Venäjä nauttii vielä isoista öljytuloista, mutta tuotannon tulevaisuus on synkkä
Venäjän öljyntuotanto on heikentynyt vasta vähän. Pakotteet nakertavat pohjaa sen tulevaisuudelta.
Raakaöljyn hintapiikki helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan oli enemmän kuin tavanomainen säikähdys, joita futuurimarkkinoilla nähdään geopolitiikan leimahdellessa. Ilmassa oli etiäisiä siitä, että venäläisen öljyn tarjonta supistuu länsimaiden pakotteiden ja mahdollisten Venäjän vastapakotteiden seurauksena.
Länsimaiden öljypakotteet ovat osin toteutuneet, mutta enimmiltään vasta toteutumassa. Yhdysvallat kielsi pian venäläisen öljyn tuonnin ja Britanniassa kielto astuu voimaan vuoden lopussa. EU:n tuontikielto, joka koskee noin 90 prosenttia Venäjän öljytuonnista alueelle, toteutuu tulevana kevättalvena.
Venäjä käy energiasotaa EU:ta vastaan maakaasulla, mutta öljy on jätetty vastapakotteiden ulkopuolelle. Kaasu on riittävä ja itsessään tehokkaampi kiristyskeino.
Läntisen öljymarkkinan sulkeutuessa Venäjä on ohjannut tuotteitaan alennushinnalla Aasiaan. Tuontienergiariippuvainen Kiina nousi kesäkuussa EU:n ohi suurimmaksi venäläisen öljyn tuojaksi. Myös Intia ja Turkki ovat ottaneet tarjoukset auliisti vastaan. Tuotteen kysyntä on kasvanut alkuvuodesta, joten Venäjä on voinut vähentää hinnanalennuksiaan.
Toistaiseksi Venäjän öljysektori porskuttaa, mutta tilanne ei ole pysyvä.
Tuotanto alkaa kärsiä viipeellä
Tuotanto on alkanut hiljalleen heiketä. Heinäkuussa Venäjä tuotti öljyä noin 310 000 tynnyriä päivässä vähemmän kuin ennen hyökkäystä. Se merkitsee kolmen prosentin laskua. Maan öljynvienti taas kävi noin 580 000 tynnyrin päivävajeella.
Tulovirta ehtyy
Venäjä on tienannut hyökkäyssodan aloittamisensa jälkeen noin 157 miljardia euroa fossiilienergian viennillään. EU:n osuus summasta on noin 85 miljardia euroa.
Venäjä on tienannut öljyllä noin 99 miljardia, maakaasulla 45 miljardia ja kivihiilellä 13 miljardia euroa.
EU:n energiamaksut Venäjälle ovat olleet elokuussa 320–390 miljoonaa euroa päivässä. Tuontikiellot ja energiahintojen muutokset ovat vähentäneet pottia, joka oli maaliskuussa jopa 550–770 miljoonaa euroa päivässä.
Lähde: Russia Fossil Tracker
Jo ennen sotaa Moskovan omassa ennusteessa katsottiin, että vuoden 2023 jälkeen tuotannon kasvu lakkaa hupenevien esiintymien ja lännen aiempien teknologisten- ja talouspakotteiden vuoksi. Nyt pakotteet on hilattu aivan uudelle tasolle. Uusien öljyhankkeiden toteuttaminen on hyvin vaikeaa, sillä länsimainen rahoitus, teknologia ja osaaminen ovat poistuneet maasta.
IEA on hiljattain madaltanut loppuvuoden ja vuoden 2023 globaalin öljynkysynnän ennustettaan. Kysyntää pidättelevät kehnot talouskasvunäkymät ja uhka taantumasta. Kysyntätrendi on kuitenkin kasvuun päin korona-aikaan nähden.
Vaikka kysyntä palautuu maltillisesti, Opec joutuu lisäämään tuotantoaan todella nopeasti. Bloomberg kuvailee tehtävää "lähes mahdottomaksi". Öljynviejämaiden ryhmä pumppasi vielä kesäkuussa miljoona tynnyriä päivässä alle tavoitteensa, vaikka suurin osa maista käytti jo täyttä kapasiteettiansa. Tämä kertoo jotain tulevasta tarjontatilanteesta.
Venäjä oli vuonna 2020 maailman neljänneksi suurin öljynviejä 7,4 miljoonan tynnyrin päivätahdillaan. Maa tulee hyötymään tiukasta tarjonnasta, joka pitää öljyn hinnan korkealla myös korvaavilla markkinoilla. Näyttää siltä, että vielä ensi vuoden Venäjä nauttii hyvistä öljytuloista ostajien kukkaroiden tappioksi, jolloin tuotannon väheneminen ei kirpaise vielä niin pahasti.
Tulevaisuus on eri asia. Maailmanmarkkinat tulevat kyllä sopeutumaan Venäjän vähentyvään tuotantoon, mutta Kremlin sotaretkien budjetti ei. Lännen tulee pitää pakotteistaan pitkään kiinni tai ne valuvat hukkaan.
https://www.talouselama.fi/uutiset/vena ... d7f47841aa 
Jos Suomi ei olisi lähtenyt pakotehömppään mukaan oltaisiin voittajia itsekkin 
