Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
Dope Boy
Axel Foley
Viestit: 2021
Liittynyt: To Marras 17, 2016 10:52 pm

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja Dope Boy »

kaveri istui pyhäselän lääninvankilassa samaan aikaan tämän oton kanssa, sanoi otosta että todella outo ja hitailla käyvä mutta muuten ei osannut tarkentaa että miten.
"If you aim for a king, you better not miss"

TooToo
Sofia Karppi
Viestit: 441
Liittynyt: Ti Tammi 08, 2008 1:28 am
Paikkakunta: Stadi

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja TooToo »

21 vuotta tuli eilen täyteen tästäkin ja oli kuulemma haudalla lukuisia kynttilöitä, kuten aina. Mutta missä on paskahousu Otto?

Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 17032
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Rikosylikomisario Ari Soronen avasi Eveliina Lappalaisen surman tutkinnan – Nuoren tytön kuolema pyörii yhä kokeneenkin poliisin mielessä: "Sitä miettii, kuinka pienen asian vuoksi ihminen voi menettää henkensä"

14-vuotias Eveliina Lappalainen surmattiin marraskuussa 2000. Tytön surmasi häntä vuotta vanhempi poika.

Rikosylikomisario Ari Sorosen mieleen yhä toisinaan nousee 14-vuotiaan imatralaisen Eveliina Lappalaisen surma. Keskusrikospoliisin (krp) Oulun yksikön päällikkönä työskentelevä Soronen oli 20 vuotta sitten merkittävässä roolissa henkirikostapauksen ratkaisemisessa.
– Kieltämättä tapaus aina silloin tällöin tulee mieleen. Sitä miettii, että kuinka pienen asian vuoksi ihminen voi menettää henkensä, kun on väärään aikaan väärässä paikassa. Se ihmetyttää ja kieltämättä tuntuu välissä pahaltakin, Soronen sanoo.

Tytön surmasi häntä vuotta vanhempi, 15-vuotias poika, kun nuoret kohtasivat illan harrastusten jälkeen kotimatkalla.

Tapaus järkytti paitsi eteläkarjalaisia myös laajasti ympäri maata. Ihmisten pelkoja ja järkytystä ei helpottanut se, että rikoksen selvittämisessä kului yli vuosi.

Soronen avaa kahdenkymmenen vuoden jälkeen, miten imatralaistytön surma ratkaistiin ja miten nuorten välisiä väkivallantekoja pitäisi kokeneen poliisin mielestä estää.

Sitä miettii, että kuinka pienen asian vuoksi ihminen voi menettää henkensä, kun on väärään aikaan väärässä paikassa. Se ihmetyttää ja kieltämättä tuntuu välissä pahaltakin.

Näin tapahtumat etenivät
Tiistaina 14. marraskuuta vuonna 2000, noin seitsemältä illalla, 14-vuotias Eveliina Lappalainen lähti tanssitunniltaan polkupyörällä kotia kohti.

Oli tuulinen ja sateinen ilta, ja tyttö nähtiin ajamassa pyörällään Imatrankosken kirkon suuntaan vielä kello seitsemän jälkeen.

Tyttö oli liikkeellä yksin, ja perhe odotti häntä kotiin. Tyttö ei kuitenkaan koskaan palannut tanssitunniltaan.

Seuraavana aamuna Imatrankosken urheilukentän luota, Sulkukujan viereisestä pyörätien ojasta, löytyi tytön ruumis.

Poliisi aloitti paikalla teknisen tutkinnan. Tutkimuksia vaikeuttivat myrsky ja sade, jotka olivat huuhtoneet rikospaikan jälkiä pois. Poliisille oli kuitenkin jo tutkimusten alussa selvää, että kyseessä oli henkirikos.

Oikeuslääketieteelliset tutkimukset paljastivat, että tytön kuolinsyy oli veden ja mudan hengittämisestä aiheutunut tukehtuminen, ja kuolinhetkeksi määriteltiin noin kello 19.30 tiistai-iltana.

Kysymys kuului: mitä tapahtui tuossa puolessa tunnissa tanssitunnin päättymisen jälkeen, mikä johti tytön kuolemaan?

Keskusrikospoliisi otti tutkinnasta vastuun
Surma pysyi selvittämättömänä lähes 14 kuukautta. Ensimmäisten kuukausien ajan tutkinnasta vastasi Imatran paikallispoliisi.

Helmikuussa 2001 tutkintavastuu siirrettiin Keskusrikospoliisille, jonka lisäksi tutkintaa jatkoi yhä kaksi Imatran poliisilaitoksen tutkijaa.

Krp:ssä tutkinnan johdosta otti ensin vastuun rikosylikomisario Harri Rahikka, mutta marraskuussa 2001 tutkinnanjohtajaksi vaihtui Ari Soronen. Tutkinnanjohtajan vaihdos soviteltiin Sorosen mukaan tarkoituksella surman vuosipäivään.
– Tutkinnan perustyö oli tehty erittäin hyvin. Asiassa oli tehty jo satoja kuulusteluja, epäiltyjä oli kuultu kymmenittäin ja dna-näytteitä otettu. Tutkintaa oli tehty vuosi tehokkaasti, Soronen sanoo.

Uusi tutkinnanjohtaja aloitti työnsä tutustumalla rikospaikkaan, jututtamalla vanhoja tutkijoita ja käymällä läpi sekä kovia että tarkistamattomia vihjeitä. Hän työskenteli aina viikon kerrallaan Imatralla ja viikon Vantaalla, krp:n päätoimipaikassa.
– Tehtiin sellainen poikkeuksellinen juttu, että Vantaalle rakennettiin samanlainen työhuone kuin minulla oli Imatralla. Kummassakin oli isoja
valokuvia tapahtumapaikalta, fläppitauluja, suunnitelmia, teknisen tutkinnan tuloksia ja niin edelleen.

Monia epäiltyjä
Poliisi oli tehnyt surmatutkinnan pohjatöissä parhaansa, mutta tutkinta alkoi jo alun perin vaikeista lähtökohdista: teolla ei ollut silminnäkijöitä, varsinaista epäiltyä tai motiivia.
– Yleisesti ottaen vaikeimpia ovat selvittää sellaiset tapaukset, joissa sattuma esittää merkittävää roolia, eli uhria ja epäiltyä ei varsinaisesti yhdistä mikään.

Myöskään siinä vaiheessa, kun Soronen otti vastuun tutkinnasta, ei pääepäiltyä ollut. Tuolloin poliisin yksi tärkeimpiä tutkintalinjoja oli aktiivinen tiedottaminen ja siten vihjeiden saaminen.

Matkan varrella oli monenlaisia epäilyjä ja epäiltyjä.
– Esille nousivat komennusmiehet, joita Imatralla oli surman aikaan paljon. Paikkakunnalta oli myös muuttanut pois paljon henkilöitä surman jälkeen. Sitten oli yksi henkilö, jota etsittiin kovasti: tällainen mies, jolla oli erikoinen kävelytyyli. Hän kyttäili ja käveli kohti naisia, ja tästä henkilöistä tuli paljon vihjeitä.

Etelä-Saimaa uutisoi tapauksen selvittämisestä vuonna 2002. ETELÄ-SAIMAAN ARKISTO, PÄIVI VIRTA-SALO
Etelä-Saimaa uutisoi tapauksen selvittämisestä vuonna 2002. ETELÄ-SAIMAAN ARKISTO, PÄIVI VIRTA-SALO
Martikaisen_tekosia.jpg (116.08 KiB) Katsottu 12065 kertaa
Profilointia, yleisövihjeitä ja tolppatietoja
Yhtenä menetelmänä poliisi hyödynsi profilointia. Sen tavoitteena oli tehdä arvioita tekijästä sekä hänen toimintatavastaan ja motiiveistaan rikospaikan ja surman tekotavan perusteella.
– Minulla oli kaksi ammattiprofiloijaa, joiden päätelmistä moni osui kohdalleen. Ensinnäkin se, että tekijä on miespuolinen ja uhrin kanssa samanikäinen.

Profilointimenetelmän lisäksi poliisi jatkoi dna-näytteiden ottamista, ja Soronen haki myös niin sanottuja tolppatietoja tutkinnan avuksi Helsingin käräjäoikeudesta.

Televalvonnan tolppatiedoista selviää, mitkä puhelimet ovat paikantuneet rikospaikan läheisyyteen tapahtumahetkellä.
– Minulla oli ennakkotietona, että Helsingin käräjäoikeudesta oli parissa henkirikostapauksessa saatu tolppatiedot. Hain kolmantena tutkinnanjohtajana tolppatietoja, ja ne saatiin.

Myös yleisövihjeitä tuli nuoren tytön surmaan liittyen paljon. Sorosen mukaan nämä olivat poliisille kullanarvoisia.
– Toki vihjeiden suuri määrä teettää kovasti töitä. Pimeän henkirikoksen tutkinnasta 99 prosenttia on turhaa, mutta se turhakin työ täytyy tehdä, jotta jyvä löytyy. On tärkeää, että yleisö ei aliarvioi vihjeitään. Poliisi pystyy kyllä itse priorisoimaan tiedot.

Soronen muistuttaa, että kun yleisövihjeistä kirjoitetaan mediassa, myös tekijään kohdistuu painetta tunnustaa tekonsa.

Poliisi otti tutkimuksissa yhteensä 268 dna-näytettä. Suurin osa näytteen antaneista oli epäilyn asemassa puhutettuja tai kuulusteltuja, kun osa taas oli vapaaehtoisia näytteenantajia.

Poliisilla oli tieto, että tekijä oli todennäköisesti saanut vamman uhrin raapaisusta. Eveliina Lappalaisen kynnen alta oli löytynyt tekijän ihoa, mistä tekijän dna:n pystyi selvittämään.
– Näytteitä otettiin myös poissulkevassa mielessä. Henkirikostapauksissa näytteitä otetaan matalalla kynnyksellä. Historiassahan on esimerkkejä, että kaikilta kylän miehiltä on otettu dna-näytteet, ja tekijä on löytynyt suuresta massasta.

Pojan tunnustus
Vasta vuoden ja kahden kuukauden kuluttua surmasta selvisi, että tekijä oli uhria vuotta vanhempi poika. Tekijä tunnusti teon vanhemmilleen autossa, kun oli matkalla toiseen poliisikuulusteluun. Myös poliisi sai pojalta tunnustuksen heti asemalla.

Poikaa oli kuulusteltu jo aiemmin puhelimen välityksellä todistajan roolissa. Hänet kutsuttiin uuteen kuulusteluun, sillä poliisilla oli käsitys, että poika oli liikkunut tapahtumapaikan lähistöllä tytön arvioidun kuolinajan aikaan.
– Päätimme, että kutsutaan tämä poika ja muut sen ajallisen ympyrän sisälle sopivat ihmiset uudelleen kuulusteluun ja otetaan dna, jos ei sitä ole, Soronen kertoo.

Pojan oma tunnustus vauhditti tapauksen ratkaisemista yhdellä päivällä. Kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa dna-tulos olisi varmistanut pojan syyllisyyden.

Sorosen mukaan pojan tunnustus oli merkittävä siksi, että tekijältä saatiin hänen kertomanaan yksityiskohtaista tietoa tapahtumien kulusta.
– Siitähän ei voi kukaan muu tietää kuin tekijä itse, mitä siellä on tapahtunut. Toki rikospaikalta ja uhrin vammoista on pystytty päättelemään asioita.

15-vuotiaan pojan salibandyharjoitukset olivat loppuneet samaan aikaan kuin tytön tanssitunti. Myös poika pyöräili kohti kotiaan, ja nuoret kohtasivat matkalla.

Poika tarttui tytöstä ja löi tätä useita kertoja. Poika raahasi tytön mutaiseen ojaan, jossa kuristi tyttöä ja seisoi tämän päällä, kunnes uhri ei enää liikkunut.

Poliisille poika kertoi tuntevansa tytön vain ulkonäöltä. Selkeää motiivia ei koskaan löytynyt. Poika kertoi kuulusteluissa, että häntä oli suututtanut valmentajan käytös harjoituksissa ja sateinen ilma.

Murhasyyte hylättiin
Media seurasi henkirikoksen ratkaisemista tiiviisti yli vuoden. Soronen myöntää, että tutkinnanjohtajalle tilanne oli paineinen.
– Pimeän henkirikoksen selvittämisessä on aina paineita, ja niin pitää ollakin. Nuoren henkilön oli tappanut joku, joka kulki vapaana keskuudessamme. Tutkinnanjohtaja joutuu viran puolesta olemaan julkisuudessa, meni hyvin taikka huonosti. Mutta se kuuluu työnkuvaan, ja se on vain kestettävä.

Nuoren tytön surmasta seurasi pitkä oikeudenkäyntien sarja, jota käytiin kaikissa oikeusasteissa. Murhasyyte kuitenkin lopulta hylättiin. Korkein oikeus tuomitsi tekijän seitsemän vuoden vankeuteen taposta nuorena henkilönä, kun taas hovioikeus olisi hyväksynyt murhasyytteen. Nuori mies istui tuomiosta ensikertalaisena alle neljä vuotta.
...
Enemmän täällä: esaimaa.fi
7.11.2021 16:00
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

peikkonen
Harjunpää
Viestit: 308
Liittynyt: To Kesä 30, 2016 12:51 am

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja peikkonen »

Kellään uutta tietoa Otosta? olis asiaa

omitti
Susikoski
Viestit: 47
Liittynyt: Su Huhti 06, 2014 4:51 pm

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja omitti »

peikkonen kirjoitti:
Pe Huhti 15, 2022 1:53 am
Kellään uutta tietoa Otosta? olis asiaa
Ei minulla ainakaan. Mitä asiaa?

tokkaukko
Christopher Lorenzo
Viestit: 1694
Liittynyt: Su Syys 15, 2019 1:12 pm

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja tokkaukko »

Dope Boy kirjoitti:
Su Elo 29, 2021 7:53 am
kaveri istui pyhäselän lääninvankilassa samaan aikaan tämän oton kanssa, sanoi otosta että todella outo ja hitailla käyvä mutta muuten ei osannut tarkentaa että miten.
Tais kaverisiki olla vähän hidas..?
Jos peli on epäreilu,älä pelaa.

omitti
Susikoski
Viestit: 47
Liittynyt: Su Huhti 06, 2014 4:51 pm

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja omitti »

omitti kirjoitti:
Ma Syys 07, 2020 11:47 am
Aizerbaidzan kirjoitti:
Ti Tammi 06, 2009 9:36 pm
Laitetaan tämä talteen.
Journalisti kirjoitti:http://www.journalistilehti.fi/tuotteet.html?id=33/111

Uhrin omainen taistelee yksin
Murhatun sukulaiset ovat medialle vain tietolähteitä, sanoo Ari Lappalainen


Jutun tutkinta sai yllättävän käänteen, kun liikkeelle lähti huhuja, joiden mukaan surmaaja olisi Ari Lappalainen. Eveliinan katoamisen aikaan isä oli Helsingissä. Kun hän tyttären katoamisesta kuultuaan palasi kiireesti Imatralle, poliisi ja rajavartiolaitos olivat aloittaneet etsinnän.

Kuolinajan ensimmäinen määrittely meni sään takia pahasti pieleen. Se alkoi ruokkia huhuja Ari Lappalaisen syyllisyydestä.

”Poliisit aloittivat tutkinnan. He kävivät läpi kaikki varastomme. Autoni tutkittiin. Valkohaalariset miehet ottivat kuitunäytteitä. Jouduin menemään poliisilaitokselle niissä vaatteissa, jotka minulla oli surmayönä päälläni. Kuvia otettiin monessa eri asennossa. En osannut ajatella siitä silloin sen kummempaa. Valtava huhumylly siitä kuitenkin lähti liikkeelle.”

Ari ja Eeva Lappalaisen tytär Eveliina surmattiin syksyllä 2000 Imatralla. Lappalaiset toimivat nyt aktiivisesti HUOMA-yhdistyksessä.”Se on tarpeellinen yhdistys, mutta emme toivo sille lisää jäseniä”, Ari Lappalainen sanoo.
Itsekin muistan, että isä oli ollut surman aikaan ihan muualla. Muistan haastattelun joko Iltalehdestä tai Ilta-Sanomista, jossa sanottiin, että lähti ajamaan kotiin tiedon saatuaan tai jotenkin noin. En kuitenkaan muistanut, missä hän oli silloin ollut. Nyt luin Seuran haastattelun vuodelta 2014, jossa sanottiin, että lähti ajamaan Lahdesta yhdeksän aikoihin ja oli työmatkalla. Eli ilmeisesti oli ollut ensin Helsingissä ja mennyt sieltä Lahteen.
Nyt luin Iltalehden näköislehdestä, että isä oli lähtenyt edellisenä päivänä työmatkalle ja tämä oli viimeinen kerta, kun hän näki Eveliinan elossa. Seuraavana aamuna hän oli soittanut lahtelaisesta hotellista Eveliinalle, mutta Eveliina ei ollut ehtinyt jutella, koska oli kiire kouluun. Äiti oli soittanut isälle illalla puoli kymmenen aikaan ja tällöin isä oli Helsingissä. Katoamisilmoitus tehtiin puoli yhdentoista jälkeen ja tunnin kuluttua isä oli matkalla Imatralle.

omitti
Susikoski
Viestit: 47
Liittynyt: Su Huhti 06, 2014 4:51 pm

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja omitti »

omitti kirjoitti:
Ti Loka 08, 2019 12:13 am
19736 kirjoitti:
Ke Joulu 03, 2008 7:32 pm
Eveliinasta on julkisuudessa ja huhupuheissa jäännyt kuva ylimielisestä blondista. Voihan asia näinkin olla. Helpolla vain on niin suomalaisessa koulu ja -työmaailmassa että menestystä ei parane näyttää.
Eveliina oli hyvä koulussa, kaunis jos ei välttämättä missi. Jos tällainen ihminen on luonteeltaan hiukan omanarvontuntuinen äkkiä se tulkitaan negatiiviseksi.
Aika kovan hinnan joutu siitä maksamaan jos jotakuta oli haukkunut tai jotain vastaavaa tehnyt. Kyllä sitä herjaa heitetään puolin ja toisin eikä kaveria olla vielä tappamassa. Tietysti nämä ovat olettamuksia.
Jos joku todella tietäisi kertoa millainen henki ko luokalla oli ja mistä erimielisyydet johtuivat. Nythän ollaan paljolti sen varassa mitä media on asiasta hehkuttanut.
Muuten edellä mainittiin perheen olevan varakas. Mitä vanhemmat tekevät työkseen? Viitattiin mm että perheellä oli aina hyvä auto jne.
Myös yksi kateuden aihe koulumaailmassa.
Muistan lukeneeni, että isä oli osakkaana jossakin kaakeleita maahantuovassa yrityksessä, mutta en tiedä hänen koulutustaan. Äidin ammatista ei ole tietoa.
Olen kuullut, että olisi myös tehnyt autonasentajan töitä.

Induratus
Alibin satunnaislukija
Viestit: 61
Liittynyt: To Marras 04, 2021 9:36 am

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja Induratus »

19736 kirjoitti:
Ke Joulu 03, 2008 7:32 pm
Eveliinasta on julkisuudessa ja huhupuheissa jäännyt kuva ylimielisestä blondista. Voihan asia näinkin olla. Helpolla vain on niin suomalaisessa koulu ja -työmaailmassa että menestystä ei parane näyttää.
Eveliina oli hyvä koulussa, kaunis jos ei välttämättä missi. Jos tällainen ihminen on luonteeltaan hiukan omanarvontuntuinen äkkiä se tulkitaan negatiiviseksi.
Aika kovan hinnan joutu siitä maksamaan jos jotakuta oli haukkunut tai jotain vastaavaa tehnyt. Kyllä sitä herjaa heitetään puolin ja toisin eikä kaveria olla vielä tappamassa. Tietysti nämä ovat olettamuksia.
Jos joku todella tietäisi kertoa millainen henki ko luokalla oli ja mistä erimielisyydet johtuivat. Nythän ollaan paljolti sen varassa mitä media on asiasta hehkuttanut.
Muuten edellä mainittiin perheen olevan varakas. Mitä vanhemmat tekevät työkseen? Viitattiin mm että perheellä oli aina hyvä auto jne.
Myös yksi kateuden aihe koulumaailmassa.
Olin samassa koulussa silloin Eveliinan kanssa.Ei kyllä jäänyt hänestä ylimielistä kuvaa, välitunnit oli samojen kahden kaverinsa kanssa muista vetäytyneenä. Oli ystävällisen, hymyilevän ja hiljaisen oloinen. Kun tieto kuolemasta iski, kaikki tietysti järkyttyi ja ihmetteli, ensin pelättiin että koulukiusaus olisi johtanut yllättävään itsemurhaan. Nuorten itsemurhia tai niiden yrityksiä oli aiemmin esiintynyt siellä, joten ehkä siksikin se oli eka ajatus. Osa oppilaista tunsi syyllisyyttä. Kesti tovi ennen kuin juhlasaliin kutsuttiin ja lavalta käsin koko koululle kerrottiin, että Eveliina on henkirikoksen uhrina kuollut. Se veti naamat hyvin valkoisiksi.

Eveliinan perhe ei mikään erityisen varakas ollut, korkeintaan keskiluokkaa. Ei erottunut mitenkään koulussa suuntaan tai toiseen tuossa mielessä. Yksi hänen perheenjäsen oli kalatiskillä töissä kaupassa.

Kosken koulussa oli paljon rajua kiusaamista. Vuosia myöhemmin siellä oli oppilas puukottanut toista, luin uutisista enkä yllättynyt. Toistuvan kiusaamisen syy saattoi olla niinkin mitätön kuin väärän väriset housut, vääränlaiset aurinkolasit tai jos laittoi väärää kastiketta ruokaan ruokalassa. Kivittämistä ja kuulapyssyllä päähän ampumista välitunneilla, tappouhkauksia, kasvoille sylkemistä ja vaatteiden töhrimistä. Pahoinvointia oli paljon ja opettajat eivät siihen puuttuneet tai eivät nähneet sitä. Myös opettajia kiusattiin (esim heidän ulkonäöstä) kunnes sortuivat itkuun. Muutin itse kiusaamisen vuoksi muualle sieltä. Opo kommentoi äidilleni: "Mutta kun ei meidän koulussa mitään kiusaamista ole."

En tiedä miksi Eveliinaa kiusattiin, eikä välttämättä sille tosiaan tarvinnut kovin erikoista syytä olla. Mutta Oton teko ei siihen liittynyt mitenkään. Otto ei tietääkseni tuntenut Eveliinaa kuin ulkonäöltä. Nähdäkseni myöskään Eveliinaa ei mitenkään erityisen paljon kiusattu, ei ollut kiusatuimpien joukossa ainakaan. Kiusausmielessä joku kasiluokkalainen tyttö teki "ystävänpäiväkortin" hänelle kerran, se on ainoa mitä muistan.

Oton tunsin. Teon käsittämättömyys sai jo nuorena lukiolaisena kiinnostumaan henkirikoksen tekijöiden mielenmaisemasta. Vieläkin hämmästyttää ja järkyttää, että muuten hyvin käyttäytyvä, hyvästä perheestä tuleva, kokeista kymppejä saava tavallisen oloinen lapsi voi tehdä jotain noin julmaa yhtäkkiä ilman mitään kunnon motiivia ja selitystä. Ajatus oli niin kaukainen, että vaikka Otolla oli teon jälkeen kasvoissa meikkivoidetta, me vain hihitimme sille eikä käynyt edes mielessä, että voisi liittyä asiaan. Mielessä oli paha vanha ukko. Vanhemmat kuskasivat meitä kouluun ja harrastuksiin ajatellen, että se paha vaanii jossain puskissa, kun se istuikin koko ajan koulussa meidän vieressä. Olin vielä samalla kesäkurssilla Oton kanssa yläkoulun jälkeen ja mitään kummallista ei välittynyt. On aivan käsittämätöntä, että hän pystyi pitämään salassa tekonsa kaikki ne kuukaudet kun muusta ei koulussa juuri puhuttukaan.

Jossain vaiheessa kai hyväksyin, ettei motiivi ehkä koskaan ratkea. Varmaan silloin, kun Eveliinan sisko sanoi vuosia myöhemmin fb-päivityksessä käyneensä useamman kerran katsomassa Ottoa vankilassa, ja että Otto ei olisi koskaan suostunut sanomaan, että katuu tekoa. Olisi nyt edes omaiselle sanonut katuvansa😡

fouilleur
Armas Tammelin
Viestit: 81
Liittynyt: Su Tammi 15, 2023 3:49 am

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja fouilleur »

Tuntuu hieman erikoiselta, että poikaa oli aiemmin puhelinkuulusteltu vain todistajana eikä häneltä oltu otettu DNA-näytettä.

Jos häntä kerran kuulusteltiin todistajana, kai poliisilla oli jo silloin käsitys siitä, että tämä saattoi olla alueella, jossa Eveliina kuoli. Ja tuo jutussa mainittu ympyränpiirtoharjoitushan sen vahvistaakin (poliisi piirsi karttaan ympyrän ja päätti kuulustella uudelleen sen sisään jääneet henkilöt ja ottaa DNA-näytteen niiltä, joilta sitä ei vielä oltu otettu).

fouilleur
Armas Tammelin
Viestit: 81
Liittynyt: Su Tammi 15, 2023 3:49 am

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja fouilleur »

Induratus kirjoitti:
Ke Huhti 26, 2023 8:11 am
Oton tunsin. Teon käsittämättömyys sai jo nuorena lukiolaisena kiinnostumaan henkirikoksen tekijöiden mielenmaisemasta. Vieläkin hämmästyttää ja järkyttää, että muuten hyvin käyttäytyvä, hyvästä perheestä tuleva, kokeista kymppejä saava tavallisen oloinen lapsi voi tehdä jotain noin julmaa yhtäkkiä ilman mitään kunnon motiivia ja selitystä. Ajatus oli niin kaukainen, että vaikka Otolla oli teon jälkeen kasvoissa meikkivoidetta, me vain hihitimme sille eikä käynyt edes mielessä, että voisi liittyä asiaan.
Tuo meikkivoide oli siis Eveliinan kynnen aiheuttaman haavan peittämiseksi.

Avatar
Skloddi
Michael Knight
Viestit: 4188
Liittynyt: Ma Elo 26, 2019 12:20 pm

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja Skloddi »

fouilleur kirjoitti:
La Heinä 22, 2023 11:50 am
Tuntuu hieman erikoiselta, että poikaa oli aiemmin puhelinkuulusteltu vain todistajana eikä häneltä oltu otettu DNA-näytettä.

Jos häntä kerran kuulusteltiin todistajana, kai poliisilla oli jo silloin käsitys siitä, että tämä saattoi olla alueella, jossa Eveliina kuoli. Ja tuo jutussa mainittu ympyränpiirtoharjoitushan sen vahvistaakin (poliisi piirsi karttaan ympyrän ja päätti kuulustella uudelleen sen sisään jääneet henkilöt ja ottaa DNA-näytteen niiltä, joilta sitä ei vielä oltu otettu).
Voin muistaa väärin, mutta semmoinen mielikuva on, että 21 vuotta sitten dna-testailut olivat vielä paljon paljon harvinaisempia kuin nykyään. Julkisuudessa ensimmäiset isommat tapaukset, minkä yhteydessä puhuttiin ja tehtiin dna-testejä olivat Tesoman murha (2014) ja Ulvilan murha (2006), molemmat merkittävästi Eveliinan surmaa myöhemmin.

Jos siis poliisille ei ollut tullut eteen mitään syytä epäillä tuota poikaa vielä, niin ei varmaan tullut mieleen teettää harvinaista, kallista ja aikaa vievää dna-testiäkään.

Avatar
Kalle-Ville
Axel Foley
Viestit: 2436
Liittynyt: To Tammi 17, 2008 5:48 pm

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja Kalle-Ville »

Skloddi kirjoitti:
La Heinä 22, 2023 1:41 pm

Jos siis poliisille ei ollut tullut eteen mitään syytä epäillä tuota poikaa vielä, niin ei varmaan tullut mieleen teettää harvinaista, kallista ja aikaa vievää dna-testiäkään.
No isyystutkimuksissa niitä DNA-testejä käytettiin tuolloin samaan aikaan jo kohtuullisen paljon, kun niillä saatiin lähes täysin varmoja tuloksia, luokkaa 99,99%, joten voisi hyvin olettaa, että henkirikoksen selvittämiseen liittyy aivan yhtä tärkeitä päämääriä kuin oikean biologisen isyydenkin selvittämiseen.
Suomen kansalaiset ovat muka tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia lain edessä, mutta toisilla meistä tätä tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta on jostakin syystä kuitenkin enemmän kuin muilla.

fouilleur
Armas Tammelin
Viestit: 81
Liittynyt: Su Tammi 15, 2023 3:49 am

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja fouilleur »

Skloddi kirjoitti:
La Heinä 22, 2023 1:41 pm
fouilleur kirjoitti:
La Heinä 22, 2023 11:50 am
Tuntuu hieman erikoiselta, että poikaa oli aiemmin puhelinkuulusteltu vain todistajana eikä häneltä oltu otettu DNA-näytettä.

Jos häntä kerran kuulusteltiin todistajana, kai poliisilla oli jo silloin käsitys siitä, että tämä saattoi olla alueella, jossa Eveliina kuoli. Ja tuo jutussa mainittu ympyränpiirtoharjoitushan sen vahvistaakin (poliisi piirsi karttaan ympyrän ja päätti kuulustella uudelleen sen sisään jääneet henkilöt ja ottaa DNA-näytteen niiltä, joilta sitä ei vielä oltu otettu).
Voin muistaa väärin, mutta semmoinen mielikuva on, että 21 vuotta sitten dna-testailut olivat vielä paljon paljon harvinaisempia kuin nykyään. Julkisuudessa ensimmäiset isommat tapaukset, minkä yhteydessä puhuttiin ja tehtiin dna-testejä olivat Tesoman murha (2014) ja Ulvilan murha (2006), molemmat merkittävästi Eveliinan surmaa myöhemmin.

Jos siis poliisille ei ollut tullut eteen mitään syytä epäillä tuota poikaa vielä, niin ei varmaan tullut mieleen teettää harvinaista, kallista ja aikaa vievää dna-testiäkään.
Kuten IL:n artikkelissa lukee, "poliisi otti tutkinnassa 270 DNA-näytettä lähistöllä olleilta ihmisiltä, osin poissulkemisen takia. Moni suostui näytteeseen vapaaehtoisesti. Sählynpelaajalta tätä ei vielä ollut vaadittu, mutta nyt poliisi teki päätöksen toisesta kuulustelukutsusta." (Rikoksen jäljillä, IL PLUS, s. 17)

Eli DNA-näytteitä oli otettu 270 kappaletta, mutta jostain syystä tuolta pojalta sitä ei ollut otettu ja kuulustelu oli ollut ylimalkainen, vaikka hänen tiedettiin liikkuneen samalla alueella kuin Eveliina.

Tämäkin tuntuu oudolta:

"Ensin tutkintaryhmä sai oikeuslääkäriltä entistä tarkemman arvion uhrin kuolinajasta: se kiristyi neljän tunnin aikaikkunaan. Soronen ja päätutkijana toiminut rikosylikonstaapeli Markku Tuominen saivat vielä väännettyä kaiken tapahtuneen reilun tunnin sisälle tiistai-iltana 14.11.2000."

Tyttö katoaa lähdettyään tanssiharjotuksista ja löytyy surmattuna kotimatkansa varrelta. Eikö olisi ollut aika luonnollista lähteä siitä, että hänet oli murhattu sen aikaikkunan sisällä, jonka hänen kotimatkansa normaalisti kesti (olikohan se jotain puoli tuntia)?

fouilleur
Armas Tammelin
Viestit: 81
Liittynyt: Su Tammi 15, 2023 3:49 am

Re: Eveliina Lappalaisen surma. Imatra 14.11.2000

Viesti Kirjoittaja fouilleur »

Ja todetaanhan tuossa edellä lainatussa artikkelissakin DNA-näytteistä näin:

"Tutkinnan perustyö oli tehty erittäin hyvin. Asiassa oli tehty jo satoja kuulusteluja, epäiltyjä oli kuultu kymmenittäin ja dna-näytteitä otettu. Tutkintaa oli tehty vuosi tehokkaasti, Soronen sanoo. [...]

Profilointimenetelmän lisäksi poliisi jatkoi dna-näytteiden ottamista, ja Soronen haki myös niin sanottuja tolppatietoja tutkinnan avuksi Helsingin käräjäoikeudesta. [...]

Poliisi otti tutkimuksissa yhteensä 268 dna-näytettä. Suurin osa näytteen antaneista oli epäilyn asemassa puhutettuja tai kuulusteltuja, kun osa taas oli vapaaehtoisia näytteenantajia."
fouilleur kirjoitti:
Su Heinä 23, 2023 9:37 am
Skloddi kirjoitti:
La Heinä 22, 2023 1:41 pm
fouilleur kirjoitti:
La Heinä 22, 2023 11:50 am


Tuntuu hieman erikoiselta, että poikaa oli aiemmin puhelinkuulusteltu vain todistajana eikä häneltä oltu otettu DNA-näytettä.

Jos häntä kerran kuulusteltiin todistajana, kai poliisilla oli jo silloin käsitys siitä, että tämä saattoi olla alueella, jossa Eveliina kuoli. Ja tuo jutussa mainittu ympyränpiirtoharjoitushan sen vahvistaakin (poliisi piirsi karttaan ympyrän ja päätti kuulustella uudelleen sen sisään jääneet henkilöt ja ottaa DNA-näytteen niiltä, joilta sitä ei vielä oltu otettu).
Voin muistaa väärin, mutta semmoinen mielikuva on, että 21 vuotta sitten dna-testailut olivat vielä paljon paljon harvinaisempia kuin nykyään. Julkisuudessa ensimmäiset isommat tapaukset, minkä yhteydessä puhuttiin ja tehtiin dna-testejä olivat Tesoman murha (2014) ja Ulvilan murha (2006), molemmat merkittävästi Eveliinan surmaa myöhemmin.

Jos siis poliisille ei ollut tullut eteen mitään syytä epäillä tuota poikaa vielä, niin ei varmaan tullut mieleen teettää harvinaista, kallista ja aikaa vievää dna-testiäkään.
Kuten IL:n artikkelissa lukee, "poliisi otti tutkinnassa 270 DNA-näytettä lähistöllä olleilta ihmisiltä, osin poissulkemisen takia. Moni suostui näytteeseen vapaaehtoisesti. Sählynpelaajalta tätä ei vielä ollut vaadittu, mutta nyt poliisi teki päätöksen toisesta kuulustelukutsusta." (Rikoksen jäljillä, IL PLUS, s. 17)

Eli DNA-näytteitä oli otettu 270 kappaletta, mutta jostain syystä tuolta pojalta sitä ei ollut otettu ja kuulustelu oli ollut ylimalkainen, vaikka hänen tiedettiin liikkuneen samalla alueella kuin Eveliina.

Tämäkin tuntuu oudolta:

"Ensin tutkintaryhmä sai oikeuslääkäriltä entistä tarkemman arvion uhrin kuolinajasta: se kiristyi neljän tunnin aikaikkunaan. Soronen ja päätutkijana toiminut rikosylikonstaapeli Markku Tuominen saivat vielä väännettyä kaiken tapahtuneen reilun tunnin sisälle tiistai-iltana 14.11.2000."

Tyttö katoaa lähdettyään tanssiharjotuksista ja löytyy surmattuna kotimatkansa varrelta. Eikö olisi ollut aika luonnollista lähteä siitä, että hänet oli murhattu sen aikaikkunan sisällä, jonka hänen kotimatkansa normaalisti kesti (olikohan se jotain puoli tuntia)?

Vastaa Viestiin