Joensuu: 4-vuotiaan lapsen kuolema oli mm. törkeä kuolemantuottamus - 7 v 9 kk ja 3 v 7 kk vankeutta

[JudgeCooper]

Jos teiltä olisi herunut edes jonkinlaista myötätuntoa, olisi mummi avautunut tunnoistaan ja tietämästään, mutta kokee sen täysin turhaksi nyt. Me hänen läheisensä yritämme saada hänet jaksamaan eteenpäin elämässä...

"veli"-trolli on sitten vaihtanut tyyliä. Kiva. Nythän mummilla on enempi oxyja. Niitä naamariin ja nukkumaan

Ettei nyt taasen sotketa mummia ja isommumia

Käsitin, että nyt riittää koko porukalle enempi oxyja, kun saastat on istumassa.

[Murhettunut murneli]

Viimeinen sana
Lapsi kuolee väkivallan uhrina, mitä tekee media? Vieraina lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen, Long Playn toimittaja Sonja Saarikoski ja MTV uutisten kotimaa- ja rikostoimituksen päällikkö Tiia Palmén.

[Teräs]

Te kaikki ääliöt joutaisitte lahdattavaksi. Kukaan tosta suvusta ei koskaan unohda Miloa. Mutta te ette tajua mitään, se OIKEA tuska ei koskettanut teitä. Hyvä huudella siellä, minä olen nähnyt läheltä omaisten TUSKAN. Te tuskin tiedätte siitä mitään

Ei varmaan unohda. Enkä ainakaan itse voi tuntea sitä tuskaa. Voi vain kuvitella.
Lämmin osanotto myös sinulle!

Lahdattavaksi? Meidät ? Kerro lisää.

[pilipali]

Hyvä että tuomio tuli. Kukaan muu ei tässä ansaitse mitään sympatioita eikä ymmärrystä kuin surmatun pikkupojan muisto. Sillä se hänestä on enää jäljellä: muisto. Kaikki hänen ympärillään olleet aikuiset pettivät hänet, pienen ihmisen alun.

[Teräs]

JO 2-vuotiaista lapsista on lasuissa paksut kansiot tapahtumista. Yksikin rivi on liikaa . Ko. lasu on otettu tutkintaan. Kun nisti synnyttää, vauvalla on usein todella pahoja vieroitusoireita. Siitä se ihmisen elämä alkaa.

Täytyy sanoa, että lukiessani että nelivuotiaasta lapsesta on tullut kymmeniä lastensuojeluilmoituksia niin ensimmäinen ajatus oli, että nyt kyllä hätyytellään jonkin sortin ennätyksiä. Ei tuo mikään normi tilanne lastensuojelussa ole, itse olen törmännyt tuollaisiin lukuihin lähinnä teini-ikäisten tai sellaisten lasten kohdalla, josta huoltajuuskiistaa käyvät vanhemmat valjastaa koko suvun tehtailemaan viikottain ilmoituksia. Toki voi olla, että idässä tämäkin asia on toisin…

Vilja-Eerikasta tehtiin muistaakseni 32 lasua. Missä sanotaan että Milosta on tehty kymmeniä lasuja?

Ilmeisesti porukka veti nyt johtopäätöksiä siitä jostain hyvin epäluotettavan lähteen uutisesta missä oli ensinnäkin asiavirhesisältöä paljon ja ilmeisesti tarkoitettiin sitä toista joensuulaista lasta kenestä kyllä oli tehty kymmeniä lastensuojeluilmoituksia ja mistä Siun Sote sai lopulta avilta sen huomautuksen/varoituksen mikä lie. Mutta siinä jutussa oli mennyt lapset nyt toimittajalta sekaisin ilmeisesti ja tänne ketjuun se lähde upposi luotettavana vaikka mikään muu media ei ole uutisoinut kuin noista kolmesta viimeisen elinvuoden aikana tehdystä lasusta.

Se on kyllä kerrottu että Milon viimeisen elinvuoden aikana on tehty kolme lastensuojeluilmoitusta Milosta. Muita määriä noista en ole nähnyt kerrottavan.

Tämä on aivan väärä foorumi teille.

[Kaarma]

Jos teiltä olisi herunut edes jonkinlaista myötätuntoa, olisi mummi avautunut tunnoistaan ja tietämästään, mutta kokee sen täysin turhaksi nyt.

Kävikö tässä siis nyt niin, että erään yksittäisen keskustelupalstan nimettömänä kirjoittelevien henkilöiden myötätunnon puute esti mummia avautumasta tiedoistaan? Esti avautumasta kenelle? Poliisille? Syyttäjälle? Oikeuden edessä? Todellako?

Tämä kaipaisi kyllä jo muutaman hymiön, mutta kunnioitan palstan henkeä ja jätän laittamatta. Ehdotan vain mitä kohteliaimmin, että mummin mielenterveydelle ei varmasti tee hyvää lukea tätä palstaa, ehkä joku kirja mielummin?

Ai siitäkö se olikin kiinni, siis meistä kaikista? Sillähän ei pitäisi olla minkään maailman väliä mitä muut ajattelevat, vaan miten itse toimii? Ehkäpä myötätuntoa olisi helpompi suullisesti osoittaa, kun paljastaisi oman rakkautensa toista kohtaan.
No, kosto se on pienikin kosto. Mutta kenelle?
Aivan.
Juuri hänelle. Hänen, jonka takia kaikki kärsivät.
Vai hän, joka kärsi kaikkien takia?

[Tappaja80]

Noniin, te lähes jokainen olisitte halunneet kuulla lähiomaisten "lausunnot" täällä. Kuitenkin niitä arvostelette tietämättä mitään muuta kuin olette lukeneet etp:stä. Oletteko ottaneet huomioon, että läheisiä on kuultu PÄIVÄ tapahtuman jälkeen, olisiko voineet olla vaikka sokissa? Ja arvostelette täällä korvausvastimuksia? Tiesittekö mm. sen ettei isoäiti voi ilman niitä vaatia mitään? Ei murhatuomiota tms lapsenlapselleen! Raha hänelle yksi paskan hailee! Ette ole kulleet hänen kuulemistaan oikeudessa, vain sen, mitä lehdet ovat kirjoittaneet. Jos teiltä olisi herunut edes jonkinlaista myötätuntoa, olisi mummi avautunut tunnoistaan ja tietämästään, mutta kokee sen täysin turhaksi nyt. Me hänen läheisensä yritämme saada hänet jaksamaan eteenpäin elämässä...

Teidän paskasuvulle toivon erittäin ankaraa karmaa,ihan jokaiselle torakalle!Helpolla teitä ei pidä perkele päästää yhtäkään...

[Tappaja80]

Te kaikki ääliöt joutaisitte lahdattavaksi. Kukaan tosta suvusta ei koskaan unohda Miloa. Mutta te ette tajua mitään, se OIKEA tuska ei koskettanut teitä. Hyvä huudella siellä, minä olen nähnyt läheltä omaisten TUSKAN. Te tuskin tiedätte siitä mitään

Tule lahtaamaan,teillä se on arkipäivää.Tuska koskee nimenomaan meitä muita,te psykopaatit ette sitä tunne!

[Ludmina]

Noniin, te lähes jokainen olisitte halunneet kuulla lähiomaisten "lausunnot" täällä. Kuitenkin niitä arvostelette tietämättä mitään muuta kuin olette lukeneet etp:stä. Oletteko ottaneet huomioon, että läheisiä on kuultu PÄIVÄ tapahtuman jälkeen, olisiko voineet olla vaikka sokissa? Ja arvostelette täällä korvausvastimuksia? Tiesittekö mm. sen ettei isoäiti voi ilman niitä vaatia mitään? Ei murhatuomiota tms lapsenlapselleen! Raha hänelle yksi paskan hailee! Ette ole kulleet hänen kuulemistaan oikeudessa, vain sen, mitä lehdet ovat kirjoittaneet. Jos teiltä olisi herunut edes jonkinlaista myötätuntoa, olisi mummi avautunut tunnoistaan ja tietämästään, mutta kokee sen täysin turhaksi nyt. Me hänen läheisensä yritämme saada hänet jaksamaan eteenpäin elämässä...

Itse kyllä jopa ymmärrän rahallisen korvauksen hakemisen, koska sekin vaikeuttaa ulosotossa, ulosottomittauksen toteuttaettaessa vai miten sanotaankaan, elämää, koska vaikka suoja-osuus on niin joutuu tekemään selvityksiä vaikka sossu maksaisi osan elämisestä, tai ainakin tälläinen käsitys minulla on.. korjatkaa jos olen väärässä,

Mutta sitä en ymmärrä miksi joku läheinen ei kertoisi koko totuutta etp:ssä,
Herranne aika, lapsi on kuollut, ei mielestäni silloin enää ole se hetki että mietitään mikä näyttää hyvältä ulospäin, peitellä enää mitää, vaan kyllä silloin pitäisi kertoa kaikki mitä tietää ja mitään kaunistelematta.
Osanotot teille,
Valitettavasti Suomessa tapahtuu vuosittain moniakin perhesurmia, niiden yrityksiä ja muita mielenterveys ja huumeisiinkin liittyviä rikoksia,
Voi olla että tälläkin palstalla on osalla kirjoittajista henkilökohtaista kokemusta jos nyt ei näin traagisesta tapauksesta erilaisista väkivalta, talous, huume ja/tai perhe tragedioista tai surmasta/sen yrityksestä.
Joskus tilanne on voinut olla myös sellainen että apua ollaan yritetty antaa, kerrottu tietoja viranomaisille tms.. mutta kukaan viranomainen / muu ulkopuolinen taho ei ole puuttunut/tehnyt asialle mitään,
Huumemaailma on siitä myös niin viheliäinen, ettei monetkaan uskalla kertoa asioita rehellisesti koska pelkäävät kostoa
Menipä tämän tapauksen ulkopuolelle, mutta on kyllä melkoista alkaa uhkailemaan tällä palstalla kirjoittaneita, joo, varmaan omatkin tekstini ovat välillä hyvin kärkkäitä, mutta oikeasti, tällä palstalla me kaikki haluamme ainostaan kunnioittaa Milon muistoa ja saada hänelle oikeutta, yritämme edes hetkisen olla se pieni ääni hänen puolestaan jota kukaan ei kuullut silloin kun hän eli

[Eriksson]

Noniin, te lähes jokainen olisitte halunneet kuulla lähiomaisten "lausunnot" täällä. Kuitenkin niitä arvostelette tietämättä mitään muuta kuin olette lukeneet etp:stä. Oletteko ottaneet huomioon, että läheisiä on kuultu PÄIVÄ tapahtuman jälkeen, olisiko voineet olla vaikka sokissa? Ja arvostelette täällä korvausvastimuksia? Tiesittekö mm. sen ettei isoäiti voi ilman niitä vaatia mitään? Ei murhatuomiota tms lapsenlapselleen! Raha hänelle yksi paskan hailee! Ette ole kulleet hänen kuulemistaan oikeudessa, vain sen, mitä lehdet ovat kirjoittaneet. Jos teiltä olisi herunut edes jonkinlaista myötätuntoa, olisi mummi avautunut tunnoistaan ja tietämästään, mutta kokee sen täysin turhaksi nyt. Me hänen läheisensä yritämme saada hänet jaksamaan eteenpäin elämässä...

Ei sunkaan korvausten vaatiminen ole sama kuin rangaistuksen vaatiminen murhaajille?

Ei minulta juurikaan heru myötätuntoa ihmiselle, joka pikkupojan huostaanoton uhkahetkellä sanoo pitävänsä pojasta huolen, ja sitten saman tien unohtaa lupauksensa ja entiseen malliin jättää pikkupojan rääkkääjiensä armoille. Olen nimittäin varma siitä asiasta, että mikäli muori olisi pitänyt lupauksensa ja huolehtinut pikkupojasta kuten lupasi, poika olisi hengissä tänäkin päivänä.

[Amy]

Jos teiltä olisi herunut edes jonkinlaista myötätuntoa, olisi mummi avautunut tunnoistaan ja tietämästään, mutta kokee sen täysin turhaksi nyt.

Just kun luulin, ettei mummon pisteet voi tippua enää yhtään enempää, heitätte tämmöstä kommenttia... Surullista kuulla, että mummo ois avautunut vain myötätunnon vuoksi, eikä suinkaan Milon vuoksi.

[Teräs]

Nimimerkille Mitävittuutetiedätte
. Pikkuisen pojan kohtalo oli teidän dokujen ja nistien käsissä eikä koskaan unohdu miljoonilta suomalaisilta, valtion johtoa myöten, uskoisin. Kirjoituksistasi päätellen tarvitset itsekn massiivisesti hoitoa.

[Alien Alien]

Jos teiltä olisi herunut edes jonkinlaista myötätuntoa, olisi mummi avautunut tunnoistaan ja tietämästään, mutta kokee sen täysin turhaksi nyt.

Just kun luulin, ettei mummon pisteet voi tippua enää yhtään enempää, heitätte tämmöstä kommenttia... Surullista kuulla, että mummo ois avautunut vain myötätunnon vuoksi, eikä suinkaan Milon vuoksi.

Amyn ja Eriksonin viesti tuossa enemmin puki ajatukseni sanoiksi.
1. Mummon/”Mummin” rooli oli merkittävä Milon lasu-asiakkuudessa. Hänen vakuutuksellaan oli painoarvoa Milon paluussa ”kotiin”. Siivoaminen ja tukiverkoston pitivät olla kunnossa. Näin ei kuitenkaan ollut. ”Mummi” ei pystynyt tosiasiallisesti antamaan riittävästi sitä tukea, mitä Milon turvallisuus olisi vaatinut. Oikea ja rehellinen tilannekuva sossuille olisi mahdollistanut Milon turvallisuuden ja hyvinvoinnin.

2. Äitimyytti on vahva, minkä vuoksi harvoin puhutaan persoonallisuushäiriöisistä äideistä. Lapsen saaminen ei tee ihmisestä parempaa, terveempää tai vastuullisempaa automaattisesti. Henkinen kasvaminen vaatii työtä ja oma-aloitteisuutta. Edelleen yllättävänkin usein alidiagnosoidaan äidin häiriintynyttä kiintymyssuhdetta. Lapset nähdään oman itsen jatkeena, jolloin ne toimivat välinearvona äidin merkityksellisyyden kokemisessa. Äidit saavat paljon huomiota ja sympatiaa raskaan vauva-arjen keskellä. Varsinkin monilapsisen perheen äiti saa paljon huomiota ja ihailua osakseen. Tämä voi vahvistaa äidin jo aiemmin ollutta taipumusta narsismiin. Perheen keskiössä on uhrautuva ja kaikkivoipa äiti, jonka hyvinvointi on numero uno. Lapset kasvavat vinoutuneeseen kuvaan äitiydestä, eivätkä osaa/pysty näkemään äidissään ongelmaa vaan puolustavat äitiään tiukasti vaikka itse samalla kärsivätkin. Ne lapsista, jotka näkevät/aistivat suhteen ja tilanteen ongelmallisuuden hakeutuvat tilanteesta pois yleensä ensinnä fyysisen välimatkan kautta, jolloin henkinen irrottautuminen helpottuu. Äiti ei yleensä tälläistä toimintaa hyväksy ja siksi välit viilenevät poismuuttaneeseen lapseen ja ote tiukkenee edelleen lähellä olevista lapsista.

Mikäli viestin kirjoittaja tietää mistä puhuu, huomio perheen lähipiirissä olisi kiinnittynyt jälleen äitiin eli mummiin, mikä viittaisi narsistiseen äitiin. Huomio ei ole menehtyneessä lapsessa itseisarvona ja hänen oikeuksistaan vaan siinä, miten se vaikuttaa mummiin. Lapsen oman äidin surukaan ei ole niin merkittävässä roolissa kuin mummin.

Ylisukupolvisuus ongelmien ratkaisemattomuudessa on se juurisyy, miksi lastensuojelun, päiväkotien, koulujen ja poliisien resurssit eivät riitä. Kun yksi moniongelmainen nainen saa kolme lasta, on todennäköistä, että ensinnä on kolme moniongelmaista lasta, sitten nuorta ja lopulta kolme moni-ongelmaisista vanhempaa. He kun taas kukin saavat kolme lasta, onkin yhtäkkiä 9 moniongelmaista varttujaa ja niin edelleen.

[Alien Alien]

Siis aivan järjetöntä jos on todellakin noin kun neonataali kirjoitti.
Miksi sossun täti tekee normi toimistonhoitajan töitä?
Kyllä on tehtävien jaossa jotain pahasti vialla. Ymmärrän raportit yms mutta että vielä kirjanpito, reskontra, verkostoituminen, kilpailutus... Niin huhuh.
En yhtään ihmettele et lastensuojelu on tämmösessä jamassa.

Joka ikinen tapaaminen ja yhteydenottohan on pakko kirjata. Jos perheessä on kolme lasta, tapaamisesta pitää tehdä kolme erilaista kirjausta, koska asiakastiedoisaa saa olla vain kyseisen lapsen henkilökohtaiset asiat. Jos vanhemmalla on jotain arkaluontoista asiaa, se pitää kirjata erikseen vain vanhemman tietoihin. Jos on pitkä neuvottelu missä on paljon asiaa, kyllä siihen jokunen hetki menee että sisältö on asianmukaisesti asiakasjärjestelmässä. Ei ainakaan meillä ole mitään saneluita tms käytössä.

Osa johtuu ihan siitä, että valtaosa palveluista on nykyään ostopalveluita. Sekä tilanteeseen sopivan palvelun arvioiminen, että palvelun käyntiin saaminen on sossun hommaa. Pitää siis tehdä hakemuksia, vastaanottaa tarjouksia, niistä valita sopiva palveluntuottaja, järjestää neuvottelu, tehdä kirjallinen päätös, ja tietenkin jatkuvasti seurata palvelun toteutumista. Osassa alueita palveluiden hankinta, eli tarjouspyyntöjen ohjaus toimijoille, on koordinoitu erikseen, ja palveluiden maksuista saattaa huolehtia toimistosihteeri. Yleensä jokaisesta palvelusta lähetetään vastuusossulle kuukausittainen raportti, johon pitää ehtiä tutustua ja viedä sitten raportti lapsen asiakastietoihin.

Verkostoituminenkin on työssä välttämättömyys, eihän esim. päiväkodista tule tietoa ellei sinne olla yhteydessä. Lisäksi on pakko muutenkin tuntea oman alueen palvelukenttää, että ylipäätään pystyy miettimään, mistä lähtisi perheelle apua hakemaan.

Kaikenlaista hommaa on, ei sille mitään mahda. Lapsen tapaaminen on tärkeää, mutta kyllä siinä usein töitä joutuu järjestelemään, että tapaamiset saa hoidettua. Enitenhän tietty tavataan niitä, joiden tilanne on akuutein. En itse uskaltaisi jättää lasta tapaamatta sijoituksen aikana, enkä sieltä kotiutettaessa.

Hyvä kirjoitus sossujen arjesta, kuten aiempisikin. Miten näkisit mikä korjaisi/parantaisi tilannetta?

[Huutaja Jaana]

Te kaikki ääliöt joutaisitte lahdattavaksi.

Olitkos se sinä joka uhkaili kirjoittelijoita jollain kunnianloukkaussyytteillä?