Muhoksen perhekotimurha 7/2015

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
Avatar
maija turjukka
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4942
Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja maija turjukka »

Eipä vatuloinut Oulun käräjäoikeus tuomion kanssa, YLE:n uutisoinnin mukaan mikkeliläistaustainen nuorukainen tuomittiin murhasta ja törkeästä ryöstöstä 12 vuodeksi vankeuteen ja vantaalaislähtöinen nuorukainen selvisi vähemmällä.

http://yle.fi/uutiset/muhoksen_perhekot ... le/8993644
UUTISET
KOTIMAA
Kotimaa 30.6.2016 klo 9:08 | päivitetty 30.6.2016 klo 9:16
Muhoksen perhekotisurmasta murha- ja tappotuomiot kahdelle nuorelle miehelle
Kaksi nuorta miestä on tuomittu Muhoksella Metsolan perhekodissa viime kesänä tapahtuneesta perhekodin työntekijän surmatyöstä. Oulun käräjäoikeus tuomitsi toisen nuorukaisen nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja törkeästä ryöstöstä 12 vuodeksi vankeuteen. Toinen nuorukainen tuomittiin neljästä eri rikoksesta, muun muassa nuorena henkilönä tehdystä taposta 8 vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen.
Hovissa jatkuu, luulen ma.

edit. En kopioinut koko uutista, lukekaa linkin takaa lisää. Murhatuomion perusteena oli teon suunnitelmallisuus ja raakuus ja uhrin asema perhekodin työntekijänä huomioitiin kuten poliisurmissa on tehty.
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-

multsi
Sabrina Duncan
Viestit: 368
Liittynyt: Ti Touko 08, 2012 5:11 pm

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja multsi »

miten saman ihmisen voi murhata ja tappaa?

Eikö ainakin toisen pitäisi olla päätekijä ja toisen avunantaja tai myös päätekijä murhassa/tapossa jos teko on yhdessä toteutettu. Miten toinen voidaan tuomita taposta kun ensimmäinen on jo murhannut sen? Tai päinvastoin.

Eli kaksi murha/tappotuomiota tai vaihtoehtoisesti murha/tappo + avunanto/törkeä pahoinpitely sekä törkeä kuolemantuottamus?

Porin

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Porin »

Nuorukaisille pitkät tuomiot murhasta ja taposta

Torstai 30.6.2016 klo 09.11 (päivitetty klo 09.36)

Muhoksen perhekotisurmasta kaksi nuorta miestä tuomittiin vankeuteen, toinen taposta ja toinen murhasta, Oulun käräjäoikeudessa.

Oulun käräjäoikeus antoi vankeustuomiot Muhoksen perhekotisurmasta.


Lasse Haapea sai 12 vuoden vankeustuomion. Hänen syykseen luettiin murha nuorena henkilönä ja törkeä ryöstö nuorena henkilönä. Enimmäisrangaistus murhasta on nuorelle henkilölle 12 vuotta vankeutta.

Kristian Dostinov sai kahdeksan vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion. Syyksi luettiin tappo nuorena henkilönä, ryöstö nuorena henkilönä, törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen nuorena henkilönä ja kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta nuorena henkilönä. Hänet määrättiin ajokieltoon.

He joutuvat korvaamaan yhdessä valtiolle yhteensä 1812,86 euroa.

Alle 18-vuotiaina Haapea ja Dostinov surmasivat 57-vuotiaan miesohjaajan Muhoksen Pohjolakodissa. Syyttäjän mukaan teko tehtiin poikkeuksellisen raa'alla tavalla.
Näin Iltalehti.

Dostinov-nimisiä on Suomessa 7 kappaletta.
NRJ:n juontaja Dosse on Tomi Dostinov, mahtaako olla sukua.

Mace73
Remington Steele
Viestit: 241
Liittynyt: Ke Kesä 22, 2016 9:10 am

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Mace73 »

Vähällä selviävät pojat suorittamastaan murhasta. Kumpikin vapautuu alle 30v iässä. Todella lepsua tämä Suomessa vallitseva rangaistuskäytäntö.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17032
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

maija turjukka kirjoitti:Eipä vatuloinut Oulun käräjäoikeus tuomion kanssa, YLE:n uutisoinnin mukaan mikkeliläistaustainen nuorukainen tuomittiin murhasta ja törkeästä ryöstöstä 12 vuodeksi vankeuteen ja vantaalaislähtöinen nuorukainen selvisi vähemmällä.

Hovissa jatkuu, luulen ma.
No nyt ei todellakaan vatuloitu niiden kansliapäätösten kanssa. Ehkä tuomarien aatokset olivat jo kesälaitumilla, ja haluttiin tämä(kin) case ns pois kuleksimasta. Jos joku valittaa hoviin, niin kummatkin tekijät - eihän se heille mitään maksa ja aa:t tienaavat hieman lisää.

EDIT; jaa, Kalevan uutisessa mainitaan, notta: Tuomioista aiotaan valittaa hovioikeuteen. Ainakin pidemmän tuomion saaneen miehen asianajaja kertoo päämiehensä olevan tyytymätön, samoin syyttäjä on tyytymätön lyhyemmän tuomion saaneen miehen tuomioon.
multsi kirjoitti:miten saman ihmisen voi murhata ja tappaa?

Eikö ainakin toisen pitäisi olla päätekijä ja toisen avunantaja tai myös päätekijä murhassa/tapossa jos teko on yhdessä toteutettu. Miten toinen voidaan tuomita taposta kun ensimmäinen on jo murhannut sen? Tai päinvastoin.

Eli kaksi murha/tappotuomiota tai vaihtoehtoisesti murha/tappo + avunanto/törkeä pahoinpitely sekä törkeä kuolemantuottamus?
Kyllä vaan voi. Esimerkkinä Kotkan Alahovissa vuonna 2001 suoritettu rasistinen hengenriisto, jonka päätekijä tuomittiin murhasta ja mukana häärinyt vaimonsa taposta

Kotkalainen 49-vuotias Raimo Juhani Nyman tuomittiin murhasta ja ryöstöstä elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Nymanin aviovaimo, 54-vuotias Sointu Kristiina Nyman tuomittiin mm. yllytyksestä tappoon yhdeksän vuoden neljän kuukauden vankeuteen.

Mace73 kirjoitti:Vähällä selviävät pojat suorittamastaan murhasta. Kumpikin vapautuu alle 30v iässä. Todella lepsua tämä Suomessa vallitseva rangaistuskäytäntö.
Jos kumpainenkin on ensikertalainen, niin Haapea suorittaa 4 vuotta ja Dostinov 2 vuotta 9 kk. Kun mukaan lasketaan aika, jonka he ovat olleet vangittuina, niin Dostinov vapautuu vapautunee jo vuoden 2018 huhtikuussa. Pidempään suorittava Haapea on vapautuessaan 21-vuotias, joten tavallaan olet oikeassa; kumpikin vapautuu alle 30 vuoden iässä.

Vaan eipä taida yksikään meedia mainita, että todellisuus on näiden vuosien kanssa ihan jotain muuta mitä antavat suureellisissa otsikoissaan ymmärtää; "vuosien tuomiot", "pitkät tuomiot" jne...

Ohessa vielä sikäläisen valtamedian, Kalevan, uutinen yksittäistapauksesta:

Oikeus Muhoksen per­he­ko­ti­sur­mas­ta: tappo ja murha, vuosien tuomiot

Oulun käräjäoikeus on tuominnut toisen Muhoksen perhekotisurmasta syytetyn nuorena henkilönä tehdystä taposta ja toisen nuorena henkilönä tehdystä murhasta.

Oikeuden mukaan Mikkelistä kotoisin olevan, nykyään 18-vuotiaan miehen osuus teossa on ollut suurempi kuin toisen, nykyään 17-vuotiaan Vantaalta kotoisin olevan miehen.

Myös vähemmän väkivaltaa käyttänyt mies on oikeuden mukaan ollut mukana suunnittelemassa tekoa ja ollut paikalla, kun kuolemaan johtaneet vammat on aiheutettu. Oikeuden mukaan hänen toimintansa ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ollut yhtä julmaa ja poika oli myös poistunut paikalta aiemmin.

Lisäksi molemmat tuomitaan nuorena henkilönä tehdystä törkeästä ryöstöstä, toinen lisäksi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta nuorena henkilönä ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta nuorena henkilönä.

Murhasta tuomittu saa 12 vuotta vankeutta, taposta tuomittu 8 vuotta 4 kuukautta. Lisäksi molemmat on tuomittu maksamaan kymmenientuhansien eurojen korvaukset uhrin omaisille sekä Nuorten Ystävät -palvelut Oy:lle. Molemmat olivat henkirikoksen tehdessään alaikäisiä.

Molemmat kiistivät surmanneensa tarkoituksella

Syyttäjä oli vaatinut molemmille tuomiota nuorena henkilönä tehdystä murhasta. Kovemman tuomion saanut mies oli kiistänyt syytteet ja katsonut syyllistyneensä hätävarjelun liioitteluna tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen. Hänen mukaansa hän oli joutunut käyttämään suunniteltua enemmän väkivaltaa, kun tilanne oli muuttunut tappeluksi.

Taposta tuomittu mies oli kiistänyt syytteen nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja myös törkeästä kuolemantuottamuksesta. Nuoren mukaan hänen tekemänsä väkivalta ei ole aiheuttanut miehen kuolemaa.

Tuomioista aiotaan valittaa hovioikeuteen. Ainakin pidemmän tuomion saaneen miehen asianajaja kertoo päämiehensä olevan tyytymätön, samoin syyttäjä on tyytymätön lyhyemmän tuomion saaneen miehen tuomioon.

Kaksi poikaa hyökkäsivät perhekoti Metsolan ohjaajan kimppuun Muhoksella viime heinäkuussa. Kuusikymppistä miestä muun muassa kuristettiin ja hakattiin esineillä kuten imurin putkella ja potkimalla. Sen jälkeen nuoret veivät miehen omaisuutta ja perhekodin auton.

Toinen pojista oli tekohetkellä 17-vuotias ja toinen 16-vuotias.

Kaleva
KOTIMAA 30.6.2016 9:08 | PÄIVITETTY 30.6.2016 10:05 KALEVA

Vuosien tuomiot! Pyh ja pyh!
Viimeksi muokannut Doctor Lecter, To Kesä 30, 2016 10:54 am. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Tappajanpoika
Scooby-Doo
Viestit: 26
Liittynyt: Ma Syys 28, 2015 1:03 pm

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Tappajanpoika »

multsi kirjoitti:miten saman ihmisen voi murhata ja tappaa?

Eikö ainakin toisen pitäisi olla päätekijä ja toisen avunantaja tai myös päätekijä murhassa/tapossa jos teko on yhdessä toteutettu. Miten toinen voidaan tuomita taposta kun ensimmäinen on jo murhannut sen? Tai päinvastoin.
Tämä minuakin teoriassa kiinnostaa. Tosin jos toinen kuristaa johdolla(selkeästi kuolemaan johtava teko) ja toinen hakkaa kevyellä putkella useasti puolustuskyvytöntä (törkeä pahoinpitely/tappo riippuen minne huitassut ja millä astalolla) niin oikea tuomio. Parempi tämä kuin joku salomonin tuomio. Toivottavasti pojat saavat asiansa kuntoon vankilassa, kun Suomen laki ei tunne vaikka 50 vuoden tuomioita.

Avatar
Luupää
Perry Mason
Viestit: 3848
Liittynyt: To Heinä 10, 2008 10:03 pm

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Luupää »

multsi kirjoitti:miten saman ihmisen voi murhata ja tappaa?
Onhan tuo luettavissa jo kopsatuista uutisista ja myös tästä:

http://yle.fi/uutiset/muhoksen_perhekot ... le/8993644
30.6.2016

Muhoksen perhekotisurmasta murha- ja tappotuomiot kahdelle nuorelle miehelle


Kaksi nuorta miestä on tuomittu Muhoksella Metsolan perhekodissa viime kesänä tapahtuneesta perhekodin työntekijän surmatyöstä. Oulun käräjäoikeus tuomitsi toisen nuorukaisen nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja törkeästä ryöstöstä 12 vuodeksi vankeuteen. Toinen nuorukainen tuomittiin neljästä eri rikoksesta, muun muassa nuorena henkilönä tehdystä taposta 8 vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen.


Kuva
Poliisiteipillä suljettu Perhekoti Metsolan ovi. Kuva: Laura Tolonen / Yle


Oulun käräjäoikeus antoi torstaina tuomion Muhoksella vuoden 2015 heinäkuun lopulla tapahtuneesta perhekodin työntekijän surmasta.

Syytteessä olivat tekohetkellä 16-vuotias vantaalaispoika ja 17-vuotias mikkeliläisnuorukainen. Jälkimmäinen on jo täyttänyt 18 vuotta.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi Mikkelistä kotoisin olevan nuorukaisen nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja törkeästä ryöstöstä 12 vuodeksi vankeuteen. Vantaalta kotoisin oleva nuorukainen tuomittiin nuorena henkilönä tehdystä taposta, törkeästä ryöstöstä, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta yhteiseen kahdeksan vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen.

Käräjäoikeus määräsi, että nuorukaiset on pidettävä edelleen vangittuina.

Oulun käräjäoikeus määräsi nuorukaiset tammikuussa antamassaan välituomiossa mielentilatutkimukseen, jonka mukaan he olivat tekohetkellä syyntakeisia.

Tahallinen henkirikos

Oulun käräjäoikeuden mukaan tekohetkellä alle 18-vuotiaat nuorukaiset tappoivat yhdessä perhekodin ohjaajan. Käräjäoikeus katsoo, että molemmat syyllistyivät tahalliseen henkirikokseen ja toinen pojista syyllistyi murhaan nuorena henkilönä ja toinen tappoon nuorena henkilönä.

Käräjäoikeuden mukaan nuorukaiset suunnittelivat tapahtumaa etukäteen, mutta heidän pääasiallinen tavoitteensa oli karkuun lähteminen. Perhekodin ohjaajan tappaminen ei siten ollut varsinainen tarkoitus, eikä poikien etukäteissuunnittelukohdistunut siihen.

Käräjäoikeus katsoi myös, että perhekodin ohjaaja oli käyttänyt tehtävässään julkista valtaa, ja hänet oli tapettu tämän tehtävän takia.

Rikoslain mukaan murhasta on tuomittava elinkaudeksi vankeuteen. Nuoren henkilön osalta elinkautista vastaa kuitenkin enintään 12 vuotta vankeutta. Käräjäoikeus katsoi, että toinen nuorukaisista syyllistyi nuorena henkilönä tehtyyn murhaan.

Mittavat korvaukset omaisille ja yhtiölle

Oulun käräjäoikeus velvoitti nuorukaiset yhteisvastuullisesti mittaviin korvauksiin perhekodin työntekijän omaisille ja Nuoren ystävät palvelut Oy:lle. Käräjäoikeus hylkäsi kuitenkin osan yhtiön vaatimuksista. Oikeus velvoitti nuorukaiset korvaamaan muun muassa yhtiön oikeudenkäyntikuluja yli 5 400 euroa.

Oulun käräjäoikeus velvoitti nuorukaiset korvaamaan perhekodin työntekijän omaisille yhteensä yli 160 000 euron korvaukset, muun muassa oikeudenkäyntikuluja sekä henkisistä kärsimyksistä yhteensä 30 000 euroa.

Kahden päivän käräjäkäsittely

Muhoksen Metsolan perhekodissa viime vuoden heinäkuussa tapahtunutta 57-vuotiaan työntekijän surmaa käsiteltiin joulukuussa Oulun käräjäoikeudessa kaksi päivää.

Syyttäjä syytti Mikkelistä ja Vantaalta kotoisin olevia perhekodissa asuneita poikia nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja törkeästä ryöstöstä. He kiistivät esitutkinnassa syytteen murhasta tai taposta, mutta myönsivät väkivallan käytön ohjaajaa kohtaan.

Syyttäjä vaati pojille 12 vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia, sillä uhria kohtaan oli käytetty raakaa väkivaltaa, jonka kohteeksi hän joutui työtehtävässään. Rikosnimikkeenä oli murha, koska teko oli syyttäjän käsityksen mukaan suunnitelmallinen sekä erityisen raaka ja julma. Lisäksi teossa oli surmattu lastensuojelulain mukaista julkista vallan käyttöä sisältävää tehtävää suorittava henkilö. Tappo on siten verrattavissa niin sanottuun poliisimurhaan.

Mikkelistä kotoisin oleva poika myönsi syyllistyneensä korkeintaan hätävarjelutilanteessa tehtyyn törkeään pahoinpitelyyn tai kuolemantuottamukseen. Häntä syytettiin nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja nuorena henkilönä tehdystä törkeästä ryöstöstä

Vantaalta kotoisin oleva poika myönsi oikeudessa nuorena henkilönä tehdyt törkeän pahoinpitelyn, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ja kulkuneuvon kuljettamisen oikeudetta.
Seuraavaksi hovi.
Kun linkität niin kopioi teksti samalla ketjuun, koska monet linkit lakkaavat ajan mittaan toimimasta ja asia katoaa bittiavaruuteen.

kakkosurpo
Sherlock John Holmes
Viestit: 8172
Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 11:53 pm
Paikkakunta: Jupiter

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja kakkosurpo »

Kyl nää, "poika ja nuorukainen", ovat valinneet se tien mitä tulevat kävelemään loppuun asti.
Siellä oli pohjalla jo mummon ryöstöä ja kaikkea muuta ei kivaa.

Jos molemmat saisi hovista sen 12 vuotta, niin eipä se ole todellisuudessa kuin 4 vuotta, miinus puolen vuoden koevapaus. Siirto kevyempään laitokseen tulee aika liki siinä vaiheessa kun hovi antaa tuomionsa.

Tietenkin uskomme hovioikeuden humaanisuuteen ja odotamme sieltä tulevan sellaiset 7-9 vuotta kummallekkin, taposta.

Siinähän sitä sitten ollaan valmiina suurempiin haasteisiin parin kympin molemmin puolin.

Uskallan ottaa vetoja vastaan näiden kohdalla siitä että tulemme kuulemaan vielä jommasta kummasta tai molemmista. Kyseessä ei tule olemaan eduskuntavaalit missä yhteydessä kuulemme heistä.
Piilohomot on in.

Ränni Wattson
Alibin satunnaislukija
Viestit: 60
Liittynyt: Ti Syys 15, 2015 12:11 am

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Ränni Wattson »

Ränni Wattson kirjoitti:Niin - tuon lisäksi, että tappoivat ohjaajan, on myös ne kaksi muuta perustetta (katsokaa itse), joten eiköhän se murha ryöstöllä höystettynä mene läpi kumpaisellekin. Ei varmaan löydy lähihistoriasta tilannetta, missä surmattaisiin vastaavassa asemassa oleva henkilö (nimenomaan siis tekijän näkökulmasta), joten sikäli vaikea veikata kuinka paljon vaikuttaa tämä tekijä tuomiossa. Oma arvio, että vaikuttaa kyllä. Tuomioksi veikkaan molemmille 11v 6kk.
Jeps - ei kauas osunut oma arvioni toisen tuomiosta. Toki tuomiot voivat ja luultavasti muuttuvatkin.

Joku mainitsi ketjussa että ohjaajaa ei tulla rinnastamaan virkatehtävässä olevaan viranomaiseen, esim. poliisiin, mutta toisin kävi.

Koskeeko nuorena henkilönä tehtyä murhaa samat lieventämisperusteet kuin muissa tuomioissa? Tarkoitan siis ensikertalaisuutta (eli istuisi vain 1/3 kakusta).
Helvetin vihainen, mutta ymmärtäväinen. Suvaitsevainen rasisti.

Ärrkele
Adrian Monk
Viestit: 2593
Liittynyt: To Helmi 05, 2015 6:12 am

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Ärrkele »

multsi kirjoitti:miten saman ihmisen voi murhata ja tappaa?

Eikö ainakin toisen pitäisi olla päätekijä ja toisen avunantaja tai myös päätekijä murhassa/tapossa jos teko on yhdessä toteutettu. Miten toinen voidaan tuomita taposta kun ensimmäinen on jo murhannut sen? Tai päinvastoin.

Eli kaksi murha/tappotuomiota tai vaihtoehtoisesti murha/tappo + avunanto/törkeä pahoinpitely sekä törkeä kuolemantuottamus?
Murhasta tuomion saanut on kantasuomalainen/valkoihoinen kun taas tappotuomiolla selvinnyt on ilmiselvästi tummaihoinen/musta. Tästä voi itse kukin tehdä omat johtopäätöksensä. Suojaväri ja uhrikortti auttaa monessa pulmassa.
PaxCow kirjoitti:Vaikka miten yritän, en kuule allahu akbaria.
Chefile kirjoitti:Minulla on kuule munaa lyödä pelkästään sillä munalla sinut taju kankaalle, sinä mielisairas hinaaja.
Seppo Räty: ”Suomalainen keihäänheitto on mennyt polvien nosteluksi”

kakkosurpo
Sherlock John Holmes
Viestit: 8172
Liittynyt: Pe Joulu 24, 2010 11:53 pm
Paikkakunta: Jupiter

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja kakkosurpo »

No eipä nyt kyllä ollut murhasta tuomion saanut Haapeakaan kantis. Et se siitä suojaväristä.
Sukunimi ei nykyään kerro muuta kuin että se on sukunimi, ei se etnisyyttä kerro.
Piilohomot on in.

Morgan Kane
Lauri Hanhivaara
Viestit: 143
Liittynyt: Ti Heinä 22, 2008 8:33 pm

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Morgan Kane »

Kristian Dostinoville haetaan isompaa tuomiota.

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Syyt ... ec540315e4

Syyttäjä vaatii murhatuomiota toisellekin perhekotisurmaajalle


Muhoksen perhekotisurma menee hovioikeuteen ainakin toisen tuomitun osalta. Syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden kesäkuisesta tuomiosta, jossa Vantaalta kotoisin oleva nuori mies tuomittiin muun muassa nuorena henkilönä tehdystä taposta 8 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Syyttäjä vaatii, että toinenkin mies tuomitaan nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja että hänen tuomiotaan korotetaan 12 vuoteen vankeutta.

17-vuotiaat nuorukaiset surmasivat perhekodin ohjaajana työskennelleen miehen viime vuoden heinäkuussa.

Tiina
Sherlock Holmes
Viestit: 7241
Liittynyt: Ti Touko 01, 2007 6:48 pm
Paikkakunta: Suomessa ollaan.

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Tiina »

KOTIMAA 07:00
Thaimaasta Suomeen adoptoitu poika päätyi lopulta vankilaan - traumatisoituneen Lassen ongelmat johtivat surmatekoon

Ensin tuli pieniä ongelmia, sitten suurempia ongelmiin ja lopulta todella isoja ongelmia, Lasse sanoo.

****

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art23 ... hnet.fi%2F

Eipä tuota pääse lukemaan, kun on ei ole tilaaja. Mutta sääliä kai tässä yritetään kerätä.

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17032
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Tiina kirjoitti:http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art23 ... hnet.fi%2F

Eipä tuota pääse lukemaan, kun on ei ole tilaaja. Mutta sääliä kai tässä yritetään kerätä.
Täytynee odottaa jahka artikkeli muutaman päivän kuluttua tulee kaikille luettavaksi versioksi ess:n sivuille kokonaisuudessaan - tai sitten odotamme jonkun tilaajan postaavan sen tänne hetimiten.
suomalaisnuorukainen.jpg
suomalaisnuorukainen.jpg (23.51 KiB) Katsottu 19290 kertaa
Korjattu myös Haapean kotomaa etusivun artikkeliin: Filippiinit :arrow: Thaimaa
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17032
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Perhekodissa murhattu aikuinen ohjaaja Muhoksella

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Ohessa:

Thaimaasta Suomeen adoptoitu poika päätyi lopulta vankilaan - traumatisoituneen Lassen ongelmat johtivat surmatekoon

Suuressa huoneessa oli kymmeniä aitauksia. Tummapäiset taaperot kököttivät kukin omassa karsinassaan. Thaimaalaisessa lastenkodissa riitti hälyä, huutoa ja komentelua. Puutetta oli kaikesta: ruoas¬ta ja vaatteista, rakkaudesta ja huolenpidosta. Joinain päivinä lapsille annettiin vain kupillinen riisiä.
- Olen nähnyt valokuvia. Olimme kuin löytökoirat aitauksessa, Bangkokissa varttunut thaimaalaispoika muistelee.

Pojan isä oli rikollinen, eikä ravintolassa työskennellyt äiti pystynyt elättämään lastaan. Kaksivuotiaana poika annettiin naapurissa asuvalle tädilleen, mutta tämän voimat loppuivat nopeasti. Seuraavaksi pienokainen siirrettiin lastenkotiin.
Pojalla on ensimmäisistä ikävuosistaan lähinnä epämääräisiä, välähdyksenomaisia muistikuvia. Joistakin asioista hän on varma: lapsia laiminlyötiin, kiristettiin ruoalla ja pidettiin kurissa väkivallalla. Poika muistaa, kuinka vasta kävelemään oppineet pienokaiset huusivat jokaiselle ohikulkijalle: ”Ota minut, ota minut!”

Olimme kuin löytökoirat aitauksessa.
- Se oli julma maailma. Lapset joutuivat tappelemaan elämästään heti alusta asti.
Yhtenä päivänä ohikulkijat pysähtyivät pojan kohdalle. Heillä oli yllättävä uutinen. Nelivuotiaaksi varttunut poika adoptoitaisiin suomalaiseen perheeseen.

Adoptioperhe löytyi Suomesta
Lasse sai nimensä keskisuuressa suomalaisessa kaupungissa vuonna 2002. Nyt hän on 18-vuotias, alkuperäistä thainkielistä nimeään hän ei muista.
Lasse muutti varakkaaseen insinööriperheeseen rauhalliselle omakotitaloalueelle. Tällaiseen ympäristöön Suomeen adoptoidut lapset usein tulevat, sillä suurin osa kansainvälisen adop¬tion hakijoista on korkeasti koulutettuja ja hyvin toimeentulevia aviopareja. Lassen perheeseen kuului äidin ja isän lisäksi kolme sisarusta.
Lassea hoidettiin ensimmäinen vuosi kotona, jotta hän saisi rauhassa tutustua suomalaiseen elämänmenoon. Sen jälkeen hän meni kansainväliseen leikkikouluun, sai kavereita ja pääsi mukaan harrastusryhmiin. Oli jalkapalloa, jääpalloa, kitaransoittoa ja pianotunteja. Poika nautti musiikista ja urheilusta ja osoittautui niissä myös lahjakkaaksi.
- Pärjäsin etenkin jalkapallossa. Olen aina ollut nopea ja kestävä, Lasse sanoo.

Lasse näki pahoja unia ja koki pahaa oloa
Pian perheessä huomattiin, että jokin on huonosti. Thaimaan kokemukset olivat jääneet Lassen sanojen mukaan hänen takaraivoonsa jyskyttämään. Hän kärsi keskittymiskyvyn puutteesta ja koki selittämätöntä epävarmuutta.
Lisäksi Lasse näki Thaimaan lastenkodista pahoja unia, joiden todenperäisyydestä ei voinut olla varma. Usein hänellä oli vain paha olo.
- Minulla oli traumoja. Pahoja muistoja lapsuudesta, jotka nousivat aina tietyissä tilanteissa esiin.

Lasselle kävi niin kuin osalle varhaislapsuudessaan traumatisoituneista lapsista käy. Samalla kun hän alkoi tuntea ympäristönsä turvalliseksi, hän alkoi oireilla. Lasse alkoi saada kiukunpuuskia ja joutua toistuvasti riitoihin ja käsirysyihin. Hän ei sopeutunut perheen yhteisiin sääntöihin ja haki vanhemmiltaan huomiota käyttäytymällä huonosti. Vanhemmat kertovat huolestuneensa erityisesti Lassen väkivaltaisista raivokohtauk¬sista, jotka kohdistuivat hänen sisaruksiinsa.
- Ensin tuli pieniä ongelmia, sitten suurempia ongelmiin ja lopulta todella isoja ongelmia, Lasse sanoo.
- Enkä tiedä vieläkään, mikä minua vaivaa.
(…)

Thaimaan traumat kaatuivat päälle
Suomeen muuttanut Lasse oli impulsiivinen, omapäinen ja tunteiden säätelyn ongelmista kärsinyt poika. Vanhemmat ja sisarukset ajautuivat hänen kanssaan kiivaisiin yhteenottoihin, toisinaan mitättömän oloisista asioista. Lassen mukaan yksi kiista alkoi, kun hän ei suostunut syömään ruisleipäänsä loppuun.
- Äiti alkoi huutaa, että kehitysmaiden lapset ovat nälkäisiä. Minä sanoin, että kai minä sen tiedän. Tuollaisina hetkinä Thaimaan traumat tulivat päälle.
Vanhempien mukaan Lassen käytös oli tottelematonta ja uhmakasta. He kertovat, että poika ei suostunut syömään kuin lihat ja makkarat leivän päältä. Jos Lasselta kiellettiin jotain, hän sanoi ottavansa sen joka tapauksessa.

Juttelemisesta alkaneet riidat kärjistyivät fyysisiksi, eikä vilkkaan lapsen rauhoittaminen ollut helppoa. Lassella diagnosoitiin adhd, johon hankittiin lääkitys. Se lisäsi ongelmia, sillä Lasse muuttui entistäkin levottomammaksi. Myöhemmin selvisi, ettei hänellä ole adhd:ta.
- Vanhempani saivat erilaisen lapsen kuin odottivat. Sitten kun he huomasivat ongelmani, he menivät paniikkiin, Lasse sanoo.
Vanhemmat ovat eri mieltä. Heidän mukaansa Lassen ongelmat olivat jo alun perin niin suuria, ettei onnistumisen mahdollisuuksia ollut.

Häiriötä tutkitaan nyt paljon

Lasse ei ole varma, onko hänellä kiintymyssuhdehäiriö, mutta osa sen oireista tuntuu tutulta. Hän kertoo varastaneensa karkkirahaa isänsä lompakosta seitsemänvuotiaana. Vanhempien mukaan Lasse syytti virheistään aina muita, Lassen mielestä hänestä tehtiin virheiden jälkeen perheen syntipukki.
- Aina paha, minulle sanottiin. Aina paha, aina paha.
Suomessa päädytään yleensä terapiaan
Kun suomalaisessa adoptioperheessä syntyy ongelmia, mennään yleensä terapiaan. Niin tehtiin myös Lassen perheessä: ensin kuukausittain ja lopulta kerran viikossa. Vanhempien mukaan Lasse ei pystynyt käsittelemään vaikeita asioita, vaan alkoi itkeä tai huutaa. Myöhemmin Lasse alkoi suhtautua vanhempien mielestä koko terapiaan ylimielisesti.
Lasse itse muistelee perheterapiaa ja kosketusterapiaa huvittuneesti naurahtaen.
- Se meni vain riitelyksi. Muut huusivat, terapeutti oli hiljaa.

(…)
Lasse sijoitettiin kodin ulkopuolelle
Lasse sijoitettiin kymmenvuotiaana väliaikaisesti kodin ulkopuolelle. Pojan mielestä hänen vanhempansa luovuttivat liian aikaisin.
- En ymmärtänyt enkä hyväksynyt, että minun piti taas muuttaa muualle, Lasse sanoo.
Vanhempien mukaan ratkaisu oli välttämätön. Neljän vuoden terapia ei ollut tuottanut tuloksia, ongelmat Lassen kanssa olivat vain kasvaneet. Poika ei kunnioittanut muita, riitely ja varastelu oli jatkuvaa. Lisäksi sosiaalitoimi ja lastenpsykiatrit vakuuttivat, että sijaishuolto olisi myös Lassen kannalta hyvä ratkaisu. Sen piti tarjota rauhallinen ympäristö ja rauhoittaa tilanne kotona.
Suomessa ei rekisteröidä huostaanotettujen lasten taustoja, joten kukaan ei tiedä, kuinka usein ulkomailta adoptoidut päätyvät sijaishuoltoon. Tätä juttua tehdessä vastaan tuli kuitenkin useita tapauk¬sia. Ruotsalaistutkimuksen mukaan adoptiolasten todennäköisyys huostaanotolle on biologisiin lapsiin verrattuna 3-5-kertainen.
Lasse siirrettiin ensin vastaanottokotiin, sitten hänet otettiin huostaan ja lähetettiin sijaisperheeseen uudelle paikkakunnalle.
- Minulla oli tosi kova ikävä kotiin. Soittelin aluksi isille niin paljon, että minulta otettiin puhelin pois, Lasse kertoo.
Kun vanhat ongelmat jatkuivat myös sijaisperheessä, olisi edessä ollut muutto lastenkotiin. Perhe halusi kuitenkin yrittää vielä kerran. Huostaanotto purettiin, ja Lasse palasi 12-vuotiaana takaisin. Hänelle järjestettiin harrastuksia ja perheeseen laadittiin yhteiset säännöt yhdessä sosiaalitoimen kanssa.
Mikään ei vanhempien mukaan auttanut. Lasse käyttäytyi uhkaavasti ja uhmakkaasti, sisarukset alkoivat pelätä häntä ja kodin ilmapiiri oli jatkuvasti kireä. Lasse annettiin uudelleen huostaan, tällä kertaa nuorisokotiin.

Lasse ei sopeutunut laitoksiin
Nuorisokotien muut lapset olivat Lassea vanhempia, ja poika yritti hakea heidän hyväksyntäänsä. Se johti uusiin ongelmiin: hän kokeili päihteitä ja väkivaltainen käytös jatkui. Lasse kertoo joutuneensa muun muassa taloudellisen hyväksikäytön uhriksi.
- Jos et anna rahaa, saat turpaan. Niin yksinkertaista se voi laitoksissa olla.
Lasse oppi hiljalleen sosiaalista pelisilmää. Välillä ohjaajat ja terapeutit kiittelivät, kuinka paljon hän oli edistynyt ongelmiensa kanssa, vaikka todellisuudessa mikään ei ollut muuttunut.
- Eivät minun ongelmani näkyneet tunnin palavereissa. En kestänyt laitosten arkea, Lasse sanoo.
- Se on kuin vankilan esiaste. Herätään joka päivä ilman vanhempia, ja muut kertovat, mitä pitää tehdä.
Hän yritti omien sanojensa mukaan myös käsitellä asioita, mutta kaikki meni huonompaan suuntaan. Nuorisokotien piti tarjota omanikäistä seuraa ja jatkuvaa huolenpitoa, mutta Lasse koki vain lisääntyvää epävarmuutta ja uusia hylkäyskokemuksia. Hän ei sopeutunut laitoksiin, joten häntä siirreltiin paikasta toiseen.
- Joka paikassa sama juttu. Koko ajan tuntui pahalta, eikä kukaan osannut auttaa minua. Ohjaajat tekevät laitoksissa kolmivuorotyötä, eivätkä voi välittää lapsista niin paljon kuin minä olisin tarvinnut.

Urheilu auttoi Lassea
Kesäkuussa 2012 aurinko paistoi Eerikkilän urheiluopiston nurmikentille Forssan naapurikunnassa Tammelassa.
Ikäluokkansa parhaat jalkapalloilijat olivat kokoontuneet piirijoukkueiden cup-turnaukseen. Mukana olivat nykyisin Tanskassa ammattilaisena pelaava Kaan Kairinen, Veikkausliigan tämän kauden läpimurtopelaajiin kuuluva Mikael Soisalo ja HJK:n nuori tähti Lucas Lingman.
Pelaamassa oli myös nuorisokodissa asunut laitahyökkääjä Lasse, 14, joka pärjäsi parhaiden seassa mainiosti. Vaikka Lasse ei tehnyt yhtään maalia, hänet valittiin turnauksen tähdistöjoukkueeseen.
- Ne olivat elämäni parhaat pelit. Silloin kuvittelin pääseväni ammattilaiseksi.

Lassen mukaan urheilu auttoi laitosnuoruuden ensimmäisinä vuosina. Oli innostavaa tekemistä, terveellinen ympäristö ja valmentajien huolenpitoa. Aktiivisimmallaan Lasse harrasti neljää lajia samaan aikaan: jalkapalloa, jääpalloa, nyrkkeilyä ja yleisurheilua. Esimerkiksi juoksukilpailuissa tuloksena oli yleensä ykkössija.
- Pystyin keskittymään urheiluun, mutta en oikein mihinkään muuhun.

Tappelu oli Lasselle tuttua
Seuraavana talvena Lasse loukkasi akillesjänteensä polkupyörän pinnojen väliin ja joutui kuukausiksi sivuun urheilusta. Samalla hän ymmärsi, ettei paluu adoptioperheen luo toteutuisi milloinkaan.
- Siinä vaiheessa valitsin laitoselämän ja siellä pärjäämisen, Lasse kertoo.
Lasse ei edes yritä kierrellä, että hänen nyrkkeilyharrastuksessaan olisi ollut kyse jostain muusta kuin mahdollisuudesta pärjätä kahakoissa. Hänen mukaansa laitoksissa vallitsi selkeä hierarkia: fyysisesti kovimmat olivat nokkimisjärjestyksessä ensimmäisinä, heikot eivät saaneet mitään.
- Kun menin mukaan väkivaltaiseen maailmaan, lapsuusmuistot painoivat päälle entistä kovemmin. Muutuin koko ajan väkivaltaisemmaksi.
Lasse laskee tapelleensa elämässään satoja kertoja. Hän karkaili laitoksista ja päätyi kaduille nujakoimaan.
- Minusta tuli kuuluisa niissä piireissä. Jossain laitoksissa sain olla tappelijan maineen ansiosta rauhassa. Mutta eihän se ole oikeaa elämää, että asiat pitää saavuttaa väkivallalla.

Lasse uskoo kohtaloon
Kansainvälisesti adoptoitujen haastatteluissa on tullut esiin, että adoptoidut miettivät usein elämänsä käännekohtaa. Miksi minut valittiin kaikkien lasten joukosta, miksi minut luovutettiin ulkomaille, mitä jos olisin jäänyt synnyinmaahani?
Myös Lasse on kelannut elämäänsä taaksepäin. Hän sanoo uskovansa kohtaloon ja olevansa esimerkki siitä, kuinka pahuus synnyttää pahuutta.
- Elämäni on ollut täynnä epävarmuutta, laitoshoitoa, väkivaltaa ja huonoa ja turvatonta ympäristöä. Totta kai se näkyy jossain.
Lasse on edelleen sitä mieltä, että adoptio on yleisesti ottaen hyvä asia. Hän kuitenkin kaipaisi adoptiovanhempien joukkoon muitakin kuin varakkaita ja korkeasti koulutettuja mallikansalaisia.
- Olisiko sellaisia adoptiovanhempia, jotka ovat kokeneet kovia ja nähneet itse kaikenlaista? Heillä voisi olla enemmän kokemusta auttaa niitä lapsia, jotka on kokeneet pahoja asioita, Lasse pohtii.
- Myönnän, että olin vaikea lapsi ja tein tyhmyyksiä. Uskon silti, että koti, perhe ja rakkaus olisivat kuitenkin voineet auttaa.
Alkuvuodesta 2015 Lasse tuomittiin iäkkään naisen ryöstöstä. Hänet siirrettiin kerta toisensa jälkeen kovemman kurin laitoksiin.
Nuorukainen tappeli ohjaajia vastaan, karkaili ja käytti päihteitä. Hän ei kun¬nioittanut lakeja tai laitosten sääntöjä. Lopulta tuntui kuin Lasse olisi menettänyt kokonaan kykynsä tunteidensa hallintaan.
- Vielä lapsena osasin sanoa, että olen vihainen, lopettakaa. Lopulta en puhunut enää mitään, aloin vain hakata, Lasse sanoo.
Urheilun lisäksi oli toinen henkireikä: musiikki. Lasse on tehnyt omia rapkappaleita ja soittaa sekä pianoa että kitaraa.
- Joskus rauhoituin sillä, että lähdin soittamaan pianoa, mutta joka paikassa ei ole pianoa.

"Kuristetaa se nyt"
Viime vuoden heinäkuussa Lasse siirrettiin muhoslaiseen Metsolan perhekotiin. Ensimmäiset päivät hän vietti eristyksissä ja käyttäytyi henkilökunnan mukaan kohteliaasti.
Perjantaina Lasse pääsi tutustumaan perhekodin muihin asukkaisiin. Pelattiin konsolilla. Pelin aikana Lasse kertoi muille kasvaneensa väkivaltaisissa oloissa ja oppineensa olemaan paha aikuisille. Hän sanoi toiselle pojalle, että halusi pois perhekodista keinolla millä hyvänsä.
He päättivät karata.

Pojat kyhäsivät suunnitelman nopeasti. Myöhään illalla Lasse lähetti toiselle pojalle oven alta viestilapun, johon hän oli kirjoittanut: ”Kuristetaa se nyt.”
Pojat olivat ottaneet imurin putken, keittiön metallisen ritilän ja television johdon.
Perhekodin yövalvoja makasi jo maassa, kun toinen poika pyysi Lassea lopettamaan. Lasse vastasi vihaisesti huutaen:
- Turpa kiinni, tämä pitää viedä loppuun!

Tuomioksi 12 vuotta vankeutta
Oulun käräjäoikeus tuomitsi Lassen 30.6.2016 kahdeksitoista vuodeksi vankeuteen nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja törkeästä ryöstöstä.

Haastattelujen lisäksi kirjoituksen lähteenä on käytetty poliisin esitutkintapöytäkirjoja sekä teoksia Suomalalaiset kansainvälisesti adoptoidut (Nuorisotutkimusseura 2016), Lapsi uusissa oloissa (Duodecim 2015) ja Adoptio - lapsen etu? (Lastensuojelun keskusliitto 2013). Lassen sukunimeä ei mainita hänen lähi-omaistensa suojelemiseksi.


Jätin pois artikkelissa olleet yleiset löpinät adoptiosta, adoptiolasten vaikeuksista ja erityistarpeista.

Tuo sana erityistarve on mukana tässäkin tapauksessa. Suomella ja suomalaisilla on jokin ihme sekä kumma että vimma saada erityistarpeita ja erityiskohtelua vaativia ihmisiä elätettäviksi. Näistä erityis -sitä ja erityis -tätä asioista tehdään sitten ongelma, joka a) vaatii rahaa b) vaatii muilta c) ei anna mitään d) tietää loputtomia vaikeuksia.

Ilmeisesti on täysin mahdotonta elää ilman joitain erityisiä ongelmia. Jos niitä ei ole, niitä pitää hankkia.
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

Vastaa Viestiin