Satu Sallisen surma - Helsinki Munkkiniemi 1997
-
Neiti Lemon
- Armas Tammelin
- Viestit: 86
- Liittynyt: Su Kesä 09, 2013 9:38 pm
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Ooh, kiitos Jane T! Kerro vielä omat muistosikin, sitten kun ehdit
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Iltalehdessä 27.10.1998 oli juttu Sallisen tapauksesta otsikolla: "Satu Sallisen ex-sulhanen tuomittiin murhasta. Apuriksi epäilty vapaaksi syytteestä".
Otteita siitä:
-Kirjoittakaa nyt kerrankin lehtiin, että minut on todettu syyttömäksi. Olen jo istunut linnassa 7,5 kk syyttömänä, puhkui aluevastaava tuomion luvun jälkeen.
---
Sähköasentaja Reijo Antero Niemelän, 47 v, katsottiin olleen tekoa tehdessään täyttä ymmärrystä vailla. Sen vuoksi hänet tuomittiin 10,5 vuoden vankeusrangaistukseen.
Kihlakunnansyyttäjä Helinä Lehtinen ilmoitti välittömästi valittavansa hovioikeuteen kummastakin päätöksestä.
-Näyttö oli riittävä myös toisen syytetyn osalta, siksi valitan hovioikeuteen.
Tuomion lukenut käräjätuomari Juhani Galkin piti Niemelän syyllisyyttä täysin selvänä. Sen sijaan hänen apurikseen epäilty aluevastaava oli roikkunut löysässä hirressä turhaan.
---
Surmaamistapa Munkan venekerholla kertoo raivo- ja kostotilasta. Aluksi annettu voimakas isku Sallisen selkään olisi jo riittänyt tappamiseen. Sallista oli lyöty etupuolelta lukuisia kertoja siinä vaiheessa, kun hän oli jo täydellisessä sokissa tai jopa kuollut. Raivotila on sopusoinnussa Niemelän motiivin kanssa (motiiviksi katsottiin mustasukkaisuus).
---
Suunnitelmallisuus lyö murhassa selvästi läpi. Sen sijaan rikosta ei ole tehty erittäin raa'alla ja julmalla tavalla.
---
Maksimirangaistus olisi Niemelälle ollut 12 vuotta, mutta oikeus pudotti sitä 1,5 vuodella.
-Vaikkakin teko on ollut suunnitelmallinen, niin siihen johtaneet syyt ovat kuitenkin inhimillisen tragedian piiriin kuuluvia kaikkien asianosaisten kannalta, perusteli Galkin.
---
Perustelut aluevastaavan, jota epäiltiin palkkamurhaajaksi, vapauttamiselle:
-Motiivi on jäänyt näyttämättä.
-Mikään konkreettinen todistuskappale ei osoita, että hän olisi ollut tekemisissä Sallisen kanssa välittömästi ennen surmaa.
-Hän ei ole osallistunut ruumiin kuljetukseen tai jälkitoimenpiteisiin.
-Aluevastaavan "tunnustus" on todettu monin perustein kelpaamattomaksi.
-Hänen vaimonsa antama alibi on käytännössä täysin mahdollinen eikä sitä ole vääräksi osoitettu.
-Vartiovuoron vaihtamiseen Sallisen kanssa oli asiallinen peruste.
-Venekerholaisten keskustelut aluevastaavan kanssa ravintola Ukko-Munkissa eivät ole tässä asiassa minkäänlaista langettavaa näyttöä.
---
Oliko siis tämä aluevastaavan tekemä "tunnustus", josta lehdessä puhutaan, se hypnoosin alaisena tehty?
Onko kenelläkään tietoa sen tunnustuksen sisällöstä eli mitä tämä aluevastaava sitten "tunnusti"?
Otteita siitä:
-Kirjoittakaa nyt kerrankin lehtiin, että minut on todettu syyttömäksi. Olen jo istunut linnassa 7,5 kk syyttömänä, puhkui aluevastaava tuomion luvun jälkeen.
---
Sähköasentaja Reijo Antero Niemelän, 47 v, katsottiin olleen tekoa tehdessään täyttä ymmärrystä vailla. Sen vuoksi hänet tuomittiin 10,5 vuoden vankeusrangaistukseen.
Kihlakunnansyyttäjä Helinä Lehtinen ilmoitti välittömästi valittavansa hovioikeuteen kummastakin päätöksestä.
-Näyttö oli riittävä myös toisen syytetyn osalta, siksi valitan hovioikeuteen.
Tuomion lukenut käräjätuomari Juhani Galkin piti Niemelän syyllisyyttä täysin selvänä. Sen sijaan hänen apurikseen epäilty aluevastaava oli roikkunut löysässä hirressä turhaan.
---
Surmaamistapa Munkan venekerholla kertoo raivo- ja kostotilasta. Aluksi annettu voimakas isku Sallisen selkään olisi jo riittänyt tappamiseen. Sallista oli lyöty etupuolelta lukuisia kertoja siinä vaiheessa, kun hän oli jo täydellisessä sokissa tai jopa kuollut. Raivotila on sopusoinnussa Niemelän motiivin kanssa (motiiviksi katsottiin mustasukkaisuus).
---
Suunnitelmallisuus lyö murhassa selvästi läpi. Sen sijaan rikosta ei ole tehty erittäin raa'alla ja julmalla tavalla.
---
Maksimirangaistus olisi Niemelälle ollut 12 vuotta, mutta oikeus pudotti sitä 1,5 vuodella.
-Vaikkakin teko on ollut suunnitelmallinen, niin siihen johtaneet syyt ovat kuitenkin inhimillisen tragedian piiriin kuuluvia kaikkien asianosaisten kannalta, perusteli Galkin.
---
Perustelut aluevastaavan, jota epäiltiin palkkamurhaajaksi, vapauttamiselle:
-Motiivi on jäänyt näyttämättä.
-Mikään konkreettinen todistuskappale ei osoita, että hän olisi ollut tekemisissä Sallisen kanssa välittömästi ennen surmaa.
-Hän ei ole osallistunut ruumiin kuljetukseen tai jälkitoimenpiteisiin.
-Aluevastaavan "tunnustus" on todettu monin perustein kelpaamattomaksi.
-Hänen vaimonsa antama alibi on käytännössä täysin mahdollinen eikä sitä ole vääräksi osoitettu.
-Vartiovuoron vaihtamiseen Sallisen kanssa oli asiallinen peruste.
-Venekerholaisten keskustelut aluevastaavan kanssa ravintola Ukko-Munkissa eivät ole tässä asiassa minkäänlaista langettavaa näyttöä.
---
Oliko siis tämä aluevastaavan tekemä "tunnustus", josta lehdessä puhutaan, se hypnoosin alaisena tehty?
Onko kenelläkään tietoa sen tunnustuksen sisällöstä eli mitä tämä aluevastaava sitten "tunnusti"?
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Nyt löysin itse vähän lisää tästä Satu Sallisen surmasta.
Il 15.9.98 kertoo, että asianajaja Sandström on sanonut:
-Mielentilalausunto ei oikeuta päättelemään, että Niemelä olisi ollut täyttä ymmärrystä vaila. Parin kuukauden runsaalla alkoholinkäytöllä ei voi olla suurtakaan merkitystä syytetyn psyykelle.
IL 22.9.98 kertoi, että syytetty Niemelä oli kertonut palkanneensa tuttavansa tappamaan Sallisen 90 000 markan palkkiota vastaan. Hän kiisti itse olleensa paikalla surman aikaan tai ruumiin kuljetuksessa mukana. Niemelä kuitenkin myönsi, että ruumis kuljetettiin hänen autollaan.
Toinen syytetty, helsinkiläinen vahtimestari, oli sitten kertonut olleensa surmayönä venekerhon rannalla, jossa oli jotain "hässäkkää". Hän oli kertomansa mukaan nostamassa auton takaosaan ilmeisesti ruumista. Myöhemmin hän perui väitteen ja kertoi kovan humalan vieneen muistin.
---
Eli siis vahtimestari (=aluevastaava) ei kait ole missään vaiheessa tunnustanutkaan tehneensä itse surmaa, vaan kantamassa ruumista.
Joissain uutisissa oli mainittu, ettei Sallisen surman tekotapa viittaa palkkamurhaan, koska palkkamurhaajalla ei ole tarvetta niin silmittömään uhrin hakkaamiseen.
Toisaalta olisihan ollut mahdollista, että miehet yhdessä tuumin olisivat suorittaneet teon, mutta mitä järkeä Niemelällä olisi ollut maksaa palkkiota ulkopuoliselle, jos olisi ollut kuitenkin palkkamurhaajan mukana surmaamassa Sallista.
Il 15.9.98 kertoo, että asianajaja Sandström on sanonut:
-Mielentilalausunto ei oikeuta päättelemään, että Niemelä olisi ollut täyttä ymmärrystä vaila. Parin kuukauden runsaalla alkoholinkäytöllä ei voi olla suurtakaan merkitystä syytetyn psyykelle.
IL 22.9.98 kertoi, että syytetty Niemelä oli kertonut palkanneensa tuttavansa tappamaan Sallisen 90 000 markan palkkiota vastaan. Hän kiisti itse olleensa paikalla surman aikaan tai ruumiin kuljetuksessa mukana. Niemelä kuitenkin myönsi, että ruumis kuljetettiin hänen autollaan.
Toinen syytetty, helsinkiläinen vahtimestari, oli sitten kertonut olleensa surmayönä venekerhon rannalla, jossa oli jotain "hässäkkää". Hän oli kertomansa mukaan nostamassa auton takaosaan ilmeisesti ruumista. Myöhemmin hän perui väitteen ja kertoi kovan humalan vieneen muistin.
---
Eli siis vahtimestari (=aluevastaava) ei kait ole missään vaiheessa tunnustanutkaan tehneensä itse surmaa, vaan kantamassa ruumista.
Joissain uutisissa oli mainittu, ettei Sallisen surman tekotapa viittaa palkkamurhaan, koska palkkamurhaajalla ei ole tarvetta niin silmittömään uhrin hakkaamiseen.
Toisaalta olisihan ollut mahdollista, että miehet yhdessä tuumin olisivat suorittaneet teon, mutta mitä järkeä Niemelällä olisi ollut maksaa palkkiota ulkopuoliselle, jos olisi ollut kuitenkin palkkamurhaajan mukana surmaamassa Sallista.
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Pahoittelen, että lupaamani on viivästynyt.
Ailar tuossa onkin jo paljon informaatiota postannut, kiitos siitä.
Kaivan omat, tallessa olevat asiaan liittyvät arkistoni esiin ihan pikapuoliin, ja postaan tänne heti kun loma alkaa, eli viimeistään elokuun alussa.
Ailar tuossa onkin jo paljon informaatiota postannut, kiitos siitä.
Kaivan omat, tallessa olevat asiaan liittyvät arkistoni esiin ihan pikapuoliin, ja postaan tänne heti kun loma alkaa, eli viimeistään elokuun alussa.
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Elokuu meni, olisiko jo aikaa? Mielelläni soisi tapauksesta olevan kunnon alustus palstalla. Itsellä ei vanhoja rikoslehtiä ole ja tapaus on muutoinkin haihtunut, naisen lehdessä olluta kuvaa lukuun ottamatta, mielestäni.Jane T kirjoitti:Pahoittelen, että lupaamani on viivästynyt.
Ailar tuossa onkin jo paljon informaatiota postannut, kiitos siitä.
Kaivan omat, tallessa olevat asiaan liittyvät arkistoni esiin ihan pikapuoliin, ja postaan tänne heti kun loma alkaa, eli viimeistään elokuun alussa.
Helvetin kosto kiehuu sydämessäni- Yön kuningatar
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Minä voin laittaa tähän keräämistäni muistiinpanoista koosteen. Tämä on sen verran kimurantti tapaus, että tässä nyt tulee väistämättä toistoakin, mutta jospa tästä saisi edes jonkinlaisen käsityksen tapahtumien kulusta.
19.5.1997 vastaisena yönä katosi Helsingissä 29-vuotias puistotyöntekijä Satu Hannele Sallinen. Sallinen oli yövartiossa Meilahden sillan lähellä sijaitsevassa Munkan venekerhon satamassa. Hänen vuoronsa oli klo 01.00-07.00 välisen ajan. Vuoro oli alunperin ollut eri henkilön vuoro, mutta se oli vaihdettu Salliselle.
Sallinen oli 165 cm pitkä, hoikka ja hänellä oli vaaleat, keskipitkät hiukset. Yllään hänellä oli sininen tuulipuku.
19.6. samana vuonna Sallisen jätesäkkiin pakattu ruumis löydettiin Kuhmoisista Katajajärveen upotettuna. Ruumis oli heitetty veteen Tampereen valtatien varressa sijaitsevalta levähdysalueelta.
Ruumiin löysi 14-vuotias poika, joka oli tullut rantaan pesemään kasvojaan. Hän oli isoisänsä tukkirekan kyydissä ja ajatteli virvottautua rannassa, kun huomasi järvestä heijastuvat ihmisen jalat.
Jutun selvittelyä vaikeutti se, että surma oli tapahtunut Helsingissä, mutta ruumis kuitenkin löytyi Keski-Suomen puolelta 185 km:n välimatkan päästä.
Sallisen tapauksen tutkinnanjohtajana toimi rikoskomisario Jouko Tainio Tampereen KRP:sta.
1.7. tiedotettiin, että poliisi on pidättänyt 46-vuotiaan helsinkiläismiehen epäiltynä Sallisen surmasta. Mies oli Reijo Niemelä, Sallisen ex-kihlattu. Mies vangittiin seuraavana lauantaina. Tapauksen asiakirjat julistettiin tuolloin toistaiseksi salaisiksi. Sekä Sallinen että mies olivat venekerhon jäseniä. Kihlaus oli purkautunut miehen mustasukkaisuuden vuoksi, minkä jälkeen mies oli luvannut tappaa Sallisen.
Poliisi selvitteli miehen auton, harmaan Toyota Camryn liikkeitä, mutta autosta ei tuolloin saatu vihjeitä.
Heinäkuun lopulla uutisoitiin, että Sallisen murhasta on toinenkin mies vangittuna. Hän oli 50-vuotias helsinkiläismies, vahtimestari/aluevastaava.
Elokuussa Helsingin käräjäoikeudessa luettiin miehille murhasyytteet. Syyttäjän mukaan Niemelä ja tämän 50-vuotias kaveri tappoivat Sallisen yksissä tuumin lyömällä tätä toistakymmentä kertaa teräaseella. Tappo oli syyttäjän mielestä tehty harkiten erityisen raa'alla tavalla, joten sitä oli pidettävä murhana.
Miehet kiistivät syytteet.
Seuraava käsittely määrättiin kahden viikon päähän, sillä laboratoriotulokset Niemelän autosta ja Sallisen vaatteiden kangaskuiduista ei ollut vielä valmistuneet.
Sallisen tiedettiin olleen varmasti elossa vielä klo 4.20 katoamisyönä. Niemelällä oli tieto siitä, että Sallinen teki toisen henkilön vartiovuoron.
Syytetyt miehet olivat ennen murhaa Ravintola Ukko-Munkissa. 50-vuotias kertoi juoneensa siellä useita vodkapaukkuja. Hänen muistinsa oli hatara ko. ajalta, eikä hän osannut ottaa kantaa syyllisyyteensä . Hän kuitenkin muisteli, että oli mennyt ravintolasta Niemelän autoon ja he olivat yhdessä lähteneet tapaamaan Sallista.
50-vuotias vaivutettiin myös hypnoosiin omasta pyynnöstään.
Löytöpaikan viereisellä levähdyspaikalla oli nähty tavaratilan luukku auki Niemelän autoa vastaava Camry. Ruumiskoirat merkkasivat Niemelän auton takakontin. Siellä oli siis ollut joko vainaja tai ainakin hänen vaatteitaan.
Ruumiiseen oli sidottu painoiksi levypainot vyöllä. Tällaiset tavarat oli Niemelällä nähty aiemmin.
Murha-ase jäi kateisiin.
Myöhemmin varmistui, että verijälki autossa oli Sallisen. KRP:n laboratorion lausunnon mukaan Sallisen verestä löydettyä dna-tyyppiä löytyy Suomesta vain kahdelta naiselta tuhannesta.
Niemelä kuitenkin kiisti edelleen syyllistyneensä murhaan. Sen sijaan hän epäili, että hänet on lavastettu syylliseksi.
Hänen rikoskumppaniksi epäilty aluevastaava sen sijaan tunnusti osallistuneensa surman jälkeisiin tapahtumiin mm. venekerhon rannassa. Surmaan hän ei tunnustanut osallistuneensa.
Mies kertoi:
"Venerannassa tapahtui jonkinlainen 'hässäkkä' ja tämän seurauksena olen tullut paikalle ja havainnut ihmisen kokoisen mytyn maassa - -. Olen ollut nostamassa tätä myttyä johonkin tummaan tilaan, missä on ollut sanomalehtiä ja jotakin muutakin materiaalia".
Mies kertoi menneensä shokkiin huomattuaan, että maassa oleva mytty on ollut Sallinen.
Muistin palautuminen perustui hypnoosin tuloksiin.
Syyttäjän mielestä tarina sanomalehdistä oli merkittävä, sillä miehelle ei oltu missään vaiheessa kerrottu, että epäillyn kotoa oli löydetty vanhoja Hesareita, joista puuttui yhden kuukauden lehdet.
Pari viikkoa hypnoosin jälkeen mies kertoi kuulusteluissa, että oli nähnyt venerannassa maassa ihmisen kokoisen mytyn, jota oli yritetty peitellä. Hän kertoi myös auttaneensa sen nostossa. Ymmärrettyään mytyn olevan Sallisen ruumiin, hän kauhistui ja sai Niemelältä kyydin kotiin, jossa tunsi itsensä pahoinvoivaksi ja kävi oksentamassa.
Jossain vaiheessa tämä kaveri sitten perui puheitaan ja kertoi niiden olleen vain painajaisia.
Lokakuussa 1997 uutisoitiin, että Sallisen entinen kihlattu Reijo Antero Niemelä, on tunnustanut osallisuutensa Sallisen surmaan. Hän kertoi kuulusteluissa, että maksoi 90.000 mk 50-vuotiaalle ystävälleen eli aluevastaavalle, jotta tämä tappaisi Sallisen.
Syytteen mukaan Niemelä oli virittänyt Salliselle ansan vaihtamalla tämän kanssa aamuyön vartiovuoronsa venekerholla. Sitten miehet olivat menneet ja puukottaneet Sallisen kuoliaaksi. Oikeuslääketieteelliset havainnot viittasivat siihen, että nainen oli yllätetty. Hän oli todennäköisesti ollut syömässä viinirypäleitä, kun häntä oli isketty puukolla selkään kahdesti. Tämän jälkeen häntä oli puukotettu etupuolelle 11 kertaa.
Sitten miehet ovat nostaneet ruumiin Niemelän autoon ja ajaneet Kuhmoisiin sekä upottaneet ruumiin painojen avulla Katajajärveen. (Niemelän veljen kesämökki sijaitsi Kuhmoisissa.)
Syyttäjä vaati molemmille miehille elinkautista vankeusrangaistusta murhasta. Vaihtoehtoisesti hän vaati aluevastaavalle rangaistusta avunannosta murhaan.
Niemelälle taas vaihtoehtoinen syyte olisi ollut yllytys murhaan.
Syyttäjän mukaan kyseessä oli murha, koska sitä oli suunniteltu jo maaliskuusta lähtien, jolloin aluevastaava oli saanut ensimmäisen erän palkkiostaan.
Oikeus päätti tutkia Niemelän mielentilan.
Rikoskumppani päästettiin sen sijaan vapaaksi.
Sallinen oli todella pelännyt Niemelää. Hän oli vaihtanut oveensa lukon, ottanut yhteyttä poliisiinkin sekä ryhtynyt kirjaamaan ylös Niemelän tekemiä uhkauksia.
Niemelä oli sanonut mm. usuttavansa Venäjän mafian tappamaan Sallisen.
Mielentilatutkimus valmistui ja Niemelän todettiin olleen täyttä ymmärrystä vailla.
Syyttäjän mielestä lääkärinlausunto ei puhunut kovin vahvasti sen puolesta, että asia olisi näin ollut.
Oikeus päätti jatkaa Niemelän vangitsemista, kun taas hänen kaverinsa sai edelleen vastata vapaalta.
Sitten saatiin todistajaksi oikeuteen vantaalainen taksimies. Hän todisti, että Reijo Niemisen ystävä oli surma-aikaan ollut Munkkiniemen venekerhon rannassa. Mies kun oli ehtinyt siis perua jo vanhat tunnustuksensa.
Taksimies oli ajanut venerannan ohi ko. aamuna ja huomannut pikkuportin olevan auki. Yleensä sitä pidettiin kiinni. Hän itse ei voinut puuttua asiaan, koska hänellä oli asiakas kyydissä. Hän huomasi rannassa Toyota Camryn, joka oli samanlainen kuin Niemelällä. Myös rekisterilaatan ensimmäinen kirjain oli sama. Auton ovi oli tuolloin ollut auki.
Syyttäjän mukaan syytetyn ystävä on varmasti ollut rannassa, muuten hän ei ole voinut tietää kaikkia yksityiskohtia, muun muassa pikkuportin aukioloa ja sitä että samanlainen auto on ollut rannassa samaan aikaan. Tunnustuksessaan syytetyn ystävä muun muassa kertoi menneensä rantaan Niemelän kanssa.
Taksimies ei ollut aiemmin kertonut tietojaan, koska luuli, että asia on jo selvitetty.
(Oma huomautukseni: Tämä taksimiehen todistus on jotenkin epäselvästi esitetty.)
Lokakuussa 1998 luettiin sitten Reijo Niemelälle tuomio Sallisen murhasta. Tuomioksi tuli 10,5 vuotta. Hänen katsottiin olleen täyttä ymmärrystä vailla.
Sen sijaan rikoskumppaniksi epäilty ystävä vapautettiin. Hypnoosissa tehdylle tunnustukselle ei oikeus katsonut mitään näyttöarvoa.
Oikeus perusteli puolentoista vuoden vähennystä maksimirangaistukseen sillä, että tekoon johtaneet syyt ovat "inhimillisen tragedian piiriin kuuluvia kaikkien asianosaisten kannalta". Teon motiiviksi oikeus katsoi Niemelän katkeruuden pariskunnan toisen kihlauksen purkautumisesta kevättalvella 1997.
Oikeus ei myöskään uskonut palkkamurhaan. Sallisen katsottiin saaneen surmansa jo ensimmäisestä iskusta ja loppu on ollut patoutumien purkamista. Surmaamistapa viittasi raivo- ja kostotilaan, jota taas palkkamurhaajalla ei katsottu olleen. Rahojen katsottiin olleen lainoja. Aluevastaava olikin kertonut saaneensa 20.000 mk ajokorttia varten Niemelältä, tosin autokouluun hän ei ollut mennyt.
Asia meni Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi kesäkuussa 1999. Hovissa kuultiin myös Satu Sallisen isää, joka oli ollut paikalla, kun hänen tytärtään oli etsitty Munkkiniemen rannoilta. Tuolloin paikalla oli ollut aluevastaava, joka oli tuskaisen oloisena sanonut: "Olen varma, että Satu ei löydy täältä."
Aluevastaavaa kuulustellutta poliisiakin kuultiin. Hän kuvaili miehen spontaania kertomusta purkaukseksi. Mies oli kertonut olleensa nostamassa luiskahtelevaa myttyä tummaan tilaan, jossa oli näkynyt jotain valkoista, mikä myöhemmin täsmentyi sanomalehdiksi. Toisessa päässä hän näki punaista, joka saattoi olla verta.
Lopputulos oli, että hovioikeus kovensi tuomion vuodella eli Niemelälle annosteltiin vankeutta 11,5 vuotta.
Hänen katsottiin olleen täyttä ymmärrystä vailla. Hovioikeus ei päätöksessään puhunut mitään inhimillisistä tragedioista, vaan korotti rangaistusta teon suunnitelmallisuuden, Niemelä pitkäaikaisen surmaamisaikeen ja teon raakuuden vuoksi.
Murha- ja avunantosyytteet aluevastaavan kohdalta hylättiin.
Hänen kuitenkin katsottiin menneen Niemelän kyydissä venerantaan ja aamulla nostaneen kääröä Niemelän autoon. Vasta tässä vaiheessa hänen uskottiin ymmärtäneen käärön olevan ruumis. Hovioikeus katsoi, että jäi toteen näyttämättä, että hän olisi tiennyt rikossuunnitelmasta.
19.5.1997 vastaisena yönä katosi Helsingissä 29-vuotias puistotyöntekijä Satu Hannele Sallinen. Sallinen oli yövartiossa Meilahden sillan lähellä sijaitsevassa Munkan venekerhon satamassa. Hänen vuoronsa oli klo 01.00-07.00 välisen ajan. Vuoro oli alunperin ollut eri henkilön vuoro, mutta se oli vaihdettu Salliselle.
Sallinen oli 165 cm pitkä, hoikka ja hänellä oli vaaleat, keskipitkät hiukset. Yllään hänellä oli sininen tuulipuku.
19.6. samana vuonna Sallisen jätesäkkiin pakattu ruumis löydettiin Kuhmoisista Katajajärveen upotettuna. Ruumis oli heitetty veteen Tampereen valtatien varressa sijaitsevalta levähdysalueelta.
Ruumiin löysi 14-vuotias poika, joka oli tullut rantaan pesemään kasvojaan. Hän oli isoisänsä tukkirekan kyydissä ja ajatteli virvottautua rannassa, kun huomasi järvestä heijastuvat ihmisen jalat.
Jutun selvittelyä vaikeutti se, että surma oli tapahtunut Helsingissä, mutta ruumis kuitenkin löytyi Keski-Suomen puolelta 185 km:n välimatkan päästä.
Sallisen tapauksen tutkinnanjohtajana toimi rikoskomisario Jouko Tainio Tampereen KRP:sta.
1.7. tiedotettiin, että poliisi on pidättänyt 46-vuotiaan helsinkiläismiehen epäiltynä Sallisen surmasta. Mies oli Reijo Niemelä, Sallisen ex-kihlattu. Mies vangittiin seuraavana lauantaina. Tapauksen asiakirjat julistettiin tuolloin toistaiseksi salaisiksi. Sekä Sallinen että mies olivat venekerhon jäseniä. Kihlaus oli purkautunut miehen mustasukkaisuuden vuoksi, minkä jälkeen mies oli luvannut tappaa Sallisen.
Poliisi selvitteli miehen auton, harmaan Toyota Camryn liikkeitä, mutta autosta ei tuolloin saatu vihjeitä.
Heinäkuun lopulla uutisoitiin, että Sallisen murhasta on toinenkin mies vangittuna. Hän oli 50-vuotias helsinkiläismies, vahtimestari/aluevastaava.
Elokuussa Helsingin käräjäoikeudessa luettiin miehille murhasyytteet. Syyttäjän mukaan Niemelä ja tämän 50-vuotias kaveri tappoivat Sallisen yksissä tuumin lyömällä tätä toistakymmentä kertaa teräaseella. Tappo oli syyttäjän mielestä tehty harkiten erityisen raa'alla tavalla, joten sitä oli pidettävä murhana.
Miehet kiistivät syytteet.
Seuraava käsittely määrättiin kahden viikon päähän, sillä laboratoriotulokset Niemelän autosta ja Sallisen vaatteiden kangaskuiduista ei ollut vielä valmistuneet.
Sallisen tiedettiin olleen varmasti elossa vielä klo 4.20 katoamisyönä. Niemelällä oli tieto siitä, että Sallinen teki toisen henkilön vartiovuoron.
Syytetyt miehet olivat ennen murhaa Ravintola Ukko-Munkissa. 50-vuotias kertoi juoneensa siellä useita vodkapaukkuja. Hänen muistinsa oli hatara ko. ajalta, eikä hän osannut ottaa kantaa syyllisyyteensä . Hän kuitenkin muisteli, että oli mennyt ravintolasta Niemelän autoon ja he olivat yhdessä lähteneet tapaamaan Sallista.
50-vuotias vaivutettiin myös hypnoosiin omasta pyynnöstään.
Löytöpaikan viereisellä levähdyspaikalla oli nähty tavaratilan luukku auki Niemelän autoa vastaava Camry. Ruumiskoirat merkkasivat Niemelän auton takakontin. Siellä oli siis ollut joko vainaja tai ainakin hänen vaatteitaan.
Ruumiiseen oli sidottu painoiksi levypainot vyöllä. Tällaiset tavarat oli Niemelällä nähty aiemmin.
Murha-ase jäi kateisiin.
Myöhemmin varmistui, että verijälki autossa oli Sallisen. KRP:n laboratorion lausunnon mukaan Sallisen verestä löydettyä dna-tyyppiä löytyy Suomesta vain kahdelta naiselta tuhannesta.
Niemelä kuitenkin kiisti edelleen syyllistyneensä murhaan. Sen sijaan hän epäili, että hänet on lavastettu syylliseksi.
Hänen rikoskumppaniksi epäilty aluevastaava sen sijaan tunnusti osallistuneensa surman jälkeisiin tapahtumiin mm. venekerhon rannassa. Surmaan hän ei tunnustanut osallistuneensa.
Mies kertoi:
"Venerannassa tapahtui jonkinlainen 'hässäkkä' ja tämän seurauksena olen tullut paikalle ja havainnut ihmisen kokoisen mytyn maassa - -. Olen ollut nostamassa tätä myttyä johonkin tummaan tilaan, missä on ollut sanomalehtiä ja jotakin muutakin materiaalia".
Mies kertoi menneensä shokkiin huomattuaan, että maassa oleva mytty on ollut Sallinen.
Muistin palautuminen perustui hypnoosin tuloksiin.
Syyttäjän mielestä tarina sanomalehdistä oli merkittävä, sillä miehelle ei oltu missään vaiheessa kerrottu, että epäillyn kotoa oli löydetty vanhoja Hesareita, joista puuttui yhden kuukauden lehdet.
Pari viikkoa hypnoosin jälkeen mies kertoi kuulusteluissa, että oli nähnyt venerannassa maassa ihmisen kokoisen mytyn, jota oli yritetty peitellä. Hän kertoi myös auttaneensa sen nostossa. Ymmärrettyään mytyn olevan Sallisen ruumiin, hän kauhistui ja sai Niemelältä kyydin kotiin, jossa tunsi itsensä pahoinvoivaksi ja kävi oksentamassa.
Jossain vaiheessa tämä kaveri sitten perui puheitaan ja kertoi niiden olleen vain painajaisia.
Lokakuussa 1997 uutisoitiin, että Sallisen entinen kihlattu Reijo Antero Niemelä, on tunnustanut osallisuutensa Sallisen surmaan. Hän kertoi kuulusteluissa, että maksoi 90.000 mk 50-vuotiaalle ystävälleen eli aluevastaavalle, jotta tämä tappaisi Sallisen.
Syytteen mukaan Niemelä oli virittänyt Salliselle ansan vaihtamalla tämän kanssa aamuyön vartiovuoronsa venekerholla. Sitten miehet olivat menneet ja puukottaneet Sallisen kuoliaaksi. Oikeuslääketieteelliset havainnot viittasivat siihen, että nainen oli yllätetty. Hän oli todennäköisesti ollut syömässä viinirypäleitä, kun häntä oli isketty puukolla selkään kahdesti. Tämän jälkeen häntä oli puukotettu etupuolelle 11 kertaa.
Sitten miehet ovat nostaneet ruumiin Niemelän autoon ja ajaneet Kuhmoisiin sekä upottaneet ruumiin painojen avulla Katajajärveen. (Niemelän veljen kesämökki sijaitsi Kuhmoisissa.)
Syyttäjä vaati molemmille miehille elinkautista vankeusrangaistusta murhasta. Vaihtoehtoisesti hän vaati aluevastaavalle rangaistusta avunannosta murhaan.
Niemelälle taas vaihtoehtoinen syyte olisi ollut yllytys murhaan.
Syyttäjän mukaan kyseessä oli murha, koska sitä oli suunniteltu jo maaliskuusta lähtien, jolloin aluevastaava oli saanut ensimmäisen erän palkkiostaan.
Oikeus päätti tutkia Niemelän mielentilan.
Rikoskumppani päästettiin sen sijaan vapaaksi.
Sallinen oli todella pelännyt Niemelää. Hän oli vaihtanut oveensa lukon, ottanut yhteyttä poliisiinkin sekä ryhtynyt kirjaamaan ylös Niemelän tekemiä uhkauksia.
Niemelä oli sanonut mm. usuttavansa Venäjän mafian tappamaan Sallisen.
Mielentilatutkimus valmistui ja Niemelän todettiin olleen täyttä ymmärrystä vailla.
Syyttäjän mielestä lääkärinlausunto ei puhunut kovin vahvasti sen puolesta, että asia olisi näin ollut.
Oikeus päätti jatkaa Niemelän vangitsemista, kun taas hänen kaverinsa sai edelleen vastata vapaalta.
Sitten saatiin todistajaksi oikeuteen vantaalainen taksimies. Hän todisti, että Reijo Niemisen ystävä oli surma-aikaan ollut Munkkiniemen venekerhon rannassa. Mies kun oli ehtinyt siis perua jo vanhat tunnustuksensa.
Taksimies oli ajanut venerannan ohi ko. aamuna ja huomannut pikkuportin olevan auki. Yleensä sitä pidettiin kiinni. Hän itse ei voinut puuttua asiaan, koska hänellä oli asiakas kyydissä. Hän huomasi rannassa Toyota Camryn, joka oli samanlainen kuin Niemelällä. Myös rekisterilaatan ensimmäinen kirjain oli sama. Auton ovi oli tuolloin ollut auki.
Syyttäjän mukaan syytetyn ystävä on varmasti ollut rannassa, muuten hän ei ole voinut tietää kaikkia yksityiskohtia, muun muassa pikkuportin aukioloa ja sitä että samanlainen auto on ollut rannassa samaan aikaan. Tunnustuksessaan syytetyn ystävä muun muassa kertoi menneensä rantaan Niemelän kanssa.
Taksimies ei ollut aiemmin kertonut tietojaan, koska luuli, että asia on jo selvitetty.
(Oma huomautukseni: Tämä taksimiehen todistus on jotenkin epäselvästi esitetty.)
Lokakuussa 1998 luettiin sitten Reijo Niemelälle tuomio Sallisen murhasta. Tuomioksi tuli 10,5 vuotta. Hänen katsottiin olleen täyttä ymmärrystä vailla.
Sen sijaan rikoskumppaniksi epäilty ystävä vapautettiin. Hypnoosissa tehdylle tunnustukselle ei oikeus katsonut mitään näyttöarvoa.
Oikeus perusteli puolentoista vuoden vähennystä maksimirangaistukseen sillä, että tekoon johtaneet syyt ovat "inhimillisen tragedian piiriin kuuluvia kaikkien asianosaisten kannalta". Teon motiiviksi oikeus katsoi Niemelän katkeruuden pariskunnan toisen kihlauksen purkautumisesta kevättalvella 1997.
Oikeus ei myöskään uskonut palkkamurhaan. Sallisen katsottiin saaneen surmansa jo ensimmäisestä iskusta ja loppu on ollut patoutumien purkamista. Surmaamistapa viittasi raivo- ja kostotilaan, jota taas palkkamurhaajalla ei katsottu olleen. Rahojen katsottiin olleen lainoja. Aluevastaava olikin kertonut saaneensa 20.000 mk ajokorttia varten Niemelältä, tosin autokouluun hän ei ollut mennyt.
Asia meni Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi kesäkuussa 1999. Hovissa kuultiin myös Satu Sallisen isää, joka oli ollut paikalla, kun hänen tytärtään oli etsitty Munkkiniemen rannoilta. Tuolloin paikalla oli ollut aluevastaava, joka oli tuskaisen oloisena sanonut: "Olen varma, että Satu ei löydy täältä."
Aluevastaavaa kuulustellutta poliisiakin kuultiin. Hän kuvaili miehen spontaania kertomusta purkaukseksi. Mies oli kertonut olleensa nostamassa luiskahtelevaa myttyä tummaan tilaan, jossa oli näkynyt jotain valkoista, mikä myöhemmin täsmentyi sanomalehdiksi. Toisessa päässä hän näki punaista, joka saattoi olla verta.
Lopputulos oli, että hovioikeus kovensi tuomion vuodella eli Niemelälle annosteltiin vankeutta 11,5 vuotta.
Hänen katsottiin olleen täyttä ymmärrystä vailla. Hovioikeus ei päätöksessään puhunut mitään inhimillisistä tragedioista, vaan korotti rangaistusta teon suunnitelmallisuuden, Niemelä pitkäaikaisen surmaamisaikeen ja teon raakuuden vuoksi.
Murha- ja avunantosyytteet aluevastaavan kohdalta hylättiin.
Hänen kuitenkin katsottiin menneen Niemelän kyydissä venerantaan ja aamulla nostaneen kääröä Niemelän autoon. Vasta tässä vaiheessa hänen uskottiin ymmärtäneen käärön olevan ruumis. Hovioikeus katsoi, että jäi toteen näyttämättä, että hän olisi tiennyt rikossuunnitelmasta.
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Tänään aiheesta armanin ohjelmassa. Itsekin tiedän paikan josta ruumis löytyi,en vain muistanut että oli juurikin tämä tapaus. Mahtaakohan tekijä olla hengissä ja hyvissä voimissa? Ainakin vapaana ollut jo pitkän aikaa.
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Armanin rikosmysterien jokainen jakso näytetään ainakin kolmesti viikon aikana. Ohjelmat näytetään Jimillä ja Nelosella, jälkimmäisellä ainakin maanantaisin.TinTin kirjoitti:Tänään aiheesta armanin ohjelmassa. Itsekin tiedän paikan josta ruumis löytyi,en vain muistanut että oli juurikin tämä tapaus. Mahtaakohan tekijä olla hengissä ja hyvissä voimissa? Ainakin vapaana ollut jo pitkän aikaa.
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Ainakin vuoden pitäisi olla tämä linkki voimassa. Armanin
ohjelma aiheesta. https://www.ruutu.fi/video/3364971
ohjelma aiheesta. https://www.ruutu.fi/video/3364971
-se moottorisaha blondi mihin se hävis?
-siltä loppu bensa.
-siltä loppu bensa.
Re: Satu Sallisen surma -Munkkiniemi, Helsinki 1997
Tietääkseni on hengissä ja tuomionsa suorittamisen jälkeen ihan kunnon elämää viettää.TinTin kirjoitti: Mahtaakohan tekijä olla hengissä ja hyvissä voimissa? Ainakin vapaana ollut jo pitkän aikaa.
Mustasukkaisuus. Kaikkea se teettää.
Mä voin tehdä mitä vaan, mitä haluan mä saan, mitä haluan mä voin.
Re: Satu Sallisen surma - Helsinki Munkkiniemi 1997
Voiko joku kohdistaa vaikka google mapsista tämän ruumiin löytö paikan? En ole ihan varma missä se on.
"If you aim for a king, you better not miss"
-
Kaalisoppa
- Remington Steele
- Viestit: 244
- Liittynyt: Pe Tammi 14, 2011 7:51 pm
Re: Satu Sallisen surma - Helsinki Munkkiniemi 1997
https://goo.gl/maps/mYFd7ke6ZdmDope Boy kirjoitti:Voiko joku kohdistaa vaikka google mapsista tämän ruumiin löytö paikan?
Re: Satu Sallisen surma - Helsinki Munkkiniemi 1997
Katsoin juuri digiboxilta tuo Armanin ohjelman nauhalta. Tuntuu tuossakin sarjassa hölmöltä kun ennestään jo tietää henkilöiden oikeat nimet, niin sitten ohjelmaan on väännetty keksityt nimet. Ei edes vaikuta samoilta tapauksilta.
-
Valoviikate
- Christopher Lorenzo
- Viestit: 1504
- Liittynyt: Pe Helmi 22, 2008 7:12 pm
- Viesti:
Re:
Armanin ohjelmassa kerrottiin, ettei hän ennen viinamäen miehiä ollutkaan, mutta teon jälkeen alkoi viihtymään baarissa aivan päivät pääksytysten.Blues kirjoitti:Ja mikä ihmeellisintä, niin mä en muista nähneeni kyseistä miestä ikinä humalassa, vaikka monissakin lähteissä on mainittu, ettei kuppiin sylkenyt. Tai sitten oli vaan niin skarppi, ettei siitä huomannut
Pisti miettimään, kun todettiin, että 46-vuotiaalla Reijolla ei ollut ollut ennen Saria "minkäänlaisia naissuhteita". Liekö taustalla ehkä syvempääkin kyvyttömyyttä sosiaalisten suhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä ja sosiaalisten tilanteiden seuraamisessa ja
tulkinnassa. Kaupunki-lehdessä (viittaus Hejacissa) kerrottiin Reijon potevan epilepsiaa ja ohjelmassa haastateltu rikostutkija-tai-mikä-konstaapeli-nyt-olikaan kertoi hänellä olevan epilepsian kaltainen tauti, millä hän ehkä viittaa epileptisiin poissaolokohtauksiin (se yleisimmin tunnettu muoto ei ole epilepsian ainoa muoto), mikä ei kukaties sekään pidemmän päälle helpota kaikkia tämän monimuotoisen elämän osa-alueen haaroja.
-
paccasucco
- Axel Foley
- Viestit: 2111
- Liittynyt: Ti Syys 02, 2014 9:28 pm
Re: Satu Sallisen surma - Helsinki Munkkiniemi 1997
Maksalaatikko on helpompi käsittää, kuin rakkaus- Seppo Räty