

Annahan palaa!

[joona.linna]

Testit ja kyselyt osastossa Aizerbaidsan kyseli varmaankin tästä jutusta.Vaimonsa lisäksi tyttäriä olikin kolme ja vuosi oli 1961 maaliskuu.

Asia tuli mieleen kun perhesurmat vellovat mediassa parhaillaan. Kaivoin vanhat lehtileikkeleet esiin,menee samoilla "tulilla" nyt, herää kysymys miksi meillä on aina ollut näitä ? Suomen Kuvalehti julkaisi asiasta otsikon :Kaupunki suojelee tekijää.
Johtaja Pessala oli Lappeenrannassa pidetty mies,jopa niin pidetty, että murhista vaiettiin sanomalehdissä asti ja kuvia ei haluttu antaa julkaistaviksi.Lappeenrannan rintama oli horjumaton; sanomalehdet luopuivat tärkeinmäistä tehtävästä eli uutisoinista.(Suomen kuvalehti-61)

Yllättävää mistä keskustan Keskipohjanmaa oli Suomen kuvalehden lisäksi saanut tyttöjen kuvat Sirkka-Liisa s.-42,Aino-43 ja Ritva -45 nuoria elämän alussa olevia tyttöjä.
Erikoista on, miten neljä ihmistä murhannut johtajaa keuhuttiin jopa pankin johdosta asti, olisi luullut kaupunkilaisten vaativan lapsisurmaajan "päätä pölkylle".

Teko suunniteltu ?

Mielenkiintoitsta olisi tietää kenelle kymmenen millin rahasalkku meni ?
Kuinka pitkän tuomion "sopeva" varatuomari sai ?
Toisen palstan kautta saatujen tietojen mukaan Lauri Pessala aloitti uuden perhe-elämän uudella nimellä, mutta kuka oli nainen joka synnytti lapsia Laurille,oliko tuttu entuudestaan?
Oliko jo johtaja Pessalan motiivi sittenkin jokin muu kuin nimmari väärään paperiin,koska säästi itsensä tai ehkä juuri siksi?
Äiti ja kolme tytärtä haudattiin jonnekin muualle kuin Lappeenrantaan.

Omalla paikkakunnalla pankinjohtaja riehui pistoolin kanssa lähiön pihamaalla vuosia sitten ja päätti päivänsä, asiasta ei liienmin puhuttu, joka on täysin ymmärettävää, kun on omasta elämästä kyse.

[rane]

Loosi veljet suojelee toisiaan...?

[Chikatilo]

Uskomatonta.

Lehtijuttu antaa kuvan, että perheen surmaaminen olisi ollut hieno ele hienolta mieheltä, joka ei halunnut taloudellisia seuraamuksia ja kasvojen menettämistä läheisilleen. Siis omien perseilyidensä vuoksi! Olisi tappanut mieluummin itsensä.

Eipä olisi esimerkiksi kokoomuksella ollut kanttia kehua työntekijäänsä äskeisen Laajasalon naismurhan jälkeen lehdissä "hyväksi työntekijäksi, jonka hermoista puolue oli ollut jo viikon huolissaan". Vaan PYP:illä oli vuonna -61 eri ääni kellossa... (PYP: os. SYP, myöh. PYP, taas SYP, myöh. Unitas, MeritaNordbanken ja nyk. Nordea).

Oli näköjään samalle päivälle myös neito kateissa jossain ja intin ampumaleirillä tullut ruumiita sekä raanakkoja. On saanut päätoimittaja miettiä, mitä lööppiin laittaisi.

Perhesurman kerrottu motiivi haisee kyllä sille itselleen...

[Fathom]

Jo edesmennyt setäni oli vuonna 1980 Oulussa kärsimässä 2kk tuomiota rattijuopumuksesta. Silloin oli ollut sellikaverina tuomionsa ehtoopuolella oleva pankinjohtaja, joka oli surmannut vaimonsa. Tuskin kuitenkaan tämä sama mies sillä ainakaan setäni ei puhunut laajemmasta veriteosta taikka sitten kyseinen pankinjohtaja ei ollut kertonut koko totuutta. Noihin aikoihin Raahessa myös pankkiiri tolskasi omia, asiakkaiden ja pankin rahoja omiin menoihinsa saaden ymmärrettävästi lopputilin. No, tämän herran tie kulki sitten sen tyypillisen reitin pullojen kautta hirteen. Että ei se eliitilläkään aina mene tähtiin kirjoitetulla tavalla

[reppuli]

Perhesurman kerrottu motiivi haisee kyllä sille itselleen...

Minun mielestä motiivi haisee vahvasti sille, että vaimo tiesi jotakin mitä pankinjohtaja ei halunnut julkisuuteen. Liittynee ammatista päätellen rahaan ja perhesurmasta sai pienemmän kakun.

[Chikatilo]

Hmmm...

Vaikeaa kyllä sanoa, mistä teosta olisi vielä raskaamman kaakun voinut ansaita. Ehkä murhien syy vain oli niin raadollinen, että julkisuudessa ja oikeudessa haluttiin esittää jotain vitun sankari-jeesusta...

[joona.linna]

Loosi veljet suojelee toisiaan...?

Hyvä pointti, eipä tullut nuo muurarit mieleen,ryhmähän koostuu johtajista ja ns. parenmasta väestä.Toinen ryhmä joka pitää omien puolta on herätysliikkeet ja kiihkolahko uskonnot,esim.90-luvun lopussa Keskipohjanmaalla ala-asteen rehtori otti kuvia uimahallin suihkussa olevista poijista työaikana, tekoaan hän puolusteli sanoen; kuvat otin "omaan visualiseen käyttöön".Lasten vanhemmat tekivät useita rikos-ilmoituksia herätysliikkeessä toimivasta rehtorista ,mutta ne jostain syystä vain "katosivat" johonkin ,paikallinen pikku lehden toimitaja nosti lopulta kissan pöydälle,josta tulikin julkinen ja asia eteni käräjille.Tämäkin oli ja on vain jäävuoren huippu, tapuksiahan on herätys-lahko uskonnoissa paljon.

Varatuomari Pessalan takana saattoi olla Loosin miehet hyvinkin,sillä lestaadiolaisuus ja körttiläis alueen pää lehti Keskipohjanmaa julkaisi lasten kuvat heti seuraavana päivänä.Pankinjohtaja Pessalaa kehuttiin miellyttäväksi mieheksi,mutta minkälainen hän oli perheen sisällä?
Kun katsoo kolmea Pessalan tytärtä,tulee mieleen oliko pankinjohtajalla minkäänlaista empaatista kykyä ja arvostiko hän naisia yleensä sekä ajatus "mitä sitä tyttäriä kouluttaa vieraalle miehelle"!

Viiskymmentä vuotta sitten Loosilaiset ovat varmaankin voineet järjestää lyhyen tuomion ja uuden ammatin länsi-rannikolta uudella nimellä, mutta tänä päivänä se ei onnistuisi.

Olis mielenkiintoisa lukea kuulustelupöytäkirjat ja tuomiolauselma,salassapito aikakin on mennyt umpeen.Lappeenrannassa on vanhoja ihmisiä, jotka muistavat varmasti tapauksesta jotain.
Toisaalta, jos Lappeenranta halusi suojella murhaajaa silloin,niin halutaanko siittä puhua nytkään!



Unohdittiiko heidät ? Kyllä !

[Sue Ellen]

Omasta taustastani johtuen, tämä tapaus kiinnosti minua sen verran, että aloin vähän penkomaan. Joulun tienoolla kyselin tästä Lappeenrannan sukulaisilta, ja kaikki tapauksen muistivatkin.
Mutta hatarat ollivat muistot/tiedot faktojen osalta, joten pitäydyn tekstissäni lainaamaan ja referoimaan suurimman paikallisen sanomalehden Etelä-Saimaan tekstejä vuodelta 1961.

***

Pankinjohtaja Lauri Pessala aloitti toimessaan Lappeenrannan PYPin pankinjohtajana 1956. Häntä pidettiin tunnollisena ja miellyttävänä miehenä. Hänen johtamisaikanaan pankin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Pessalan kanssa pankkirakennuksen yläkerrassa asuivat hänen perheensä; vaimo Ebba (s. 1914) ja tyttäret Sirkka-Liisa (s. 1942), Aino Marjatta (s. 1943) ja Ritva Tuulikki (s. 1948). Kaikki tytöistä olivat Lappeenrannan tyttölyseon oppilaita. Ainakin osa tytöistä harrasti partiota, ja kotona oli piano. Etelä-Saimaan julkaisemissa kuvissa tytöt näyttivät - ajan kieltä käyttääkseni - sieviltä ja raikkailta.

Rouva Ebba Pessalan omaisten todistusten ja lausuntojen mukaan Ebban omaisten ja Pessaloiden välit eivät olleet hyvät. Mutta kaikissa lausunnoissa todettiin Pessaloiden perhe-elämän olleen ”onnellista ja sydämellistä”.

***

Murhenäytelmään johtaneet tapahtumat alkoivat huhtikuussa 1959, jolloin Pessalalta haki lainaa Lauritsalan kauppalassa toiminut Rahti -ja Auraus Oy niminen liike. Pessala myönsi yritykselle 1,5 miljoonan markan vekseliluoton ilman reaalivakuuksia. Pessala ilmeisesti epäili yrityksen maksuvalmiutta alun alkaenkin, ja erehdystään oikaistakseen hän antoi lisää lainaa, jotta voisi auttaa yritystä ja saada rahat takaisin pankille.
Pessala hankki myös omiin nimiinsä kaikkiaan 3 miljoonaa markkaa lainaa saadakseen yrityksen lainoja maksetuksi. Hän mm. kävi lainaamassa Hirvensalmella asuvalta veljeltään 1,5 miljoonaa.

Rahti- ja Auraus yritti pelastaa tilannetta, mutta yhtiöllä oli jatkuvia vastoinkäymisiä; ajosopimukset viivästyivät, oli kolareita jne. Pessala joutui - omat valtuudensa ylittäen - myöntämään vekseleitä yhä enemmän, kunnes kokonaisvelka oli 1961 keväällä kaikkiaan 9,2 miljoonaa markkaa.

Kun Pessala huomasi, että vekselit jäävät todennäköisesti pankin tappioksi, oli häntä alkanut vaivata huoli ja unettomuus. Tämän seurauksena syntyi unilääkkeiden jatkuvasti lisääntynyttä käyttöä, alkoholin käyttöä ja masennus. Tuttavat luonnehtivat Pessalaa muutenkin henkilönä, joka pitää asiat itsellään. Ja tuttavat olivat huomanneet Pessalan vakavoituneen ennen veritekoa.

***

Hieman ennen veritekoa Lauri Pessala oli käynyt Helsingissä PYP:n pääkonttorissa pankinjohtaja Lehtosen luona. Pessala oli selostanut tilannetta, ja keskustelun aikana kyynelehtinyt kahteen kertaan. Lehtonen oli rauhoitellut Pessalaa kehoittaen häntä palaamaan kotiin ja hoitamaan pankin asioita. Lehtola oli luvannut tulla Lappeenrantaan paikan päälle tarkastelemaan asiaa. Pessalalle oli kuitenkin tullut tilanteesta paniikki, ja oli varma erotetuksi tulemisestaan ja häpeään joutumisestaan. Lehtonen oli nimittäin maininnut, että ”oletpa sinä sopan keittänyt” ja ”hoitele sinä pankkia siihen saakka, kun tulen suorittamaan tarkastuksen”.

PYP antoi veriteon jälkeen lausunnon:
”Pankki ei ole vaatinut pankinjohtaja Pessalalta mitään korvausta mahdollisesti koituvien luottotappioiden johdosta, eikä ole edes ollut kysymystä siitä, että hän niiden takia menettäisi virkansa.”
”Saatoimme kuitenkin jo viikko sitten todeta hänen hermojensa olleen romahduspisteessä ja olemme sen jälkeen olleet huolestuneita hänestä, jonka takia yritimme häntä rauhoittaa.”
Pessalan antamat vekselit oli hänen ensimmäinen ja ainoa virheensä toimessaan pankinjohtajana.

Luotonannosta kehkeytynyt huolten vyyhti, ajatustoiminnan häiriintyminen ja viimeiset hetket kunniapakkotilan vallassa aiheuttivat pankinjohtaja Pessalalle lopullisen masennustilan, jonka seurauksena hän ryhtyi kammottaviin tekoihinsa.

Pessala itse katsoi myöhemmin arvioineensa väärin tilanteen, kun surmasi perheensä. Hän kertoi kuvitelleensa, että vaimo ja tyttäret joutuvat hunningolle kun hän menettää toimensa ja joutuu vastaamaan miljoonien velasta. Pessala kertoi, että ei ollut kertonut tilanteestaan ystävilleen, eikä pyytänyt heidän apuaan. Eri henkilöiden lausuntojen mukaan Pessala oli henkilö, joka piti asiat sisällään.

***

...jatkuu....

[Sue Ellen]

...jatkuu...

***

Pessala oli surmatöitä edeltävänä iltana tiistaina 14.3.1961 saapunut kotiin puolen yön maissa. Vaimo oli saapunut samoja aikoja, ja he olivat keskustelleet hetken ennen vaimon vetäytymistä yöpuulle. Pessalaa piti hereillä tieto siitä, että pääkonttorin Lehtola oli luvannut tulla käymään 15.3. Ajatus tästä kiihdytti Pessalaa, ja hän päätti surmata perheensä aamulla, mikäli unilääke ei antaisi unta aamuun saakka.
Pessala oli hereillä tai heräsi hieman ennen klo 6 aamulla, ja suoritti surmatyön ampumalla ensin vaimonsa ja samassa huoneessa olleen tyttärensä ja välittömästi tämän jälkeen kaksi muuta tytärtään näiden makuuhuoneessa.
Tämän jälkeen hän oli istunut hetken kotonaan, pukenut ylleen, ja rauhallisesti kävellyt poliisilaitokselle - harhautuen reitiltä kuitenkin hetkeksi Raatihuoneen puistoon. Perillä hän ei osannut varmasti kertoa, oliko joku uhreista vielä hengissä. Tapahtumapaikalle lähteneet poliisiviranomaiset totesivat noin klo 7 asian surullisen tilan, että kaikki uhrit olivat menehtyneet.

***
Tutkimuksessa mukana ollut komisario kertoi, että Pessala oli alkanut tajuamaan tekemänsä kauheuden vasta noin 10 päivän päästä tapahtumista.
Syttäjä vaati Lauri Pessalalle kovinta mahdollista rangaistusta surmaamisen aikomuksessa ja vakain tuumin tehdyistä neljästä murhasta. Lisäksi syyttäjä esitti syytetyn laitettavaksi mielentilatutkimukseen, koska ”tutkintapöytäkirjoista ilmenevistä monista seikoista ilmenee, että Pessala surmanteot tehdessään on voinut olla vähentyneen syyntakeisuuden vallassa.”
Luotonannosta kehkeytynyt huolten vyyhti, ajatustoiminnan häiriintyminen ja viimeiset hetket kunniapakkotilan vallassa aiheuttivat pankinjohtaja Pessalalle lopullisen masennustilan, jonka seurauksena hän ryhtyi kammottaviin tekoihinsa.

***
Toivottavasti ei ollut liikaa kirjoitusvirheitä, meni ilman editointia.
Juttu jatkunee, jahka saan vähän lisää kaiveltua….

[Sue Ellen]

Loosi veljet suojelee toisiaan...?

Varatuomari Pessalan takana saattoi olla Loosin miehet hyvinkin,sillä lestaadiolaisuus ja körttiläis alueen pää lehti Keskipohjanmaa julkaisi lasten kuvat heti seuraavana päivänä.Pankinjohtaja Pessalaa kehuttiin miellyttäväksi mieheksi,mutta minkälainen hän oli perheen sisällä?
Kun katsoo kolmea Pessalan tytärtä,tulee mieleen oliko pankinjohtajalla minkäänlaista empaatista kykyä ja arvostiko hän naisia yleensä sekä ajatus "mitä sitä tyttäriä kouluttaa vieraalle miehelle"!

Olis mielenkiintoisa lukea kuulustelupöytäkirjat ja tuomiolauselma,salassapito aikakin on mennyt umpeen.Lappeenrannassa on vanhoja ihmisiä, jotka muistavat varmasti tapauksesta jotain.
Toisaalta, jos Lappeenranta halusi suojella murhaajaa silloin,niin halutaanko siittä puhua nytkään!

Unohdittiiko heidät ? Kyllä !

Mitä tulee ajatukseesi lestadiolaisuudesta, en saanut siihen vahvistusta suuntaan tai toiseen. Itse kyllä kallistuisin vähän samalle kannalle. Nimittäin neljä arkkua vainajineen matkusti Lpr:sta Tornioon laskettavaksi haudan lepoon. Lestadiolaisuus voisi olla selittävä tekijä myös siinä, että rouvan omaisten ja Pessaloiden välillä oli jotakin skismaa. Johtuisiko siitä, että Pessala oli lestadiolainen ja rouva ei, tai rouva oli ja Pessala ei?

Mitä tulee tyttärien koulutukseen, niin kansakoulua paremmat tiedot tytöille haluttiin tarjota, olivat tyttölyseon oppilaita. Kuvissa, jotka minä näin, olivat tyttäret ihan nättejä. Ja luulen, että vuonna -61 aika monen teinin kuva näyttää jotakuinkin samanlaiselta kuin tässä ketjussa nähdyt.

Tuosta "kaupunki suojelee murhaajaa" asia on aistittavissa tuon ajan lehtijutuissa. Ja kun nyt vilkaisin tuota omaa tekstiä, niin siihen se tuntuu myös tarpeettomasti tarttuneen, kun käytin samoja sanankäänteitä kuin lehtijutussa. Mutta keskustelun tasolla ne, jotka jotakin muistivat, eivät mitenkään tuntuneet pitävän Pessalaa kunnian miehenä.

Ja samaa mieltä viimeisestä. Heidät unohdettiin.

[-Nixu-]

Aika pienestä rahasta oli alunperin kyse. Pitää muistaa, että -61 oli vielä käytössä se wanha markka, jolloin yksi markka vastasi penniä rahauudistuksen myötä vuonna 1963.
Nykyrahaan verraten tuo alkupeäinen 1,5Mmk laina olisi 34.320€* ja se lopullinenkin 9,2Mmk laina vain 210.500€*.

*Lähde; tilastokeskus

[Sue Ellen]

Aika pienestä rahasta oli alunperin kyse. Pitää muistaa, että -61 oli vielä käytössä se wanha markka, jolloin yksi markka vastasi penniä rahauudistuksen myötä vuonna 1963.
Nykyrahaan verraten tuo alkupeäinen 1,5Mmk laina olisi 34.320€* ja se lopullinenkin 9,2Mmk laina vain 210.500€*.

*Lähde; tilastokeskus

Mutta täytyy myös muistaa, että palkkataso oli samassa mittakaavassa. Vuonna 1960 työssäkäyvien keskimääräinen bruttopalkka oli 77 € kuukaudessa.