Kuutossurmaaja Toivo Koljonen

Suomessa tapahtuneet henkirikokset.
Avatar
maija turjukka
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4942
Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja maija turjukka »

Juu, joululahjakirja on nyt luettu, hiljaiseksihan tuo vetää kun miettii Koljosen teon järjettömyyttä.
Kirjan parasta antia on mielestäni Keskisarjan rauhallisenvarma kuvaus. Asioita paisuttelematta hän kuvailee tapahtumat ja pohtii toki niiden motiivejakin, mutta pidättäytyy kuitenkin omilta tulkinnoilta muutamaa pikkuseikkaa lukuunottamatta.

Koljosen (ja samalla ammuttujen kahden desantin) teloituksessa viran puolesta mukana olleet varuskunnan ja oikeuslaitoksen edustajat kerrotaan nimeltä, mutta varsinaisen teloituskomppanian jäsenten nimiä ei mainita. Teloituksesta vastasi Turunmaan suojeluskuntapiiri ja Turun vartiokomppaniasta muodostettua ryhmää johti vänrikki T. Ristolainen.
Koljosta teloitukseen valmistellut Kakolan vankilapastori Jalmari Suomela ei ollut mukana teloituspaikalla, hänet Koljonen oli hyvästellyt jo Kakolassa.

Mainittakoon vielä, että Koljosen äiti kävi lokakuun lopulla Kakolassa noutamassa poikansa maallisen jäämistön ja laati maaherralle anomuksen poikansa ruumiin siirtämisestä Espoon hautausmaalle. Tuon anomuksen päätöksestä ei Keskisarja kuitenkaan ole löytänyt tietoa. (Tai ei halua sitä kirjassaan kertoa?)
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-

Myrskylintu
Sofia Karppi
Viestit: 405
Liittynyt: Su Huhti 12, 2009 12:56 pm

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Myrskylintu »

Oli erittäin hyvä kirja. Kuten Keskisarjan kaikki kirjat ovat tähän mennessä olleet. Osaa kirjoittaa juuri sillä tyylillä, että kirja on pakko paukuttaa yhdellä istumalla.
Sellainen tavallinen hulttio, ei miltään täyspahikselta vaikuta Koljonen kirjan perusteella.
Kovat lähtökohdat. Velikin oli murhaaja, ja Koljonen itse Talvisodan veteraani ja venkula.
Tuolla taustalla kynnys väkivallan käyttöön ei enää ole välttämättä korkea. Teemu kysyy: miksi? Nykymittapuulla Koljosen tausta olisi todella kova.
Rikkinäisestä perheestä, vankila, lestinheittäjänä Sörkässä, veli murhaaja, Talvisota, jne.
Sanoisin, että sotakokemuksilla on varmasti ollut osansa. Keskisarjan loistavan Tolvajärvi-kirjan kun lukee niin ymmärtää. Siellä menivät miehet rikki. Koljoselle meni sotamoodi päälle kylmissään ja nälissään. Toki monelle muulle ei mennyt.
Tolvajärvi-kirja oli paras kirja Talvisodasta minkä olen lukenut. Paras kohta siinä kun Talvela pohti keskellä pimeää korpea kovassa pakkasessa ruumiiden keskellä jouluaattona, että "nyt on jouluaatto, mutta onko ihmisillä hyvä tahto?"
Joku täällä ihmetteli, että mitä kansalaisluottamuksen menettäminen muka merkitsi?
Kansalaisluottamuksen menettäneellä henkilöllä ei ollut mm. äänioikeutta.
Punavangit kansalaissodan jälkeen menettivät kansalaisluottamuksen käytännössä järjestään kaikki osana tuomiota. Tarkoittaa, että 20-luvulla Suomessa oli valtava määrä aikuisia miehiä joilla ei ollut äänioikeutta. Jos heillä olisi ollut yhä äänioikeus, niin vaalitulokset ja maamme historia olisi saattanut näyttää hieman toiselta.

Jinx
Harjunpää
Viestit: 312
Liittynyt: Ti Touko 12, 2015 5:47 pm

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Jinx »

Myrskylintu kirjoitti:Oli erittäin hyvä kirja. Kuten Keskisarjan kaikki kirjat ovat tähän mennessä olleet. Osaa kirjoittaa juuri sillä tyylillä, että kirja on pakko paukuttaa yhdellä istumalla.
Sellainen tavallinen hulttio, ei miltään täyspahikselta vaikuta Koljonen kirjan perusteella.
Kovat lähtökohdat. Velikin oli murhaaja, ja Koljonen itse Talvisodan veteraani ja venkula.
Tuolla taustalla kynnys väkivallan käyttöön ei enää ole välttämättä korkea. Teemu kysyy: miksi? Nykymittapuulla Koljosen tausta olisi todella kova.
Rikkinäisestä perheestä, vankila, lestinheittäjänä Sörkässä, veli murhaaja, Talvisota, jne.
Sanoisin, että sotakokemuksilla on varmasti ollut osansa. Keskisarjan loistavan Tolvajärvi-kirjan kun lukee niin ymmärtää. Siellä menivät miehet rikki. Koljoselle meni sotamoodi päälle kylmissään ja nälissään. Toki monelle muulle ei mennyt.
Tolvajärvi-kirja oli paras kirja Talvisodasta minkä olen lukenut. Paras kohta siinä kun Talvela pohti keskellä pimeää korpea kovassa pakkasessa ruumiiden keskellä jouluaattona, että "nyt on jouluaatto, mutta onko ihmisillä hyvä tahto?"
Joku täällä ihmetteli, että mitä kansalaisluottamuksen menettäminen muka merkitsi?
Kansalaisluottamuksen menettäneellä henkilöllä ei ollut mm. äänioikeutta.
Punavangit kansalaissodan jälkeen menettivät kansalaisluottamuksen käytännössä järjestään kaikki osana tuomiota. Tarkoittaa, että 20-luvulla Suomessa oli valtava määrä aikuisia miehiä joilla ei ollut äänioikeutta. Jos heillä olisi ollut yhä äänioikeus, niin vaalitulokset ja maamme historia olisi saattanut näyttää hieman toiselta.
Keskisarjan kirja on kyllä hyvin vakuuttavaa työtä, ammattitutkijana hän ei spekuloi turhaan vaan antaa monien faktojen puhua puolestaan. Itse olisin kallistunut, kuten edellinen kirjoittaja siihen teoriaan, että Koljonen "ajautui" hirmutekoonsa suurelta osin ympäristön vaikutuksesta ja se mikä lopullisesti tämän hirmuteon laukaisi, jää ikuisesti arvoitukseksi. Talvisodan aikaisten kokemusten osuutta ei voi kyllä millään sivuuttaa! Itsenäisessä Suomessa on koettu kaksi äärimmäisen väkivaltaista jaksoa, heti sisällissodan jälkeen 1918 aina 1920-luvun alkupuolle asti ja sodan jälkeen aina vuodesta1945 alkaen aina 1950-luvun alkuun saakka. Olen kuullut paljon aikalaisten kertomuksia siitä, kuinka sodan jälkeen tanssilavoilla käytiin hyvinkin verisiä puukko ym. tappeluita sodassa "häiriintyneiden" veteraanien toimesta. Pienikin suukopu saattoi johtaa jopa hengenmenetykseen, jos sattui puhuttelemaan väärää henkilöä väärillä sanoilla. Kyläläiset osasivat kyllä yleensä vältellä näitä oma kylän "hulluja", mutta jokin vieraspaikkakuntalainen saattoi saada hyvin herkästi puukosta, jos ei tiennyt ketä miestä piti varoa kuin ruttoa. Tottakai 99% veteraaneista vihasi sodanjälkeen kaikkea väkivaltaa yli kaiken, mutta se 1% riitti saamaan paljon pahaa aikaan. Sota turruttaa tunnetusti ihmisen aisteja ja jopa moraalia hyvin tehokkaasti ja suurin osa veteraaneista "tottui" enempi vähempi ympärillään riehuvaan jatkuvaan kuolemaan. Joillakin yksilöillä tämä "tottuminen" alensi kynnystä omaan väkivaltaiseen käytökseen ja äärimmillään jopa tappamiseen. Ilmeisesti Koljonen kuului juuri näihin henkilöihin ja tätä myös edesauttoivat hänen muut karut elämänkokemuksensa.

Tunsin aikoinaan vanhan kieltolain aikaisen pirtutrokarin, joka oli menettänyt kiinni jäätyään hienon (salakuljetuksessa käytetyn) autonsa ja tuomion myötä myös kansalaisluottamuksensa. Muutaman vuoden kuluttua mies kyllä kelpasi Isänmaataan puolustaman ja hänet palkittiin myös urhoollisuusmitalilla!

RonnieVan
Alibin satunnaislukija
Viestit: 62
Liittynyt: La Loka 04, 2014 10:20 pm

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja RonnieVan »

Noniin, tuli käytyä murhapaikalla.
Talo on oikein hyvässä kunnossa edelleen.
Näyttää siltä, että sitä pidetään vaan pystyssä, ja vaalitaan paikkaa murhan takia?
No oli miten oli, pellolla oli vanhaa kylväkalustoa ruostuneena, mahtaako olla murhan takia jäänyt niille sijoilleen?
Ikkunoista näki hyvin sisälle...siistissä kunnossa. Ei sänkyjä tms.
Talo oli melko helppo löytää. Kukakohan sen omistaa nykyisin?
Otin hyviä kuvia. Samalla reisulla kotiin palattuani piti käydä vielä desanttihaudalla jonne Koljonen päätyi. Case closed.

19736
Frank Drebin
Viestit: 388
Liittynyt: La Joulu 08, 2007 1:19 pm

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja 19736 »

Oliko tuossa Keskisarjan kirjassa maininta että teko oli rikoshistorian julmin Suomessa. Toki varmasti se menee julmuudessa monen rikoksen edelle.
Jos sitä vaikka mitataan uhrien iällä ja määrällä, tekotavalla sekä motiivilla joka on kysymysmerkki yhä edelleen.
Toisaalta esimerkiksi Pukkilassa vuonna 1975 isä surmasi kaksi alaikäistä lastaan. Siitähän on tässä samassa henkirikokset kotimaa tarkempaa kuvausta.

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

nemo kirjoitti:Tapauksesta ilmestyy kirja syyskuun puolessa välissä:

https://www.booky.fi/tuote/teemu_keskis ... 9522343246
Juu-u, täytyyhän tämä kirja lukaista, enpäs tiennytkään että oli ollut jopa itsensä Gallen-Kallelan opissa joskus! Hän oli siis maalari ammatiltaan eli oliko käynyt niin, ettei taidemaalaushommat lähteneet syystä tai toisesta vetämään ja rupesi sitten koristemaalariksi? Toki kyllähän tuokin työ etenkin sitä maalaustekniikkaa vaatii, varmaan taiteellisuuttakin, kohteesta riippuen.

Liekköhän se sanonta "hullu mies Huittisista" tästä tapauksesta lähtenyt lentoon?

Kyllä säälittää tuo surmatun Hakasen perheen Antti -poika, oot saatana itse rintamalla nuorena miehenä=poikana kuolemaa lähellä ja sitten tulee kotirintamalta tieto, että kaikki kotona olleet on surmattu kirveellä... Miten lie hänen kävi? Pääsikö edes hengissä rintamalta veks?
Kirjaan liittyvää tietoa ohessa:

Kirves-Koljosen karu kohtalo
STT · 20.9.2015 KLO 01:45

Kuva
Teemu Keskisarjan mukaan kirjassa kerrotut Toivo Harald Koljosen tekemät surmat tehtiin tällä kirveellä. Kuva: Vesa Moilanen

Kuva
Kuva: Vesa Moilanen

Laukaukset kajahtivat Maarian pitäjän Kärsämäen kylässä 21. lokakuuta 1943. Sorakuoppaan valahtivat kaksi desanttia ja 32-vuotias Toivo Harald Koljonen, joka tunnettiin myös nimillä Pitkä-Topi, Kirves-Koljonen ja Huittisten joukkomurhatyöntekijä.
Koljosella on kyseenalainen maine olla Suomen pahin kirvesmurhaaja sekä viimeinen suomalainen, joka on teloitettu siviilirikoksesta.
Hän tappoi julmasti keskiviikkoaamuna 17. maaliskuuta 1943 Huittisten Karhiniemessä lähes koko Hakasen perheen. Surmansa saivat isä-Kalle ja äiti-Anna sekä lapset: 28-vuotias Alli, 11-vuotias Aulis ja 6-vuotias Anja.
Lisäksi Koljonen tappoi 41-vuotiaan pientilallisen Anna Mäkisen, joka autteli talon töissä.
Koljosen silmittömän verityön vältti vain perheen vanhin poika 18-vuotias Antti, joka oli rintamalla.

Motiivi hämärän peitossa

Millainen ihminen oli Toivo Harald Koljonen? Tästä on ottanut selvää historioitsija Teemu Keskisarja, jolta on juuri ilmestynyt teos (Siltala).
– Hän oli viheliäisissä oloissa kasvanut psykopaatti. Harmittomaksi luultu pikkurikollinen, joka teki yhden käsittämättömän teon.
Surmat mies teki enemmän tai vähemmän ilman syytä. Motiivi ei selvinnyt oikeudenkäynnissä, eikä Keskisarjakaan voi varmuudella kertoa sitä.
– Kyse oli selvästi täysin suunnitellusta teosta, alkoholilla ei ollut mitään osuutta ja ryöstösaaliin hän ilmeisesti tiesi mitättömäksi tai ainakin mitättömäksi kuuden ihmisen surmaan nähden.

Yhä tunnettu Huittisissa

Avioliiton Toivo Harald Koljonen solmi 1930-luvulla. Liitosta syntyi kaksi lasta, tyttö ja poika. Keskisarja otti kirjan kirjoittamisen aikana molempiin yhteyttä, mutta ei saanut heiltä vastausta.
– Sen sijaan sain yhteyden huittislaisiin vanhuksiin, jotka olivat eläneet murhan kauhunaikaa Huittisissa ja tunteneet uhreja.
Kirves-Koljosen maine tunnetaan yhä Huittisissa, ja sen sai todistaa myös Keskisarja keväällä esitelmätilaisuutensa yhteydessä.
– Ajattelin, että paikalle tulee muutama ihminen, mutta kirjasto tuli tupaten täyteen. Vaikka Koljonen ei valtakunnallisesti ole ollenkaan tunnettu henkilö, Huittisissa hän on ilmeisesti elänyt kummitusjuttuna. Jo ennen kirjaa suurin osa huittislaisista tiesi, kuka on Toivo Harald Koljonen.

Koljonen oli ollut Gallen-Kallelan opissa

Toivo Harald Koljonen ei ollut tyhmä tai lahjaton mies, ja vähältä piti, ettei hänen elämänsä olisi kulkenut toisenlaisia polkuja.
– Hän oli ollut kansallismaalari Akseli Gallen-Kallelan oppipoikana. Ei koristemaalari muutenkaan ole mikään huono ammatti, onhan se parempi ammatti kuin sekatyömies tai tukkijätkä, sanoo Teemu Keskisarja.
Hyvällä tuurilla Koljosesta olisi voinut siis sukeutua ihan kelpo ihminen. Mutta näin ei käynyt. Koljosesta huokuu juurettomuus ja lyhytjännitteisyys.
– Psykopaateille on tyypillistä lyhytjänteisyys ja se, että he kyllästyvät äkkiä asioihin. Heidät on luotu kulkemaan eikä asettumaan aloilleen.


Lähde: Länsi-Suomi24

Pidätyskuva:
Toivo Koljosen pidätyskuva.jpg
Toivo Koljosen pidätyskuva.jpg (17.04 KiB) Katsottu 7775 kertaa
Edit: Lisätty pidätyskuva
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

Kafka
Nikke Knakkertton
Viestit: 174
Liittynyt: La Elo 11, 2012 2:22 pm
Paikkakunta: Kuusamo

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Kafka »

Sinänsäkin merkittävä tapaus, että ei Suomen historiassa montaa moista joukkomurhaa liene tapahtunut, kun kuusi ihmistä surmattu kirveellä samaan syssyyn.
Ei taida monta olla, mutta muistan lukeneeni yhdestä toisesta. Viipurissa vuonna 1937 perheenisä pisti kuusihenkisen perheensä kirveellä lihoiksi. Tai jos tarkkoja ollaan niin äidin ja neljä lasta, sitten isä tappoi perinteiseen tapaan itsensä jollain konstilla, tuskin kirveellä.

Viipuri oli tuolloin Suomea joten se laskettaneen mukaan.

Terävä
Poliisikoira Rex
Viestit: 277
Liittynyt: To Loka 11, 2018 8:47 pm
Paikkakunta: Bay City

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Terävä »

Toivo Harald Koljonen murhasi yhtenä yönä kuusi ihmistä vuonna 1943. Ase oli kirves ja rangaistus kuusinkertainen kuolema

Maalari Toivo Harald Koljonen syyllistyi yhteen Suomen rikoshistorian pahimmista joukkomurhista.

Kun kuusi valkoista arkkua laskettiin hautoihin Huittisissa huhtikuussa 1943, paikalla oli nelisentuhatta ihmistä. Jos tuolloin olisi kysytty kansan mielipidettä kuusinkertaisen murhamiehen tuomiosta, jokainen olisi toivonut mitä suurimmalla todennäköisyydellä Koljosen kuolemaa.

Koljonen oli ennenkin tehnyt rikoksia ja istunut vankeudessa, mutta raa’at kirvesmurhat olivat jotakin aivan muuta kuin bensiinivarkaudet tai ampuma-aserikos.

Koljosen elämän käännekohta oli vuosi 1941.

Huhtikuussa 1941 Koljonen tuomittiin neljäksi vuodeksi ja 10 kuukaudeksi kuritushuoneeseen törkeistä varkauksista ja ampuma-aserikoksesta.

Tuomiota oli takana pari vuotta, kun hän alkoi suunnitella pakoa. Maanantaina 15. maaliskuuta 1943 Huittisten varavankilan metsätöissä ollut Koljonen valitteli sahansa hajoamista ja pääsi tekosyyn turvin työkaluvarastolle.

Korjaustyöt jäivät kuitenkin tekemättä. Koljonen tarpoi keväthankien keskellä pakomatkalle. Ei tarvittu uhkarohkeita muurinylityksiä tai väkivaltaa, ainoastaan sopiva hetki ja hiukan apua.

Entiset vankikaverit olivat piilottaneet Koljosen pyynnöstä hakkuuaukean lähelle rahaa, ruokaa ja vaatteita, jotka pakenija poimi mukaansa. Avusta Koljonen oli luvannut 10 000 markkaa.

Pakomatka alkoi raskaalla piileskelyllä talvisessa luonnossa. Tiistai 16. maaliskuuta oli painunut jo illan puolelle, kun Koljonen koputti Hakasen perheen ovelle Huittisten Karhiniemen kylässä ja pyysi yösijaa.

Paosta oli jo kerrottu radiossa. Ei siis ollut ihme, että isäntä Kalle Hakanen tunnisti Koljosen.

– Kyllä minä sinulle yösijan hankin, Hakanen puhisi vastaukseksi, ja Koljonen pakeni.

Isännästä tuskin olisi ollut vastusta Koljoselle. Pitkä-Topiksikin kutsuttu Koljonen oli varsin hyväkuntoinen mies, Hakasen isäntä taas päätä vankikarkuria lyhyempi ja tuberkuloosin heikentämä.

Koljonen jäi talon lähistölle, tarkkaili ja näki, että paikalla oli muitakin perheenjäseniä kuin isäntä. Siitä huolimatta hän palasi.

Äänet herättivät Kalle Hakasen keskiviikkona 17. maaliskuuta aamuyöllä. Isäntä suuntasi tupaan ja yllätti tutun vankikarkurin kurottelemasta kuivumassa olleita leipiä.

Hakanen ehti liikahtaa kohti, mutta tällä kertaa vankikarkuri ei paennut, vaan vastasi voimalla. Kirveen terä iskeytyi Hakasta käteen. Ensimmäistä iskua seurasivat lyönnit päähän ja ylävartaloon. Isäntä tuupertui kuolleena tuvan lattialle.

Koljonen olisi voinut paeta leivät mukanaan talosta ja jatkaa pakoaan. Sen sijaan hän hyökkäsi kirves kädessä muun perheen kimppuun. Väkivalta oli silmitöntä.

Hiljainen talo herätti aamulla naapureiden huomion. Paikallinen maanviljelijä kohtasi Hakasten luona lohduttoman näyn.

Anna-äiti, 50, makasi tuvassa miehensä vieressä, ainakin 16 kirveeniskun aiheuttamiin vammoihin kuolleena. Lattialla makasi hengettömänä myös perheen 11-vuotias Aulis-poika. Nuorimman uhrinsa, vain 6-vuotiaan Anjan, Koljonen oli surmannut sänkyyn.

Perheen 28-vuotiaan tyttären Allin ruumis makasi puolestaan navetassa. Kuudes uhri oli talolle sattunut naapuri Anna Mäkinen.

Surmien jälkeen murhamies tunnettiin halki Suomen nimellä Kirves-Koljonen.

Kuusinkertaisen murhamiehen elämään perehtynyt historioitsija Teemu Keskisarja kertoo, että Koljonen syyllistyi ennen Huittisten kirvesmurhia tiettävästi vain yhteen väkivaltarikokseen.

Koljonen tuomittiin marraskuussa 1936 tekemästään vaikeata vähemmän ruumiinvamman aiheuttaneesta pahoinpitelystä kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Uhrina oli eräs nuori nainen.

Naisen kuvauksen perusteella Koljonen oli kuristanut ja lyönyt ensin nyrkeillä ja lopuksi kivellä. Uhrin ja Koljosen kertomukset olivat täysin ristiriitaiset, ja oikeudenkäynti venyi. Tuomio tuli vasta 1. syyskuuta 1938, lähes kaksi vuotta tapahtuneen jälkeen.

Asianomistaja ei saapunut oikeuteen, joten Koljonen käytti tilaisuutta hyväkseen ja vähätteli tekoaan.

Koljosen elämää ja kirvesmurhia käsittelevässä kirjassaan Kirves (Siltala) Keskisarja kiinnittää huomiota siihen, että tuleva kuusinkertainen murhaaja ei osoittanut missään vaiheessa tapauksen käsittelyä merkkejä omantunnontuskista. Katuminen olisi ollut luonnollista, sillä kyseessä oli monen rikollisenkin mittarilla raaka ja raukkamainen teko.

Rikos oli ruma, mutta kuusinkertaiselle murhatyölle se ei tarjoa selityksiä.

– Ei hänen edeltävässä elämässään ollut mitään sellaista, mikä olisi ennakoinut kuuden ihmisen kirvesmurhaa – vaikka elämä olikin rikollista ja kaikin puolin kurjaa, Keskisarja kertoo.

Henkirikoksia Koljosen rikosrekisterissä ei ennen vuoden 1943 tapahtumia ollut.

– En saanut selville, miksi Koljosen päässä napsahti. Kaikkein ihmeellisintä oli, että hän oli täysin selvin päin. Hän ei ollut edes jahdattu eläin, joka olisi tehnyt tekonsa takaa-ajajien vuoksi.

Pakomatka jatkui kirvesmurhien jälkeen vielä parin viikon ajan, kunnes Koljonen jäi kiinni silloisen Sääksmäen kunnan Viranmaan kylässä.

– Huittisissa, eli murhapitäjässä, vallitsi vuonna 1943 ilmapiiri, jossa teloitus ja kuolemantuomio oli ainoa vaihtoehto, Keskisarja toteaa.

Koljonen tuomittiin kuolemaan jokaisesta tekemästään murhasta. Yhteensä kuolemantuomioita kertyi näin ollen kuusi.

Sota-aikana joukkomurhaajan henki ei ollut kallis. Kuolema oli läsnä monessa kodissa, eikä kirvesmurhaajalle riittänyt armoa. Ei, vaikka Koljonen sitä tasavallan presidentiltä anoi.

Vaikka Koljonen menetti henkensä siviilioikeuden päätöksellä, sotatila muistutti itsestään vielä teloitusmontulla. Koljosen vieressä teloituspaikalle matkusti kaksi puna-armeijan desanttia, jotka olivat laskeutuneet maahan 19. maaliskuuta ja jääneet kiinni jo kolmea päivää myöhemmin.

– Lukemattomat kunnialliset nuoret miehet vaaransivat joka päivä henkensä rintamalla. Miksi kirvesmurhaajalla olisi ollut oikeus elää?

Näin moni aikalainen todennäköisesti ajatteli historioitsija Keskisarjan mukaan.

Turun suojeluskuntapiirin teloituskomppania teloitti Koljosen ampumalla Maarian piirin Kärsämäen ampumaradalla, soramontun reunalla 21. lokakuuta 1943.
https://www.geni.com/people/Toivo-Koljo ... 1741810839

Ihmetyttää Toivon veljen nimi, Olavi Armas Taunonpoika Koljonen, kun isä oli kuitenkin etunimeltään kirves-koljosen tapaan Toivo.
https://www.geni.com/people/Olavi-Koljo ... 1741440287
Uskon, että Suomen malli on paras ja läheisin malli sille, miten Islam kehottaa ihmisiä elämään. Näin ollen koen, että Suomi on maailman islamilaisin valtio.
Abdirahim "Husu" Hussein

Avatar
Villeri
Adrian Monk
Viestit: 2979
Liittynyt: Ke Joulu 26, 2018 8:40 am

Re: Kuutossurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Villeri »

Terävä kirjoitti:
To Tammi 16, 2020 9:16 pm

Ihmetyttää Toivon veljen nimi, Olavi Armas Taunonpoika Koljonen, kun isä oli kuitenkin etunimeltään kirves-koljosen tapaan Toivo.
https://www.geni.com/people/Olavi-Koljo ... 1741440287
Muistinvaraisesti mennään, mutta jostain olen lukenut myös Toivon veljen syyllistyneen henkirikokseen Etelä-Haagassa Huopahden aseman ja kirkon lähellä tullessaan paikallisesta ravintolasta. Varsin varma olen muistikuvasta, mutten ole sitä enää mistään saanut vahvistettua. Voi olla Keskisarjan kirjassa tai sitten vaikka jossain Haaga-historiikissa, joita on tullut luettua.

Äkkiseltään en tosin löytänyt edes sen ravintolan nimeä, joka aikoinaan Huopalahden aseman lähettyvillä sijaitsi.

Carlitos

Re: Kuutossurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Carlitos »

Ahtojää kirjoitti:
Ma Huhti 12, 2010 1:57 am
Toivo Harald Koljonen on viimeinen Suomessa siviilirikoksesta kuolemaantuomittu ja teloitettu rikollinen.

Vuonna 1912 Lahdessa syntynyt "Kirves-Koljonen" oli tuomittu aiemmin vankeusrangaistukseen Riihimäen vankilaan, josta hänet kuitenkin siirrettiin Huittisten varavankilaan. Sieltä hän karkasi jatkosodan aikana vuonna 1943. Huittisissa löytyikin jokin maatalo, jonka epäonninen perhe joutui Koljosen veriteon kohteeksi.

Oletettavasti Koljonen astui ensin talliin tai latoon, jossa hän surmasi perheen tytön kirveellä. Täältä hän jatkoi itse taloon, jossa tappoi vanhemmat ja muut lapset. Yhteensä kuusi ihmistä, kaikissa tekovälineenä siis kirves.

Sodan aikaisen väliaikaisen kuolemanrangaistuslain nojalla hänet tuomittiin kuolemaan ampumalla Turun Kärsämäen kaupunginosan sorakuopalla samana vuonna 1943. Eräiden tietojen mukaan tämä teloitus tapahtui neuvostoliittolaisten desanttien vierellä.

-----
Sinänsäkin merkittävä tapaus, että ei Suomen historiassa montaa moista joukkomurhaa liene tapahtunut, kun kuusi ihmistä surmattu kirveellä samaan syssyyn. Erikoisuutta vielä lisännee, että tämä tapahtui sota-ajan Suomessa rintamalinjan takana.

Mielenkiintoista myös, sillä kuolemantuomio toimeenpantiin tähän siviilirikokseen. MIelestäni aivan oikeutettu tuomio. Koljonen oli syyllistynyt rikoksiin jo aikaisemminkin, eikä kuuden ihmisen raaka surmaaja voi muuta ansaita kuin kuulan kalloon.

Tapahtumasta ei juurikaan lisätietoja löydy, luultavasti kaikki netistä löytyvä tieto on jo koottu tähän. Onko siis palstalaisilla tietoa esimerkiksi Koljosen aikaisemmista rikoksista tai tarkennuksia itse surmatöihin?
Muukon perhesurmassa kuoli seitsemän ihmistä 25.9.1962.Kuusi murhattiin ja tekijä hirtti lopulta itsensä.

Carlitos

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Carlitos »

Ahtojää kirjoitti:
Pe Touko 07, 2010 12:31 am
DollariExpress kirjoitti: mitä isompi mies ,niin sitä isompi osumapinta-ala ja osuma todennäköisyys.
Onhan se niinkin, mutta jos iso mies saa vaikka keittiön tuolin käsiinsä niin kyllä silloin voi vähän paremmin puolustautua kuin pieni mies.

Sen verran uutta tietoa tapauksesta, että surmatut olivat perheen äiti, isovanhemmat ja kolme lasta. Talon isäntä oli rintamalla.

Harmi ettei edes maakuntakirjastossa ollut poliisi kertoo -kirjoja kauempaa kuin 90-luvulta, joten itse en voi mitään referaattia tehdä.
Talon isäntä surmattiin..Isännän poika oli sodassa,niin jäi henkiin.Keskisarjan Kirves-kirjasta.

Carlitos

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Carlitos »

Terävä kirjoitti:
To Tammi 16, 2020 9:16 pm
Toivo Harald Koljonen murhasi yhtenä yönä kuusi ihmistä vuonna 1943. Ase oli kirves ja rangaistus kuusinkertainen kuolema

Maalari Toivo Harald Koljonen syyllistyi yhteen Suomen rikoshistorian pahimmista joukkomurhista.

Kun kuusi valkoista arkkua laskettiin hautoihin Huittisissa huhtikuussa 1943, paikalla oli nelisentuhatta ihmistä. Jos tuolloin olisi kysytty kansan mielipidettä kuusinkertaisen murhamiehen tuomiosta, jokainen olisi toivonut mitä suurimmalla todennäköisyydellä Koljosen kuolemaa.

Koljonen oli ennenkin tehnyt rikoksia ja istunut vankeudessa, mutta raa’at kirvesmurhat olivat jotakin aivan muuta kuin bensiinivarkaudet tai ampuma-aserikos.

Koljosen elämän käännekohta oli vuosi 1941.

Huhtikuussa 1941 Koljonen tuomittiin neljäksi vuodeksi ja 10 kuukaudeksi kuritushuoneeseen törkeistä varkauksista ja ampuma-aserikoksesta.

Tuomiota oli takana pari vuotta, kun hän alkoi suunnitella pakoa. Maanantaina 15. maaliskuuta 1943 Huittisten varavankilan metsätöissä ollut Koljonen valitteli sahansa hajoamista ja pääsi tekosyyn turvin työkaluvarastolle.

Korjaustyöt jäivät kuitenkin tekemättä. Koljonen tarpoi keväthankien keskellä pakomatkalle. Ei tarvittu uhkarohkeita muurinylityksiä tai väkivaltaa, ainoastaan sopiva hetki ja hiukan apua.

Entiset vankikaverit olivat piilottaneet Koljosen pyynnöstä hakkuuaukean lähelle rahaa, ruokaa ja vaatteita, jotka pakenija poimi mukaansa. Avusta Koljonen oli luvannut 10 000 markkaa.

Pakomatka alkoi raskaalla piileskelyllä talvisessa luonnossa. Tiistai 16. maaliskuuta oli painunut jo illan puolelle, kun Koljonen koputti Hakasen perheen ovelle Huittisten Karhiniemen kylässä ja pyysi yösijaa.

Paosta oli jo kerrottu radiossa. Ei siis ollut ihme, että isäntä Kalle Hakanen tunnisti Koljosen.

– Kyllä minä sinulle yösijan hankin, Hakanen puhisi vastaukseksi, ja Koljonen pakeni.

Isännästä tuskin olisi ollut vastusta Koljoselle. Pitkä-Topiksikin kutsuttu Koljonen oli varsin hyväkuntoinen mies, Hakasen isäntä taas päätä vankikarkuria lyhyempi ja tuberkuloosin heikentämä.

Koljonen jäi talon lähistölle, tarkkaili ja näki, että paikalla oli muitakin perheenjäseniä kuin isäntä. Siitä huolimatta hän palasi.

Äänet herättivät Kalle Hakasen keskiviikkona 17. maaliskuuta aamuyöllä. Isäntä suuntasi tupaan ja yllätti tutun vankikarkurin kurottelemasta kuivumassa olleita leipiä.

Hakanen ehti liikahtaa kohti, mutta tällä kertaa vankikarkuri ei paennut, vaan vastasi voimalla. Kirveen terä iskeytyi Hakasta käteen. Ensimmäistä iskua seurasivat lyönnit päähän ja ylävartaloon. Isäntä tuupertui kuolleena tuvan lattialle.

Koljonen olisi voinut paeta leivät mukanaan talosta ja jatkaa pakoaan. Sen sijaan hän hyökkäsi kirves kädessä muun perheen kimppuun. Väkivalta oli silmitöntä.

Hiljainen talo herätti aamulla naapureiden huomion. Paikallinen maanviljelijä kohtasi Hakasten luona lohduttoman näyn.

Anna-äiti, 50, makasi tuvassa miehensä vieressä, ainakin 16 kirveeniskun aiheuttamiin vammoihin kuolleena. Lattialla makasi hengettömänä myös perheen 11-vuotias Aulis-poika. Nuorimman uhrinsa, vain 6-vuotiaan Anjan, Koljonen oli surmannut sänkyyn.

Perheen 28-vuotiaan tyttären Allin ruumis makasi puolestaan navetassa. Kuudes uhri oli talolle sattunut naapuri Anna Mäkinen.

Surmien jälkeen murhamies tunnettiin halki Suomen nimellä Kirves-Koljonen.

Kuusinkertaisen murhamiehen elämään perehtynyt historioitsija Teemu Keskisarja kertoo, että Koljonen syyllistyi ennen Huittisten kirvesmurhia tiettävästi vain yhteen väkivaltarikokseen.

Koljonen tuomittiin marraskuussa 1936 tekemästään vaikeata vähemmän ruumiinvamman aiheuttaneesta pahoinpitelystä kolmen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Uhrina oli eräs nuori nainen.

Naisen kuvauksen perusteella Koljonen oli kuristanut ja lyönyt ensin nyrkeillä ja lopuksi kivellä. Uhrin ja Koljosen kertomukset olivat täysin ristiriitaiset, ja oikeudenkäynti venyi. Tuomio tuli vasta 1. syyskuuta 1938, lähes kaksi vuotta tapahtuneen jälkeen.

Asianomistaja ei saapunut oikeuteen, joten Koljonen käytti tilaisuutta hyväkseen ja vähätteli tekoaan.

Koljosen elämää ja kirvesmurhia käsittelevässä kirjassaan Kirves (Siltala) Keskisarja kiinnittää huomiota siihen, että tuleva kuusinkertainen murhaaja ei osoittanut missään vaiheessa tapauksen käsittelyä merkkejä omantunnontuskista. Katuminen olisi ollut luonnollista, sillä kyseessä oli monen rikollisenkin mittarilla raaka ja raukkamainen teko.

Rikos oli ruma, mutta kuusinkertaiselle murhatyölle se ei tarjoa selityksiä.

– Ei hänen edeltävässä elämässään ollut mitään sellaista, mikä olisi ennakoinut kuuden ihmisen kirvesmurhaa – vaikka elämä olikin rikollista ja kaikin puolin kurjaa, Keskisarja kertoo.

Henkirikoksia Koljosen rikosrekisterissä ei ennen vuoden 1943 tapahtumia ollut.

– En saanut selville, miksi Koljosen päässä napsahti. Kaikkein ihmeellisintä oli, että hän oli täysin selvin päin. Hän ei ollut edes jahdattu eläin, joka olisi tehnyt tekonsa takaa-ajajien vuoksi.

Pakomatka jatkui kirvesmurhien jälkeen vielä parin viikon ajan, kunnes Koljonen jäi kiinni silloisen Sääksmäen kunnan Viranmaan kylässä.

– Huittisissa, eli murhapitäjässä, vallitsi vuonna 1943 ilmapiiri, jossa teloitus ja kuolemantuomio oli ainoa vaihtoehto, Keskisarja toteaa.

Koljonen tuomittiin kuolemaan jokaisesta tekemästään murhasta. Yhteensä kuolemantuomioita kertyi näin ollen kuusi.

Sota-aikana joukkomurhaajan henki ei ollut kallis. Kuolema oli läsnä monessa kodissa, eikä kirvesmurhaajalle riittänyt armoa. Ei, vaikka Koljonen sitä tasavallan presidentiltä anoi.

Vaikka Koljonen menetti henkensä siviilioikeuden päätöksellä, sotatila muistutti itsestään vielä teloitusmontulla. Koljosen vieressä teloituspaikalle matkusti kaksi puna-armeijan desanttia, jotka olivat laskeutuneet maahan 19. maaliskuuta ja jääneet kiinni jo kolmea päivää myöhemmin.

– Lukemattomat kunnialliset nuoret miehet vaaransivat joka päivä henkensä rintamalla. Miksi kirvesmurhaajalla olisi ollut oikeus elää?

Näin moni aikalainen todennäköisesti ajatteli historioitsija Keskisarjan mukaan.

Turun suojeluskuntapiirin teloituskomppania teloitti Koljosen ampumalla Maarian piirin Kärsämäen ampumaradalla, soramontun reunalla 21. lokakuuta 1943.
https://www.geni.com/people/Toivo-Koljo ... 1741810839

Ihmetyttää Toivon veljen nimi, Olavi Armas Taunonpoika Koljonen, kun isä oli kuitenkin etunimeltään kirves-koljosen tapaan Toivo.
https://www.geni.com/people/Olavi-Koljo ... 1741440287
Keskisarja ei saanut kirjaansa varten haastatteluja Koljosen hengissä olevilta sukulaisilta.Ihan ymmärrettävää.

Avatar
Villeri
Adrian Monk
Viestit: 2979
Liittynyt: Ke Joulu 26, 2018 8:40 am

Re: Kuutossurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Villeri »

Villeri kirjoitti:
Ke Tammi 29, 2020 10:57 pm
Terävä kirjoitti:
To Tammi 16, 2020 9:16 pm

Ihmetyttää Toivon veljen nimi, Olavi Armas Taunonpoika Koljonen, kun isä oli kuitenkin etunimeltään kirves-koljosen tapaan Toivo.
https://www.geni.com/people/Olavi-Koljo ... 1741440287
Muistinvaraisesti mennään, mutta jostain olen lukenut myös Toivon veljen syyllistyneen henkirikokseen Etelä-Haagassa Huopahden aseman ja kirkon lähellä tullessaan paikallisesta ravintolasta. Varsin varma olen muistikuvasta, mutten ole sitä enää mistään saanut vahvistettua. Voi olla Keskisarjan kirjassa tai sitten vaikka jossain Haaga-historiikissa, joita on tullut luettua.

Äkkiseltään en tosin löytänyt edes sen ravintolan nimeä, joka aikoinaan Huopalahden aseman lähettyvillä sijaitsi.
Jatkan omaa semi-off-topiciani.

Kirves-Koljosen veljen tekemä tappo lähti ilmeisesti liikkeelle poistuttaessa ravintola Marienhofista
Haagan+historiaa_Ravintola+MARIENHOF+1939.+%A9nouseva.jpg.small.jpg
Haagan+historiaa_Ravintola+MARIENHOF+1939.+%A9nouseva.jpg.small.jpg (28.77 KiB) Katsottu 4325 kertaa
joka henkirikoksen aikoihin sijaitsi Huopalahden aseman seutuvilla - olen nähnyt ravintolasta myös valokuvan, mutta tähän hätään löytyi vain ravintolan mainos. Edelleen muistinvaraisesti henkirikos tapahtui nykyisen tunnelitien risteyksessä, jossa on nykyään liikenneympyrä: https://goo.gl/maps/SpUYdCQdZDZSnJ1T9

Mutta jos olen löydän lähteen, josta muistikuvani ovat - tai jaksan mennä kansallisarkistoon - niin tehdään aiheesta sitten oma ketjunsa.

Avatar
On Anoi Kaa
James Bond (George Lazenby)
Viestit: 11798
Liittynyt: To Kesä 23, 2011 8:04 pm
Paikkakunta: Syvä joki

Re: Kuutoissurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja On Anoi Kaa »

RonnieVan kirjoitti:
Ma Loka 19, 2015 10:45 pm
Talon / tilan nimi siis oli Harju. Ja löytyy kartoista edelleen. Se on siinä Latomäentien lähellä.
Vähän tuli ikävä tunne tätä tonkiessa, mutta asiasta kiinnostuneille tässä tarkempaa tietoa (Huittisilla on ainakin kolme Harjun tilaa, mutta tämä lähimpänä Latomäentietä, joten sillä oletuksella Maastokartat-sovelluksella tämän tähän ymppään:
Harjun tila ja Huittisten Latomäentie(tähti), vesistö oikealla Kokemäenjoki.jpg.png
Harjun tila ja Huittisten Latomäentie(tähti), vesistö oikealla Kokemäenjoki.jpg.png (88.96 KiB) Katsottu 4216 kertaa
(Tiedoksi: Hassu loppupääte syntyi Androidin Photo resizer -sovelluksella, kun päivityksen yhteydessä muunsivat oletustiedostomuodon olevan näköjään .png.)
Ironiainjektio: Mitä enemmän injektiot, sitä enemmän infektoit (tuore tutkimus). Tästä syystä virustaudit ja syövät saavat usein vallan boostaamisen jälkeen. Olkaa viisaita ja pysähtykää hetkeksi.

Avatar
Villeri
Adrian Monk
Viestit: 2979
Liittynyt: Ke Joulu 26, 2018 8:40 am

Re: Kuutossurmaaja Toivo Koljonen

Viesti Kirjoittaja Villeri »

Karhiniemen kyläseuran sivuilla on juttua aiheesta ja Keskisarjan haastattelu, jossa myös lyhyt pätkä mitä ilmeisimmin tapahtumapaikalta.
https://youtu.be/8LgzYEuKfvY
https://www.karhiniemi.fi/1_30_kirves-koljonen.html

Vastaa Viestiin