https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000010000214.html
8:00
Cut. Pykälä 21.Jaakko, 27, ampui 24-vuotiaan vaimonsa ja itsensä keskellä kaupunkia – syy takavuosien hirmuteolle paljastui taskusta löytyneistä kirjeistä
Jaakko Jouppila päätyi kahteen äärimmäiseen tekoon vain vuorokausi ennen tuomiopäivää. Murhamiehen takin taskusta löytyi kaksi sinetöityä kirjettä, joissa hän paljasti syyn kaikkeen.
Seinäjoen rautatieasemalla nähtiin ennen joulua 1950 murhenäytelmä, joka puhutti erityisesti Etelä-Pohjanmaalla mutta herätti kohua myös muualla Suomessa.
Jaakko Jouppila oli ollut kaksi vuotta aikaisemmin ehdolla Suomen lipunkantajaksi Lontoon olympiakisojen avajaisissa, mutta nyt 27-vuotias kuulantyöntäjä tuhosi vaimonsa elämän ja surmasi heti perään itsensä.
Raili Jouppila oli töissä rautatiekirjakaupan lehtimyymälässä, joten hänen miehensä tiesi, mistä vaimo löytyy päiväsaikaan. Joulukuun 15. päivän aamuna entinen poliisikonstaapeli Jouppila saapui lehtimyymälään selvittämään välejään vaimonsa kanssa. Keskustelu jäi lyhyeksi. Sen päätteeksi Jouppila ampui juuri 24 vuotta täyttänyttä vaimoaan Mauser-pistoolilla otsaan.
Veriteon jälkeen Jouppila kiiruhti asema-alueella 30–40 metrin päähän lehtimyymälästä ja ampui itseään oikeaan ohimoon. Kumpikin uhri vietiin Seinäjoen lääninsairaalaan, mutta elvytystoimet olivat turhia. Jaakko Jouppila kuoli tajuihinsa tulematta klo 12.15. Raili-vaimon aivoissa verenvuoto oli niin voimakasta, että hänkin menehtyi samana iltana.
Tragedian täydensi viaton jälkeläinen: kolmevuotias tytär menetti samana päivänä isänsä ja äitinsä.
Kuka oli hirveään tekoon syyllistynyt Jaakko Jouppila ja miten kuuluisa urheilija ajautui tilanteeseen, jossa ainoa ulospääsy oli hengen riistäminen omalta vaimolta ja itseltä?
Pentti Jaakko Jouppila syntyi 16. syyskuuta 1923 Seinäjoella. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Jaakko Kaaponpoika Jouppila ja Lempi Susanna Jouppila. Perheeseen syntyi kolme muuta poikaa, jotka olivat kaikki innokkaita urheilijoita.
Jouppila oli hyvin yleinen sukunimi Etelä-Pohjanmaalla, ja joskus nimeen lisättiin etuliite (esimerkiksi Ali, Yli tai Väli), jotta perhe erottuisi naapurin Jouppiloista. Lisäksi nimi saattoi liittyä paikkaan tai kylään. Jaakko Jouppila kasvoi Joupinkylässä, jossa asui muitakin Jouppiloita.
:
Ilmeisesti Paavo tunsi jonkinlaista sympatiaa pikkuserkkuaan kohtaan tämän surmatyöstä huolimatta, koska vuonna 1955 syntynyt perheen esikoislapsi sai nimen Jaakko.
1930-luvulla nuoret Jouppilat osallistuivat aktiivisesti Seinäjoen suojeluskunnan poikaosaston urheilutoimintaan. Lajeina olivat muun muassa hiihto ja maastojuoksu. Näissä kestävyyslajeissa ”Jaskaksi” kutsuttu Jaakko Jouppila ei loistanut, mutta kun käteen lyötiin kiekko tai keihäs, Jouppila näytti kyntensä. Kesäkuussa 1939 järjestetyssä Vaasan ja Seinäjoen välisessä kaupunkiottelussa 15-vuotias Jouppila oli ylivoimainen keihäänheitossa.
– Miehessä oli ”meininkiä”, mutta tyylistä ei ole hajuakaan, kommentoi Vaasa-lehden avustaja.
Etelä-Pohjanmaa -lehdessä nimimerkki ”Veka” arvioi syyskuussa 1939 Kaappoo ja Jaska Jouppilan kyvykkyyttä heittolajeissa.
– Jaska Jouppila oli aivan ylivoimainen ja olisi tuloksellaan tullut toiseksi vanhempienkin poikien sarjassa. Jouppilalle pitäisi saada vain tyylit ”knuppiin”, niin hänestä tulisi vielä vaikka mitä.
Kesällä 1941 Jouppiloiden elämä muuttui. Vuonna 1921 syntynyt Jaakon isoveli Kauko ”Kaappoo” Jouppila lähti sotaan. Pikkuveli hamusi perään, vaikka ikää oli vasta 17 vuotta. Kaappoon poika Jussi Jouppila tuntee setänsä tarinan.
– Hän väärensi todistukseen isänsä allekirjoituksen päästäkseen rintamalle, Jouppila sanoo.
:
Jaska Jouppila lähti innokkaasti sotimaan isänmaan asialle, mutta hän ei tiennyt, mihin joutui. Sodan kauhut olivat liikaa 17-vuotiaalle nuorukaiselle.
– Isä sanoi, että Jaska ei kestänyt sotaa, Jussi Jouppila sanoo.
:
– Isä ei sodasta puhunut, Jussi-poika sanoo.
Veljensä Jaskan kohtalosta hän sentään kertoi jotain. Sellaista, jota ei löydy Kansa taisteli -lehden sankaritarinoista.
Kun elämä juoksuhaudoissa kävi sietämättömäksi, pikkuveli päätti jättää joukko-osastonsa.
– Jaska palasi omatoimisesti kotiin. Hänestä tuli rintamakarkuri, veljenpoika kertoo.
Jaska Jouppila palasi vanhempiensa luokse hengissä, mutta mieli oli murtunut pysyvästi. Karut sotakokemukset vaikuttivat dramaattisesti Jaskan myöhempään elämään.
:
Syyskesällä 1945 Jaakko Jouppila kilpaili SVUL:n Etelä-Pohjanmaan piirin alueella erityisesti heittolajeissa. Syyskuussa hän voitti Vaasan Vasaman kansallisissa kilpailuissa Hietalahden kentällä kuulan tuloksella 13,51 ja keihään lukemin 56,29. Päälaji oli tuona vuonna kuitenkin 10-ottelu, jossa Jouppila ylsi neljännelle sijalle SM-kisoissa Forssassa. Syysmyöhällä hän paransi piirinmestaruuskisoissa ennätystään lukemiin 5 719.
Jouppila oli pärjännyt hyvin moniotteluissa jo 1930-luvun lopulla. Monipuolisuus ulottui myös painimatolle ja nyrkkeilykehään. Jälkimmäisessä Jouppila osoitti lahjoja, mutta vielä väkevämpi hän oli painissa. Laji oli erittäin suosittu Etelä-Pohjanmaalla, ja sen hallitseminen kuului miesväen yleissivistykseen. Jaska oli luonnonlahjakkuus, joka hallitsi molemmat painimuodot.
Painimeriittejä kertyi myös aikuisiällä. Maaliskuussa 1946 Suomen mestaruuksista väännettiin Ylistarolla ja Jouppila oli mukana raskaassa sarjassa (yli 87 kg).
Kesällä paino oli pudonnut muutaman kilon, sillä Jouppila valittiin Suomen Painiliiton edustajaksi alle 87-kiloisten sarjaan liitto-otteluun TUL:ää vastaan. Jouppilalla oli mittaa 187 senttiä, mutta paino vaihteli vuoden kierron mukaan. Yleisurheilutilastoissa hänen kilpailupainokseen ilmoitettiin 83 kiloa.
Lokakuussa 1946 Isossakyrössä järjestetyissä vapaapainin SM-kilpailuissa Jouppila oli jälleen mukana.
:
Kesällä 1946 Etelä-Pohjanmaan yleisurheilijat saivat tilaisuuden matkustaa Skooneen. Klippanissa he kohtasivat Lounais-Skoonen piirijoukkueen ja kilpailivat tasapäisesti ruotsalaisten kanssa. Suomalaisten ykkösnimet olivat seiväshypyn voittanut Aulis Reinikka ja Jaska Jouppila, joka vei nimiinsä kuulan (14,09) ja keihään (55,28). Tuloksiakin tärkeämpää oli tuliaisten hankkiminen kotiväelle ja ystäville.
Jouppilasta tuli perheellinen vuonna 1946, kun hän solmi avioliiton Raili Knuuttilan kanssa. Raili oli parikymppinen maanviljelijän tytär Lapuan Ruhankylästä. Pariskunnalle syntyi tytär seuraavana vuonna. Perhe-elämä näytti vakaalta ulospäin: Jaska oli suorittanut poliisikurssin ja toimi konstaapelina Seinäjoella.
Talvella 1947 Jouppila jatkoi painimista ja vaihtoi kesäkaudeksi painopisteen heittolajeihin. Toukokuun lopussa kuula kaartoi Seinäjoella uudelle metriluvulla tulokseen 15,00, joka oli kelpo tulos.
– Kunhan poika vaan malttaisi keskittyä vakavasti tähän lempilajiinsa, kuului Helsingin Sanomien arvioi.
Jouppila kilpaili pääasiassa Seinäjoen lähiseuduilla, mutta tulokset alkoivat olla valtakunnallista tasoa. Juhannuksen tienoilla keihäs lensi Nurmon Jymyn kansallisissa kilpailuissa 61,90. Elokuussa oli vuorossa Kalevan kisat Tampereella. Siellä Jouppila työnsi pronssin arvoisesti ja sai palkinnoksi matkan Tukholmaan Ruotsi-maaotteluun.
Seuraavalla kaudella 1948 Jouppila säväytti heinäkuun alussa olympiakatsastuksissa Helsingin olympiastadionilla. Kuula lensi yli 20 000 katsojan silmien edessä 15,39, mikä tiesi ykköstilaa ja olympiamatkaa Lontooseen. Vaikka kehitystä oli tapahtunut, Hufvudstadsbladetin analyytikko löysi runsaasti parannettavaa.
– Jaska Jouppilalla on kropassansa puolesta eväät 16 metriin, mutta työnnön lopputöytäisy on liian vaisu.
:
Kookas Jouppila oli näyttävä ilmestys – 1950-luvun urheilukirjallisuudessa häntä kuvattiin adjektiivilla komea. Ei ollut ihme, että Suomen olympiajoukkueen johto kaavaili häntä lipunkantajaksi avajaismarssiin Wembleyn stadionilla.
:
Lontoossa Jouppila ei kyennyt ylittämään 15 metrin rajaa, mutta selviytyi karsinnasta loppukilpailuun.
Suomalaisista Yrjö Lehtilä työnsi 15,05 ja oli kuudes. Jouppilan rautapallo kaartoi vain 14,59, mikä toi seitsemännen sijan. Kesällä 1948 vammat haittasivat harjoittelua: Jouppila kilpaili harvoin.
Kaudella 1949 Jouppilan kunto kesti läpi kauden ja ennätys parani useaan otteeseen.
Tshekkoslovakia-maaottelussa kuula kaartoi 15,62.
– Tämä Stadion taitaa olla minulle oikein onnen paikka. Viime vuoden olympiavalinnoissa työnsin täällä ennätykseni 15,39 ja nyt se on 15,62, Jouppila virkkoi toimittajille ennätystyöntönsä jälkeen.
Heinäkuun lopussa 1949 Jouppila oli mukana Oslossa käydyssä Pohjola–USA-ottelussa, mutta jäi kuudenneksi.
:
Jussi Jouppilan mukaan suvun voimaominaisuudet olivat pääosin geneettisiä, mutta myös maatalon töillä oli kroppaa vahvistava vaikutus.
– Meillä oli pihalla kärrynpyörä, joka painoi lähes 90 kiloa. Vasta sitten pidettiin miehenä, kun sen oli nostanut suorille käsille.
Elokuussa 1949 Kalevan kisoissa Jouppila hinasi rekordiaan sentillä ylöspäin lukemiin 15,72. Tulos tiesi uran ensimmäistä (ja ainoaksi jäänyttä) Suomen mestaruutta. Kauden kruunasi kotiringissä Seinäjoella järjestetyissä amerikkalaiskilpailuissa työnnetty 15,93, joka jäi Jouppilan ennätykseksi.
Syyskuun Ranska-ottelussa kuula kaarsi 15,71. Jouppilalla oli massaa enemmän kuin aikaisemmin, sillä Helsingin Sanomien kilpailuselostuksen mukaan seinäjokinen poliisikonstaapeli painoi sata kiloa.
:
Poliisien mestaruuskilpailuihin ei ollut jatkossa asiaa, sillä Jouppila erotettiin toimestaan pian kisojen jälkeen. Hufvudstadsbladetin mukaan syynä oli epäsäännöllinen elämä.
– Jaskan elämänhallinta ei ollut täydellistä viimeisinä vuosina, vahvistaa veljenpoika Jussi Jouppila.
Vuonna 1946 solmittu avioliitto ei ollut taivaassa kirjoitettu. Raili-vaimo väsyi miehensä käytökseen ja muutti vuonna 1950 pienen tyttären kanssa pois Jouppilan luota. Raili ilmoitti hakevansa avioeroa.
Näin kertoi Jakobstads Tidning veriteon jälkeen joulukuussa 1950. Artikkelin laatija kertoi olleensa paikalla joulukuun alussa 1950, kun Jouppila oli käynyt rautatieaseman lehtimyymälässä ja ”herjannut siellä työskennellyttä vaimoaan”.
Toimittajan mukaan rouva Jouppila oli kertonut tapauksen jälkeen läsnäolijoille miehensä uhkaavasta käytöksestä.
– Jouppila oli ilmoittanut, että hänellä oli ampuma-ase mukanaan ja että hän tulisi suorittamaan tekonsa vielä samana iltana. Rouva vakuutti myös olevansa ehdottoman varma siitä, että mies surmaa hänet.
Samaisen lehden mukaan avioerohakemusta olisi käsitelty tekoa seuraavana päivänä. Jouppila oli ilmoittanut, että jotain voi tapahtua ennen 16. joulukuuta, mikäli vaimo ei muuta mieltään.
Tuomiopäivän lähestyessä olympiakävijä toteutti aikeensa. Hän surmasi julmasti vaimonsa ja riisti sen jälkeen hengen itseltään. Jakobstads Tidningin mukaan Jouppila oli lainannut aseen henkilöltä, jolla ei ollut käsitystä, mihin entinen poliisi aikoi sitä käyttää.
Jouppilan takin taskusta löytyi kaksi sinetöityä kirjettä. Toinen oli osoitettu hänen appiukolleen, maanviljelijä Knuuttilalle ja toinen Seinäjoen seurakunnan nuorisopastorille Lauri Knuutilalle. Kirjeissä Jouppila kertoi kärsineensä jo vuosien ajan henkisestä rasituksesta, mikä oli johtanut juopotteluun ja lopulta traagiseen tekoon.
Murha ja itsemurha olivat siis tarkasti harkittuja.
:
Ennen joulua päättyi Jouppilan elämänkaari.
-NILS-
niin lehden otsikon pitäisi olla ”Jaakko, 27, ampui 24-vuotiaan vaimonsa ja itsensä keskellä kauppalaa” Seinäjoesta tuli kaupunki vasta 60- luvulla. Hävytöntä kutsua Seinäjokea kaupungiksi.