Taksimurhat

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
rahima
Hetty Wainthropp
Viestit: 473
Liittynyt: Ti Marras 08, 2011 7:37 pm

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja rahima »

Katsoin Armanin ohjelman tästä taksimurhaajasta. Mikähän on nykyinen nimi? Tyyppi on korkean pistemäärän(Hare) omaava psykopaatti. Vahva vietti kokeilla tappamista.Erittäin vaarallinen ja tappaa uudelleen,jos tulee mahdollisuus. Vai on opiskellut lähihoitajaksi vankilassa. Sitä on vaikea uskoa. Miten on saanut sellaiseen luvan.Suomessa on vähän sarjamurhaajia,koska jäävät kiinni uran alkuvaiheessa. Hoitajan työ on sarjamurhaajan yksi mieluisimpia uravalintoja.Toisaalta heillä on suureellinen omanarvontunto ja mieluimmin olisivat merkittävämmässä asemassa. Sellaisessa asemassa, että saavat päättää toisen ihmisen elämästä.Mutta sitähän saa ihan konkreettisesti hoitajana. Käsittääkseni tämä tyyppi ei ollut huumeen käyttäjä eikä ainakaan huumeriippuvainen. Yritti tekonsa laittaa huumeen piikkiin. Ei ollut muistamaton, mutta miksi ei voinut kertoa, että halu kiduttaa ja tappaa oli ollut pitkäaikainen haave ja tarve ja se piti toteuttaa. Eikä vain tarve tappaa,vaan myös se jälkinäytös on psykopaatille nautinnollista. Sellaista peliä, median seurantaa ja kavereiden kanssa asiasta keskustelua.Tyypin käytös on ollut kuulusteluissa erittäin korrektia,mikä on myös tyypillistä niille kaikkein vaarallisimmille psykopaateille.

Avatar
paccasucco
Axel Foley
Viestit: 2105
Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja paccasucco »

Sattumalta huomasin äskettäin rahiman kirjoittaman viestin.En muistanut, että taksisurmistakin on avattu murha.infossa oma keskusteluketju jo kauan sitten.

Yksi tunnetuimmista ja lehdistössä eniten palstatilaa saaneista taksimurhista on ollut Väinö Hj. Herneojan murha Helsingissä elokuun puolivälissä 1929.Siihen aikaan ei puhuttu taksikuskeista, vaan vuokra-autoilijoista.

Vain kolme päivää myöhemmin Helsinkiä kohtasi toinen vastaavanlainen autoilijaan kohdistunut väkivallan teko.Tällä kertaa se jäi pelkäksi yritykseksi.Autonkuljettaja Albin Nokka jäi kuin ihmeen kaupalla henkiin.

Sittemmin nämä molemmat rikokset selvisivät ja tekijäksi osoittautui sama mies.Ehkä saan tästä joskus myöhemmin alustuksen aikaiseksi.

Kuva
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty

Doctor Lecter
James Bond (Sean Connery)
Viestit: 16992
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Lahden taksimurhasta tuli jo 16 vuotta. Jari Pajunen on yhteiskunnan silmien edessä rikoksensa sovittanut.

Vaan onko jollain tapaa palkinnut lojaalit kaverinsa; heitä ei edes 50 000 markan palkkio saanut vasikoimaan. Liekö sitten ollut parempi vaihtoehto se, että antaa Jarin vaan olla - ja ampua taas joku...
Taksimurha_Lahti_IS.jpg
Taksimurha_Lahti_IS.jpg (39 KiB) Katsottu 15581 kertaa
Pajusen ampuma, elämänsä keväässä kuollut nuori taksinkuljettaja on haudattu Helsinkiin, Malmin hautausmaalle. Kuva billiongraves.
Pajusen ampuma, elämänsä keväässä kuollut nuori taksinkuljettaja on haudattu Helsinkiin, Malmin hautausmaalle. Kuva billiongraves.
Taksimurha_uhri_hauta.jpg (79.83 KiB) Katsottu 15581 kertaa
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3069
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Tarja Kivelä, Turku 13.3.1985

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Juha Reivonen istuu iltaa kantapaikassaan Kakadu-nimisessä diskossa Turussa. 23-vuotiaalla työttömällä kirvesmiehellä ei elämä ota luistaakseen. Töitä ei tahdo löytyä ja kultaseppävanhempien vesan arki on kulunut enenevässä määrin päihteiden parissa. Vanhemmat joutuivat pahaan auto-onnettomuuteen toistakymmentä vuotta aiemmin, äiti joutui vaikeasti vammautuneena hoitoon ja isä päätti elämänsä oman käden kautta jokunen vuosi aiemmin. Nuoren miehen päässäkään ei välttämättä kaikki olleet kohdillaan. Tuttavilleen hän oli kertonut kotonaan kummittelevan ja mies osallistui spiritistisiin istuntoihin saadakseen yhteyden vainajiin. Elämäntapojensa myötä velkataakka on noussut sille mallille että vanhemmiltaan perimänsä talonkin mies oli joutunut laittamaan myyntiin. Rahaa on siis tuloillaan, mutta ajankohdasta ei ollut vielä hajuakaan ja jostain pitäisi rahaa kehitellä.
Illan mittaan mies nauttii parisenkymmentä grogia. Lähdön aika koittaa, eletään keskiviikkoa, maaliskuun 13. päivän ensihetkiä.

Reivonen poistuu kantapaikastaan ja suunnistaa Ursininkadun grillille. Hampurilaisen syötyään Reivonen ottaa alleen taksin hotelli Marinan tolpalta. Määränpääksi Reivonen ilmoittaa pikkutien Hirvensalon Papinsaaressa. Puheittensa mukaan hän on menossa mökilleen riitauduttuaan vaimonsa kanssa.

Taksia ajaa 39-vuotias Tarja Kivelä. Kivelä toimii päätyökseen huoltoaseman kassana, taksia hän on ajanut sivutoimenaan nelisen vuotta. Vuoronsa hän aloitti vain muutama tunti aiemmin klo 22.
Matkalla Hirvensaloon Reivonen jutustelee viehättäväksi kokeneensa Kivelän kanssa Hirvensalon suojelusta ja sinne rakennettavasta Lasten Maailmasta.

Matkalla Hirvensaloon Reivonen saa ajatuksen ryöstää kuljettaja, hän miettii saavansa otettua naiselta 500-600 markkaa. Reivonen ajattaa taksin Papinsaaressa pienen huvilatien päähän ja tarttuu kaksin käsin Kivelän kurkkuun kiinni. Kivelä onnistuu kuitenkin saamaan ovensa auki ja molemmat kierähtävät ulos lumihankeen. Kivelä onnistuu irrottautumaan Reivosen otteesta ja ryömii taksin alle suojaan ja koittaa samalla puhua järkeä Reivoselle. Mies on kuitenkin järkipuheen tavoittamattomissa ja lumihangessa käydään raivoisa taistelu, kahteen otteeseen Kivelä onnistuu pyrkimään taksin alle suojaan, vain tullakseen kiskotuksi sieltä pois. Kivelän voimat uupuvat ja Reivonen alkaa kuristaa naista. Reivonen päättää raiskata naisen ja riisuu tältä alaruumiin paljaaksi.
Raiskaus jää kuitenkin lopulta toteutumatta, Reivonen keskeyttää aikeensa huomattuaan Kivelän kuolleeksi. Reivonen jättää naisen hankeen ja poistuu paikalta Kivelän ajamalta taksilla.

Kivelän pahoinpidelty ruumis löydetään aamulla keskeltä mökkitietä, löytäjä on töihin lähtenyt rouva lähitalosta. Talo sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä öisestä kamppailupaikasta, asukkaat ovat kuitenkin nukkuneet eivätkä olleet yöllä havahtuneet tapahtuneeseen.

Tunnolliseksi pidetyn Kivelän katoaminen oli heti aamulla herättänyt huomiota kun auto ei ollut palannut vuoron päätteeksi. Taksin etsiminen oli aloitettu heti ja pian löydetty ruumis oli yhdistetty kadonneeseen taksiin. Taksia etsittiin muun muassa helikopterilla Turun lähialueilta. Iltapäivällä Kivelän ajossa ollut vaaleanharmaa Toyota löydettiin Tampereelta.

Jätettyään Kivelän lojumaan lumihankeen Reivonen oli ajanut Kakskerran hautausmaalle jossa hän oli käynyt tekemässä tunnustuksen teostaan isänsä haudalla. Kakskerrasta Reivonen jatkoi Tampereelle josta palasi Turkuun linja-autolla. Tarja Kivelän hengen hinnaksi tuli 145 markkaa, sen verran Reivonen sai saalista ryöstöstä.

Kivelän viimeinen tiedetty kyytiläinen laitettiin hakuun ja tuntomerkit julkaistiin lehdissäkin. Ennen kyytiä mies oli häiriköinyt ravintola Casablankassa. Miehellä ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä Kivelän kohtalon kanssa. Etsittiin myös ruokakaupassa asioinutta miestä jolla oli ollut naarmuja kasvoissaan. Mies tavoitettiinkin mutta tällä oli naarmuille sopiva selitys. Naarmukasvoisen tavoittelu poiki myös toisen osuman. Miehellä oli naarmuja kaulassaan ja käsissään, mies kertoi yrittäneensä itsemurhaa kolmesti ja jälkien olevan näistä yrityksistä peräisin. Hän oli hirttäytymisen lisäksi yrittänyt ottaa henkeään pillereillä. Ohi kulkenut naapuri oli huomannut ikkunasta pilleripäisen sekoilun ja toimittanut miehen sairaalaan. Sairaalasta tämä oli kuitenkin karannut. Miehen kertomukseen uskottiin ja hänet kyydittiin takaisin kotiinsa. Miehen nimi oli Juha Hemmo Tapani Reivonen. Kuulustelua suorittanut tutkija havahtui vasta myöhemmin ihmettelemään Reivosen uteluja Kivelän surmatyöstä koituvan rangaistuksen pituudesta, Reivonen päätettiin hakea uudelleen kuultavaksi, uudessa kuulemisessa Reivonen tunnusti teon nopeasti. Lisänäyttöä saatiin Reivosen kotoa, ilmastointikanavasta ongittiin Kivelän ajaman taksin avaimet.
Reivonen pidätettiin 28.3.1985, pari viikkoa surmatyön jälkeen.

Oikeutta Tarja Kivelän surmasta päästiin istumaan 8.5.1985 toisella yrittämällä. Syytteet olivat raskaat: syyttäjä ajoi Reivosta tuomiolle murhasta, törkeästä ryöstöstä ja törkeästä rattijuoppoudesta. Lisäksi vaadittiin rangaistusta moottoriajoneuvon luvattomasta käyttöönotosta ja määräystä ajokieltoon, viimeinen oli lähinnä kosmeettista, kukaan ei varmaan uskonut Reivosen lähtevän ajoon pitkään aikaan.
Reivonen katsoi syyllistyneensä ainoastaan tappoon. Surmaamisen aikeen hän kertoi saaneensa silmänräpäyksellisesti ilman aiempaa harkintaa. Törkeän ryöstön ja moottoriajoneuvon luvattoman käyttöönoton Reivonen myönsi, törkeän rattijuopumuksen hän jätti oikeuden harkittavaksi koska näyttö verikokeen muodossa tästä puuttui. Lisäksi Reivonen vetosi rikkeettömään menneisyyteensä ja onnettomien tapahtumien täyttämään elämäänsä jo pidemmällä ajanjaksolla. Reivonen pyysi myös oikeutta määräämään hänet mielentilatutkimukseen. Omaisten korvausvaateet eivät olleet vielä valmistuneet, oikeus totesi ottavansa mielentilatutkimuksen harkintaansa näiden korvausvaateiden esittämisen jälkeen.

Oikeudenkäyntiä jatkettiin keskiviikkona 5.6.1985. Omaiset vaativat Reivoselta korvauksia vajaat 30 000 markkaa, lisäksi Tarja Kivelän lapsille perhe-eläkettä maksava vakuutusyhtiö vaati korvauksia 1652 markkaa kuukaudessa, arvellen summan nousevan vielä myöhemmin.
Reivonen määrättiin mielentilatutkimukseen syyttäjän vaatimuksesta, tähän yhtyi myös syytetty sekä Reivosen tutkinut vankilapsykiatri.

Tuomiolle päästiin 2.10.1985. Turun raastuvanoikeus langetti Reivoselle tuomion murhasta, törkeästä ryöstöstä ja rattijuopumuksesta 10 vuodeksi vankeuteen. Elinkautista ei voitu tuomita koska Reivosen katsottiin olleen alentuneesti syyntakeinen. Korvauksia Reivonen tuomittiin maksamaan noin 61 000 markkaa. Korvausten suhteen Reivonen totesi pyrkivänsä korvaamaan tekonsa aineelliset vahingot mahdollisimman täysimääräisesti ja kaikista korvausvaatimuksista olevan jo pääpiirteissään sovittu. Varat korvauksiin oli hankittu myymällä Reivosen omistama talo Hirvensalossa.
Uutisoinnissa ei mainittu kummankaan osapuolen valittaneen tuomiosta.

Lähteet: HS 14.3.1985
HS 29.3.1985
HS 9.5.1985
HS 23.5.1985
HS 6.6.1985
HS 3.10.1985
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

loikkari

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja loikkari »

Onks kellään tietoa tai muistoa noin 1974 tapahtuneesta taksimurhasta Rovaniemellä. Veljekset Veikko ja Aarre (Aarne) Karjalainen tappoivat kuskin maalaiskunnan puolella Ounasjoen itäpuolella, olisko Sinetän korkeudella. Veikko ei saanut sosiaalista rahaa ja yritti sitä saada maalaistalon isännältä jossa oli renkinä. Isäntä ei rahaa antanut ja paluumatkalla surmasivat kuskin jollain kylälle vievällä sivutiellä.

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3069
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

HS 22.01.1975 Kauko Ahola taksimurha.jpg
HS 22.01.1975 Kauko Ahola taksimurha.jpg (248.7 KiB) Katsottu 14119 kertaa
HS 28.02.1975.jpg
HS 28.02.1975.jpg (211.65 KiB) Katsottu 14119 kertaa
HS 03.04.1977.jpg
HS 03.04.1977.jpg (157.1 KiB) Katsottu 14119 kertaa
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

loikkari

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja loikkari »

Kiitos, tunsin miehet ja heidän veljet ja siskon. Aarne tais tulla uskoon vankilassa mutta käveli lapsensa kanssa sulaan myöhemmin, molemmat hukkui. Veikon taisin nähdä viimeisen kerran joskus -90 luvulla Muurolan mielisairaalassa. Oli ne kovia aikoja tuolloin. Aarnelta vaihdoin rannekellolla neljä pulloa Arakkipunchia josta vedin eka kännin minkä muistan, edellisenä keväänä 1974. Olin kolmentoista silloin. Eräs veljeksistä paleltui n 30 ikäisenä lähes kotiportailleen, olikohan -90 lukua.

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3069
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

paccasucco kirjoitti:Sattumalta huomasin äskettäin rahiman kirjoittaman viestin.En muistanut, että taksisurmistakin on avattu murha.infossa oma keskusteluketju jo kauan sitten.

Yksi tunnetuimmista ja lehdistössä eniten palstatilaa saaneista taksimurhista on ollut Väinö Hj. Herneojan murha Helsingissä elokuun puolivälissä 1929.Siihen aikaan ei puhuttu taksikuskeista, vaan vuokra-autoilijoista.

Vain kolme päivää myöhemmin Helsinkiä kohtasi toinen vastaavanlainen autoilijaan kohdistunut väkivallan teko.Tällä kertaa se jäi pelkäksi yritykseksi.Autonkuljettaja Albin Nokka jäi kuin ihmeen kaupalla henkiin.

Sittemmin nämä molemmat rikokset selvisivät ja tekijäksi osoittautui sama mies.Ehkä saan tästä joskus myöhemmin alustuksen aikaiseksi.
Herneojan juttua odotellaan...
Odotellessa juttu joka lähti selviämään Herneojan murhan takia.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3069
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Messukylä 1929, Yrjö Fredrik Lintupää

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Kaksi miestä siivoaa autoa kuumeisesti, eletään elokuun viidennen päivän varhaisia tunteja vuonna 1924. Tapahtumapaikkana on Messukylä lähellä Tamperetta, tarkemmin ollaan lähellä kunnallisneuvos Kustaa Emil Linnan taloa.
Miesten urakka vaikuttaa niin suurelta että toinen miehistä päättää pysäyttää lähestyvän auton ja komentaa kuljettajan avustamaan siivoustalkoissa. Poliisikonstaapelin arvovallalla pysäytys sujuu mallikkaasti ja auton kuljettaja, juoksija Ville Ritola ryhtyy avustamaan miehiä. Ritola on juuri muutamaa viikkoa aiemmin voittanut Pariisin olympialaisissa neljä kultamitalia ja kaksi hopeaa joten kuntopohja on ainakin kohdillaan kovempaankin urakkaan.
Työn mielekkyydestä sen sijaan ei ole tietoa, sillä auton takapenkillä lojuu kaksi kuoliaaksi ammuttua miestä ja auto on ympäriinsä veressä.
Paikalla on tapahtunut kaksoissurma ja kolmas mies, teurastaja Hakanen, on surmatut miehet huomattuaan hälyttänyt paikalle Messukylän poliisin. Tämä on toiminnan miehenä heti paikalle saavuttuaan komentanut Hakasen avustamaan itseään auton siivouksessa sekä myöhemmin vielä Ritolan.
Paikalle tulee käymään kunnallisneuvos Linnan tilan vouti, Immanuel Villehard Salo, joka koittaa toppuutella miehiä todeten ettei rikospaikkaan tulisi kajota. Salon sanomisista välittämättä työtä jatketaan koska konstaapelin mielestä ruumiita ei sovi lähteä avaushuoneelle toimittamaan likaisella autolla.
Kuuden aikaan urakka on valmis ja tässä vaiheessa konstaapeli katsoo sopivaksi ilmoittaa tapahtumista nimismiehelle.
Nimismiehen vastauksesta ei ole tietoa, ehkä sitä ei ole kehdattu painettavaan muotoon toimittaa.
Tulemana on kuitenkin se että rikoksen selvittäminen mutkistuu merkittävästi, kaikki konkreettiset todisteet on huolella siivottu, jopa verisistä sormenjäljistä tahriutunut auton ratti on hinkattu kiiltävän puhtaaksi.

Tapahtunutta selvitettäessä, lähistön asujaimistosta löytyi kuitenkin ihmisiä jotka olivat kuulleet auton sekä ampumisen ääniä. Eräs pariskunta oli ikkunastaan nähnyt mieshenkilön touhuilevan jotain auton konepeiton alla ja poistuvan tämän jälkeen kävellen paikalta. Hyvään luottaneet ihmiset olivat kuitenkin päätelleet paukkeen johtuneen puhjenneista renkaista. Toinen, Linnan tilalla töissä ollut muonamies oli tehnyt samat havainnot, myöskin omasta ikkunastaan.
Neljän aikaan aamulla teurastaja Hakanen on herännyt auton surinaan ja lähtenyt tapahtumapaikalle. Auto on ollut käynnissä ja kaksi surmattua miestä takapenkillä, Hakanen on kutsunut poliisin paikalle.

Auto oli vuokra-auto ja surmansa saaneiksi osoittautui vuokra-autoilija Isak Rudolf Selin, jota oli ammuttu kaksi kertaa takaapäin.
Toinen surmatuista oli vuokra-autoilijan veli, asemamies Frans Mikael Selin, ammuttu kerran.
Vuokra-auton liikkeet onnistuttiin selvittämään tarkasti. Kyseisenä yönä, kello 2.20 Isak Selin oli vapautunut edellisestä ajostaan ja mennyt Tampereen juna-asemalle uuden asiakkaan toivossa.
Sellainen olikin heti asemalla tullut jutuille ja matkaan oli päätetty lähteä kunhan kuljettaja olisi hörpännyt kahvit aseman ravintolassa. Mukaan lähti vielä kuljettajan veli, Frans Selin, ilmeisesti huvin vuoksi.
Kyyti oli tilattu Irjalan taloon, seutua tuntematon kuljettaja oli ajanut oikean risteyksen ohi Messukylässä ja neuvoa piti käydä kysymässä paikalliselta asukkaalta koska kyydittäväkään ei seutua tuntenut. Ajo-ohjeet saatiin Takahuhdissa, Kässälän talon isäntä, Kustaa Evert Kässälä oli neuvonut tien virka-asuiselle miehelle joka osoittautui myöhemmin kuljettajan veljeksi. Ajo-ohjeet saatuaan Frans Selin oli jostain syystä mennyt takapenkille matkustajan viereen.
Auto oli lähtenyt takaisin tulosuuntaansa, ajanut jälleen ohi Irjalan tienhaarasta ja pian tämän jälkeen pysähtynyt surmapaikalle.
Tekijästä oli heikonlaiset tuntomerkit ja mitään ratkaisevaa ei asian tiimoilta paljastunut. Kiinniottojakin tehtiin mutta kaikki epäillyt jouduttiin laskemaan vapaiksi. Messukylän kaksoissurmasta tuli sittemmin Tampereelta tuttuun tapaan pimeä henkirikos.

Syyskuun kymmenes päivä 1929 Helsingissä asteli poliisin pakeille huolestunut nainen. Entinen palvelijatar Elsa Maria Ukkola oli aktivoitunut käynnissä olevien vuokra-autoilija Väinö Herneojan murhatutkimusten vuoksi.
Ukkola kertoi ryypiskelleensä pari vuotta aiemmin erään miehen kanssa joka oli kehunut olleensa mukana Messukylän murhateossa. Ukkola oli jäänyt siihen käsitykseen että teossa olisi ollut mukana muitakin. Ukkola oli ollut huolestunut siitä että Selinit surmannut saattaisi olla jälleen tekijänä, nyt Herneojan murhassa.
Kyseisen miehen nimi Ukkolan mukaan oli Yrjö Fredrik Lintupää.
Poissuljettu ei ole myöskään se, että ilmianto saattoi olla puhdas kosto, Lintupää oli käyttäytynyt väkivaltaisesti Ukkolaa kohden.
Lintupää pistettiin välittömästi hakuun, ja heti seuraavana päivänä pidätettiin Sörnäisissä.
Lintupäätä hiillostettiin Helsingissä reilu viikko, kuulusteluja seuraamaan saapui Kangasalan piirin nimismies, tuomari Väinö Neronen jolle rikoksen tutkinta varsinaisesti kuului tapahtumapaikan perusteella. Helsingin kuulusteluissa saatiin selvitettyä että Lintupää oli tapahtuma-aikaan Tampereella, vaikka väittikin sinne menneensä vasta elokuun puolen välin aikoihin kyseisenä vuonna. Lintupää oli saapunut Tampereelle elokuun 3. päivä. Saatiin myös selvitettyä että kuulusteltavalla oli ollut ampuma-ase hallussaan Tampereelle saapuessaan.
20.9.1929 Lintupää siirrettiin Nerosen pyynnöstä Tampereelle jatkokuulusteluihin, Hämeen läänin maaherra määräsi avustajaksi tutkimuksiin Tampereen etsivän osaston komisarion Martti Sereniuksen.
22.9. poliisi sai haltuunsa murhissa käytetyn aseen, se oli jo ehditty myymään kolmannelle henkilölle.
24.9. Lintupää totesi pelinsä pelatuksi ja teki täyden tunnustuksen.
Varsinaisesta tapahtumasta Lintupäällä oli kertomansa humalatilan vuoksi hyvin heikot muistikuvat.
Kässälän talolta lähdön jälkeen Lintupää kertoo kokeneensa putoamisen tunteen, kuulleensa huudahduksen ja havahduttuaan todennut vieressään virkapukuisen miehen ja ampuneensa välittömästi miestä tämän käskettyä laittamaan aseen pois, heti perään hän kertoi ampuneensa kahdesti kuljettajaa ja hypänneensä kyydistä auton vielä ollessa liikkeellä. Noustuaan tienojasta hän totesi auton pysähtyneen ja menneensä sen luokse.
Seuraavaksi Lintupää muistaa nostaneensa auton moottoripeltiä ylös ja menneensä sen jälkeen kuljettajan paikalle käynnistämään autoa. Kuljettajan paikka oli ollut tyhjä ja hän ymmärsi siirtäneensä kuljettajan takapenkille vaikka ei sitä muistakaan.
Lintupäällä oli ollut tarkoitus lähteä ajamaan saatuaan auton käyntiin, hän oli kuitenkin vilkaissut takapenkille ja pelästynyt kuolleen katsetta ja paennut jalkaisin paikalta.
Pakomatkalla hän muistaa hämärästi pudonneensa johonkin kuoppaan, mutta seuraava selvä muistikuva hänellä oli heräämisestään enonsa käymälästä vaatteet märkinä. Aamun mittaan selvitessään hänelle oli muistunut mieleen tapahtunut siinä määrin kuin hän oli kuulusteluissakin pystynyt kertomaan. Vasta sanomalehdistä hänelle oli selvinnyt ampumiensa henkilöllisyys.
Tapahtuneen jälkeen hän oli ollut synkkämielinen ja lähinnä kuluttanut aikaa vaikka alunperin oli Tampereelle lähtenyt työnhakuun. Elokuun 20. päivästä alkaen hän oli toiminut linja-autonkuljettajana noin 3,5 kuukautta ja palannut sen jälkeen kotipaikkakunnalleen Orimattilaan. Myöhemmin hän oli muuttanut Helsinkiin jossa toimi viilarina kiinnijäädessään.

Yrjö Fredrik Lintupää oli syntynyt 14.6.1900 Kokemäellä, sotaveteraani Viron vapaussodasta johon oli osallistunut 1919. Rikollista menneisyyttä oli mutta ei väkivaltarikoksista. Lahden raastuvanoikeus oli antanut 2.8.1926 tuomion kahdesta ensikertaisesta varkaudesta, auton kuljettamisesta ilman ajokorttia ja väkijuomain nauttimisesta ravintolassa. Näistä teoista Lintupäälle määrättiin vankeutta 10 kuukautta 20 päivää. Kansalaisluottamuksen hän menetti kolmeksi vuodeksi.
Orimattilassa hän asui vanhempiensa luona, oikeudenkäynnissä isänsä kertoi Lintupäästä seuraavaa: Yrjö oli nuoruudessaan 13-14-vuotiaana sairastanut kovan kuumeen, ollut omituinen, ehkä hieman vajavainenkin. Puhumaan ja lukemaan hän oli oppinut vasta varsin myöhään ja hänelle tehtyihin kysymyksiin hän vastasi aina hitaasti. Ennen kotoa lähtöään Tampereelle hän oli ollut synkkämielinen ja vain maannut eikä ollut edes kehotuksesta tarttunut toimeen. Edes syömään hän ei ollut tullut muiden ihmisten mukana. Lähtöpäivänään hän oli riitautunut äitinsä kanssa koska ei ollut saanut tältä pyytämäänsä rahaa, tästä suuttuneena hän oli pihamaalla ampunut kolmesti ilmaan taskuaseellaan. Isänsä mukaan Yrjö ei ollut kuitenkaan erityisen riitainen, pikemminkin päinvastoin.
Yrjö Fredrik Lintupää.jpg
Yrjö Fredrik Lintupää.jpg (50.6 KiB) Katsottu 13396 kertaa
Selinin veljesten surmia käsiteltiin Kangasalan käräjillä neljästi. 19.10.1929, syyttäjänä toiminut Kangasalan piirin nimismies Väinö Neronen vaati rangaistusta tahallisesta taposta, vaatimukseen yhtyi Ylistarosta kotoisin oleva Juho Jaakko Selin, surmattujen veli, joka edusti surmattujen isää.
Frans Mikael Selinin leskeä, Hilda Seliniä edusti kaupunginviskaali E. Nyyssölä Helsingistä, Nyyssölä sanoi kertovansa rangaistusvaatimuksensa kunnes juttu on kokonaan tutkittu.
Vastaajan avustajana toimi varatuomari Aarne Uimonen Asikkalasta.
Istunnossa läpikäydyn todistusaineiston lisäksi yritettiin erityisesti selvittää henkilötodistelun avulla vastaajan humalatilaa tapahtumahetkellä sekä vastaajan yleistä käyttäytymistä humalassa ja selvin päin.
Messukylän tapahtumapaikalla vastaajan poistumisen nähnyt leskivaimo Maria Virtanen ei ollut havainnut miehen horjuvan poistuessaan, hän ei toisaalta pystynyt sanomaan varmasti oliko vastaaja tämä paikalta poistunut mies. Toinen todistaja, muonamies Heino, joka oli nähnyt auton luona hääräilleen miehen, ei pystynyt kertomaan oliko kyseinen mies humalassa vai ei.
Asiasta kuultiin useita todistajia Helsingistä, Tampereelta ja vastaajan kotipaikkakunnalta, vastaajan luonteesta ei oikein saatu selvää. Juopottelusta kertominen tuntui olevan kiven alla kieltolain aikaisessa Suomessa. Jos yksi nimesi joukon jossa oltiin yhdessä vastaajan kanssa juopoteltu, seuraava joukon jäsen kiisti edes nähneensä vastaajaa koskaan. Lopuksi kuitenkin syyttäjä totesi että mikään todistelussa ei selvennä sitä että vastaaja olisi mielentilaltaan epänormaali.
Tapausta vatkattiin 7 tuntia, ja istunnon päätteeksi käsittelyä lykättiin kuukaudella. Vastaaja passitettiin takaisin Hämeenlinnan lääninvankilaan.

Seuraavassa käsittelyssä 18.11.1929 syyttäjä tarkensi vaateitaan. Neronen totesi aiemman kerrotun perusteella että jutussa liikutaan tahallisen tapon ja murhan rajoilla. Neronen vaati rangaistusta kahdesta taposta, kummastakin pidettäväksi elinkauden kuritushuoneessa.
Asianomistajista paikalla ollut Hilda Selin vaati rangaistusta harkitusta murhasta sekä erinäisiä rahallisia korvauksia.
Syyttäjä Neronen esitti käsittelyssä myös motiivin teoille, Nerosen mukaan oli ilmennyt seikkoja jotka puhuivat harkinnasta tekojen takana. Syyttäjä epäili että autossa on tullut riitaa ennen ampumisia, ehkä kyytimaksusta tai vastaajan humalatilan vuoksi. Tähän viittasi syyttäjän mukaan se että Frans Selin oli Kässälässä siirtynyt vastaajan viereen istumaan, sekä se että Kässälästä saaduista ajo-ohjeista huolimatta oltiin jälleen ajettu Irjalan tienhaaran ohi kohti Tamperetta, ehkä oli pyritty viemään vastaaja Tampereelle poliisille. Ampuminen oli käynnistynyt pian mainitun tienhaaran ohittamisen jälkeen.
Vastaajan asianajaja, varatuomari Aarne Uimonen pyysi asian lykkäämistä ja vastaajan saattamista mielentilantutkimukseen.
Jutun käsittely lykättiin tapahtuvaksi 14.12.1929.

Kolmannessa käsittelyssä 14.12.1929 kuultiin todisteluja siitä että kummallakin Selinin veljeksillä oli ollut hallussaan rahaa lähtiessään kohtalokkaalle kyyditykselle. Surmien jälkeen kummaltakaan ei rahaa löytynyt. Tämän johdosta Frans Selinin lesken edustaja ilmoitti viimein rangaistusvaatimuksensa, joka oli raskain mahdollinen, kuolemanrangaistus kahdesta ryöstötarkoituksessa tehdystä murhasta.
Vastaajan asianajajan esityksen mukaan kyseessä oli patologisen humalatilan aiheuttamassa luuloharhassa tehdyistä tapoista. Tämän johdosta vastaajan asianajaja esitti että vastaaja syyntakeettomana vapautettaisiin ja määrättäisiin hänet yhteiskunnalle vaarallisena henkilönä hermosairaalaan kunnes paranee. Edelleen Uimonen esitti että ellei oikeus edellä mainittuun suostu, vastaaja tulisi määrätä joksikin aikaa lääkärintarkastuksen alaiseksi hänen mielentilansa sekä syyntakeisuutensa määrittelemiseksi.
Kangasalan käräjäoikeus antoi välipäätöksen jolla vastaaja määrättiin lähetettäväksi mielentilatutkimukseen.

17.6.1930 Kangasalan välikäräjillä, jutun neljännessä käsittelyssä, todettiin vastaajan olleen toimitetun mielentilatutkimuksen mukaisesti tekohetkellä epänormaalissa mielentilassa.
Harkittuaan asiaa ja otettuaan sanotun lausunnon huomioon, päätti oikeus vapauttaa vastaajan rangaistuksesta mutta määräsi hänet toimitettavaksi toistaiseksi mielisairaalaan lääkärin silmälläpidon alaiseksi.


Halusin selvitellä Selinin veljesten surmapaikkaa, jutuissa mainitaan useasti kunnallineuvos Linnan tila, ja että tapahtuma sijoittuisi kyseisen tilan päärakennuksen läheisyyteen.
Kyseinen tila tunnetaan paremmin Turtosen tilana ja päärakennus sijaitsee nykyisessä osoitteessa Sotilaankuja 16, Tampere, Turtolan kaupunginosassa.
Talo 1920-luvun alussa.
Kyllä on kelvannut kamarimusiikkia kuunnella:
Turtonen.jpg
Turtonen.jpg (72.28 KiB) Katsottu 13396 kertaa
Taloa hieman viriteltiin 1922.
Pienen pintaremontin jälkeen:
Turtonen remontoituna.jpg
Turtonen remontoituna.jpg (69.61 KiB) Katsottu 13396 kertaa
Nimimerkki Aizerbaidzan on kirjoittanut aiheesta:
https://www.murha.info/phpbb2/viewtopic ... 46#p380707
Jutussa on linkkejä lehtijuttuihin joissa Lintupään juttua on käsitelty korkeimmassa oikeudessa ja vahvistettu nimimerkin mukaan tämä mainittu vapauttava tuomio.
Itse en korkin päätösuutista löytänyt mutta törmäsin toisaalla juttuun jossa mainittiin että tämä vapautus olisi ollut pitävä.
Seuraavan Lintupäätä koskevan uutisen löysin Hesarista, kyseisessä jutussa mainittiin tämä Selinien tapauskin. Juttu herätti kuitenkin hieman kysymyksiä, eli seuraavassa Lintupään edesottamuksia syksyltä 1946:

Jutussa Lintupään kassakaappimurron lisäksi hänet mainitaan vanhaksi ryöstömurhaajaksi, edelleen hänet mainitaan vapautetun Selinien surmaamisesta ja olleen sen jutun vuoksi Pitkäniemen sairaalassa elokuusta 1933 ja poistetun sieltä parempana lokakuussa 1934.
Jutussa hänet tuomitaan törkeästä varkaudesta kuritushuoneeseen 2 vuodeksi 6 kuukaudeksi.
Jotain isompaa Lintupää on kuitenkin tehtaillut koska hän on Selinien surmien ja kyseisen kassakaappimurron välissä onnistunut saamaan 11 vuoden kuritushuonetuomion. Kyseisestä tuomiosta Lintupää on suorittanut 7 vuotta ja ollut ehdonalaisessa kassakaappikeikan tehdessään joten hänet määrättiin suorittamaan myös tuo edellinen kuri loppuun.
11 vuotta kuria, ei liene tullut ihan pikku keppostelusta. Onkohan Lintupäällä Selinien lisäksi joku muukin henkirikos kontollaan?
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Chikatilo
Christopher Lorenzo
Viestit: 1516
Liittynyt: Ke Huhti 27, 2011 12:06 am

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja Chikatilo »

Olipa siinä kerrassaan muikea pläjäys ja hienosti kirjoitettu. Lintupää saa vielä oman ketjunsa, kunhan loputkin loat kaivetaan esiin.

Harva onnistuu selviämään kahdesta murhasta noin lyhyellä istumisella, olipa sitten sairaalassa tai vankilassa. Ja sitten vielä moititaan nykyajan tuomioita lepsuiksi... Tässähän rapsakka känni sai kuolemantuomion muuttumaan muutaman vuoden retriitiksi Säysämälän sanatoriossa.
Kaikki sanomassa esitetty on mielikuvituksen tuotetta eikä sillä ole yhteyttä todellisiin tapahtumiin tai henkilöihin. Mahdolliset samankaltaisuudet ovat pelkkää sattumaa. Kirjoittaja on poliittisesti täysin korrekti.

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3069
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Unohtui vielä pikkukiva ihmiskoe joka Lintupäälle tehtiin Pitkäniemessä.
Ylilääkäri Ilmari Kalpa halusi selvittää miehen taipumuksia patologiseen humalaan. Kun lääketieteen nimissä edettiin, ei kieltolakikaan ollut esteenä. Lintupäälle järjestettiin useita tunteja kestänyt ryypiskelysessio konjakin kera.
Aluksi Lintupää oli hilpeä mutta synkistyi pian, lopuksi raivostui silmittömästi ja hakkasi verille hoitajan ja itsensä. Vaikutti että Lintupää luuli olevansa venäläisten saartamana Viron vapaussodassa.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Avatar
paccasucco
Axel Foley
Viestit: 2105
Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja paccasucco »

Hyvä, että saatiin tämäkin asia vihdoinkin arkistoitua tänne murha.infoon.Sydämelliset kiitokseni Lamourhalle.
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty

maxi
Rico Tubbs
Viestit: 1270
Liittynyt: La Loka 14, 2017 8:52 am
Paikkakunta: Joulupukin maa

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja maxi »

Katselin eilen iltasella taas tuon Arman rikoksen jäljillä ohjelman taksisurmaajaa Pajusesta. Ohjelmaan ei ole tuotu minkäänlaista motiivia ja jäi vähän nyt mietityttämään kun tässä ketjussa on joku maininnut, että Pajunen olisi kertonut tyttöystävälleen ja työkavereilleen veriteon. Ohjelmassa ei tuota mainittu. Pitäneekö paikkansa tuo kommentti tässä ketjussa.
Elämä on laiffii

Avatar
dazu
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4658
Liittynyt: Pe Elo 19, 2011 4:28 pm
Paikkakunta: Tampereen puukotushoodit

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja dazu »

^Mä pohdin minuutin pari tuota Pajusen motiivia ja tulin siihen tulokseen, että kun kerta miehelle diagnosoitiin asosiaalinen persoonallisuushäiriö, niin olisi varsin luontevaa, että mies koki tarvetta purkaa johonkin sitä, että hänelle ja silloiselle tyttöystävälleen tuli ero... voi olla, että Pajunen suunnitteli tällaisen henkirikoksen vittuunnuksissaan ja uhri vain valikoitui sattumanvaraisesti. Hän päätti tappaa vaan jonkun taksikuskin, kuka nyt ensimmäisenä kohdalle sattuu.

Sivuhuomiona, että Pajunen tosiaan erosi tyttöystävästään ennen tekoa, mutta aloitti samantien jo uuden suhteen toisen naisen kanssa. Tämän toisen naisen kuulustelua näytettiin tuossa Arman ja Suomen rikosmysteerit ohjelmassa. Voihan olla, että Pajunen tunnusti tekonsa tälle exälleen, mutta ei uudelle muijalle.
Suomen on ottanut otteeseensa USAsta ja Venäjältä johdettu alt-right oikeisto ja USAsta johdettu vihervasemmisto, jotka toteuttavat USAn ja Venäjän sisäpolitiikkaa Suomessa ja ovat näin tehneet Suomesta ks. maiden jatkeen ja vieneet Suomelta itsenäisyyden

L'amourha
Jessica Fletcher
Viestit: 3069
Liittynyt: To Elo 24, 2017 8:02 pm

Re: Taksimurhat

Viesti Kirjoittaja L'amourha »

Kala-Alpertti kirjoitti:
Mr Addict kirjoitti:Taksisurma Vilppulassa ( nyk. Mänttä-Vilppula ) Kolhon kylässä n. -90 luvun alussa ? Kellään mitään tietoa / muistikuvaa asiasta ?
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/vi ... na/454995/
Kesäkuussa 1996 surmattiin Vilppulan Kolhossa 38-vuotias vilppulalainen taksimies. Kuljettajana löytyi kuolleena metsiköstä, ja auto oli hylätty muutaman sadan metrin päähän ruumiista.

Surmaaja oli tilannut taksinkuljettajalta kyydin ja ajattanut hänet surmapaikalle. Kuljettaja oli paennut autostaan metsikköön, mutta surmaaja seurasi häntä aseen kanssa. Taksimies kuoli päähän ammuttuun laukaukseen.
Uhrina tässä oli Jouni Kälvinmäki. Hänet löydettiin Loilanniemestä 17.6.1996. Tekijä oli järjestänyt paikalle valmiiksi veneen jolla katosi Ukonselälle. Pidätys tehtiin Helsingin seudulla jo seuraavana päivänä, kyydin tilaus pystyttiin selvittämään ja oli myös tiedossa tekijän uhriin kohdistamat uhkaukset.
Tekijä oli liikemies Helsingistä, 39-vuotias Mauri Siren. Siren oli Kolhosta lähtöisin, uhrinsa naapurista. Tunsivat toisensa siis jo lapsuusajoilta, myöhemmin urheilijatovereita ja heillä oli yhteinen valmentaja.
Mustasukkaisuus oli ilmeisesti vahvimpana motiivina, höystettynä tekijän sekavalla mielentilalla. Sirenillä kun oli se käsitys että Kälvinmäki ja jotkut hänen toverinsa olivat vietelleet hänen englantilaisen tyttöystävänsä. Tyttis oli ilmeisesti käsittänyt olevansa tekemisissä sen laatuisen sekopään kanssa että oli pakannut kassinsa ja häipynyt Englantiin jo edellisenä syksynä. Näille muille kuvittelemilleen väärintekijöille Siren oli valmis antamaan anteeksi mutta jostain syystä Kälvinmäkeä kohtaan hän tunsi omien sanojensa mukaan "pyhää vihaa". Tunnetuin seurauksin.
Murhasyytettä lähdettiin ajamaan, Mäntässä istuttiin Tampereen käräjäoikeutta 1.8.1996, Siren passitettiin mielentilatutkimukseen molempien osapuolten pyynnöstä.
Työpaikalleen surmatut-ketjussa tiedetään kertoa että sille reissulleen myös jäi, syyntakeettomana.
Surfin' USA - Parasta waterboarding-musaa ikinä

Vastaa Viestiin