Reijo Hammar - Antti Eljaalan surma 1986 ja pakokaverin surma 1988
-
- Angus MacGyver
- Viestit: 6712
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Reijo Hammar - Antti Eljaalan surma 1986 ja pakokaverin surma 1988
En löytänyt vielä "Suomen vaarallisimmasta vangista" Reijo Hammarista topiccia. Tehdään se siis nyt.
Tämä Hammar surmasi vuonna 1986 liikemies Antti Eljaalan Viking Sallylla ja sai itselleen elinkautisen. Motiivia en enää muista. Ehkäpä joku muu muistaa.
Hammar kuitenkin karkasi kahden vankitoverinsa heinäkuussa 1988 Turun vankilasta. Hammar ampui yhtä vartijaa paon yhteydessä katkaistulla haulikolla käteen.
Hammar hermostui Lapissa ja surmasi riidan päätteeksi toisen vankitovereistaan. Nimestä en ole ihan varma mutta muistaisin, että se oli Aaro Tenhunen. Teko katsottiin oikeudessa myöhemmin tapoksi.
Hammar ja toinen vankikarkureista jäivät kiinni noin kuukauden kuluttua paosta. Heidät pidätettiin Tukholmassa.
Hammar armahdettiin elinkautisestaan joulukuussa 2004.
Helmikuussa 2007 Hammar herätti huomiota. Hän meni pistoolin kanssa Vuosaaren Oluthuoneeseen ja vapautti vaimonsa portsareiden otteesta. Tapauksesta ei ole sitemmin kuulunut lehdistössä mitään mutta muistaisin, että Hammar antoi Iltalehdelle haastattelun tapauksen tiimoilta.
Tämä Hammar surmasi vuonna 1986 liikemies Antti Eljaalan Viking Sallylla ja sai itselleen elinkautisen. Motiivia en enää muista. Ehkäpä joku muu muistaa.
Hammar kuitenkin karkasi kahden vankitoverinsa heinäkuussa 1988 Turun vankilasta. Hammar ampui yhtä vartijaa paon yhteydessä katkaistulla haulikolla käteen.
Hammar hermostui Lapissa ja surmasi riidan päätteeksi toisen vankitovereistaan. Nimestä en ole ihan varma mutta muistaisin, että se oli Aaro Tenhunen. Teko katsottiin oikeudessa myöhemmin tapoksi.
Hammar ja toinen vankikarkureista jäivät kiinni noin kuukauden kuluttua paosta. Heidät pidätettiin Tukholmassa.
Hammar armahdettiin elinkautisestaan joulukuussa 2004.
Helmikuussa 2007 Hammar herätti huomiota. Hän meni pistoolin kanssa Vuosaaren Oluthuoneeseen ja vapautti vaimonsa portsareiden otteesta. Tapauksesta ei ole sitemmin kuulunut lehdistössä mitään mutta muistaisin, että Hammar antoi Iltalehdelle haastattelun tapauksen tiimoilta.
Sen Eljaalan surmaamisen syy oli raha ja tyhmyys. Hammarin tyttöystävä oli vokotellut Eljaalan hyttiin, jossa Hammar ryösti miehen. Ryöstön jälkeen Hammarin herneessä välähti, ja hän tajusi, että Eljaala tunnistaa hänet viimneistään sataman portilla, ja hänet oli siten tapettava.
Hammar jäi teosta kiinni aika paljon myöhemmin, kun se tyttöystävä teki jotain vastaavaa eli vokotteli äijiä putsaamistarkoituksessa Turussa kaverinsa kanssa. Pari nimitti itseään sexysiskoiksi.
Eräs vanginvartija kertoi aikanaan juttua ko. Hammarista, joka meni naimisiin 80-luvun lopulla. Vaimo oli niitä patologisia linnakundibändäreitä, ja nainen oli ihastunut Reijon katseeseen jossain lehtikuvassa. Vanginvartijan mukaan Hammar oli tyhmä kuin saapas, siis oikein todella tyhmä. Se vaimo oli kyllä kelvannut vaimoksi ilmeisesti pullalähetysten ym. etuuksien vuoksi, mutta muutoin ei lempi ollut kauheasti roihunnut. Oli ollut vartijoilla naurussa pitelemistä, kun Reijo pyysi päästä eristyksiin välttääkseen yhteisen hääyön. "Ei ottais sen kanssa eteen", kuului selitys.
Hammar jäi teosta kiinni aika paljon myöhemmin, kun se tyttöystävä teki jotain vastaavaa eli vokotteli äijiä putsaamistarkoituksessa Turussa kaverinsa kanssa. Pari nimitti itseään sexysiskoiksi.
Eräs vanginvartija kertoi aikanaan juttua ko. Hammarista, joka meni naimisiin 80-luvun lopulla. Vaimo oli niitä patologisia linnakundibändäreitä, ja nainen oli ihastunut Reijon katseeseen jossain lehtikuvassa. Vanginvartijan mukaan Hammar oli tyhmä kuin saapas, siis oikein todella tyhmä. Se vaimo oli kyllä kelvannut vaimoksi ilmeisesti pullalähetysten ym. etuuksien vuoksi, mutta muutoin ei lempi ollut kauheasti roihunnut. Oli ollut vartijoilla naurussa pitelemistä, kun Reijo pyysi päästä eristyksiin välttääkseen yhteisen hääyön. "Ei ottais sen kanssa eteen", kuului selitys.
-
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3332
- Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
- Paikkakunta: Costa del Crime
Oliko tämä se sama vaimo joka omien sanojensa mukaan "joukkoraiskattiin" Kaisaniemen puistossa. Raiskarit olivat käyttäneet edistykselliseen tapaan kondomeita, jotta eivät jättäneet jälkiä...Urho kirjoitti:Eräs vanginvartija kertoi aikanaan juttua ko. Hammarista, joka meni naimisiin 80-luvun lopulla. Vaimo oli niitä patologisia linnakundibändäreitä, ja nainen oli ihastunut Reijon katseeseen jossain lehtikuvassa. Vanginvartijan mukaan Hammar oli tyhmä kuin saapas, siis oikein todella tyhmä. Se vaimo oli kyllä kelvannut vaimoksi ilmeisesti pullalähetysten ym. etuuksien vuoksi, mutta muutoin ei lempi ollut kauheasti roihunnut. Oli ollut vartijoilla naurussa pitelemistä, kun Reijo pyysi päästä eristyksiin välttääkseen yhteisen hääyön. "Ei ottais sen kanssa eteen", kuului selitys.
Ryösti päissään myös pankin 90-luvun alussa Ruotsissa. Ryöstöstä oli juttua Alibissa, juurikin näitä todella surkuhupaisia yrityksiä.EuroJR kirjoitti:Oliko tämä se sama vaimo joka omien sanojensa mukaan "joukkoraiskattiin" Kaisaniemen puistossa. Raiskarit olivat käyttäneet edistykselliseen tapaan kondomeita, jotta eivät jättäneet jälkiä...Urho kirjoitti:Eräs vanginvartija kertoi aikanaan juttua ko. Hammarista, joka meni naimisiin 80-luvun lopulla. Vaimo oli niitä patologisia linnakundibändäreitä, ja nainen oli ihastunut Reijon katseeseen jossain lehtikuvassa. Vanginvartijan mukaan Hammar oli tyhmä kuin saapas, siis oikein todella tyhmä. Se vaimo oli kyllä kelvannut vaimoksi ilmeisesti pullalähetysten ym. etuuksien vuoksi, mutta muutoin ei lempi ollut kauheasti roihunnut. Oli ollut vartijoilla naurussa pitelemistä, kun Reijo pyysi päästä eristyksiin välttääkseen yhteisen hääyön. "Ei ottais sen kanssa eteen", kuului selitys.
Vieläköhän latvalaho elää?
Leuka rintaan ja kohti uusia nöyryytyksiä
-
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5213
- Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm
Kaipa ne hormonitkin vaikuttivat...
Kerran olen nähnyt kasikymmentäluvulla vähän kauempaa ja olihan ihan komia mies...
No, vaikka menneet on menneitä, niin eiköhän muisteltavaa riitä.
Suomi24--palstalla joku muuten on ainakin kirjoittelevinaan Hammarille, tiedä sitten ...
Kerran olen nähnyt kasikymmentäluvulla vähän kauempaa ja olihan ihan komia mies...
No, vaikka menneet on menneitä, niin eiköhän muisteltavaa riitä.
Suomi24--palstalla joku muuten on ainakin kirjoittelevinaan Hammarille, tiedä sitten ...
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
-
- Adrian Monk
- Viestit: 2941
- Liittynyt: Ke Touko 30, 2007 3:26 pm
- Paikkakunta: Maameri, läntiset rajavedet
voiha sitä varmaan kirjoitella osoitteella; Hammar, Vankila ja veikkaisin että perille menee. mutta tosiaan, on se ihme, että ne tämänkin kundin laskee kerta toisensa jälkeen vapaaksi, vaikka onhan se jo nähty mitä tapahtuu...jaksanpa vaan ihmetellä, mutta onneksi ovat sentään jammun tajunneet pitää kiinni.
"Ei ne karhutkaan koko aikaa riehu, ne vetää välillä puolukoita". -Kummeli, Kultakuume-
-
- Angus MacGyver
- Viestit: 6712
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Hymy 12/2006 sisältää Reijo Hammarin Espanjassa asuvan Maria-tyttären haastattelun. En ole itse kyseistä haastattelua ikinä lukenut.
Hymy 2/2005 sisältää puolestaan itse Reijo Hammarin haastattelun. En ole sitäkään lukenut.
Hymy 2/2005 sisältää puolestaan itse Reijo Hammarin haastattelun. En ole sitäkään lukenut.
Oliko se vuoden 1988 vai 1989 Poliisi kertoo -kirja, jossa on juttu tästä Antti Eljaalan murhasta? Siinä on tarkempaa infoa näistä sexysiskoista.Agathon kirjoitti:Onko näistä siskoista lisäinfoa?
-
- Javier Pena
- Viestit: 1863
- Liittynyt: To Elo 02, 2007 10:53 am
-
- Jessica Fletcher
- Viestit: 3332
- Liittynyt: Ma Maalis 26, 2007 7:26 pm
- Paikkakunta: Costa del Crime
Hymy 12/2006 (vapaasti lyhennetty)
Minulla on rakastava isä
Reijo Hammarin 30-vuotias tytär Maria Hammar kertoo:
"Olen asunut viimeiset kaksi vuotta Espanjan Torreviejassa. Olen ammatiltani ulkoasuntototeuttaja ja teen töitä mainosten suunnittelun ja kiinteistökaupan alalla. Minulla on kaksi lasta, 8-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö. Perheeseen kuuluu nyt myös marokkolainen poikaystävä.
Olin 9-vuotias, kun isäni syyllistyi ensimmäiseen henkirikokseensa. Asuin Turussa äidin kanssa ja muistan, kuinka minua siirreltiin ympäri Suomea, jotta saisin olla julkisuudelta rauhassa. Sopeuduin asiaan yllättävän mutkattomasti.
Asuimme Tuusniemellä, kun isä karkasi Kakolan vankilasta ja pakomatka kulki halki Suomen. Jälkeenpäin selvisi, että karkurijoukko oli mennyt aivan kotimme läheltä. Ei ollut todellakaan mukavaa seurata lehtien otsikoista isän liikkeitä ja pakomatkan aikana tapahtunut toinen henkirikos oli tietenkin järkytys.
Lapsena sopeuduin asioihin yllättäen hyvin, murrosikä oli sitten hyvin vaikeaa aikaa ja syyllistyin itsekin rikoksiin, tosin vain sakkoja tuoneisiin näpistyksiin. Ikä kuitenkin rauhoitti ja nyt sitä on jo pitkään eletty normaalia perheenäidin arkea iloineen ja murheineen.
Olemme olleet isän kanssa tiukasti yhteydessä koko elämäni. Ensimmäisen kerran kävin katsomassa häntä pidätyssellissä silloin, kun isä oli otettu kiinni Ruotsissa. Kun hänet siirrettiin Turun Kakolaan kärsimään elinkautista, menimme äidin kanssa heti isää katsomaan. Kirjoittelimme kaikki pitkät vuodet säännöllisesti ja kun isää siirreltiin eri vankiloihin ympäri Suomea, kävin tapaamassa häntä säännöllisesti pitkistä matkoista huolimatta. Voin rehellisessti sanoa, että minulla on ollut hyvä ja rakastava isä. Hän on tehnyt paljon pahaa, kamalia asioita, mutta minua kohtaan isä on ollut aina kiltti ja huomaavainen.
Isää vihattiin, sen sain lukuisia kertoja kokea. Usein kuulin kun ympärilläni supistiin ja kuiskuteltiin. Minulla oli silloin toinen sukunimi ja silti minut tunnistettiin jatkuvasti. Päätin, että ollaan sitten reilusti Hammareita ja muutin sukunimeni nelisen vuotta sitten. Eipähän tarvitse enää kenenkään selän takana kuiskutella.
Isäni teoissa oli kyllä sulateltavaa. Ne olivat kammottavia, eikä niitä missään nimessä voi ymmärtää. Fakta on kuitenkin se, että tehtyä ei saa tekemättömäksi. Isä on tuomionsa suorittanut ja maksanut velkansa yhteiskunnalle sillä tavalla kuin Suomen laki edellyttää. Nyt hän on vapaa ja mielestäni hän saa nauttia siviilistä niin kuin kuka tahansa muukin ihminen.
Olemme puhuneet isän kanssa menneistä asioista paljon ja tiedän, että hän katuu tekojaan syvästi. Ei hän sitä tunnetta kovin helposti näytä, suomalainen miehen jurrikka kun on, mutta juuri sillä tavalla asia on.
Olen jo hieman lapsilleni vihjaillut asioista. Odotan, että vielä vanhenevat ja sitten tietysti kerron asiat niin kuin ne aikoinaan menivät. Minä en halua luurankoja vaatekaappeihini. Lapset tykkäävät kovasti ukista ja tunne näyttää olevan molemminpuolinen. Minulla on erinomaiset suhteet isän nykyiseen vaimoon ja heidän pieneen poikaansa, joka on lähes ikätoveri poikani kanssa. Nyt tietysti pitkä välimatka rajoittaa tapaamisia, mutta aina kun käyn Suomessa, Vuosaari on ensimmäisten vierailukohteiden joukossa."
Minulla on rakastava isä
Reijo Hammarin 30-vuotias tytär Maria Hammar kertoo:
"Olen asunut viimeiset kaksi vuotta Espanjan Torreviejassa. Olen ammatiltani ulkoasuntototeuttaja ja teen töitä mainosten suunnittelun ja kiinteistökaupan alalla. Minulla on kaksi lasta, 8-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö. Perheeseen kuuluu nyt myös marokkolainen poikaystävä.
Olin 9-vuotias, kun isäni syyllistyi ensimmäiseen henkirikokseensa. Asuin Turussa äidin kanssa ja muistan, kuinka minua siirreltiin ympäri Suomea, jotta saisin olla julkisuudelta rauhassa. Sopeuduin asiaan yllättävän mutkattomasti.
Asuimme Tuusniemellä, kun isä karkasi Kakolan vankilasta ja pakomatka kulki halki Suomen. Jälkeenpäin selvisi, että karkurijoukko oli mennyt aivan kotimme läheltä. Ei ollut todellakaan mukavaa seurata lehtien otsikoista isän liikkeitä ja pakomatkan aikana tapahtunut toinen henkirikos oli tietenkin järkytys.
Lapsena sopeuduin asioihin yllättäen hyvin, murrosikä oli sitten hyvin vaikeaa aikaa ja syyllistyin itsekin rikoksiin, tosin vain sakkoja tuoneisiin näpistyksiin. Ikä kuitenkin rauhoitti ja nyt sitä on jo pitkään eletty normaalia perheenäidin arkea iloineen ja murheineen.
Olemme olleet isän kanssa tiukasti yhteydessä koko elämäni. Ensimmäisen kerran kävin katsomassa häntä pidätyssellissä silloin, kun isä oli otettu kiinni Ruotsissa. Kun hänet siirrettiin Turun Kakolaan kärsimään elinkautista, menimme äidin kanssa heti isää katsomaan. Kirjoittelimme kaikki pitkät vuodet säännöllisesti ja kun isää siirreltiin eri vankiloihin ympäri Suomea, kävin tapaamassa häntä säännöllisesti pitkistä matkoista huolimatta. Voin rehellisessti sanoa, että minulla on ollut hyvä ja rakastava isä. Hän on tehnyt paljon pahaa, kamalia asioita, mutta minua kohtaan isä on ollut aina kiltti ja huomaavainen.
Isää vihattiin, sen sain lukuisia kertoja kokea. Usein kuulin kun ympärilläni supistiin ja kuiskuteltiin. Minulla oli silloin toinen sukunimi ja silti minut tunnistettiin jatkuvasti. Päätin, että ollaan sitten reilusti Hammareita ja muutin sukunimeni nelisen vuotta sitten. Eipähän tarvitse enää kenenkään selän takana kuiskutella.
Isäni teoissa oli kyllä sulateltavaa. Ne olivat kammottavia, eikä niitä missään nimessä voi ymmärtää. Fakta on kuitenkin se, että tehtyä ei saa tekemättömäksi. Isä on tuomionsa suorittanut ja maksanut velkansa yhteiskunnalle sillä tavalla kuin Suomen laki edellyttää. Nyt hän on vapaa ja mielestäni hän saa nauttia siviilistä niin kuin kuka tahansa muukin ihminen.
Olemme puhuneet isän kanssa menneistä asioista paljon ja tiedän, että hän katuu tekojaan syvästi. Ei hän sitä tunnetta kovin helposti näytä, suomalainen miehen jurrikka kun on, mutta juuri sillä tavalla asia on.
Olen jo hieman lapsilleni vihjaillut asioista. Odotan, että vielä vanhenevat ja sitten tietysti kerron asiat niin kuin ne aikoinaan menivät. Minä en halua luurankoja vaatekaappeihini. Lapset tykkäävät kovasti ukista ja tunne näyttää olevan molemminpuolinen. Minulla on erinomaiset suhteet isän nykyiseen vaimoon ja heidän pieneen poikaansa, joka on lähes ikätoveri poikani kanssa. Nyt tietysti pitkä välimatka rajoittaa tapaamisia, mutta aina kun käyn Suomessa, Vuosaari on ensimmäisten vierailukohteiden joukossa."