Samaisesta Alibista:
Nainen tunnusti teon. Hän kertoi, että oli laittanut pinnasängyssä olleen lapsensa päähän muovipussin ja sen jälkeen toisen kätensä lapsen suun päälle ja toisella kädellä pitänyt kiinni pojan nenästä.
En olisi halunnut tulla Suomeen, enkä elää isäni valitseman miehen kanssa. Aviomieskään ei olisi halunnut lasta, vaan painosti minua aborttiin. Mutta sukulaiset olisivat tappaneet minut jos olisin abortin tehnyt, hän kertoi oloistaan käräjäoikeudessa.
Tähän oliko lapsi toivottu vai ei on kuitenkin Alibissa (ja muuallakin/täälläkin) ollut selitys, notta...
Aviomies kehui vaimoaan hyväksi äidiksi. Lapsi oli ollut toivottu. "Kuin lahja vaimolle", mies kuvaili.
Aviomies selittää asiaa itselleen ja suvulleen parhain päin. Ehkä hän jopa ymmärtää että näin on, vaan ei ymmärrä, että naisen isän valinta ei ole yhtä kuin naisen oma valinta.
Onko aviomies asunut Suomessa jo ennen vaimoaan ja saapunut esimerkiksi turvapaikanhakijana. Saatuaan turvapaikan on mies kokenut olevansa suomalainen ja mennyt Irakiin (vaikka oli henkensä edestä sieltä paennut), jossa naisen isä on valinnut tyttärensä tälle miehelle vaimoksi. Mies lienee samasta kylästä ja ehkä serkku tms. Tytär ei ole halunnut mennä naimisiin - etenkään tämän miehen kanssa, mutta koska suku, kunnia ja kulttuuri, niin ei auta muu kuin järjestää häät.
Sitten on palattu/muutettu Suomeen. Mies on ryhtynyt vaimoonsa ja saattanut tämän siunattuun tilaan. Nainen, sittemmin äiti, on kokenut tilanteensa ja äitiytensä ahdistavaksi. Ahdistusta on lisännyt pakollinen muutto Suomeen (verot, bensan hinta, outo kieli, oudot tavat, ei kavereita jne) ja tilanteeseen hän ei katsonut muuta ulospääsyä kuin surmata lapsensa.
Nainen kertoo, että sukulaiset olisivat tappaneet hänet jos abortti olisi tehty. Se saattaa olla totta, mutta onko niin, että nämä sukulaiset elävät Suomessa, Ruotsissa tai muualla Euroopassa - osa tietysti Irakissa - ja olisivat toteuttaneet mahdollisen uhkauksen? Outoa jos olisivat, sillä eivätkös hekin (Euroopassa asuvat) ole paenneet väkivaltaa - siis omien sanojensa mukaan - ja eiväthän sellaiset voi syyllistyä väkivaltaan. Oletetaan kuitenkin, että Eurooppaan saavuttuaan he ovat oitis hylänneet patriarkaalaiset perinteensä ja ryhtyneet elämään länsimaalaisittain, joka myös ns. ihmisiksi elämisenä ymmärretään meidän katsantosuunnasta tähyiltynä.
- Mutta olisivatko he _kuitenkin_ katsoneet suvun kunnian menetetyksi (mitä kunniaa on sellaisella suvulla, joka luikkii vääräuskoisten maahan loisimaan?) ja ryhtyneet naisen surmaamiseen tähtääviin toimiin?
Olisiko tässä ollut aineksia kunniamurhaan? Vai onko yhä/vieläkin?
- Onko Supo jo näiden ihmisten perässä, vai meneekö heidän aikansa (sisäministerin määräyksestä) Suomen molempien natsien kyttäämisiin ja valtakunnansyyttäjän mielihalujen sekä oikkujen toteuttamisiin.