Helsinki, Koskela: 16-vuotias poika murhattiin raa´asti

[VastarannanKiiski]

Eihän täällä esitetyt arviot ole tuulesta temmattuja. Uhrin vanhemmat ovat kertoneet Atsolla olleen oppimis- ja muita vaikeuksia, joiden selvittely on ollut hyvin vaikeaa ja sitä on laiminlyöty monista yrityksistä huolimatta. Koska niin on käynyt, aluperäiset ongelmat ovat keränneet ympärilleen lumipallon lailla muita; masennusta, epäonnistumisen tunnetta, heikentäneet itsetuntoa ja varmasti koko elämän kestänyt henkinen ja fyysinen väkivalta on traumatisoinutkin urin.

Kannattaa lukea tuo ylen juttu huolella. Osa lausunnoista on asiantuntijoiden arviota yleisellä tasolla ja uhrin terveystietoja on vanhempien luvalla kerrottu julkisuuteen. Jos uhri olisi saanut jonkun diagnoosin ja senkin ajaoissa, se olisi ollut se taikasana, joka olis avannut hänelle portin tuen saamiseen. Vaikkakin nykyisin vanhemmilta vaaditaan sen lisäksi paljon tappelua, koska kunnat eivät oma-aloitteisesti tarjoa (säästösyistä) juuri mitään. Tässä vanhempien vaatimukset yksinään eivät ole auttaneet, koska ilmeisesti oikeanlaista lappua ei mistään ole saatu. Ja nyt Atson ongelmien selvittely ja avun saannin mahdollistavien diagnoosien tekeminen myöhäistä.
Miksemme siis voi täällä pohtia myös uhrin ongelmia, koska niitä pohditaan netissä ja lehdissäkin?

https://yle.fi/uutiset/3-11778420

Koulussa uhrin vaikeuksiin puututtiin liian myöhään ja ne jäivät paikoin selvittämättä, Ylen haastattelemat opettajat kertovat.

Oikeanlaisen tuen puute vaikutti heidän mukaansa merkittävällä tavalla uhrin elämään.

Vanhemmat olivat myös yrittäneet pitkään hakea lapselleen apua, perheen lähipiiristä kerrotaan. Uhri oli elämänsä viimeiset vuodet pahoin masentunut.

Yle kertoo tämän terveyteen liittyviä tietoja vanhempien luvalla.
--
Ylen haastattelemat opettajat pitävät uhrin kannalta kohtalokkaana niin sanottua erityistä tukea ja sitä, ettei tukea annettu tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.

Tuen tarve pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhain, heti alakoulussa.

Erityinen tuki voi olla muun muassa erityisopetusta. Se tarkoittaa myös tiivistä yhteistyötä esimerkiksi huoltajien kanssa ja oppilaan erilaisten taipumusten huomioimista koulussa.

Resurssipula ja yhteistyön tökkiminen ja tämä vitun inkluusio ovat monelta osin painajainen lapsille, joilla on jotain ongelmia. Sinne heidät heietetään kuin kanit susitarhaan muiden revittäviksi, jos kykyä pitää puolensa ei ole ja on jonkinlaista vaikeutta hahmottaa sosiaalisia suhteita ja sitä milloin joku on pahantahtoinen ja joku ihmissuhde täysin vino.

Mielestäni tärkeysjärjestys on se, että heikommilla oleva uhri pelastetaan keskittymällä häneen. Nuo väkivaltaiset kusipäät eivät tule maailmasta loppumaan. Atson ongelmat tunnistamalla, häntä olisi voitu auttaa jo päiväkodissa tai ala-asteella ja ehkäpä tätä kautta hän olisi saanut voimia ja keinoja puolustaa itseään ja ymmärrystä valita seuransa. Lapsena kaltoinkohdeltu ihminen kiertää muutoin koko elämänsä vittumaisista ja hyväksikäyttöön perustuvista suhteista toisiin. Ihminen jää hyvin helposti vähän keinottomaksi ja on hengissä pysyessään seuraavaksi samassa roolissa kiusattuna työpaikoilla tai alistavissa ja ikävissä parisuhteissa.

[lukutoukka]

----
Vähän ehkä vaikea tämäkin asia. Veeti oli ilmeisesti jäänyt kiinni huumeista; vetänyt jotain rauhoittavia? Ehkä ainoa keino "tapaus Koskelan" välttämiseksi olisi ollut reagoida Veetin tekemisiin ja purkaa "kaverikolmikko" (Veeti, Heikki, Atso), kun yksi heistä osoittautui todelliseksi ongelmanuoreksi. Mutta tätäkään ei voi niin vain tehdä, kun esimerkiksi sosiaaliviranomaiset eivät saa kiertää ympäriinsä kertomassa, että teidän poikanne kaverilla on huumeongelma.

Veetin perheen olisi pitänyt itse puhua Heikin ja ehkä Atson vanhemmille, että meidän Veetillä on tällainen ongelma ja asia on hyvä pitää muistissa, kun pojat liikkuvat ulkosalla. Jos ja jos ja jos.

Käsittääkseni jokainen kolmikosta oli käyttänyt päihteitä jossain muodossa. Jokainen näistä kykeni niitä hankkimaan. Koulumaailmassa jokainen näistä ilmeisesti tunnettiin jonkinlaisena koviksena, joka kykeni häiritsemään muiden rauhaa. Sellaiseen käyttäytymiseen tulee puuttua!

[siiantaika]

Resurssipula ja yhteistyön tökkiminen ja tämä vitun inkluusio ovat monelta osin painajainen lapsille, joilla on jotain ongelmia. Sinne heidät heietetään kuin kanit susitarhaan muiden revittäviksi, jos kykyä pitää puolensa ei ole ja on jonkinlaista vaikeutta hahmottaa sosiaalisia suhteita ja sitä milloin joku on pahantahtoinen ja joku ihmissuhde täysin vino.

Mistä ne rahat sitten tulisivat? Jätetään mummojen perseet pyyhkimättä kahden päivän sijaan koko viikoksi? Resurssien käyttö on myös lisääntynyt, nimittäin "sijoitettujen" määrä on kasvanut enemmän kuin kaksinkertaiseksi 90-luvulta alkaen. Samaan aikaan myös vanhempien ikäpolvien osuus väestöstä on kasvanut ja heitäkin pitäisi hoivata. Kesällä taas löytyy joku muumioitunut mummo lie minkä laitoksen peräkammarista ja sitten unohtuvat lapset, kun pitää vauhkoontua vanhuksien hyysäämisestä.

Väestö on 30 vuoden aikana kasvanut vain noin 12 %, joten jos lastensuojelun asiakkuudet ovat tuplaantuneet, niin resurssien käyttäjät ja tuottajat ovat pahasti epäsuhdassa.

Käsittääkseni jokainen kolmikosta oli käyttänyt päihteitä jossain muodossa. Jokainen näistä kykeni niitä hankkimaan. Koulumaailmassa jokainen näistä ilmeisesti tunnettiin jonkinlaisena koviksena, joka kykeni häiritsemään muiden rauhaa. Sellaiseen käyttäytymiseen tulee puuttua!

Nuorista noin puolet käyttää alkoholia tai polttaa tupakkaa/maria ainakin satunnaisesti. Ketään heistä ei minun mielestäni tulisi kohdella ongelmanuorena pelkästään tuosta syystä.

[lukutoukka]

On aika, että aikuiset ottavat vastuuta elämästään ja lapsistaan, kuten aikuisten kuuluu. Saadaan monta asiaa hoidettua sekä lasten että ikääntyvien osalta kuntoon.

[VastarannanKiiski]

Resurssipula ja yhteistyön tökkiminen ja tämä vitun inkluusio ovat monelta osin painajainen lapsille, joilla on jotain ongelmia. Sinne heidät heietetään kuin kanit susitarhaan muiden revittäviksi, jos kykyä pitää puolensa ei ole ja on jonkinlaista vaikeutta hahmottaa sosiaalisia suhteita ja sitä milloin joku on pahantahtoinen ja joku ihmissuhde täysin vino.

Mistä ne rahat sitten tulisivat? Jätetään mummojen perseet pyyhkimättä kahden päivän sijaan koko viikoksi? Resurssien käyttö on myös lisääntynyt, nimittäin "sijoitettujen" määrä on kasvanut enemmän kuin kaksinkertaiseksi 90-luvulta alkaen. Samaan aikaan myös vanhempien ikäpolvien osuus väestöstä on kasvanut ja heitäkin pitäisi hoivata. Kesällä taas löytyy joku muumioitunut mummo lie minkä laitoksen peräkammarista ja sitten unohtuvat lapset, kun pitää vauhkoontua vanhuksien hyysäämisestä.

Jaa-a. Nämä ovat valinta- ja arvokysymyksiä. Kummasti eri kaupungeissa löytyy rahaa kaikenlaisiin liikenne -ja muihin hankkeisiin, areenoihin, ja Turussa esimerkiksi puistonpenkit tilattiin usasta 4000e/kpl (+yllätyksenä tulleet tullimaksut). Erilaisia hankejohtajian ja brändikoordinaattorien virkoja perustetaan kavereille, luottokortteja vingutellaan holtittomasti edustus- ja muihin menoihin, tilataa konsulttiselvityksiä vaikka mistä jonninjoutavasta, eri kaupunkien hankinnoissa paljastuu aikamoisia kupruja ( kuten Helsingissä opetusviraston tietokonehankinnat). Rahaa tuhlataan eikä siitä joudu korvausvastuuseen kukaan. Rakennushankkeiden kustannusarviot ylittyvät säännönmukaisesti. Näiden hyötyjä suhtesssa kustannuksiin ei liiemmin lasketa.

Ne eurot, mitkä säästetään ihmisen elämän alkupään palveluja leikkaamalla, tulevat maksamaan moninkertaisesti siinä kohtaa säästetyn summan myöhemmin, kun työkykyisiä veronmaksajia ei vartu vaan he päätyvät mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle, vankilaan, tekemään rikoksia päihderiippuvaisina. Nythän leikkaukset ja rahoitusmuutokset ammattikouluissa ovat johtaneet siihen, että todistuksen saanut ei käytännössä osaa lainkaan sitä työtä mihin on "koulutuksen" liki ilman lähiopetusta saanut.

Niin, että mitä järkeä näissä "säästöissä" on, jos ne alkavat poikia moninkertaisia kuluja heti muutaman vuoden sisällä? Kerro se, jos olet minua viisaampi!
Hyvinvointiyhteiskunta on käytännössä jo ajettu alas. Ei niitä vähiäkään syntyviä kansalaisia nähdä tarpeelliseksi huolehtia työkykyisiksi veronmaksajiksi.

[lukutoukka]

Lasten tautiluokituksiin pitäisi lisätä koulukiusattu. Koulukiusaaminen voi vaikeuttaa oppimista, ihmissuhdetaitojen kehittymistä ja heikentää mielialaa, vaikka mitään muuta diagnoosia ei olekaan. Koulukiusaaminen on vain sen kannalta paha termi, että koulun aikuisilta odotetaan toimenpiteitä kiusaamistilanteissa, joten mikä tahansa muu diagnoosi on miellyttävämpi heille.

[Bird]

Mielestäni on käsittämätöntä, että julkisella keskustelupalstalla pieni osa määrittelee, mistä ketjussa saa puhua. Luuleeko joku oikeasti, että jos täällä tarkastelisimme ilmiön kaikkia puolia, myös Atson nepsy-piirteitä, että sitten ikään kuin ajattelemme uhrissa olevan syytä tapahtumiin? Miten asioita voi tutkia, analysoida, kokonaisuudessaan hahmottaa, jos jätämme osan huomiotta? Itse en pysty tällaista ymmärtämään.

Minulla on myös lapsi, jolla lievähköjä nepsy-piirteitä, kuitenkin sen verran, että ei alakoulussa istunut jääkiekkoilijapoikien revohkaan ja joutui näiden kiusaamaksi. Mm.lapseni motorinen arkuus ja hieman omintakeinen tapa tarkastella maailmaa olivat osasyynä siihen, että juuri hänestä tuli kiusattu.

En tiedä, mulle vaan aina nousee ykä kurkkuun, kun tuntemattomat vajarit yrittävät diagnosoida parin nettikirjoituksen perusteella erityisesti lapsia autismin eri lokeroihin. (Aikuisethan ovat vain "hulluja", lapset jotain autisteja.) Ja varsinkin kun omiakin lapsia pitää yrittää diagnosoida autisteiksi pelkkien "lievien piirteiden" perusteella. Tuollaiset "lievät piirteet" kun tarkoittavat sitä, ettei mitään piirteitä ole.

Minäkin olin hiljainen ja arka lapsi ja osittain kiusattu, myöhemmin osin kiusaajakin. Äitini on etäisesti myös alan ihmisiä ja yritti siksi diagnosoida omin päin kaikenlaisia juttuja eikä suostunut uskomaan, että kotona oireilu johtui siitä, että hän itse oli idiootti. Hän päin vastoin syytti minua usein siitä, että ihan varmasti joku minua kiusaa koulussa mutta en vain suostu puhumaan siitä, ja että siksi puran pahaa oloani häneen.

Oman diagnoosini mukaan oma arkuuteni johtui vain antisosiaalisesta luonteesta yhdistettynä siihen, ettei meillä perhepiirissä koskaan käynyt lähisukulaisten ulkopuolelta muita kavereita tai tuttuja. Käytännössä meillä alkoi kotona pyöriä vieraita ihmisiä vasta sitten, kun nuorempi sisareni tuli siihen ikään, että hän alkoi tuoda kavereita kotiin säännöllisesti. Äksyilyni taas oli seurausta suvulta peritystä kiivaasta luonteesta ja äidiltä opitusta passiivisaggressiivisuudesta. Jos minut olisi joku sosiaalitantta luokitellut autistiksi ja alkanut yrittää terapoida, niin luultavasti olisin vain seonnut pahemmin.

Mistä sitä tietää, ehkä Veetillä, Heikillä ja Alexisillakin on ADHD? Eivät he olekaan pahoja, ovat vaan nepsyjä.

Mietitkö yhtään mitä kirjoitat?

Oma lapseni on kyllä ihan tutkittu ja sieltä piirteet todettu. Lieviinkin piirteisiin voi sisältyä esimerkiksi aistitiedon säätelyn vaikeuksia, mitkä hankaloittavat sosiaalisia tilanteitakin. Se, että olet itse itsesi diagnosoinut ei merkitse mulle mitään, itse en diagnooseja kenestäkään tee. Teen kyllä arviointeja ja tutkimuksia, en ole siis vain etäisesti alan ihmisiä. Enkä myöskään sossu. Joka tapauksessa diagnoosit tekevät vain siihen koulutetut asiantuntijat eli lääkärit.
Sitä paitsi, uhrin kohdalla on kyllä piirteistä kerrottu, ei ole minun eikä muidenkaan täällä kirjoittelevien keksintää, saati diagnosointia.

Yleisellä tasolla vielä todettakoon, että ilmiön kokonaistarkasteluun kuuluu tietenkin myös se, miksei näille syyllisille ole tarjottu apua tai edes puututtu. Myös he ovat pudonneet väliin ja jääneet ilman tarvitsemaansa apua.

[Bird]

Eihän täällä esitetyt arviot ole tuulesta temmattuja. Uhrin vanhemmat ovat kertoneet Atsolla olleen oppimis- ja muita vaikeuksia, joiden selvittely on ollut hyvin vaikeaa ja sitä on laiminlyöty monista yrityksistä huolimatta. Koska niin on käynyt, aluperäiset ongelmat ovat keränneet ympärilleen lumipallon lailla muita; masennusta, epäonnistumisen tunnetta, heikentäneet itsetuntoa ja varmasti koko elämän kestänyt henkinen ja fyysinen väkivalta on traumatisoinutkin urin.

Kannattaa lukea tuo ylen juttu huolella. Osa lausunnoista on asiantuntijoiden arviota yleisellä tasolla ja uhrin terveystietoja on vanhempien luvalla kerrottu julkisuuteen. Jos uhri olisi saanut jonkun diagnoosin ja senkin ajaoissa, se olisi ollut se taikasana, joka olis avannut hänelle portin tuen saamiseen. Vaikkakin nykyisin vanhemmilta vaaditaan sen lisäksi paljon tappelua, koska kunnat eivät oma-aloitteisesti tarjoa (säästösyistä) juuri mitään. Tässä vanhempien vaatimukset yksinään eivät ole auttaneet, koska ilmeisesti oikeanlaista lappua ei mistään ole saatu. Ja nyt Atson ongelmien selvittely ja avun saannin mahdollistavien diagnoosien tekeminen myöhäistä.
Miksemme siis voi täällä pohtia myös uhrin ongelmia, koska niitä pohditaan netissä ja lehdissäkin?

https://yle.fi/uutiset/3-11778420

Koulussa uhrin vaikeuksiin puututtiin liian myöhään ja ne jäivät paikoin selvittämättä, Ylen haastattelemat opettajat kertovat.

Oikeanlaisen tuen puute vaikutti heidän mukaansa merkittävällä tavalla uhrin elämään.

Vanhemmat olivat myös yrittäneet pitkään hakea lapselleen apua, perheen lähipiiristä kerrotaan. Uhri oli elämänsä viimeiset vuodet pahoin masentunut.

Yle kertoo tämän terveyteen liittyviä tietoja vanhempien luvalla.
--
Ylen haastattelemat opettajat pitävät uhrin kannalta kohtalokkaana niin sanottua erityistä tukea ja sitä, ettei tukea annettu tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.

Tuen tarve pitäisi tunnistaa mahdollisimman varhain, heti alakoulussa.

Erityinen tuki voi olla muun muassa erityisopetusta. Se tarkoittaa myös tiivistä yhteistyötä esimerkiksi huoltajien kanssa ja oppilaan erilaisten taipumusten huomioimista koulussa.

Resurssipula ja yhteistyön tökkiminen ja tämä vitun inkluusio ovat monelta osin painajainen lapsille, joilla on jotain ongelmia. Sinne heidät heietetään kuin kanit susitarhaan muiden revittäviksi, jos kykyä pitää puolensa ei ole ja on jonkinlaista vaikeutta hahmottaa sosiaalisia suhteita ja sitä milloin joku on pahantahtoinen ja joku ihmissuhde täysin vino.

Mielestäni tärkeysjärjestys on se, että heikommilla oleva uhri pelastetaan keskittymällä häneen. Nuo väkivaltaiset kusipäät eivät tule maailmasta loppumaan. Atson ongelmat tunnistamalla, häntä olisi voitu auttaa jo päiväkodissa tai ala-asteella ja ehkäpä tätä kautta hän olisi saanut voimia ja keinoja puolustaa itseään ja ymmärrystä valita seuransa. Lapsena kaltoinkohdeltu ihminen kiertää muutoin koko elämänsä vittumaisista ja hyväksikäyttöön perustuvista suhteista toisiin. Ihminen jää hyvin helposti vähän keinottomaksi ja on hengissä pysyessään seuraavaksi samassa roolissa kiusattuna työpaikoilla tai alistavissa ja ikävissä parisuhteissa.

Näin juuri.
Hyvin kirjoitettu painavaa ja merkityksellistä asiaa. Näitä on ilo lukea.

[siiantaika]

No en kyllä ole niistä Atson piirteistä nähnyt kuin aiheetonta spekulaatiota. Systemaattisesta kiusaamisesta johtuva masennus ei esimerkiksi ole "nepsypiirre". Häntähän oli kuvailtu tunnolliseksi noin muuten, koulumenestys vain oli huonoa muista syistä. Esimerkiksi siellä laitoksessa ollessa ei ollut tavallisia häiriintyneiden lasten ongelmia kuten karkailua tai alkoholin käyttöä.

[Bird]

Toistan itseäni, mutta menköön eli olen siis toki sitä mieltä, että tekijöidenkin touhuihin ja oireiluihin olisi pitänyt puuttua kunnolla jo aika päivää sitten.

[lukutoukka]

----
Sitä paitsi, uhrin kohdalla on kyllä piirteistä kerrottu, ei ole minun eikä muidenkaan täällä kirjoittelevien keksintää, saati diagnosointia.

Täällä on näiden piirteiden takia, jotka voivat viitata lähes mihin tahansa, esitetty jonkinlaista diagnoosia. Diagnoosit edellyttävät kuitenkin paljon tarkempia tutkimuksia kuin netissä pyörivä huhumylly. Vaikka jonkun kirjoittajan lapsella on tietty diagnoosi, se ei tarkoita, että uhrilla on sama diagnoosi tai ylipäätään mitään diagnoosia.

[Bird]

----
Sitä paitsi, uhrin kohdalla on kyllä piirteistä kerrottu, ei ole minun eikä muidenkaan täällä kirjoittelevien keksintää, saati diagnosointia.

Täällä on näiden piirteiden takia, jotka voivat viitata lähes mihin tahansa, esitetty jonkinlaista diagnoosia. Diagnoosit edellyttävät kuitenkin paljon tarkempia tutkimuksia kuin netissä pyörivä huhumylly. Vaikka jonkun kirjoittajan lapsella on tietty diagnoosi, se ei tarkoita, että uhrilla on sama diagnoosi tai ylipäätään mitään diagnoosia.

Huoh. Kuten edellä kirjoitin, itse en diagnosoi yhtään ketään. Missasit täysin pointtini ja vetelet urakalla mutkia suoriksi. Otin esimerkiksi oman lapseni, koska se oli hyvä näkymä siihen, kuinka nepsy-piirteet voivat olla osasyy kiusatuksi valikoitumiselle. Se oli myös esimerkki siitä, kuinka ilmiön erilaisia osatekijöitä voi tarkastella mahdollisimman objektiivisesti ja rationaalisesti eikä se tarkoita, että syyttää kiusattua kiusatuksi tulemisestaan saati, että syyttäisi uhria kohtalostaan.

Olen ilmeisesti missannut sitten, että joku on esittänyt omavaltaista diagnoosiakin uhrista. Jätän tällaiset huomiotta, koska miksi ihmeessä ottaa tosissaan maallikon diagnosointia. Eihän se reilua ole, mutta mikä täällä nyt ylipäänsä on.

[lukutoukka]

Siirrytään vain keskustelemaan siitä, miten kasvokuvien perusteella voi tunnistaa seksuaalirikollisen.

[siiantaika]

Huoh. Kuten edellä kirjoitin, itse en diagnosoi yhtään ketään. Missasit täysin pointtini ja vetelet urakalla mutkia suoriksi. Otin esimerkiksi oman lapseni, koska se oli hyvä näkymä siihen, kuinka nepsy-piirteet voivat olla osasyy kiusatuksi valikoitumiselle. Se oli myös esimerkki siitä, kuinka ilmiön erilaisia osatekijöitä voi tarkastella mahdollisimman objektiivisesti ja rationaalisesti eikä se tarkoita, että syyttää kiusattua kiusatuksi tulemisestaan saati, että syyttäisi uhria kohtalostaan.

Johan sinä leimasit Atson nepsylapseksi netistä lukemasi perusteella. Nepsypiirteitä kun ei ole ellei ole nepsy. Etäisesti nepsyn kaltaiset piirteet taas eivät ole nepsypiirteitä vaan normaaleita luonteenpiirteitä. Häiriintynyttä ylidiagnosointia kritisoinkin jo aiemmin mutta vedit siitä herneen nenään.

[calcutta]

Lasten tautiluokituksiin pitäisi lisätä koulukiusattu. Koulukiusaaminen voi vaikeuttaa oppimista, ihmissuhdetaitojen kehittymistä ja heikentää mielialaa, vaikka mitään muuta diagnoosia ei olekaan. Koulukiusaaminen on vain sen kannalta paha termi, että koulun aikuisilta odotetaan toimenpiteitä kiusaamistilanteissa, joten mikä tahansa muu diagnoosi on miellyttävämpi heille.

Hohhoijaa.. Luojan kiitos että näin ei tehdä. Koulukiusaus ei oo sairaus. Itse olin koko kouluikäni kiusattu, kiltti ja erittäin tunnollinen lapsi. Sinnittelin päivä kerrallaan koulun läpi, tyydyttäviin arvosanoin. En puhunut kiusaamisesta kellekään, ja se ei tee musta sairasta. Saati se että olin kiusattu :s.

Omasta kiusaamisesta sen verran, että meillä oli yksi koulunkäyntiavustaja eräällä oppilaalla. Sekä opettaja, eli kaksi aikuista luokassa. Ja silti kukaan ei puuttunut kiusaamiseen, vaikka se oli näkyvää. Pahinta itselleni oli aina kun luokassa vaihdettiin istumapaikkoja, ja aina kun nimeni mainittiin (arvottiin aina paikat) niin koko luokka repesi nauramaan sille kuka joutui viereeni. Tätä häpesin. Muuten kiusaaminen oli henkistä (kaikki luokkamme pojat kiusasivat, lisäksi muutkin karttoivqt minua kuin ruttoa).

Jos koulukiusaamisesta tulisi sairaus, puoltaisi jälleen kiusaajia. Ja näyttäisi kiusatuille jälleen, että me olemme erilaisia ja ikäänkuin meitä olisi syy kiusata. Vaikkei niin olisikaan.