murha.infon tiimi kirjoitti: ↑Ke Kesä 28, 2023 1:38 pm
Syyskuun 2022 päivityksen jälkeen lisätty yhdeksän tapausta. Tuoreimpana Kehä 3:lla Espoossa 2020 kännissä ajettu kuolonkolari, joka olikin hovioikeuden mukaan tappo. Samoin lisätty mm. vähälle huomiolle aikoinaan jäänyt somalinuorukaisen tekemä tappo Espoon Kivenlahdessa 1999.
Käykää katsomassa ja pysykää kartalla!
t: tiimiläiset
Kymmenen vuotta vanha gradu lähellä tiimiläisten aihetta.
https://core.ac.uk/download/pdf/250133106.pdf
TAMPEREEN YLIOPISTO
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
HEINONEN, VILLE: Mustaa keltaisella. Ulkomaalaiset surmaajat iltapäivälehtien etusivujen
julkisuudessa ja henkirikostilastoissa 1994–2010.
Pro gradu -tutkielma, 95 sivua, 6 liitesivua.
Tiedotusoppi
Lokakuu 2013
________________________________________________________________________________
Tämä pro gradu -työ käsittelee ulkomaalaisten surmaajien esittämistä iltapäivälehtien etusivujen
henkirikosuutisoinnissa. Tutkimus jakautuu kahteen tasoon, makro- ja mikrotasoon.
Makrotasolla se pyrkii selvittämään, miten henkirikoksen tekijän ulkomaalaisuudella on ollut
vaikutusta uutisoinnin määrään sellaisissa uutisissa, joihin viitataan Ilta-Sanomien ja Iltalehden
numeroiden etusivuilla vuosina 1994, 1996, 1999, 2003, 2006 ja 2010. Tarkoitusta varten laaditaan
henkirikosjulkisuustilasto, josta selviää, kuinka moni surmaaja on uutisten maailmassa ollut
ulkomaalainen ja kuinka moni suomalainen kunakin vuonna. Vertaamalla tätä suhdelukua todellista
henkirikostasoa kuvaavien tilastojen vastaavaan voidaan todeta, onko ulkomaalaisia ja suomalaisia
henkirikoksen tekijöitä koskevan etusivu-uutisoinnin määrä ollut suhteellisesti tasa-arvoista
tutkittuna ajanjaksona.
Mikrotason tutkimuksessa tarkastellaan, miten ja kuinka usein tekijän ulkomaalaisuuteen on viitattu
etusivujen henkirikosuutisoinnissa ja onko viittaamisen tavoissa ollut muutosta tutkittuna
ajanjaksona.
Henkirikosjulkisuustarkasteluun sisältyy 458 uutispakettia, joista kahdessa oli epäiltynä tai tekijänä
sekä suomalaiseksi että ulkomaalaiseksi luokiteltu henkilö. Suomalaisesta surmaajasta kertovia
uutispaketteja oli 416, ulkomaalaisesta surmaajasta kertovia 40. Menetelmänä käytetään määrällistä
sisällönanalyysia, koska se on paras tapa hahmottaa suuria aineistokokonaisuuksia.
Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että vuosina 2006 ja 2010 ulkomaalaisten tekemien
henkirikosten saama julkisuus juttujen kokonaismäärässä mitattuna kasvoi aiempiin vuosiin
verrattuna huomattavasti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, vaikka samojen vuosien
henkirikostodellisuutta kuvaavissa tilastoissa ei ollut havaittavissa samanlaista trendiä.