"Minusta ei saada syyllistä tähän asiaan", vakuutti mäntyharjulaisvaikuttajan murhasta elinkautisen saanut, Pirkanmaalla nykyisin asuva Orvokki Lylys loppuun saakka
- Lylys_talo_sytyttäjä.jpg (223.46 KiB) Katsottu 1086 kertaa
Maaliskuinen maanantaiaamu Halmeniemen kylässä Mäntyharjun itäosassa 21. maaliskuuta 1983 oli kaikin puolin tavallinen alkukevään päivä. Lämpötila lievästi pakkasen puolella ja puolipilvistä. Aamun askareisiin varhain heränneet kyläläiset saattoivat aamukahvipöydässä pohtia muun muassa eduskuntavaaleja, joiden ensimmäinen äänestyspäivä oli ollut sunnuntaina ja toinen samaisena maanantaina.
Viimeistään kello 7 aikaan jutunaiheet kuitenkin muuttuivat paloautojen kiitäessä Halmenniementietä pitkin. Nopeasti kyläläisten tietoon levisi, että yksi kylän mahtimiehistä, Erkki Lylys, oli menehtynyt aamuisessa tulipalossa omakotitalossaan Sipilän tilalla.
...
Erkki Lylys oli 63-vuotias maanviljelijä, yhteiskunnallisesti aktiivinen ja omaisuuden määrällä mitattuna hyvinkin varakas mies. Lähinnä perintömetsistä koostunut omaisuus laskettiin 9 miljoonan markan arvoiseksi tuohon aikaan. Nykyrahassa määrä vastaisi noin 3,5:tä miljoonaa euroa.
Lylys toimi monissa luottamustehtävissä ja oli muun muassa Mäntyharjun kunnan tilintarkastaja. Keskustapuolueen toiminnassa hän oli niin ikään innokkaasti mukana toimien esimerkiksi puolueen Etelä-Savon piirin puheenjohtajana, puoluevaltuuskunnan jäsenenä ja puolueen tilintarkastajana.
...
Hyvin nopeasti traagisen tulipalon jälkeen viranomaisten mielenkiinnon kohde alkoi kiinnittyä tuoreeseen leskeen, ja 29. huhtikuuta 1983 hänet pidätettiin Lahden Messilässä, mihin hän tulipalon jälkeen oli muuttanut. Vangituksi Orvokki Lylys julistettiin 16. toukokuuta.
...
Poliisin tutkimuksissa todettiin uhrin olleen tiedottomassa tilassa tulipalon alkaessa. Erkki Lylyksen elimistöstä löytyi suuri määrä amobarbitaalia, joka oli peräisin Amytal-nimisestä lääkkeestä. Sen oli hankkinut Orvokki Lylys saksanpaimenkoiralleen ummetuksen hoitoon. Nykyisin Amytal kuuluu kiellettyjen huumausaineiden listalle Suomessa.
Syyttäjän mukaan Orvokki Lylys oli sytyttänyt talon palamaan peittääkseen jälkensä.
Puolustus oli tietenkin toista mieltä. Tutkimuksia asenteelliseksi moittineen asianajaja
Timo Riskalan mukaan Erkki Lylys olisi ottanut Amytal-tabletteja saadakseen unta ja tulipalo olisi ollut vahinko, joka olisi saanut alkunsa edellisiltana sytytetystä kynttilästä.
– Toinen järkyttävämpi ja vastenmielisempi ajatus on, että hän olisi tietoisesti ja tahallisesti ottanut yliannostuksen, vihjasi Riskala.
...
Jälleen lehterit notkuivat yleisöä ja parhaille paikoille pääsystä jopa kilpailtiin. Tällä kertaa syyttäjä oli tuonut paikalle 17 todistajaa ja puolustuskin kaksi. Istunnossa käytiin läpi samoja asioita kuin 11 kuukautta aiemmin. Nyt tarkemmassa syynissä olivat muun muassa Orvokki Lylyksen tekemät Amytal-tablettihankinnat. Hän oli hankkinut niitä pienissä erissä Mikkelistä ja Kouvolasta, mutta ei kertaakaan Mäntyharjun apteekista. Myös se, ettei tablettien hankitaan pyydetyt reseptit olleet mäntyharjulaiselta eläinlääkäriltä, viittasi syyttäjän mukaan siihen, että syytetty halusi salata niiden alkuperän.
...
Tällä kertaa istunto ei kestänyt kuin "vain" 14 tuntia, ennen kuin tuomari luki tuomionsa: Orvokki Lylys tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Erkki Lylyksen murhasta ja murhapoltosta.
– En olisi ikinä uskonut, että syyttömiä tuomitaan, mutta näin näköjään tehdään Mäntyharjussa, kommentoi Orvokki Lylys hiljaisella äänellä tuomion kuultuaan.
Orvokki Lylyksen puolustus ei tietenkään ollut tyytyväinen tuomioon, vaan vei sen hovioikeuteen. Marraskuussa 1984 hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion voimassa ja seuraavaksi tuomion kestävyyttä lähdettiin testaamaan korkeimpaan oikeuteen.
...
Korkein oikeus sai Orvokki Lylyksen murhasyytteen päätettäväkseen lokakuussa 1985. Jos syytteet olivat menneet käräjä- ja hovioikeudessa läpi melko helposti, niin KKO:ssa se ei niin yksinkertaista ollutkaan. Oikeus käsitteli asiaa monelta kantilta ja päätyi lopulta äänin 3–2 pitämään tuomion voimassa.
– Täyttä varmuutta syytetyn syyllisyydestä ei voida esitetyn selvityksen perusteella saada, mutta sitä tuomitseminen ei edes henkirikosta koskevassa jutussa edellytä, perusteli KKO tuomiotaan.
...
Viimeisen oljenkorren puolustukselle tarjosi Erkki Lylyksen tuntenut mies, joka joulukuussa 1986 kertoi tavanneensa uhrin talvella 1983 Mäntyharjun keskustassa. Miehen mukaan Erkki Lylys oli tiedustellut, voisiko mies hankkia hänelle pistoolin ja kertonut aikeistaan polttaa itsensä ja talonsa.
Se, miksi mies kertoi tietonsa vasta yli kolme vuotta tapahtuman jälkeen, johtui kuulemma siitä, että hän istui Riihimäen keskusvankilassa eikä seurannut tiedostusvälineitä. Hän kertoi tietonsa, koska uskoi niiden auttavan Orvokki Lylyksen avustajia ryhtymään toimiin uusien tutkimusten aikaansaamiseksi. Miehen kertomus ei kuitenkaan johtanut jatkotoimiin.
...
Lylys suoritti vankilavuosiensa aikana kaksivuotisen viljelijätutkinnon ja toimi maatalouslomittajana päästyään Toijalaan yövankilaan. Hän asuu nykyään Pirkanmaalla.
Lylyksen tapauksesta on mäntyharjulainen rikoskirjailija
Ritva Sarkola kirjoittanut kirjan
Murha Sammatissa, joka perustuu pitkälti murhaoikeudenkäynnin pöytäkirjoihin. Teos on Sarkolan esikoiskirja ja julkaistiin 1989 Tuula Sariolan nimellä.
- Lylys_kirja.jpg (113.03 KiB) Katsottu 1086 kertaa