Pudasjärven tragedia; henkirikos, tuhopoltto ja kaappaus

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
Salli-neiti
Aloitteleva Besserwisser
Viestit: 14
Liittynyt: La Heinä 05, 2014 12:32 am

Re: Pudasjärven tragedia; henkirikos, tuhopoltto ja kaappaus

Viesti Kirjoittaja Salli-neiti »

Näin tur­va­verk­ko petti

Lahja menetti miehensä ja joutui siepatuksi kaksi vuotta sitten Pudasjärvellä. Hän haluaa kertoa tarinansa, koska kokee, ettei yhteiskunnan turvaverkko suojaa uhria niin kuin pitäisi.

...

Ojaan ajosta ja siitä, kun Ruotsin poliisi ryntäsi keskellä yötä luulajalaiseen hotellihuoneeseen ja Lahja saatiin vapautettua, on kulunut kaksi vuotta ja kaksi kuukautta.

– Nyt minusta on alkanut tuntua siltä, ettei kaikki ole mennyt ihan oikein. Sanoin terapeutilleni, että haluan kertoa oman tarinani. Se on kuulemma tavallista trauman jälkeen. Että esiin nousee kapina, vihakin.

Lahjan traumaterapeutti kutsui tätä toipumisen vaihetta ”yhteiskunnalliseksi traumaksi”: kun uhri huomaa, että mitään yhteiskunnan tukiverkkoa ei ollutkaan, vaikka niin väitetään. Että hyvinvointiyhteiskunta on vain illuusio.

Tammikuu 2019. Lahja on vapautettu ja hänet on viety Ruotsissa sairaalaan tarkastettavaksi.

– Ennen kidnappausta seurueen tyttö löi minua aseen perällä päähän niin, että minulta meni taju. Lääkäri sanoi, että oli vain ihme, etten kuollut.

Lahjan omat vaatteet on otettu poliisitutkintaan, tilalle annetaan isot sairaalahousut ja paita. Lääkärintarkastuksen jälkeen alkavat kuulustelut, jotka kestävät kolme tuntia.

Suomessa Lahjan ja hänen miehensä viisi jo täysi-ikäistä lasta ovat saaneet tiedon siitä, että isä on löydetty hangesta ammuttuna ja kotitalo on palanut. Ensimmäisenä asiasta kuuli ensihoitajana työskentelevä poika, kun hän tajusi, että virkaradiossa luettu osoite oli sama kuin hänen vanhempiensa.

Äitiä ei näy, ja lapset pelkäävät, että hän on palaneessa talossa. Savusukeltajien mukaan raunioista ei löytynyt ruumiita. Lapset elävät täydessä epätietoisuudessa puoli vuorokautta, ennen kuin poliisilta tulee tieto, että heidän äitinsä on ehkä nähty tieliikennekameran kuvassa. Uutisissa kerrotaan, että äiti on aseistautuneen miehen mukana. 24 tuntia myöhemmin tulee tieto, että äiti on löytynyt Luulajasta hotellista ja viety sairaalaan. Muuta ei kerrota, vaikka lapset soittavat sairaalaan.

Kuulustelujen jälkeen Ruotsin poliisiviranomaiset lähtivät tuomaan Lahjaa rajalle. Ulkona oli 20 astetta pakkasta.

– Itkin, että minua palelee, että antakaa edes sukat jalkaan. Hoitaja juoksi sitten hakemaan ohuet sukat ja poliisi antoi kesäsandaalit. Poliisiautossa minä olin takapenkillä yksin. Poliisit, kaksi naista, istuivat etupenkillä, läpättivät omiaan omalla kielellä ja nauroivat isoon ääneen. He eivät katsoneet koko aikana, miten minulle menee.

Lahjan saapuessa Haaparanta–Tornio-rajalle vastassa olivat suomalaiset poliisit, nainen ja mies.

– Nainen tuli ja halasi minua. Se hetki oli todella tärkeä. Se on kantanut minua tänne asti. Terapeuttini puhuu lämpimästä huovasta, siitä että uhri tietää, että joku on ottanut hänestä kopin, Lahja sanoo.

– En itse muista, mutta poliisi on myöhemmin kertonut minun sanoneen, että nyt minä pääsin kotiin. Menimme poliisiautoon, ja naispoliisi tuli viereeni takapenkille. Miespoliisi kysyi, onko minulla nälkä. Ei ollut, mutta tajusin, ettei tuota ollut kukaan kysynyt. En ollut syönyt koko aikana. Hän kävi hakemassa minulle ison mättöpussin ruokaa.

Lahjan kanssa takapenkillä matkustanut naispoliisi oli ensimmäinen, joka kysyi tiesikö Lahja mitä hänen miehelleen oli tapahtunut. Lahja sanoi otaksuneensa laukausäänten perusteella, että hänen miehensä oli tapettu. Se oli myös tullut ilmi kidnappaajan puheista.

Poliisit olivat sopineet lasten kanssa, että he ovat sairaalassa äitiä vastassa. Poliisi oli myös soittanut sairaalaan ja kertonut tapauksen ennakkotiedot, jotta perhe osattaisiin ottaa vastaan ja he saisivat tarvitsemaansa apua.

– ”Minä selvisin”, olin kuulemma ensimmäisenä sanonut, kun olin kaatunut lasteni kaulaan. Jalat eivät kantaneet ollenkaan ja lapset tukivat molemmin puolin kävelyäni, jotta pääsin edes sairaalan ovista sisään. Päälläni oli edelleen suuret Ruotsista saadut sairaalahousut ja liukkaat sandaalit.

Poliisit toivat Lahjan OYSiin. Hoitaja kysyi Lahjalta, mitä hän haluaa heidän tekevän.

– Eihän shokissa oleva ihminen tiedä, mitä hänelle tulisi tehdä.

Ruotsista ei ollut annettu mukaan tietoa sairaalassa tehdyistä tutkimuksista. Lahjalla oli useita mustelmia jo pelkästään pään alueella väkivallan vuoksi. Lapsilla oli huoli, onko äiti siinä kunnossa, että hän voisi yöpyä jonkun lapsensa luona.

– Sanoivat, että voit jäädä yöksi tänne tarkkailuun, mutta kukaan lapsista ei saisi jäädä vierelle. Nukkumapaikka olisi ollut suuressa tarkkailuhuoneessa useiden muiden potilaiden kanssa verholla eroteltuna, ilman läheisiä. Meistä tuntui karulta ja täysin mahdottomalta, että jäisin kaiken jälkeen vielä yksin sairaalaan yöksi. Oli perjantai-iltapäivä, ja minä sanoin, että haluan olla perheen kanssa. Lapset ovat menettäneet juuri isänsä ja kotinsa, ja melkein äitinsä.

Lahjasta tuntuu nyt uskomattomalta, että hänet ja lapset lähetettiin sairaalasta matkaan keskenään, jokainen shokissa tapahtumista. Mitään hoidon jatkuvuutta ei suunniteltu.

– Kysyimme lähtiessämme, olisiko mitään mahdollista saada jotain unta tukevaa lääkettä, en ollut nukkunut yli puoleentoista vuorokauteen. Hoitaja antoi nukahtamislääkkeen ja sanoi, että maanantaina voi sitten tarvittaessa soittaa Peltolaan psykiatriselle, jos tuntuu että on tarvetta.

Lahja joutui viikonlopun aikana käymään sairaalassa kaksi kertaa. Lauantaiaamuna hän ei päässyt sängystä ylös. Selvisi, että esimerkiksi sydänentsyymiarvot olivat tapahtumien vuoksi korkealla. Toisen kerran hän joutui päivystykseen sunnuntai-iltana, kun pään alueen kivut pahenivat. Korvassa oli tulehdus.

– Minulla oli puoli naamaa mustana. Lauantaina kohtelu oli erittäin hyvää. Hoitaja ja lääkäri ottivat meidät hyvin vastaan, kuuntelivat, ja joku lapsista sai aina olla kanssani tukena, vierellä ja mukana tutkimuksissa. Minun ei tarvinnut jäädä yksin, ilman läheisiä. Sunnuntaina menin päivystykseen kello 22 ja pääsin lääkäriin vasta aamuviideltä.

Lahjaa harmittaa myös virhe hoitajan teksteissä.

– Perjantaina sairaalaan soitettiin ja kerrottiin, minkälaista potilasta poliisi oli tuomassa Torniosta. Kun saimme ensimmäiseltä käynniltä hoitotekstin, siinä luki: ”Potilas tuli puolison saattamana”. Se tuntui pahalta, puolisoni oli ammuttu torstaina aamuyöllä. Se sai ajattelemaan, että kuuntelivatko he meitä ollenkaan?

Seuraavalla viikolla Lahjan lapset yrittivät saada sosiaalitoimesta apua vaatehankintoihin. Lahjan rahaliikenne oli katkaistu poliisitutkinnan vuoksi. Kaikki omaisuus oli silmälaseja, lompakkoa ja vanhentunutta passia lukuun ottamatta poltettu.

– Sosiaalitoimesta kysyttiin, onko minulla vakuutusta. No on, mutta siinähän menee viikkoja, ennen kuin sieltä saa päätöksiä. Lapset perheineen jatkoivat soittelua, että eikö tällaisessa tilanteessa mistään saa apua. Suomen Punainen Risti olisi voinut vaateapua tarjota Kontin myymälästä, jos olisin itse lähtenyt niitä sieltä hakemaan. Miniä ehdotti, että voisi SPR:n työntekijän kanssa käydä hakemassa tarpeellisen. Se ei käynyt, minun olisi pitänyt itse jaksaa. Tuolloin vessassa käyntikin oli ponnistelujen takana. Välillä tarvitsin kävelymatkoihin lapsilta tukea tai otin sitä seinästä. En kyennyt tuolloin vielä tapaamaan tuntemattomia ihmisiä tai lähtemään shoppailureissulle. Olin ihmisraunio, joka tarvitsi lastensa apua kaikkeen.

– Lapset sitten toivat ja ostivat omilla rahoillaan tavaroita ja vaatteita, mitä tarvitsin ensihätään: hygieniatuotteita ja puhelimen, jotta viranomaiset ja kaikki lapset saavat minuun yhteyttä, ja tietysti niinkin arkista kuin ruoka. Viranomaiset eivät edes kysyneet, mihin pääsen asumaan, vaikka kotini oli poltettu. Asuin alkukuukaudet yhden lapseni luona.

Lahja on väliaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän käy kaiken jälkeen terapiassa. Ensimmäisen puolitoista vuotta Oulunkaaren kuntayhtymä maksoi terapian. Nyt Kela maksaa kaksi kolmasosaa, Lahja kolmasosan.

Lahjan terapiakin järjestyi lasten avulla. He joutuivat soittamaan kymmeniä puheluja ennen kuin oikea henkilö sattui olemaan luurin päässä, ja Lahja pääsi tuen piiriin.

– Mitään kriisiapua tai neuvoa emme ole yhteiskunnalta saaneet ilman, että itse sitä vaatisimme tai soittelisimme sen perään ympäriinsä. Ensihoitajat veivät lapset tapahtumapaikalta Pudasjärven terveyskeskukseen jonkinlaiseen alkukartoitukseen. Terveyskeskuksessa ei kuitenkaan ollut konkreettista kriisiapua, tuolloin ei edes vielä tiedetty kohtaloani. Siellä käytiin läpi siihenastisia tapahtumia ja niiden kauheutta. Lapset olivat saaneet todistuksen muutamaan sairaslomapäivään. Oli kehotettu syömään ja pysymään yhdessä.

Akuuttivaiheen jälkeen Pudasjärven sosiaalityöntekijä sopi kotikäynnin. Myöhemmin hän perui sen sairastumisen vuoksi. Hän aikoi laittaa toimeentulohakemuksia ja muita papereita postissa.

Lahja toteaa, että akuutissa kriisissä olevalle ihmiselle ei saa sanoa, että soita tähän numeroon, jos tulee tarvetta.

– Kukaan ei ole vieläkään jaksanut avata sitä kirjettä. Ei ihminen siinä tilassa kykene hoitamaan tuollaisia asioita, ei vieläkään. Tuntuu että avun pitäisi tuommoisen jälkeen tulla ulkopuolelta, jonkun pitäisi huolehtia, että shokissa oleva perhe syö, heillä on juttuapua. Pitäisi jollain tavalla katsoa perään.

Viranomaisten lisäksi Lahja olisi kaivannut tuekseen ystäviä, sukulaisia, kyläyhdistystä, pudasjärveläisiä.

– Sellaista yhteisöllisyyttä, inhimillistä välittämistä. Ei se ole rahasta kiinni. Naispoliisin halaus, se että hoitohenkilökunta on inhimillinen ja osoittaa välittävänsä. Se ei maksa mitään, mutta uhrille ne voivat olla niitä asioita, joiden vuoksi hän selviää. Nämä ajatukset ovat heränneet nyt myöhemmin, silloin me yritimme vain päästä pahimman yli. Lapset olivat itsekin shokkitilassa, ja yrittivät siinä samalla auttaa minua. Olin kuin pieni lapsi, minulle kannettiin ruokaa, lapset tai miniä maanittelivat, että ota vielä lusikallinen, niin sitten ei tarvitse syödä kuin yksi banaani illalla.

Lahjan miniä oli perheessä toimintakykyisin. Kun sosiaalitoimesta ei saatu apua, miniä soitteli kolmannen sektorin toimijoille. Reilu viikko tapahtumien jälkeen Pudasjärven SPR:stä tuli lahjakortti ja Pudasjärven diakoniatyöstä soitettiin Lahjalle.

– Sanoin, että minulla on jo housut ja paita. Lisäsin, etten myöskään kuulu kirkkoon eli teidän apunne ei varmaan kuulu minulle. Diakoni sanoi, että apua annetaan kaikille, ja että minä tarvitsen vielä paljon muutakin kuin vaatteet päälle.

Lahja harmittelee, etteivät edes ne, joita hän piti ystävinä, ole ottaneet yhteyttä.

– Minä ja lapset olemme selvinneet tästä näinkin hyvin siksi, että meillä on tiiviit välit. En tiedä, missä olisin ilman lapsiani, he minua pitävät vieläkin pinnalla. Puhumme asioista paljon, ja joskus hurtti huumori on se, mikä auttaa. Kerran poikani kysyi, että pärjäänkö minä. Vastasin, että kyllä minä pärjään, jos ei kukaan tule ja ammu. Mutta aina ei huumorikaan auta. Joinakin päivinä vain itketään sängyn pohjalla.

Lahja voi vihdoinkin aloittaa toden teolla toipumiseen tähtäävän prosessin ja asioiden käsittelyn terapiassa. Terapian etenemistä on hidastanut se, että oikeusprosessi on ollut kesken.

– Vuonna 2019 oli ensimmäinen oikeudenkäynti, ja sitten rosvot valittivat, ja asia oli hovissa tammikuussa 2021. Minusta on tuntunut kuin minä olisin syyllinen. Kolmikon yksi tekijä, nuori nainen, ei halunnut tulla istuntoon kuultavaksi. Minulle tuli lappu, jossa uhattiin 500 euron sakolla, jos en mene. Ja sakon maksullakaan en olisi oikeudenkäynnissä läsnäololta välttynyt. Onko tuo oikein, että rosvo voi kieltäytyä, mutta uhri ei?

Lahja sai olla oikeudenkäynnissä sermin takana, niin ettei hänen täytynyt nähdä painajaisen aiheuttajia.

– Siellä ne huutelivat, että ämmä puhuu omiaan, keksii omasta päästään. Heidän asianajajansa vääntelivät asioita ja esittivät outoja ja loukkaavia kysymyksiä. Ja minun piti puolustaa itseäni, aina uudelleen. Ja se odottaminen, olla löyhässä hirressä. Olen pettynyt oikeuslaitokseen, puskee vihaa. Koskaan ei tiennyt, milloin haavat taas revitään auki. Uhrin asemaa parantaisi se, että annettaisiin tarkat päivämäärät. Ja se, että kun on jo kerran käräjäoikeudessa asiat kertonut, istunto on nauhoitettu ja kuulustelupöytäkirjat on nähtävillä… miksi uhri pakotetaan roistojen valitusten vuoksi vielä uudelleen kertomaan samat asiat hovioikeuteen, kun tapahtumistakin oli jo kaksi vuotta?

Tammikuussa 2021 hovioikeus antoi tuomionsa: käräjäoikeuden päätös pysyi. 36-vuotias päätekijä sai 13 vuotta vankeutta. 47-vuotias mies sai 4,5 vuoden vankeusrangaistuksen ja 23-vuotias nainen 2,5 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen. Kaikilla oli myös aiempia merkintöjä rikosrekisterissä. Siitä huolimatta päätekijä on ainoa, joka joutuu istumaan koko rangaistuksen.

Lahja hiljenee.

– Meille tämä jää elinkautiseksi. Oikeuden määräämät korvauksetkin pitäisi itse yrittää hakea rikollisilta, mikä on varmasti täysin turhaa.

Lahja ja hänen miehensä päätyivät rikoksen uhreiksi sattumalta. Vain siksi, että päihtynyt kolmikko sattui ajamaan ojaan heidän kotinsa lähellä.

– Meillä oli suunnitelmia. Yhden pojista piti tulla asumaan siihen lähelle, tontilta oli jo puut kaadettu taloa varten. Mieheni odotti jo innolla kesällä syntyvää kolmatta lastenlastaan. Monta unelmaa ja haavetta meni murskaksi. Mieheni oli ukkina niin ihana. Aina touhusi lasten kanssa. Hän oli sirkustaiteilija ja perusti Pudasjärvelle lapsille ja nuorille sirkuskoulun. Jonakin päivänä lapsenlapsille pitää varmaan kertoa, mitä ukille tapahtui, mutta ei vielä.

Lahja kertoo tuntevansa itsensä usein ulkopuoliseksi. Ympärillä ihmisten elämä jatkuu, häneltä vietiin kaikki paitsi lapset, silmänräpäyksessä. Hän tuntee olleensa elämässä sinisilmäinen, pettyneensä siihen, että viattomille ihmisille tapahtuu tällaista. Luottamus ihmisiä ja yhteiskuntaa kohtaan on mennyt.

– En enää kuulu tähän elämään samalla tavalla kuin ennen, olen vain sivustakatsoja.

Lahja laskee, että nyt on alkamassa kolmas kevät. Terapeutti on kehunut toipumisprosessin sujuneen hyvin. Lahja on huomannut, että hän on alkanut kiinnittää huomiota pieniin asioihin: sään muutoksiin, lumen sulamiseen. Aiemmin kaikki on ollut harmaata.

– Ei sitä aina itse huomaa, että edistymistä olisi tapahtunut. Minulla on kroonisia kipuja. Keho muistaa, että niskaan on painettu hirvikiväärin piippu. Kuulemma jo muutaman minuutin kestävä kuolemanpelko aiheuttaa muutoksia aivoissa. Minulla se kesti yli 24 tuntia. Me olemme tässä vielä aivan keskeneräisiä, eikä kukaan voi luvata, tuleeko meistä enää ikinä valmista.

https://www.kaleva.fi/pudasjarvella-mie ... tu/3484135

Päälykäinen
Harjunpää
Viestit: 302
Liittynyt: Ke Tammi 16, 2019 3:54 pm

Re: Pudasjärven tragedia; henkirikos, tuhopoltto ja kaappaus

Viesti Kirjoittaja Päälykäinen »

Hieno esille tulo asian suhteen uhrin leskeltä.
Kiteyttää aika hyvin sitä tosiasiaa että Suomi on oikeusvaltio rikoksen tekijöille, harvemmin niiden uhreille.

roiske
Armas Tammelin
Viestit: 80
Liittynyt: To Kesä 10, 2021 9:17 am

Re: Pudasjärven tragedia; henkirikos, tuhopoltto ja kaappaus

Viesti Kirjoittaja roiske »

www.cmore.fi

Rikospaikka: True Crime Suomi

3. Tappo ja kidnappaus Pudasjärvellä 2019.

Katsokaa siitä kuinka reilusti on uhri lahdattu, tyyliin sika, TÄYSIN sivullinen, vaimo kaapattu ja talo poltettu.

Tämä kaikki sen vuoksi kun auto ei pysy hallinnassa mönkijärosvoilla.

Aikoinaan ei pysynyt 323 Mazdakaan hallinnassa kun olisi pitänyt vankikuljetus pysäyttää, silloinkin matka päätyi lumihankeen. Tuolloin ei ollut naista ratissa josta syyttää kaikkea.


Valjakkala ampui kolme jotta sai polkupyörän käyttöönsä.

Tässä kolme henkilöä tappoi yhden, poltti talon, kidnappasi naisen.

Random
Poliisikoira Rex
Viestit: 268
Liittynyt: Ma Marras 06, 2023 3:11 pm

Re: Pudasjärven tragedia; henkirikos, tuhopoltto ja kaappaus

Viesti Kirjoittaja Random »

Yks ihmisperse on päässy pois.
Laittakaa mummoloiden ovet lukkoon oulun alueella +500km,tämä saattaa tunkeutua vaikka mummujen koteihin ryöstämään.Kohdistavat rikokset aina heikompiin,ja mieluiten vanhuksiin(+60v)
Onneksi nämä hampit tunnistaa jo kaukaa linnatyylin tukasta.Niinkö ruohonleikkurilla kynitty miten sattuu.
Jouko Broström
https://www.facebook.com/friends/sugges ... 4087928642

Sienisalaatti
Javier Pena
Viestit: 1870
Liittynyt: Ma Huhti 12, 2021 5:34 pm

Re: Pudasjärven tragedia; henkirikos, tuhopoltto ja kaappaus

Viesti Kirjoittaja Sienisalaatti »

Random kirjoitti:
To Joulu 21, 2023 11:56 am
Yks ihmisperse on päässy pois.
Laittakaa mummoloiden ovet lukkoon oulun alueella +500km,tämä saattaa tunkeutua vaikka mummujen koteihin ryöstämään.Kohdistavat rikokset aina heikompiin,ja mieluiten vanhuksiin(+60v)
Onneksi nämä hampit tunnistaa jo kaukaa linnatyylin tukasta.Niinkö ruohonleikkurilla kynitty miten sattuu.
Jouko Broström
https://www.facebook.com/friends/sugges ... 4087928642
Sattuisikin väärän talon pihaan kerrankin tällainen elukka, ja vaikka kavereineen. Aina yhtä hienoa nähdä, kun hymy hyytyy, ja ilme muuttuu aivan joksikin muuksi.
Oikeudesta viis, kunhan laki säilyy! Eikä mitään henkilökohtaista ketään kohtaan, asiat vain asioina täällä.

JohanPomppas
Andy Sipowich NYPD
Viestit: 1374
Liittynyt: Su Loka 20, 2019 12:44 am

Re: Pudasjärven tragedia; henkirikos, tuhopoltto ja kaappaus

Viesti Kirjoittaja JohanPomppas »

Sehän tässä tapauksessa surullisinta on, että jos tää paskasakki olisi mennyt uhriensa ovelle koputtamaan ja pyytäneet apua autonsa hinaamiseen takaisin tielle, he olisivat tod.näk. saaneet hinausapua ja päässeet jatkamaan matkaansa. Uhreista toinen olisi hengissä, uhrien talo pystyssä, tuo koko perhe säästynyt menetyksiltä, surulta, traumoilta jne... Ihmiset kuitenkin on keskimäärin avuliasta porukkaa ja auttaa, jos joku onnistuu taiteilemaan koslansa penkkaan... Mutta ei... Apua ei tule edes mieleen tämmösillä pyytää, vaan se ensimmäinen ajatus on varastaa jotain, ja sit kun talon väki huomaa, niin käydään väkivaltaiseksi... Mutta kaitpa nämä tämmöset ei osaa ajatella ja edes kuvitella, että joku auttaisi ihan ilman mitään vastinetta, koska itse tuskin auttaisivat ketään missään tilanteessa ja ikinä. Aina vaan ensimmäisenä hyötymässä muista.

Ghost hunting
Horatio Caine
Viestit: 6414
Liittynyt: Ke Elo 16, 2017 3:16 pm
Paikkakunta: aarniometsä

Re: Pudasjärven tragedia; henkirikos, tuhopoltto ja kaappaus

Viesti Kirjoittaja Ghost hunting »

Jos unohdetaan sepustus kostoreissusta, mikä lähinnä onkin tarunhohtoista tarinaa ja oletetaan että uhrit eivät olleetkaan niin sattumalta valittu, vaan oli tiluksia ennalta tutkittu, niin tilannehan olisi aivan toinen ja kaikilla olisi elinkautinen.
Toisaalta pöpilään tälläset kuuluis ja koko iäksi pakkohoitoa.

Vastaa Viestiin