Milla Heikkilä, 22 v - surmattiin Karkkilassa v. 2009

[Belker]

Kiitokset pöytäkirjoihin perehtyneille. Pistän tähän aatoksia jutusta, joka alkoi kiinnostaa, kun katoamisaika venyi.

Pitempään olen kummastellut jutun saamaa hiljaisuus-moodia, mutta syitä on kai kolme: a) ruumiin maatuminen (ehkä noin Tulilahden-asteelle) ja b) uhrin mahdollinen elävältähautaaminen sekä c) hieman kevyt tapaamissyy. Juttua kannattaisi kuitenkin pohtia oikeusministeriössä kunnolla, koska kyseessä on ollut jo aikaisemmin paatunut ja julma rikoksentekijä, nyt uusijamurhaaja. Uhrin kannaltakin olisi oikeudenmukaista, ettei hän kuollut turhaan - että hänen tapauksensa herättäisi julmien väkivaltarikollisten vapauttamisen yhteydessä pyrkimyksiä tutkia rikollinen ja tämän mielenlaatu entistä tarkemmin.

Itse tapahtumasarjasta nostan esiin tekijän piirteitä: Katkeruus taas esillä, kuten lähes kaikissa julmissa henkirikoksissa. Pitkäaikainen suunnittelu, kolmisen viikkoa on bussireissua ja saapumisaikaa hiottu, (vaikka etäisyyden perusteella reissun voisi tehdä jopa pyörällä). Hautapaikan valinta on ollut suunniteltua, enpä ihmettelisi, vaikka kuoppa olisi kaivettu ennen uhrin saapumista. Sitominen sopisi osaksi sm-henkistä tapaamista; sitomisjuttu on helposti yhdistettävissä vedätystyyliin, jota tekijä harrasti pitkään uhrin kanssa. Tekijä on halveksunut syvästi uhria jo aikaisemmin. - Miksi tekijä on kertonut haudasta vaimolleen? Jos itse laulaa tietoja, on turha itkeä, että tieto leviää. IMO kyse on tyypillisestä heikosta itsetunnosta, ts. muijalle on pitänyt kertoa jotain omista "saavutuksista", että olisi arvokkaampi toisen silmissä. - Tekijän persoonasta voisi hieman arvioida, että hän on ollut lapsuudestaan kaltoinkohdeltu, mutta hyväksyäkseen vanhempansa ja tukahduttaakseen suuren vihansa hän on itse muokkautunut varsinkin isänsä suuntaan. Vanhempien reittejä ei tarvitse toistaa, jos on auttavia henkilöitä, mutta ilmeisen lukemattomana ja laajaa tiedonkeruuta ja keskustelu- sekä kuuntelukykyä vailla olevana jääräpäänä hän on voinut tulla vain siihen yksinkertaiseen ratkaisuun, että matkii (isänsä tietä). Omien virheiden myöntäminen kun on valtavan vaikeata ja ongelmien juuret ovat usein yllättävän yksinkertaiset ja näkyvillä - mutta jääräpää ei helposti vikojaan myönnä ja siten ala korjata.

Syyttäjään kohdistuneen murhaamisfantasioinnin voi katsoa olevan vakavaa. Jo aiempi naisen pahoinpitely, omituiset myyttiset jutut "elämänvalon katoamisesta silmässä" ja Millan murhatekojen sarjan toteuttamisen paatuneisuus saavat helposti havaitsemaan, että tekijä voi toteuttaa tekonsa syyttäjää kohtaan. Ylimieliseen tyyliinsä tekijä halveksuu mm. syyttäjää, ja täytyy kyllä kunnolla ihmetellä, että millä ilveellä tekijä oikein pullistelee paremmuuttaan? Itse kun uskon ihmisten samanarvoisuuteen, niin olen usein huomannut, että sivistymättömimmät ja itseriittoisimmat, katkeroituneet, vihaiset ja "jostakin jotakin takaisinmaksua peräävät" jääräpäät halveksuvat ihmeen usein toisia ihmisiä. Varsinkin toisten ihmisten luottamustaipumus saa osakseen halveksuntaa, samoin toisten ihmisten (usein myös tekijän) inhimilliset pelot ja heikkoudet. Tekijäkin on useimmiten pelokas, arka ja salaileva, mutta kai kyse on useimmiten juuri oman pelon hallinnasta: Halutaan nähdä toisen pelkäävän, imetään siitä "voimaa ja rohkeutta" itseensä, vaikka todellinen rohkeus ei riipu toisten ihmisten epävarmuuden ja pelon näkemisestä. Todellinen rohkea pärjää yksin, on sitkeä ja selviytyy sekä antaa toisille tilaa. Toisten peloista elävät "pullistelijarohkeat" ovatkin IMO kaikkein raukkamaisimpia ja pelokkaimpia ihmisiä, ja tästä ihmisryhmästä löytyvät useimmat julmat kiduttajat ja henkirikosten tekijät. Sadistinen mielihyvä peittää pelon, kuten tässä jutussakin on tekijän laita.

Oman pelon ja pahanolon turruttaminen humalluttaa käyttämään sadistista tois(t)en alistamista, ja tällaisen ihmisen muuttaminen on vaikeaa. Se mielihyvä, joka tulee toisten alistamisesta ja pomottelusta, ei ole helposti korvattavissa - varsinkin jos ihminen on sivistymätön ja ei pysty tarkastelemaan minänsä kehitystä vajoamatta vihaan tai paniikkiin. Itsensä rehellinen ja tasapainoinen tarkastelu silloin tällöin kun vaatii paljon, niin nämä sadismihumaltuvat alistajat eivät siihen yksinkertaisesti USKALLA ryhtyä. He pelkäävät toisten vaikutusta minäänsä, mikä on osoitus puutteellisesta itsensäymmärryksestä. Ehkä takana on lapsuuden alistamiskokemukset, eikä niihin haluta enää - ei vaikka oma henkinen kehitys sitten pysähtyisi. Lapsuuden uhrit usein ovat aikuisina petoja toisia kohtaan - kiittävät kuitenkin usein vanhempiaan väkivaltaisesta kasvatuksesta, joka kuitenkin pilasi heidät kaikki (mutta mitä he eivät myönnä hevillä).

Aina tekijöille pitäisi jaksaa jakaa toivoa paremmasta. Millan jutun tekijä on kuitenkin sitä luokkaa, että lähellä on arvio: parantumaton. Mutta antaa ajan näyttää. Ehkä uskoontulo muuttaa kovan ihmisen vuosien mittaan, ehkä.

[hannu hanhi]

Kyse on ihan avoimesti todella hämärästä porukasta esim. noiden facebook-sivujen perusteella. Tietysti vanhemmille narkkarilapsi on yhtä rakas kuin kuka tahansa muukin, mutta noiden muistosivujenkin lukeminen tuntuu jotenkin tunteettomalla, kun ajattelee Millan kohtaloa.

[Lukijana]

Nyt kun varmistui että tekijän nimimerkki kuvake.netissä oli Nickya, niin siitäkin voi vähän enemmän puhua. Nickya siis kirjoitti että hän sai remmistä lapsena eikä se vaikuttanut mitenkään hänen kehitykseensä. Hänestä tuli aivan normaali kansalainen. Melkein naurattaa kun nyt tietoisena lukee tuon. Kyllähän joku tuon ihmisen ajoi siihen että se halusi alkaa tappamaan ihmisiä.

"Mulle se on yks hailee vaikka se kuoli" on tunteettoman ihmisen puhetta. Sitten se vielä kehtasi nauraa uhrin tyhmyydelle. "Kelaa kuinka tyhmä se oli!"

Ehkä suurimpana yllätyksenä tuli että tuo tyypi vapautui jo 2006 syksyllä. Itse ajattelin että hän tappoi uudestaan heti sen jälkeen kun vapautui uudestaan. Jollain ihmeellä sinnitteli 3 vuotta ennen uutta murhaa. Anteeksi virheeni. Enhän voinut edes kuvitella että veitsen silmään iskenyt Nickya olisi vapautunut vain alle 4 vuoden päästä teostaan. Hänhän lopetti murhaamisen vain siksi, kun kuvitteli uhrin olevan jo kuollut ja valmis jätesäkkiin heitettäväksi.

[Michelangela]

Kiitokset pöytäkirjoihin perehtyneille. Pistän tähän aatoksia jutusta, joka alkoi kiinnostaa, kun katoamisaika venyi.

Pitempään olen kummastellut jutun saamaa hiljaisuus-moodia, mutta syitä on kai kolme: a) ruumiin maatuminen (ehkä noin Tulilahden-asteelle) ja b) uhrin mahdollinen elävältähautaaminen sekä c) hieman kevyt tapaamissyy. Juttua kannattaisi kuitenkin pohtia oikeusministeriössä kunnolla, koska kyseessä on ollut jo aikaisemmin paatunut ja julma rikoksentekijä, nyt uusijamurhaaja. Uhrin kannaltakin olisi oikeudenmukaista, ettei hän kuollut turhaan - että hänen tapauksensa herättäisi julmien väkivaltarikollisten vapauttamisen yhteydessä pyrkimyksiä tutkia rikollinen ja tämän mielenlaatu entistä tarkemmin.

Itse tapahtumasarjasta nostan esiin tekijän piirteitä: Katkeruus taas esillä, kuten lähes kaikissa julmissa henkirikoksissa. Pitkäaikainen suunnittelu, kolmisen viikkoa on bussireissua ja saapumisaikaa hiottu, (vaikka etäisyyden perusteella reissun voisi tehdä jopa pyörällä). Hautapaikan valinta on ollut suunniteltua, enpä ihmettelisi, vaikka kuoppa olisi kaivettu ennen uhrin saapumista. Sitominen sopisi osaksi sm-henkistä tapaamista; sitomisjuttu on helposti yhdistettävissä vedätystyyliin, jota tekijä harrasti pitkään uhrin kanssa. Tekijä on halveksunut syvästi uhria jo aikaisemmin. - Miksi tekijä on kertonut haudasta vaimolleen? Jos itse laulaa tietoja, on turha itkeä, että tieto leviää. IMO kyse on tyypillisestä heikosta itsetunnosta, ts. muijalle on pitänyt kertoa jotain omista "saavutuksista", että olisi arvokkaampi toisen silmissä. - Tekijän persoonasta voisi hieman arvioida, että hän on ollut lapsuudestaan kaltoinkohdeltu, mutta hyväksyäkseen vanhempansa ja tukahduttaakseen suuren vihansa hän on itse muokkautunut varsinkin isänsä suuntaan. Vanhempien reittejä ei tarvitse toistaa, jos on auttavia henkilöitä, mutta ilmeisen lukemattomana ja laajaa tiedonkeruuta ja keskustelu- sekä kuuntelukykyä vailla olevana jääräpäänä hän on voinut tulla vain siihen yksinkertaiseen ratkaisuun, että matkii (isänsä tietä). Omien virheiden myöntäminen kun on valtavan vaikeata ja ongelmien juuret ovat usein yllättävän yksinkertaiset ja näkyvillä - mutta jääräpää ei helposti vikojaan myönnä ja siten ala korjata.

Syyttäjään kohdistuneen murhaamisfantasioinnin voi katsoa olevan vakavaa. Jo aiempi naisen pahoinpitely, omituiset myyttiset jutut "elämänvalon katoamisesta silmässä" ja Millan murhatekojen sarjan toteuttamisen paatuneisuus saavat helposti havaitsemaan, että tekijä voi toteuttaa tekonsa syyttäjää kohtaan. Ylimieliseen tyyliinsä tekijä halveksuu mm. syyttäjää, ja täytyy kyllä kunnolla ihmetellä, että millä ilveellä tekijä oikein pullistelee paremmuuttaan? Itse kun uskon ihmisten samanarvoisuuteen, niin olen usein huomannut, että sivistymättömimmät ja itseriittoisimmat, katkeroituneet, vihaiset ja "jostakin jotakin takaisinmaksua peräävät" jääräpäät halveksuvat ihmeen usein toisia ihmisiä. Varsinkin toisten ihmisten luottamustaipumus saa osakseen halveksuntaa, samoin toisten ihmisten (usein myös tekijän) inhimilliset pelot ja heikkoudet. Tekijäkin on useimmiten pelokas, arka ja salaileva, mutta kai kyse on useimmiten juuri oman pelon hallinnasta: Halutaan nähdä toisen pelkäävän, imetään siitä "voimaa ja rohkeutta" itseensä, vaikka todellinen rohkeus ei riipu toisten ihmisten epävarmuuden ja pelon näkemisestä. Todellinen rohkea pärjää yksin, on sitkeä ja selviytyy sekä antaa toisille tilaa. Toisten peloista elävät "pullistelijarohkeat" ovatkin IMO kaikkein raukkamaisimpia ja pelokkaimpia ihmisiä, ja tästä ihmisryhmästä löytyvät useimmat julmat kiduttajat ja henkirikosten tekijät. Sadistinen mielihyvä peittää pelon, kuten tässä jutussakin on tekijän laita.

Oman pelon ja pahanolon turruttaminen humalluttaa käyttämään sadistista tois(t)en alistamista, ja tällaisen ihmisen muuttaminen on vaikeaa. Se mielihyvä, joka tulee toisten alistamisesta ja pomottelusta, ei ole helposti korvattavissa - varsinkin jos ihminen on sivistymätön ja ei pysty tarkastelemaan minänsä kehitystä vajoamatta vihaan tai paniikkiin. Itsensä rehellinen ja tasapainoinen tarkastelu silloin tällöin kun vaatii paljon, niin nämä sadismihumaltuvat alistajat eivät siihen yksinkertaisesti USKALLA ryhtyä. He pelkäävät toisten vaikutusta minäänsä, mikä on osoitus puutteellisesta itsensäymmärryksestä. Ehkä takana on lapsuuden alistamiskokemukset, eikä niihin haluta enää - ei vaikka oma henkinen kehitys sitten pysähtyisi. Lapsuuden uhrit usein ovat aikuisina petoja toisia kohtaan - kiittävät kuitenkin usein vanhempiaan väkivaltaisesta kasvatuksesta, joka kuitenkin pilasi heidät kaikki (mutta mitä he eivät myönnä hevillä).

Aina tekijöille pitäisi jaksaa jakaa toivoa paremmasta. Millan jutun tekijä on kuitenkin sitä luokkaa, että lähellä on arvio: parantumaton. Mutta antaa ajan näyttää. Ehkä uskoontulo muuttaa kovan ihmisen vuosien mittaan, ehkä.

Wow, mahtavaa analyysia ja pohdintaa, hyvää tekstiä kaiken kaikkiaan!

Minäkin kuulun tosiaan niihin, joiden mielestä kuolemanrangaistus ei ole suotava tapa rangaista rikoksentekijöitä, mutta tällaisessa tapauksessa se kieltämättä tulee usein minunkin mieleeni. Toisaalta, hengen vieminen olisi tässä tapauksessa jopa liian kiltti rangaistus, kun tekijä on noin sairas sika.

Tuo Nickya taitaa olla luonnonlahjakkuus manipuloimisessa, viattomaksi ja kiltiksi tekeytymisessä ja muussa pelaamisessa. Onneksi saattaa olla järjenlahjoiltaan sen verran heikkoa laatua, että ihan kaikille hänen esityksensä eivät ehkä kuitenkaan mene läpi.

Noh, tämä postaukseni on nyt tällainen lähinnä tunnepitoinen purkaus, eikä sisällä juuri mitään varsinaista asiaa. Paitsi että kunpa nyt Suomen oikeusjärjestelmä, ja mahdolliset tulevat uhrit, avaisivat silmänsä, ja toteaisivat että osa väkivaltarikollisista on juuri tätä Nickyan kaltaista materiaalia. Vailla mitään omaatuntoa olevia sadisteja, huijareita ja manipuloijia, mahdollisesti parantumattomia tapauksia.

[NancyDrew]

Minäkin olen ollut kuolemantuomiota vastaan, koska se on tavallaan rangaistus, jossa ei ole mitään suoritettavaa. Onhan se tosin menolippu ensimmäisellä vuorolla viimeiselle tuomiolle. Olen kuitenkin seurannut tällaisia tapauksia, joissa murhaaja manipuloi itsensä mitättömästä tuomiosta irti päästäkseen murhaamaan lisää. Tällaisissa tapauksissa voisi parantumattomasti sairaan yksilön eliminoiminen olla hyödyllistä yhteiskunnan kannalta. Ehkä sitä voisi kutsua luonnonlaiksi. Se tosin herättää kysymyksen. Murhaajan näkökulmasta hän koki oikeudekseen murhata Millaan. Ehkä kostaakseen kokemansa vääryyden. Täällä puhuttiin aiemmin hänen lapsuuden kokemuksistaan. Yhteiskunnan näkökulmasta ihmiset kokevat oikeudekseen murhata murhaajan kostaakseen hänen tekemänsä vääryyden. Mikä ylipäätään on oikein?

[Kuolemannaakka]

"Westerholmin kertoman mukaan sekä hänellä että Millalla oli keskustelua s/m - tyyppisestä seksistä ja kumpikin ilmaisi viehtymyksensä siihen. "


Niin, taisin asiaa veikata??

[Puoskari Catajisto]

^ No 10 pistettä ja naakkamerkki.

Tämä Westerholm on mielestäni sairaimpia tapauksia koko Suomen rikoshistoriassa.

Toivottavasti Niuvanniemi saa uuden pitkäaikaisasukin tästä kaiffarista.

[matlockb]

^ No 10 pistettä ja naakkamerkki.

Tämä Westerholm on mielestäni sairaimpia tapauksia koko Suomen rikoshistoriassa.

Toivottavasti Niuvanniemi saa uuden pitkäaikaisasukin tästä kaiffarista.

Näimpä, ei tuollaisiin auta kuin joko loppuikä linnassa ja/tai sitten Niuvassa, tuskin nekään pystyy parantamaan noin sairasta ihmistä mutta itselleni riittäisi ihan hyvin että laki sallisi tuollaisen pedon eristämisen muista ihmisistä loppuiäkseen tai vähintään niin vanhaksi että ei sängystä liiku ja tekee tarpeensa vaippaan, sitten voidaan siirtää ja "unohtaa" vanhainkodin nurkkaan märissä vaipoissa.

[LAWoman]

Sairasta, jos ajattelette, että eihän tuollaista pysty edes hoitaa - sänkyyn kiinni vain tai pakkopaitaan ja pieneen pimeään huoneeseen loppuelämäkseen.

[Puoskari Catajisto]

Niin no tää kaverihan istuu aika pikään vankilassa, josta todennäköisesti vapautuu sitten joskus taas toteuttamaan itseään.

Vankilassa harva psyko ainakaan paranee - Niuvanniemi tai Vanha Vaasa ovat kuitenkin hoitolaitoksia. On käsittääkseni olemassa järjestelyjä joista ei liiemmin huudella, että voidaan tuomion jälkeen ohjata tahdosta riippumattomaan hoitoon (esim. Jammu).

Koska täällä muutamat pitävät Niuvaa jonain Yksi lensi yli käenpesän - henkisenä laitoksena, laitetaan tähän pikku pätkät Vanhan Vaasan ja Niuvan kotisivuilta.


"Vanhan Vaasan sairaalassa hoidetaan potilaita kokonaisvaltaisesti, psyko-sosiaalis-fyysisenä kokonaisuutena. Väkivaltatilanteita pyritään vähentämään puuttumalla uhkailuun ja muihin vaaran merkkeihin hyvissä ajoin. Keskustelukontakti on tässä tärkein keino. Potilaille tehdään myös selväksi, ettei uhkailua, muiden pelottelua tai väkivaltaisuutta sallita. Potilas voidaan turvallisuussyistä tarvittaessa eristää muista joko erityiseen eristyshuoneeseen tai omaan huoneeseensa. Leposide-eristystä käytetään sairaalassamme hyvin harvoin. Lääkityksellä pyritään hoitamaan potilaiden oireet siten, että väkivaltaisetkin impulssit vähenevät. Toiminnallinen kuntoutus alkaa heti vastaanotto-osastolla ja se monipuolistuu hoidon edetessä. Potilaat pyritään kuntouttamaan niin, että he sisäistävät yhteiskunnan tavanomaisia normeja ja pystyvät elämään niiden mukaisesti."

-------------------------------------------------------------

"Niuvanniemen sairaalan arvot

Potilaslähtöisyys
Toimimme ja kehitämme toimintojamme potilaslähtöisesti. Potilas osallistuu hoidon suunnitteluun, arviointiin ja päätöksentekoon. Otamme huomioon potilaan yksilölliset tarpeet ja voimavarat. Omahoitajasuhteella luomme ja tuemme potilaan yksilöllisiä auttamismenetelmiä. Otamme huomioon potilaan elämäntilanteen ja omaiset.

Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen
Perusoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen on toimintamme perusta. Hoitopäätökset perustuvat lääketieteelliseen ja hoidolliseen arvioon ja ne ovat perusteltavissa. Kunnioitamme potilaan itsemääräämistä ja yksityisyyttä. Arvostamme ja kunnioitamme toinen toisiamme ja toimimme sen mukaisesti.

Ammatillisuus ja tuloksellisuus
Toimimme lakien, asetusten ja sääntöjen mukaisesti viivytyksettä. Toimintamme on tavoitteellista, vastuullista ja luotettavaa. Toimintamme tuloksellisuus syntyy tutkimusnäyttöön perustuvasta vaikuttavasta hoidosta, taloudellisista ja sujuvista toimintaprosesseista sekä henkilöstön korkeatasoisesta moniammatillisesta osaamisesta ja motivaatiosta.

Oikeudenmukaisuus ja avoimuus
Toimintamme on johdonmukaista, perusteltua, avointa ja läpinäkyvää. Huolehdimme potilaiden ja henkilöstön ajantasaisesta tiedon kulusta. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Annamme rakentavaa palautetta ja kohtelemme kaikkia tasapuolisesti.

Työhyvinvointi
Huolehdimme henkilökunnan työhyvinvoinnista. Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta on aktiivista ja tapahtuu Valtiokonttorin, työterveyshuollon, työnantajan ja viranhaltijoiden laaja-alaisena yhteistyönä. Työsuojelullisten asioiden jatkuva huomioiminen ja turvallinen työympäristö ovat keskeinen henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista tukeva tekijä. Lakiin perustuva yhteistoimintamenettely on sairaalassa keskeinen voimavara."



... Paljon kauniita sanoja. Totuus voi olla vähän toinen, mutta kuitenkin puhutaan HOITOlaitoksista.

Saatanan kallista toimintaahan tuo on, mutta tuo olisi se toiseksi paras ratkaisu. Ja mainitaan nyt vielä että EN kannata kuolemantuomiota, vaikken kyseisen hetsun paranemiseen uskokaan. Edes missään hoitolaitoksessa.

[Tampereen Tyttö]

Jani saattaa s/m -seksi jutuillaan vain yrittää pelastaa nahkaansa. _Halusimme sitä yhdessä, riistäytyi käsistä..
Mikään ei kai kuitenkaan antanut viitteitä siitä, että moista harrastettiin, saati yhteisymmärryksessä?

[Kuolemannaakka]

Jani saattaa s/m -seksi jutuillaan vain yrittää pelastaa nahkaansa. _Halusimme sitä yhdessä, riistäytyi käsistä..
Mikään ei kai kuitenkaan antanut viitteitä siitä, että moista harrastettiin, saati yhteisymmärryksessä?

Varmaan niin onkin, että tähän puolustus vetoaa. Väittää, että piti vähän viiltää vaan, mutta lipsahtikin syvemmälle, ja uhri kuoli vahingossa ja mies hätääntyi. Toisaalta uhrin hautaaminen ja ryöstäminen ja tappamisella kehuskelu antaa aika heikot eväät puolustukseen...entisestä rikoshistoriasta puhumattakaan. Mutta en ihmettelisi, jos jotenkin välttäisi elinkautisen ja tuomittaisiin tappona tms.
Sekin, että oli luvannut lahjoja tytölle kun hän tulee, ja oikeasti tilannut partaveitsen jo etukäteen valmiiksi kertoo kyllä minusta sen, että murhaamista on suunniteltu.
Mutta uhrin uskon silti olleen käsityksessä, että jonkinlainen sessio oli tarkoitus suorittaa. Eihän se murhaa miksikään muuta, päin vastoin. Kertoo vain sen, että sadistimurhaaja käytti toisen luottamusta törkeästi hyväkseen ja surmasi täysin avuttoman.
Kieltämättä lähiaikojen kuvottavimpia tapauksia tuo edellinen kidutuskertomus. Voi kyllä jo yhtään liiottelematta puhua pahuudesta. Ei ole muiden ihmisten joukossa tuollaisen sairaan paikka.

[V.V.82]

Kieltämättä lähiaikojen kuvottavimpia tapauksia tuo edellinen kidutuskertomus. Voi kyllä jo yhtään liiottelematta puhua pahuudesta. Ei ole muiden ihmisten joukossa tuollaisen sairaan paikka.

Totta turiset, olisi kiva tietää mitä tälle uhrille kuuluu, näkönsä ainakin ilmeisesti menetti toisesta silmästään.

[totuus 15]

No kukas se on veljensä vartija? Mitä tuo Tino-vainaa on Milla Heikkilälle tehnyt? Minusta on hävytöntä mennä kirjoittelemaan "Buuhuu munkin sydän itkee yhtä huumeiden käyttäjää"
-tyyppisiä kommentteja muistosivuille. Onhan se outo maailma, kun esim. vanhemmat surevat poikansa kuolemaa, vaikka tämä oli narkomaani. Vielä oudompi maailma on mielestäni silloin, kun vanhemmat eivät sure kuollutta lastaan, koska tämä oli narkomaani.

Kiitos "taavetti" kirjoituksestasi, oletkin ainoa jolla on järkipäässä tällä palstalla...ainakin tähän Nickyan juttuun liittyen.
Vanhemmille lapsi on aina rakas (ainakin pitäisi olla) olkoon sitten narkkari tai mitä tahansa. Vanhimman rakkaus ei saisi olla ehdollista, tyyliin: jos olet sellainen kuin me haluamme niin rakastamme sua, jos et, niin hylkäämme sut. Näin kuitenkin tuntuu täällä kirjoittajilla ajatus olevan...toivon ettei heillä useimmilla ole lapsia.
Meille kaikki lapset on yhtä rakkaita, eikä ole asiaa mikä sen rakkauden veisi pois. Eikä se, jos suremme lastamme, ja ikävöimme häntä, tarkoita sitä, etteikö Millan kuolema olisi koskettanut meitä... totta kai kosketti ja koskettaa edelleen. Joka ainut päivä tuo nuori viaton tyttö on mielessämme (sekä hänen läheiset), mutta luulen ettei hänen vanhemmat toivo meiltä mitään osaan ottoja tms...
Meille tuska on monin kertainen, koska, me tunnemme surua Millan ja hänen omaisten puolesta sekä oman poikamme (Nicyan) puolesta (kukapa vanhin sitä toivoo pojastaan murhaajaa?? (se on raskas taakka kantaa, mutta rakastamme häntä silti)...sekä tässä myös suremme omaa rakasta poikaamme joka on mennyt pois, olkoon ollut narkkari tai mitä tahansa, hän oli meille äärettömän rakas ja meillä oli paljon hienoja hetkiä hänen kanssaan. Hän oli PALJON muutakin kuin narkkari. Ne jotka hänet kunnolla tunsivat, tietävät myös sen.
Olen ihmetellyt näitä juttuja täällä...moni kirjoittaa asioista mistä ei oikeesti tiedä mitään, kukaan teistä ei

[inka]

ehkä Nickyassa on joitakin hyviäkin piirteitä. kai meissä kaikissa jotakin hyvääkin on. mutta...
nyt hän kuitenkin on raa`asti vienyt hengen nuorelta ihmiseltä jolla olisi ollut vielä paljon elämää edessä!
jos minun lapseni olisi tapettu, ja vielä noin julmasti, niin en kyllä tekijältä tai hänen omaisiltaan paljon osanottoja kaipaisi... että ymmärrän oikein hyvin jos Millan perhe ajattelee samoin.