Poliisisurmat Suomessa

[otus]

Alibissa oli juttua aiheesta taannoin

Tässä poliisi surmat 1950-1997, Täydentäkää listaa!!

VIRANTOIMITUKSESSA SURMATUT POLIISIMIEHET VUOSINA 1950-1997

1. 24.12.1950 Riihimäellä ampui päihtynyt mieshenkil
ö kotonaan häntä rauhoittamaan tulleet konstaapelit
Eino Kääriäisen ja Ailo Virtasen.

2. 08.07.1951 Espoossa ampui mieshenkilö kotonaan
lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytänt
öönpanemista varten paikalle tulleen nimismies
Bertel Winbergin.

3. 11.11.1954 Helsingissä ampui mielenhäiriöön
joutunut mieshenkilö kotonaan häntä noutamaan
tulleen konstaapeli Frans Valmusen.

4. 26.03.1957 Kurussa ampui mielenhäiriöön joutunut
mieshenkilö asuntonsa pihalla häntä etsiskelev
ät konstaapelit Jaakko Rimpin ja Uuno Lassinaron.

5. 29.12.1957 Isokyrössä ampui mielenhäiriöön joutunut
mieshenkilö ulkosalla häntä etsiskelevän
konstaapeli Lauri Heinosen.

6. 24.08.1958 Sääksmäellä ampui päihtynyt mieshenkil
ö kotonaan naapurusten tieriitaa selvittämään
tulleen konstaapeli Einari Toivosen.

7. 18.09.1958 Helsingissä ampui murtovaras erään
tehtaan pihalla tilannetta tarkistamaan tulleen konstaapeli
Ilkka Tuomisen.

8. 24.09.1958 Hyvinkäällä puukotti murtovaras ulkosalla
häntä pidättämään tulleen konstaapeli Reino
Peltolan.

9. 21.06.1959 Ähtärissä ampui lääkehumalassa ollut
mieshenkilö asuntonsa pihalla
pakkohuutokauppatilaisuuteen tulleen konstaapeli
Aarne Kallio-Kokon.

10. 17.02.1966 Helsingissä ampui sotilaskarkuri
maantiellä autoja pysäyttävän ja tarkistavan konstaapeli
Reino Harjunpään.

11. 07.03.1969 Pihtiputaalla ampui päihtynyt mieshenkil
ö asuntonsa pihalla häntä rauhoittamaan tulleet
konstaapelit Pentti Turpeisen, Onni Saastamoisen,
Veikko Riihimäen ja Mauno Poikkimäen.

12. 15.04.1976 Kajaanin mlk:ssa ampui päihtynyt
mieshenkilö kotonaan häntä rauhoittamaan tulleen
konstaapeli Eero Lukkarin.

13. 04.08.1977 Savonlinnassa ampuivat kaksi lievästi
päihtynyttä murtovarasta eräässä liikkeessä heitä
pidättämään tuleen konstaapeli Matti Pesun.

14. 09.10.1980 Puolangalla ampui päihtynyt mieshenkil
ö häntä rauhoittamaan tulleen ylikonstaapeli
Taisto Seppäsen.

15. 04.11.1981 Virroilla ampui metsässä väijyksissä
ollut pankkiryöstäjä häntä jäljittäneen ylikonstaapeli
Osmo Rajamäen.

16. 14.07.1983 Torniossa ampui pankkiryöstäjä pankin
ovelle ylikonstaapeli Vilho Mustakankaan.

17. 27.01.1986 Rovaniemellä ajoi poliisia pakeneva
auto konstaapeli Risto Peuraniemen yli.

18. 28.03.1986 Varkaudessa puukotti mielentilapotilas
kotihälytyksellä konstaapeli Matti Erosen.

19. 07.02.1991 Vaajakoskella ampui mieshenkilö
kotihälytyksellä häntä rauhoittamaan tulleen konstaapeli
Seppo Minkkisen.

20. 15.05.1991 Kannuksessa ratsiassa joutui konstaapeli
Veli Saunamäki rattijuopon yliajamaksi.

21. 26.08.1992 Haukiputaalla ampui mieshenkilö
kotihälytyksellä häntä rauhoittamaan tulleen ylikonstaapeli
Veikko Veijolan.

22. 14.02.1993 Helsingissä joutui konstaapeli Antti
Murtomäki poliisia paenneen auton yliajamaksi ollessaan
pysäytyskynnyksessä.

23. 22.10.1997 Helsingissä ampui hotellin kassakaapin
ryöstänyt tanskalainen mieshenkilö häntä kiinniottamassa
olleet ylikonstaapeli Eero Holstin ja
konstaapeli Antero Palon.

[Doctor Lecter]

Ohessa lista vuosilta 1915 – 1958. Jätin listasta pois nuo jo aiemmin mainitut

16.10.1915, konstaapeli Juho Pitkänen. Ammuttiin ajaessaan takaa hevosvarkaita Venäjän puolelle
17.2.1920, konstaapeli Lauri Heiskanen, 26, puukotettiin V linjalla Helsingissä
16.2.1921, ylikonstaapeli Juho Järvi, 51, murhattiin virkatehtäviä suorittaessaan
16.2.1921, vanhempi konstaapeli Matti Lindgren, 44, murhattiin virantoimituksessa
19.8.1923, konstaapeli Juho Rämö, 39, kuoli salamurhaajan käden kautta
10.12.1923, konstaapeli Fabian Laukkonen, 40, ammuttiin vartiopalvelusta suorittaessaan III linjalla Helsingissä
3.10.1924, etsivä Matti Kuoppala, 43, kuoli Vihdissä salakuljettajan ampumana
5.8.1925, konstaapeli Juho Penttinen, 31, surmattiin Helsingissä
13.11.1925, kieltolakietsivä Gabriel Jäntti, 39, kuoli poliisin ja salakuljettajien välisessä kahakassa Helsingin Hietaniemessä
12.2.1926, lääninrikosetsivä Kalle Usko, 44
14.6.1928, etsivä Paavo Hämäläinen, 31, murhattiin rikollisia kuljetettaessa
14.6.1928, etsivä Armas Pulli, 23, kuoli Koivistolla
29.8.1928, vanhempi konstaapeli Samuli Turunen, 27, ammuttiin Salmissa
13.9.1928, etsivä Johan Lahtinen, 62, kuoli pidätetyn henkilön vastarinnan johdosta
3.4.1929, nuorempi konstaapeli Lauri Vesala
7.7.1929, konstaapeli Antti Räsänen, 28, kuoli viinakauppiaan ampumana
3.4.1930, vanhempi konstaapeli Karl Jäspi, 35, kuoli Turussa
29.5.1930, vanhempi konstaapeli Oskar Aulén, 49. Väätäjässä, pidätetyn henkilön ampumana
5.12.1930, konstaapeli Antti Toivonen, 44
27.3.1931, konstaapeli Eino Heinonen, 22. vartiopaikallaan Helsingin Kaivopuistossa
13.5.1931, ylikonstaapeli Anton Lundqvist, 48
12.11.1931, ylikonstaapeli Antti Ijäs, 63, murhattiin lähellä Imatran asemaa
7.6.1932, entinen konstaapeli Pekka Nevalainen, 30, kuoli virantoimituksessa saamiinsa puukonhaavoihin
6.8.1933, konstaapeli Jalmari Soisalo, 41, ammuttiin Evijärvellä
27.9.1934, etsivä Uuno Lähde, 27, murhattiin Helsingissä
1935, vanhempi konstaapeli Karl Wickström, 38
6.2.1938, ylikonstaapeli Oiva Vartia, 32, murhattiin virantoimituksessa
30.4.1938, vanhempi konstaapeli Taavetti Tapaninen, 33
16.9.1938, vanhempi konstaapeli Anton Sakala, 43, kuoli kostomurhan uhrina Sippolassa
4.2.1939, konstaapeli Väinö Mäkinen, 24, kuoli mielisairaan ampumana
25.3.1939, nuorempi konstaapeli Malakias Koli, 36, kuoli häätilaisuudessa
17.4.1939, nimismies Otto Korhonen, 50, ammuttiin virkahuoneeseensa
12.6.1939, vanhempi konstaapeli Jalmari Manninen, 54, kuoli mielisairaan ampumana Pieksämäellä
14.9.1939, nuorempi konstaapeli Lauri Metsälä. Kuoli viinatrokarin ampumana
22.10.1940, konstaapeli Pietari Rantala, 26, kuoli puukotettuna Inarissa
1.5.1941, vanhempi konstaapeli Kaarlo Kanervo, 47, ammuttiin Somerniemellä
12.6.1941, vanhempi konstaapeli Matti Kiiskinen, 53, kuoli pidätetyn surmaamana Hyvinkäällä
14.6.1941, konstaapeli Eino Kukkula, 31, kuoli mielisairaan henkilön puukottamana Helsingissä
12.10.1941, nuorempi konstaapeli Tauno Kuusaro, 34, kuoli juopuneen sotilaan ampumana Tohmajärvellä
12.10.1941, ylim. konstaapeli Vihtori Pajarinen, 26, kuoli juopuneen sotilaan ampumana
16.10.1941, Valtiollisen poliisin tilapäinen etsivä Jalmari Seitaniemi, 29, ryöstömurhattiin Kolarissa
22.12.1941, rikoskonstaapeli Eero Immonen, 37, kuoli Lappeenrannassa
26.4.1942, Armas Talonen, 26, surmattiin virantoimituksessa
13.12.1942, komisario Leevi Koskimaa, 41, sai surmansa pidättäessään vieraan valtakunnan lähettämiä vakoojia
15.12.1942, vanhempi konstaapeli Frans Ritala, 40, sai surmansa sotilaskarkurin ampumasta luodista
23.12.1942, LPK:n vanhempi konstaapeli Viljo Innanen, 33, kuoli gangsterin luodista Tikkurilassa
17.2.1943, vanhempi konstaapeli Yrjö Ahlqvist, 40, puukotettiin junapartiossa
11.3.1943, valtiollisen poliisin etsivä Nils Håkansson, 42, sai surmansa maanpetturin luodista
7.4.1943, vanhempi konstaapeli Frans Suominen, 44, kuoli juopuneen ampumasta luodista
20.4.1943, vt. nuorempi konstaapeli Einar Lindroos, 31, puukotettiin Porvoossa
17.10.1943, nuorempi konstaapeli Seth Pikkarainen, 44, kuoli puukotuksen uhrina
27.2.1944, etsivä Lauri Salonkoski, 52, kuoli sotilaskarkurin pahoinpitelemänä
17.12.1944, nuorempi konstaapeli Voldemar Lumijärvi
21.12.1944, konstaapeli Sulo Riistama
30.1.1945, Runar Hänninen, 30, sai surmansa virantoimituksessa
5.1.1947, tarkastuskonstaapeli Arthur Fridström, 53, kuoli virantoimituksessa
24.7.1945, nuorempi konstaapeli Heikki Murtomäki, 30

Nämä seuraavat tapaukset jo olikin mainittu, mutta pientä ristiriitaisuutta on havaittavissa tietolähteestä riippuen:
1.1.1958, konstaapeli Lauri Heinonen, 39, haavoittui vaikeasti Orismalan aseman lähimaastossa Isokyrössä pidättäessään haulikolla aseistautunutta mielenvikaista. Kuoli Seinäjoen sairaalassa
18.9.1958, nuorempi konstaapeli Kauko Kautto, 24, kuoli murtovarkaan ampumana Helsingin Lauttasaaressa
24.9.1958, nuorempi konstaapeli Ilkka Matti Tuominen, 25, puukotettiin Hyvinkäällä

Tiedot sellaisenaan lehdestä Rikospoliisin mukana 32/1958. Huomaa sanamuodot "...gangsterin luodista", "...saamiinsa puukonhaavoihin".

Mainitussa lehdessä on useamman sivun artikkeli poliisimurhista ja joitakin kuvia, mm. kuva kuolleesta rikollisesta tekstillä "Pieksämäen hullun murhaajan elämä on päättynyt" sekä toisesta aiheesta "Konstaapeli Jalmari Mannisen sydän luodin lävistämänä. Taustalla olevan ikkunan takana odotti hullu murhaaja sormi liipasimella". Moisia tekstejä ei enää lehdistä saa lukea, saatikka kuvia katsella.

Kieltolaki ja sota-aika näkyvät tilastossa sangen hyvin.

[Doctor Lecter]

07.02.1991 Vaajakoskella ampui mieshenkilö
kotihälytyksellä häntä rauhoittamaan tulleen konstaapeli
Seppo Minkkisen.

Tästä tuomittiin Oiva Tapio Korhonen, 36, yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen marraskuussa 1991. Surmasta oli juttua Rikospostissa 4/91.

26.08.1992 Haukiputaalla ampui mieshenkilö
kotihälytyksellä häntä rauhoittamaan tulleen ylikonstaapeli
Veikko Veijolan.

Tässä välikohtauksessa toinen poliisi loukkaantui vakavasti. Ampuja surmasi vielä 30-vuotiaan avovaimonsa ja lopulta itsensä.

14.02.1993 Helsingissä joutui konstaapeli Antti
Murtomäki poliisia paenneen auton yliajamaksi ollessaan
pysäytyskynnyksessä.

Tyko Petri Salonen, 22, sai 4 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta. Tuomio annettiin Helsingin raastuvanoikeudesa kesäkuussa 1993.

22.10.1997 Helsingissä ampui hotellin kassakaapin
ryöstänyt tanskalainen mieshenkilö häntä kiinniottamassa
olleet ylikonstaapeli Eero Holstin ja
konstaapeli Antero Palon.

Elinkautinen Steen Christensenille http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=1898
[/quote]

14.07.1983 Torniossa ampui pankkiryöstäjä pankin
ovelle ylikonstaapeli Vilho Mustakankaan.

Alibi 11/85 valaisee asiassa surmaajan haastattelun muodossa.

Ampujana toimi Ruotsin puolella Haaparannalla asunut, tekohetkellä 17-vuotias Jukka Mörsäri. Mörsäri oli ikätoverinsa "Pertin" kera ryöstämässä Tornion Osuuspankkia, kun pankin parkkipaikalla autossaan istunut, vapaavuorollaan ollut (aseeton ja ilmeisimmin myös ilman virkapukuaan liikkunut) Mustakangas pisti tilanteen merkille. Mustakangas kiirehti pankkiin ja kulki asemiehenä toiminutta Mörsäriä kohden. Mörsärin kertoman mukaan Mustakangas ei sanonut olevansa poliisi, eikä mitään muutakaan. Edelleen Mörsäri kertoo joutuneensa paniikkiin ison miehen edessä ja päätyneensä sitten ampumaan tätä. Mikäli olisi tiennyt Mustakankaan poliisiksi, ei olisi kuulema ampunut...

Nuorukaiset saatiin kiinni muutamassa tunnissa ja noin 50 000 markan saaliskin löytyi lyhentämättömänä. Motiivikseen Mörsäri kertoo työttömyyden ja siitä juontuneen rahapulan. Surma-aseen, 22 kaliiberin Colt-revolverin, Mörsäri väitti löytäneensä marjametsällä ollessaan. Ase oli kadonnut murron yhteydessä torniolaisesta urheiluliikkeestä kesällä 1982.

Kuinkahan lienee poliisimiehiä ohjeistettu 25 vuotta sitten toimimaan tällaisissa tilanteissa? Toki on mahdollista, ettei Mustakangas ottanut poikia täysin tosissaan, eikä etenkään uskonut asetta aidoksi. Mörsärikin oli verrattain pienikokoinen (alle 170 cm) ja saattoi vaikuttaa vieläkin nuoremmalta.

[Doctor Lecter]

18. 28.03.1986 Varkaudessa puukotti mielentilapotilas
kotihälytyksellä konstaapeli Matti Erosen.

Tekijä oli viinariidasta suuttunut 28-vuotias ylioppilas. Hänellä ei pitänyt olla aseita, joten suojavarusteet jätettiin autoon ja se koitui 34-vuotiaan nuoremman konstaapelin kohtaloksi. Hän sai useita iskuja ylävartaloon.

Avohoito taisi päättyä tekijän kohdalla siihen.
[/quote]

jatkakaa tota listaa 2000-luvun puolelle

30.6.2007: Vanhempi konstaapeli Gudmund Lindström, 36, kuoli Kälviällä, kun 190 kilometrin tuntivauhdilla ajanut 20-vuotias rattijuoppo ajoi hänen päälleen. Yliajaja sai murhasyytteen, jota käsitellään Kokkolan käräjillä toukokuun aikana.

Siinä on 2000-luvun ainoa poliisisurma.

[Kiki]

jatkakaa tota listaa 2000-luvun puolelle

30.6.2007: Vanhempi konstaapeli Gudmund Lindström, 36, kuoli Kälviällä, kun 190 kilometrin tuntivauhdilla ajanut 20-vuotias rattijuoppo ajoi hänen päälleen. Yliajaja sai murhasyytteen, jota käsitellään Kokkolan käräjillä toukokuun aikana.

Siinä on 2000-luvun ainoa poliisisurma.

Aivan, ainoa virantoimituksessa olevan poliisin murha. 2007 toukokuussahan löydettiin Vammalan metsästä puuhun sidottuna ex-poliisi. Ensin pahoinpidelty erään tuttavan asunnolla ja sitten viety metsään, sidottu puuhun, pahoinpidelty vielä lisää ja jätetty sinne kuolemaan. Kertoo Alibi 10/07.

[Aizerbaidzan]

27.01.1986 Rovaniemellä ajoi poliisia pakeneva
auto konstaapeli Risto Peuraniemen yli.

Risto Peuraniemen kuolemasta on artikkeli Pohjolan poliisi kertoo 1987 -kirjassa sivuilla 113-118 nimellä "Liikenneterroristi".

Yliajaja, josta artikkelissa käytettiin nimeä "Hemmo", tuomittiin Rovaniemen kihlakunnanoikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen jatketusta rikoksesta, joka käsitti yksi teoin tehdyt ajokortitta ajon, törkeän liikenteen vaarantamisen ja törkeän kuolemantuottamuksen. Sekä tuomittu "Hemmo" että Peuraniemen leski ilmoittivat tyytymättömyyttä päätökseen, mutta hovioikeuden päätöksestä ei ole minulla tietoa.

Peuraniemi oli kuollessaan 38-vuotias.

[Doctor Lecter]

10. 17.02.1966 Helsingissä ampui sotilaskarkuri maantiellä autoja pysäyttävän ja tarkistavan konstaapeli
Reino Harjunpään.

Tässä surmassa ampuma-aseena oli konepistooli ja teko tehtiin Helsingin Malmilla.

[Doctor Lecter]

13. 04.08.1977 Savonlinnassa ampuivat kaksi lievästi
päihtynyttä murtovarasta eräässä liikkeessä heitä
pidättämään tuleen konstaapeli Matti Pesun.

Murtokohteena oli Kaurosen rautakauppa. Kolme poliisia meni paikalle. Matti Pesu meni sisään rakennukseen takapihan ikkunasta ja joutui käsikähmään molempien murtomiesten kanssa. Tässä yhteydessä Pesua ammuttiin viisi kertaa päähän. Surma tehtiin yöllä klo 02:20.

Toinen murtovarkaista, vankikarkuri Rauno Tapio Silvennoinen, 26, saatiin kiinni heti ja toinen, Oulun lääninvankilasta karkumatkalla ollut Toivo Juhani Aittokallio tavoitettiin pari tuntia ampumisen jälkeen noin kilometrin päässä tapahtumapaikalta. Hän oli edelleen aseistautunut, mutta ei vastustanut pidätystä.

Surmatyössä käytetyt aseet oli varastettu edellisenä yönä Kouvolasta.

Surmaa seuraavana päivänä kävi ilmi, että Pesua oli ammuttu kahdella eri aseella ja todennäköisesti kummankin murtovarkaan toimesta. Aittokalliolla oli tavoitettaessa 38 kaliberinen käsiase.

Lähde HS 5.8.-77

Testit ja kyselyt - osastolla on juttua Aittokallion myöhemmistä vaiheista http://www.murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?t=3766
ja siitä ilmenee, että Toivo Juhani Aittokallio vaihtoi etunimekseen Jari ja myöhemmin myös sukunimensä ollen Jari Juhani Jarra.

[Aizerbaidzan]

Mennäänpäs aikaan jolloin Suomi ei vielä ollut itsenäinen.

* Latvialainen anarkisti Jan Tshokke surmasi kaksi poliisia, Karl Josef Grönfeltin ja Alfred Balkewitschin, sekä poliisioperaatioon vapaaehtoisesti osallistuneen talonomistajan Heikki Tammisen vuonna 1906 Tampereella. Tshokke tuomittiin Tampereen raastuvassa elinkaudeksi kuritushuoneeseen ja menehtyi Turun vankilassa keuhkokuumeeseen 9.6.1910.

[McAbre]

14.07.1983 Torniossa ampui pankkiryöstäjä pankin
ovelle ylikonstaapeli Vilho Mustakankaan.

Alibi 11/85 valaisee asiassa surmaajan haastattelun muodossa.

Ampujana toimi Ruotsin puolella Haaparannalla asunut, tekohetkellä 17-vuotias Jukka Mörsäri. Mörsäri oli ikätoverinsa "Pertin" kera ryöstämässä Tornion Osuuspankkia, kun pankin parkkipaikalla autossaan istunut, vapaavuorollaan ollut (aseeton ja ilmeisimmin myös ilman virkapukuaan liikkunut) Mustakangas pisti tilanteen merkille. Mustakangas kiirehti pankkiin ja kulki asemiehenä toiminutta Mörsäriä kohden. Mörsärin kertoman mukaan Mustakangas ei sanonut olevansa poliisi, eikä mitään muutakaan. Edelleen Mörsäri kertoo joutuneensa paniikkiin ison miehen edessä ja päätyneensä sitten ampumaan tätä. Mikäli olisi tiennyt Mustakankaan poliisiksi, ei olisi kuulema ampunut...

Nuorukaiset saatiin kiinni muutamassa tunnissa ja noin 50 000 markan saaliskin löytyi lyhentämättömänä. Motiivikseen Mörsäri kertoo työttömyyden ja siitä juontuneen rahapulan. Surma-aseen, 22 kaliiberin Colt-revolverin, Mörsäri väitti löytäneensä marjametsällä ollessaan. Ase oli kadonnut murron yhteydessä torniolaisesta urheiluliikkeestä kesällä 1982.

Kuinkahan lienee poliisimiehiä ohjeistettu 25 vuotta sitten toimimaan tällaisissa tilanteissa? Toki on mahdollista, ettei Mustakangas ottanut poikia täysin tosissaan, eikä etenkään uskonut asetta aidoksi. Mörsärikin oli verrattain pienikokoinen (alle 170 cm) ja saattoi vaikuttaa vieläkin nuoremmalta.[/quote]

25:n vuoden takaisesta ohjeistuksesta en tiedä, mutta loppuosa menee juuri niin kuin olen kuullut tapauksesta. Paikallisen tarinan mukaan Vilho oli mennyt paikalle rauhoittamaan tilannetta, ojentanut kätensä ja pyytänyt ryöstäjiä luovuttamaan aseensa. Jätetään huhut kertomatta, laukauksia kuitenkin enemmän kuin 1.

Toveri Pertti syyllistyi vapauduttuaan törkeään pahoinpitelyyn, kohteena entinen tyttöystävä. Kärsittyään tuomion pahoinpitelystä, hän pääsi lööppeihin Iltasanomissa tai Iltalehdessä osallistuessaan napakymppiin. Ei ollut herra x, vaan kilpailija. Varmasti mielenkiintoista matkaseuraa...Ei tosin päässyt matkalle.

[murha.infon tiimi]

Alibin 8/2007 juttu aiheesta.

http://www.alibi.fi/alibin-parhaat/suom ... iisisurmat

[Jack the Ripper]

10. 17.02.1966 Helsingissä ampui sotilaskarkuri
maantiellä autoja pysäyttävän ja tarkistavan konstaapeli
Reino Harjunpään.

Tässä surmassa ampuma-aseena oli konepistooli ja teko tehtiin Helsingin Malmilla.

Lienee viimeisin Suomi-konepistoolilla tapettu henkilö Suomessa. Tai oiskohan joku varusmies tehnyt itsemurhan ko. aseella? KP Suomi oli koulutuskäytössä aina 1980-luvulle asti.

[Doctor Lecter]

09.10.1980 Puolangalla ampui päihtynyt mieshenkilö häntä rauhoittamaan tulleen ylikonstaapeli Taisto Seppäsen.

Helsingin Sanomat uutisoi tuosta tapauksesta lauantaina 11. lokakuuta seuraavasti.

Haulikkomies ampui poliisin

Haulikon kanssa riitakumppaniaan jahdannut humalainen ampui paikalle hälytetyn poliisin myöhään torstaina Puolangalla.

Kahden poliisin yrittäessä pidättää kuorma-auton takana piileskellyttä miestä, tämä ampui. Läheltä ammuttu haulisuihku osui ylikonstaapeli Taisto Seppästä, 40, kuolettavasti vatsaan. Poliiseilla ei ollut yllään panssariliivejä. Ampuja lähti pakoon, mutta hänet saatiin pidätetyksi.

Verityöhön syyllistynyt puolankalainen Jaakko Olavi Moilanen, 28, oli entuudestaan ylikonstaapeli Seppäselle tuttu häirikkö. Osittain tämän "tuttavuuden" ja tilanteen kiirellisyyden takia poliisit eivät ottaneet nimismiespiirin ainoita, vanhanaikaisia panssariliivejä mukaansa.

Vähän ennen hälytystä Seppänen oli palannut poliisien työsuojelukokouksesta Suomussalmelta.

Ampumisiltana Moilanen oli vahvassa humalatilassa. Löydetyistä pulloista päätellen ampuja oli illan mittaan nauttinut useita pulloja Eau de Colognea ja keskiolutta ennen baariin menoa. Työvuorossa olleen Sirkka Hyttisen mukaan Moilanen kävi Matkakrouvissa illan mittaan monta kertaa. "Vaikka hänellä on sinne porttikielto, ei naisihminen pysty tulemista estämään. Mitään me emme hänelle suostu myymään", Sirkka Hyttinen kertoo.

Torstaina Moilanen ei edes yrittänyt ostaa. "Hän vain käveli baarissa edestakaisin ja puhisi itsekseen", Hyttinen sanoo.

Riitaa baarin asiakkaan kanssa

Baarin ulkopuolella Moilasella oli ollut riitaa erään baarissa asioineen miehen kanssa. Tästä kiivastuneena Moilanen oli rynnännyt muutaman sadan metrin päässä asuvan sisarensa asunnolle asetta hakemaan.

Moilanen oli istunut hetken kiikkutuolissa ja yksinään puhuen uhannut tappaa riitakumppaninsa. Tämän jälkeen hän oli ottanut sisarensa pojan haulikon, rikkonut patruunakaapin lukon ja lähtenyt takaisin baarin eteen.

Heti tämän jälkeen tuli poliisille toinen soitto baarista, jossa kerrottiin humalaisen haulikkomiehen heiluvan baarin edessä. Moilasen ilmestyminen haulikon kanssa baarin eteen sai sisällä olleet asiakkaat paniikin valtaan.

Sirkka Hyttisen mukaan osa asiakkaista ryntäsi keittiön kautta ulos, osa heittäytyi mahalleen baarin lattialle.

Pois mennyttä riitakumppaniaan kuorma-auton takana odotellut Moilanen ampui kerran ilmaan ennen poliisien tuloa.

Ulkopuolinen sai pakenijan kiinni

Ylikonstaapeli Taisto Seppäsen ja konstaapeli Antti Ervastin saavuttua paikalle lähtivät he kuorma-auton kahta puolen lähestymään auton perän takana olevaa Moilasta. Vähän myöhemmin kuului pimeästä auton takaa laukaus ja Seppäsen voihkaisu. Ervastin ammuttua taskuaseellaan Moilanen pudotti tyhjän haulikon ja juoksi pakoon.

Laukauksen kuullessaan Väinö Honka oli tapahtumapaikasta muutaman kymmenen metrin päässä. "En nähnyt mitä auton luona tapahtui. Laukauksen jälkeen joku huusi ambulanssia ja joku tuli minua päin". Väinö Honka sai pakenijan kaadetuksi ja kiinni.

Tutkimuksia johtavan keskusrikospoliisin Oulun lääninosaston komisario Tuure Antikaisen mukaan tapahtumien syistä ei ole vielä mitään tietoa. "Ampujaa ei toistaiseksi ole kuulusteltu".

Taisto Seppäsen surma oli neljäs poliisiin kohdistunut väkivallanteko Oulun läänissä. Kolmessa tapauksessa poliisi on kuollut. Kaikki tapaukset ovat sattuneet Kainuussa.

Taisto Seppänen oli kotoisin Suomussalmelta ja perheellinen.

Jaakko Moilanen tuomittiin sittemmin täyttä ymmärrystä vailla tehdystä murhasta 10 vuodeksi kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. Tuomio säilyi myös hovioikeudessa.

Vapauduttuaan Moilanen surmasi ryyppykaverinsa. Hänet pidätti tuolloin sama poliisi, joka oli mukana vuoden 1980 tapahtumissa - Antti Ervasti. Samainen poliisimies on joutunut sangen useasti selvittelemään muitakin Moilasen väkivallantekoja - niitä miehellä on runsaasti. Heinäkuussa 2004 kun Moilanen oli taas kanssaihmisten ilona, hän uhosi tappavansa sen poliisimiehen, joka hänet oli pidättänyt vuonna 1980. Asia johti syyteharkintaan, joka kaatui toteennäyttämättömänä Kajaanin käräjäoikeudessa. Asia käsittely jatkui Itä-Suomen hovioikeudessa, mutta sen päätöksestä en omaa muistikuvia.

[Ailar]

Kuten Otuksen listalta löytyykin, Veikko Tapani Kalervo Veijola, 41 kuoli virantoimituksessa.
Tapauksesta ja hänen hautajaisistaan oli juttu Alibissa 11/92.

Traagiset tapahtumat saivat alkunsa ke 26.8.92 klo 14 jälkeen, kun Kimmo Lohilahdesta eroamassa ollut avovaimo soitti Haukiputaan poliisiasemalle ja pyysi virka-apua hakeakseen tavaroitaan pariskunnan yhteisestä omakotitalosta Haapanokantieltä. Avovaimo kertoi pelkäävänsä miehensä käyttäytymistä, jonka vuoksi poliisi oli aikaisemminkin joutunut vierailemaan talossa.
Ylikonstaapeli Kalervo Veijola ja rikosylikonstaapeli Lasse Hanhela ajoivat virka-autolla talon pihaan. Veijolan avattua talon ulko-oven sisällä haulikon kanssa odottamassa ollut Kimmo Lohilahti ampui hänet heti.
Lohilahti ampui pihalla seisseiden autojen taakse pakoon yrittänyttä Lasse Hanhelaa selkään ja niskaan. Hanhela tuupertui maahan kuljettuaan jonkin matkaa Haapanokantietä.
Avovaimo meni miestään karkuun naapuriin. Perään lähtenyt Lohilahti sai hänet kiinni ja ampui kuoliaaksi. Tämän jälkeen hän ampui itsensä samalla aseella.
Kimmo Lohilahdelta ja avovaimolta jäi tyttö ja poika.
Kalervo Veijola oli Suomen itsenäisyyden ajan 123. virantoimituksessa surmansa saanut poliisi.

[otus]

Alibin laajajuttu->

Suomen kaikki poliisisurmat

1.8.2007, 14:10
Kälviän turma ei ole ainoa kerta, kun poliisi on ajettu autolla hengiltä. Alibi tutki kaikki Suomen poliisisurmat. Yhdessäkään yliajossa ei ole ketään tuomittu murhasta. Kälviän bemarikuski kuitenkin on vangittu epäiltynä murhasta. Voidaanko hänet tuomita tästä, kun ketään muutakaan ei ole vastaavissa olosuhteissa tuomittu?

Poliisi kohtaa usein vastarintaa ja osaa siihen myös varautua.

Vanhempi konstaapeli Gudmund Lindström oli Suomen 129. virkatehtävässä kuollut poliisi. Tätä ennen maassamme ei ole menehtynyt lähes kymmeneen vuoteen yhtään poliisia.

Ennen Kälviän turmaa tapahtui poliisisurma Helsingin Tehtaankadulla. Silloin virkatehtävässään menehtyivät Eero Holsti ja Antero Palo.

Suurin osa poliisisurmista on tapahtunut sotien aikaan. Ellei sotaa lasketa lukuun, niin synkimmät vuodet ovat olleet 1958 ja 1969. Molempina vuosina menehtyi neljä poliisia.

Vuoden 1969 poliisisurmat ovat jääneet varsinkin vanhempien ihmisten mieleen. Silloin Pihtiputaalla ammuttiin ne kuuluisat kahdeksan surmanluotia, joista Mikko Niskanen ohjasi tunnetun elokuvan.

Seppo Minkkinen

Poliisi sai Jyväskylässä 7.2.1991 kello 20.28 hälytyksen kotikeikalle. Nainen soitti, että hänen 36-vuotias putkiasentajamiehensä oli kotona hurjana. Mies oli humalassa ja aggressiivinen. Nainen pyysi poliisia apuun, sillä kotona oli lapsiakin.

Vanhempi konstaapeli Seppo Minkkinen ja nuorempi konstaapeli Ilkka Huttunen olivat saapuneet työvuoroon. Tämä partio lähti käymään Vaajakoskella osoitteessa, jossa oli käyty ennenkin. Poliisit olivat paikalla vajaassa kymmenessä minuutissa.

Kului vain hetki, kun nuorempi konstaapeli ilmoitti hätääntyneenä hälytyskeskukseen: ”Äkkiä apua paikalle! Seppoa ammuttiin!”

Kotikeikkoja sanotaan arvaamattomiksi. Tämä oli sellainen. Partio oli astunut tuulikaappiin ja avannut sisäoven. Vastassa oli haulikolla aseistautunut mies, joka ei pitänyt näkemästään. Mies nosti haulikkonsa ja tähtäsi kohti. Nuorempi poliiseista hyppäsi vauhdilla sivuun ja pakeni ulos. Hän kuuli vain laukauksen ja pelkäsi pahinta. Haulikkomies oli surmannut Sepon, jonka sydämessä oli kuusi haulinreikää.

Veli Saunamäki

Toukokuun lopulla 1991 Kannuksessa tapahtui samantyyppinen poliisin yliajo kuin tämän vuoden kesäkuussa Kälviällä. Kannus ja Kälviä ovat naapurikuntia, eli sijaintinsakin johdosta näillä tapauksilla on yhteyttä.

Toukokuussa 1991 liikkuvan poliisin partiot olivat pitämässä ratsiaa Toholammille johtavalla tiellä. Siviiliautolla oli liikkeellä nuorempi konstaapeli Päiviö Roukala ja poliisin tunnuksin varustetussa autossa olivat vanhemmat konstaapelit Juhani Märsylä ja Veli Saunamäki.

Kello oli noin kaksi yöllä. Toholammin suunnasta tuli kovaa vauhtia auto, joka piti pysäyttää. Kun kuljettajalle kirjoitettiin sakkolappua, Veli Saunamäki meni tielle pysäyttämään Kannuksesta tulevaa vaaleansinistä Saabia. Sen kuljettaja oli tarkoitus puhalluttaa.

Saunamäki oli keskitiellä, kun tapahtui törmäys. Saab ajoi poliisimiehen yli, jatkoi matkaansa, pysähtyi vähän matkan päässä tarkastamaan autonsa vahinkoja ja jatkoi jälleen matkaansa.

Saunamäki loukkaantui vakavimmin selkään ja päähän. Häntä yritettiin elvyttää, mutta se ei tuottanut tulosta. Veli Saunamäki oli kuollessaan 54-vuotias.

Poliisi tavoitti aamulla poliisin yliajosta epäillyn 49-vuotiaan kuljettajan. Hän oli vielä aamullakin humalassa, sillä poliisin promillemittari näytti 0,7. Poliisi laski, että hänen veren alkoholipitoisuutensa on ollut tekohetkellä 1,29 promillea.

Tuolloinkin tärkeimmäksi tutkinnan kohteeksi muodostui rattijuopon teon tahallisuus. Onnettomuuspaikan tie kaarsi hieman, mutta se oli muuten leveä ja hyvässä kunnossa. Päivä oli valkenemassa. Poliisilla oli yllään virkahaalari, jossa oli heijastinnauhat. Oikeudessa pohdittiin ennen kaikkea sitä, eikö rattijuoppo huomannut poliisia.

Lohtajan kihlakunnanoikeus tuomitsi kuljettajan kuolemantuottamuksesta, rattijuopumuksesta, liikenteen vaarantamisesta ja liikennepaosta 1 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänelle määrättiin oheissakkoa 1 800 markkaa. Tuomio muuttui Vaasan hovioikeudessa, joka piti alioikeuden ratkaisua liian lievänä. Kuolemantuottamus muuttui törkeäksi kuolemantuottamukseksi ja vuoden vankeustuomio muutettiin ehdottomaksi. Rattijuoppo haki vielä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta sitä hänelle ei myönnetty.

Kalervo Veijola

Elokuun lopulla 1992 Haukiputaan poliisi sai tehtävän mennä selvittämään eroavan avioparin välejä. Pariskunta oli ollut yksissä kymmenen vuotta. Heillä oli 5- ja 7- vuotiaat lapset, mutta jokin oli parisuhteessa mennyt pieleen.

Lasten äiti soitti naapurista poliisipäivystykseen. Hän pyysi apua, sillä mies ei suostunut luovuttamaan 30-vuotiaalle vaimolleen tämän tavaroita.

Paikalle lähetettiin rikosylikonstaapeli Lasse Hanhela ja ylikonstaapeli Kalervo Veijola, jotka tunsivat kohteessa asuvan miehen.

Kun paikalle saavuttiin, ensimmäisenä poliiseja tervehti perheen Jesse-koira. Veijola veti ulko-oven auki. Samassa jysähti. Talon isäntä ampui poliisin. Haulit osuivat suoraan kasvoihin.

Veijolan takana oli partiokaveri ja paikalle saapunut ampujan vaimo. He pakenivat hurjistunutta haulikkomiestä. Sitten kuului jälleen laukaus. Rikosylikonstaapeli sai osuman selkään ja niskaan. Hän kuitenkin selvisi ampumahaavoista.

Vaimo pakeni naapuriin. Ampuja tuli perässä. Mies ampui jälleen. Naiseen osui vain osittain. Haulikkomies oli jo poistumassa, kun hän ampui uudelleen. Tämä laukaus oli valitettavan tarkka. Nainen kuoli naapurin pihaan.
Seuraavaksi mies käänsi haulikkonsa itseään kohti. Hän asetteli piiput suuhunsa ja koukisti sormensa viimeisen kerran. Pam! Haulikkomies jäi makaamaan vaimonsa viereen.

Tämän jutun kirjoittaja kävi tapaamassa Veijolan poliisitovereita pian surman jälkeen. Tunnelma Haukiputaan poliisilaitoksella oli pysähtynyt. Virkatoverit olivat silloin huolestuneita poliisien suojavarustuksesta. Kirjoittamani artikkelin jälkeen poliisin suojavarusteita parannettiin.

Antti Murtomäki

Helsingin Lauttasaaressa ryöstettiin Osuuspankin konttori 5. helmikuuta 1993. Pankkiryöstäjällä oli huppu päässä, kuten siihen aikaan oli muodissa. Poliisi sai hälytyksen kello 13.13.

Ennen kuin poliisit ehtivät pankkiin, ryöstäjä oli ehtinyt kadota. Paikalle hälytettiin useita partioita. Yksi niistä oli koirapartio, johon kuuluivat konstaapelit Esa Elenius ja Antti Murtomäki.

Sitten tuli tieto, että Gyldenintielle on tulossa epämääräisesti liikkuva Opel-merkkinen farmariauto.

Elenius ohjasi poliisiauton vinottain keskelle tietä. Hälytysvilkut laitettiin päälle. Sitten Opel näkyi. Sitä ajoi 22- vuotias mies, joka oli juuri aamulla päässyt putkasta. Miestä oli kuulusteltu vanhoista rikoksista, mutta pankkiryöstön kanssa hänellä ei ollut mitään tekemistä.

Punainen Opel tuli hurjaa vauhtia, sillä kysymys oli takaa- ajosta. Poliisin musta maija tuli perässä yrittäen pysäyttää Opelia.

Tiellä vinottain olleen koira-auton apumiehen puoleinen ovi avautui. Murtomäki nousee autosta ja yrittää käsillään näyttää ”pysähdy”. Opel tulee ja tulee vaan. Sitten tapahtuu törmäys.

35-vuotias Antti Murtomäki loukkaantui hengenvaarallisesti. Noin viikko myöhemmin hän menehtyi Töölön sairaalassa.

Yliajajalle luettiin oikeudessa syyte taposta. Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi miehen törkeästä kuolemantuottamuksesta 4 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen. Tuomioon oli yhdistetty lukuisia pienempiä rikoksia. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota ja korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa.

Lokakuun 22. päivä 1997. Tuolloin alkoi massiivinen jahti, kun koko Suomi etsi poliisisurmaajaa.

Tanskalainen 33-vuotias vankikarkuri Steen Christensen oli ryöstänyt aamuyöllä hotelli Palacen kassan. Christensen sitoi hotellin yöportieerin ja vei 6 000 markkaa rahaa.

Eero Holsti ja Antero Palo olivat sattumalta liikkeellä Tehtaankadun ja Kapteeninkadun kulmassa. Kello oli noin kolme aamuyöllä. Paikalla liikkui tuntematon kulkija. Holsti ja Palo pysähtyivät. Alkoi keskustelu, joka jäi lyhyeksi.

Christensen käski poliisit ulos autosta. Hän komensi konstaapelit maahan. Ampui kaksi laukausta katuun. Kolmas laukaus osui Antero Palon niskaan. Neljäs Eero Holstin selkään. Christensen ampui vielä viidennenkin laukauksen. Se iskeytyi Holstia suoraan päähän. Molemmat poliisit olivat perheellisiä.

Moni on jälkeenpäin ihmetellyt, kuinka ryöstäjä onnistui yllättämään kokeneet poliisit. Holsti ja Palo olivat aloittaneet työvuoronsa kello 19.00. Holsti oli vuoron esimies. Poliisit olivat yöllä partioineet Kaivopuiston lähetystöalueella. Partio ei ollut niin sanotussa a-hälytysvalmiudessa. Tehtaankadulle Holsti ja Palo saapuivat sattumalta.

- Poliisia ammuttu! Poliisia ammuttu! kuului ensimmäisenä paikalle saapuneen partion huuto hälytyskeskukseen ja muille partioille.

Sen jälkeen paikalle tuli heti kymmenen partiota. Hetken kuluttua partioita oli paljon paljon enemmän. Pian koko Eiran asuinalue oli eristetty. Poliisi muodosti nopeasti saartorenkaan. Christensen oli kuitenkin nopeampi ja hän onnistui pakenemaan noin 100 kilometrin päässä olevaan Hämeenlinnan kaupunkiin.

Christensen vieraili kaupungin apteekissa kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla hän halusi rauhoittavia lääkkeitä. Apteekin työntekijä ilmoitti havainnoistaan poliisille. Se oli kullanarvoinen vihje, sillä poliisilla oli vihdoin mahdollinen tekijä tiedossa.

Poliisi sai selville, että hämeenlinnalaisessa hotelli Vaakunassa asui Kim Andersen – niminen mies. Nimi osoittautui keksityksi. Kim Andersen olikin Steen Christensen, joka oli tullut junalla Helsingistä Hämeenlinnaan surmapäivän aamuna.

Poliisi tutki hotelli Vaakunan ja sen ympäristön äärimmäisen tarkasti. Huoneen tarkka sijainti oli tiedossa. Alibin saamien tietojen mukaan eräs siviilipoliisi olisi ollut Christensenin kanssa samassa hississäkin. Tuolloin poliisi oli näytellyt humalaista.

Oli lauantai kello 18.20. Steen Christensen lähti hotellin neljännestä kerroksesta ulos. Hän poistui hotellista takaoven kautta. Christensen käveli noin kolmesataa metriä. Sitten koirapartio otti poliisisurmaajan kiinni. Kaikki tapahtui ilman vastarintaa.

Oikeus tuomitsi Steen Christensenin kahdesta murhasta elinkautiseen vankeuteen. Christensen suoritti tuomiotaan jonkin aikaa Suomessa, kunnes hänet siirrettiin Tanskan vankilaan. Christensen löysi sittemmin suomalaisen naisen, jonka kanssa hän avioitui.

Virkatehtävissä on kuollut 129 poliisia
11.2.1918 Oskari Jylhämaa
28.2.1918 Erland Niininen
29.3.1918 Otto Mäkinen
14.4.1918 Frans Huhtanen
14.4.1918 Juho Nummi
24.10.1918 Yrjö Hautamäki
17.11.1918 Heikki Kuusisto
28.12.1918 Pekka Kotilainen
9.2.1920 Aleksanteri Pönkkä
17.2.1920 Lauri Heiskanen
18.7.1920 Ville Teivonen
16.2.1921 Juho Järvi
16.2.1921 Oskari Lindgren
12.9.1922 Ville Korhonen
26.10.1922 August Siik
11.1.1923 Juho Nolo
19.8.1923 Juho Rämö
3.12.1923 Juho Marttinen
10.12.1923 Fabian Laukkanen
19.4.1924 Kustaa Vuorinen
16.9.1924 Heikki Kankkunen
3.10.1924 Matti Kuoppala
1.5.1941 Kaarlo Kanervo
13.5.1941 Eero Harju
12.6.1941 Mikko Kiiskinen
14.6.1941 Eino Kukkula
12.10.1941 Tauno Kuusaro
12.10.1941 Vihtori Pajarinen
15.10.1941 Valio Honkavasara
16.10.1941 Jalmari Seitaniemi
22.12.1941 Eero Immonen
11.3.1942 Nils Håkansson
24.4.1942 Armas Talonen
30.5.1942 Paul Holm
29.8.1942 Arvo Soikkeli
13.12.1942 Leevi Koskimaa
15.12.1942 Frans Ritala
23.12.1942 Viljo Innanen
11.3.1943 Frans Suominen
20.4.1943 Einar Lindroos
17.10.1943 Seth Pikkarainen
17.12.1943 Yrjö Ahlqvist
27.2.1944 Lauri Salonkoski
17.4.1944 Aadolf Vaittinen
17.11.1924 Matti Kaukinen
5.7.1925 Urho Penttinen
13.2.1926 Kalle Usko
18.8.1926 Lauri Santala
13.11.1926 Gabriel Jäntti
27.12.1926 Juho Karisaari
14.6.1928 Paavo Hämäläinen
14.6.1928 Armas Pulli
28.8.1928 Matti Salo
29.8.1928 Samuli Turunen
13.9.1928 Johan Lahtinen
3.4.1929 Lauri Vesala
7.7.1929 Antti Räsänen
12.8.1929 Elo Elomaa
25.8.1929 Karl Virtanen
27.12.1929 Lauri Tanner
4.8.1930 Iivar Kokkonen
3.4.1930 Karl Jäspi
29.5.1930 Oskar Aulen
30.9.1930 Anton Langerroos
7.10.1930 Eino Tuomi
5.12.1930 Antti Toivonen 1.5.1941 Kaarlo Kanervo
13.5.1941 Eero Harju
12.6.1941 Mikko Kiiskinen
14.6.1941 Eino Kukkula
12.10.1941 Tauno Kuusaro
12.10.1941 Vihtori Pajarinen
15.10.1941 Valio Honkavasara
16.10.1941 Jalmari Seitaniemi
22.12.1941 Eero Immonen
11.3.1942 Nils Håkansson
24.4.1942 Armas Talonen
30.5.1942 Paul Holm
29.8.1942 Arvo Soikkeli
13.12.1942 Leevi Koskimaa
15.12.1942 Frans Ritala
23.12.1942 Viljo Innanen
11.3.1943 Frans Suominen
20.4.1943 Einar Lindroos
17.10.1943 Seth Pikkarainen
17.12.1943 Yrjö Ahlqvist
27.2.1944 Lauri Salonkoski
17.4.1944 Aadolf Vaittinen
12.5.1931 Reino Lehto
13.5.1931 Anton Lundqvist
2.7.1931 Eino Heinonen
12.11.1931 Antti Ijäs
21.12.1931 Verner Koskinen
23.5.1932 Viljo Karikoski
7.6.1932 Pekka Nevalainen
4.6.1933 Ilmari Alapeteri
6.8.1933 Jalmari Soisalo
7.11.1933 Evert Granberg
7.9.1934 Uuno Lähde
1935 Karl Wickström
30.11.1935 Ilkka Henttinen
6.2.1938 Oiva Vartia
20.4.1938 Taavetti Tapaninen
4.2.1939 Väinö Mäkinen
25.3.1939 Malakias Koli
17.4.1939 Otto Korhonen
12.6.1939 Jalmari Manninen
14.9.1939 Lauri Metsälä
16.8.1939 Anton Sakala
20.10.1940 Pietari Rantala 7.3.1969 Veikko Riihimäki
7.3.1969 Onni Saastamoinen
7.3.1969 Pentti Turpeinen
15.4.1976 Eero Lukkari
24.11.1976 Holger Danielsson
4.8.1977 Matti Pesu
9.10.1980 Taisto Seppänen
4.11.1981 Osmo Rajamäki
14.7.1983 Vilho Mustakangas
27.1.1986 Risto Peuraniemi
28.3.1986 Matti Eronen
7.2.1991 Seppo Minkkinen
19.5.1991 Veli Saunamäki
26.8.1992 Kalervo Veijola
14.2.1993 Antti Murtomäki
27.10.1994 Petri Henriksson
22.10.1997 Eero Holsti
22.10.1997 Antero Palo
2.6.2007 Gudmund Lindström
Artikkeli julkaistu Alibin numerossa 8/2007

http://www.alibi.fi/alibin-parhaat/suom ... iisisurmat