”Totaalinen katastrofi” – Upin Jussi Lassila arvioi, että Amnesty saattoi lahjoittaa Venäjälle syyn siviilien murhiin
Upin Jussi Lassilan mukaan Venäjä voi käyttää raportissa esitettyjä väitteitä hyödykseen.
Tänään klo 20:17
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila kuvailee Amnestyn viime viikolla julkaisemaa Ukraina-raporttia sanoilla harvinaisen ”tökerö” ja ”surkea”.
Amnesty kirjoittaa raportissaan, että Ukrainan armeija on perustanut tukikohtia kouluihin ja sairaaloihin, joiden ympäristössä on runsaasti asutusta. Järjestö katsoo, että maan taistelutaktiikat ovat vaaraksi siviileille.
Venäjä on pommittanut Ukrainan sodan aikana häikäilemättömästi siviilikohteita, mukaan lukien asutuskeskuksia, kouluja ja sairaaloita.
Lassila pelkää, että Venäjä voi jatkossa oikeuttaa sotarikoksiaan laajalti kritisoituun Amnestyn raporttiin vedoten.
– Se on nyt päällimmäinen riski. Venäjä voi käyttää raportissa esiintyneitä väitteitä hyödykseen, Lassila sanoo.
– Tämä paljastaa Amnestyn taholta syvää harkitsemattomuutta ja ymmärtämättömyyttä oman toimintansa joutumisesta pelinappulaksi, hän jatkaa.
”Viestinnällinen katastrofi”
Lassilan mukaan on selvää, että myös Ukraina on syyllistynyt sodassa ihmisoikeusrikkomuksiin ja niitä tuodaan perustellusti esille. Hänen mukaansa tämä kuitenkin ilmaistiin Amnestyn raportissa ”täysin epäonnistuneesti”.
– Ihmisoikeusrikkomukset pitäisi pystyä tuomaan raportissa esille niin, että pyritään aidosti ylläpitämään riippumattomuutta. Tämä olisi vaatinut huomattavasti enemmän perusteluja, kontekstualisointia ja ajoituksen tarkempaa harkintaa, jotta se olisi pystynyt tulemaan puolueettomana raporttina.
– Tämä on viestinnällinen katastrofi. Ja Amnestyn itsensä kannalta tämä on tietysti totaalinen katastrofi. Järjestö, joka toimii yksityisten lahjoitusten varassa voi menettää tukijoitaan paljonkin, Lassila sanoo.
Amnestyn Suomen-osasto seisoo raportin takana. Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson myönsi maanantaina Iltalehdelle, ettei järjestö ole onnistunut raportin viestinnässä riittävän hyvin.
– Raportin kontekstissa olevat tiedot olivat liian yleisellä tasolla ja puutteellisia. Meidän olisi pitänyt olla parempia, jotta viestimme olisi mennyt paremmin perille, Johansson sanoi Iltalehdelle.
Johansson kertoi, että Amnesty on menettänyt noin 400 kuukausilahjoittajaa Suomessa raportin julkaisun jälkeen.
Epäilyksiä lähteistä
Ukrainalainen analyytikko Yarema Dukh väitti maanantaina Twitterissä, että Amnesty on haastatellut kohuttuun raporttiin ukrainalaisia, jotka ovat pidätettyinä Venäjän miehittämillä alueilla.
– Siksi haastattelut on tehty ilmeisen paineen alla, Dukh kirjoittaa.
Väitteet perustuvat Ukrainan kulttuuri- ja tietopolitiikan ministeriön alaisen strategisen viestinnän ja tietoturvan keskuksen raporttiin.
Lassilan mukaan väitteitä on vaikeaa selvittää tyhjentävästi. Hän pitää niitä kuitenkin mahdollisina.
– On ilmeistä, että raportin teossa on ollut yhteyksiä täysin puolueellisiin lähteisiin, jopa trollitason tileihin ja kerätty tietoja heiltä. Ongelmallisista lähteistä pitäisi ilman muuta saada selkeys, Lassila sanoo.
– Jos Amnesty osoittaa selkeää haluttomuutta kommentoida näitä tarkemmin, syntyy entistä isompi ongelma. Tämäkin täydentää kuvaa täysin epäonnistuneesta viestinnästä, hän jatkaa.
Lassilan mukaan on ”traagisinta”, että raportti leimaa Amnestyn omaa ja yleisesti ihmisoikeusjärjestöjen mainetta.
– Kiistatonta on, että sodan aikana Amnesty on tuonut esiin Venäjän toimien rikollisen luonteen ja ihmisoikeusloukkaukset. Raportissa olisi pitänyt kuitenkin ymmärtää ajoitus ja se, miten syytöksiä luonnehditaan isossa kuvassa. Nyt se on harvinaisen tökerö ja surkea.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/209 ... b5dadf65d0
