Vapaalla olleiden vanginvartijoiden kimppuun hyökättiin

[hutkivajournalisti]

Vapaalla olleiden vanginvartijoiden kimppuun hyökättiin Hyvinkäällä ja Vantaalla – liivijengiläiset toisen teon takana

Eilen klo 18:56 (muokattu eilen klo 20:45)

Vankilavirkailijain liiton puheenjohtajan mukaan Vantaan hyökkäyksen taustalla olivat järjestäytyneen rikollisuuden edustajat.

Vanginvartijat ovat joutuneet pahoinpidellyiksi Uudellamaalla. Sunnuntaina 25. elokuuta kaksi miestä hyökkäsi Vantaan Tikkurilassa sijaitsevassa ravintolassa olleen vanginvartijan kimppuun.

Vankilavirkailijain liiton puheenjohtaja Antti Santamäen mukaan hyökkäyksen taustalla olivat järjestäytyneen rikollisuuden edustajat. Iltalehden saamien tietojen mukaan vanginvartijoiden keskuudessa puhutaan, että hyökkäyksen takana olisi Suomessa toimivan vaarallisen liivijengin United Brotherhoodin jäseniä.

Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta vahvistetaan, että kahden miehen epäillään käyneen kolmannen miehen kimppuun ravintolassa Vantaan Tikkurilassa. Poliisi ei kommentoi, onko uhri ammatiltaan vanginvartija tai ovatko hyökkääjät liivijengiläisiä.

Poliisin tämän hetkisten tietojen mukaan vaikuttaa siltä, että hyökkäys tapahtui yllättäen, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Timo Luoto.

Poliisin tietojen mukaan sivulliset menivät väliin. Poliisi tavoitti toisen epäillyistä tekijöistä tapahtumapaikalla, toinen pääsi karkuun, Luoto kertoo.

– Tutkinta on kesken. Katsotaan, mihin se johtaa, Luoto sanoo.

Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä, mutta tutkintanimikkeet saattavat muuttua. Poliisin mukaan hyökkäyksen motiivia selvitellään.

Pahoinpitely ravintolassa Hyvinkäällä
Iltalehden tietojen mukaan myös viime viikonloppuna pahoinpideltiin vanginvartija – tällä kertaa Hyvinkäällä. Vankilavirkailijain liiton Santamäki on kuullut tapauksesta ja hänen tietojensa mukaan uhri on vanginvartija.

Poliisin mukaan hyvinkääläisessä ravintolassa on perjantain ja lauantain välisenä yönä tapahtunut välikohtaus, jossa tämän hetken tietojen mukaan kaksi henkilöä on hyökännyt kolmannen kimppuun. Tapausta tutkitaan pahoinpitelynä.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Markku Lylykangas Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta ei kommentoi uhrin ammattinimikettä, mutta toteaa, että uhrin ammatilla ei ollut osuutta tapahtumien kulussa.

– Meillä on esitutkinta kesken, Lylykangas toteaa.

”Nyt on ylitetty raja”
Vankilavirkailijain liiton Santamäki on huolissaan vartijoiden turvallisuustilanteesta. Hänen mukaansa vartijoita uhkaillaan, painostetaan ja maalitetaan. Hyökkäykset vapaalla olevia vanginvartijoita kohtaan vaikuttavat Santamäen mukaan lisääntyneen viime aikoina.

– Se on vakavaa, että poliisin ja vartijoiden päälle käydään siviilissä näin rajusti. Nyt on ylitetty raja, Santamäki sanoo viitaten Porvoon poliisiampumisiin ja vanginvartijoihin kohdistuneisiin hyökkäyksiin.

Hänen mukaansa esimerkiksi Vantaan hyökkäys on yleisesti vartijoiden tiedossa.

– Vartijoita seuraillaan. Vankien tiedonhankinta on melko tehokasta, Santamäki sanoo.

Hänen mukaansa nyt on herättävä siihen, että käsissä on vakava ongelma. Hän vaatii tiukempaa valvontaa vankiloissa oleville järjestäytyneen rikollisuuden jäsenille ja yhteistyön lisäämistä poliisin kanssa.

– Kesän jälkeen Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto on myös panostanut turvallisuuden parantamiseen ja yhdessä etsimme keinoja, että mitään vakavaa ei pääsisi tapahtumaan, Santamäki sanoo.

Otsikkoa muokattu 3.9.2019 kello 20:45. Täsmennetty otsikkoon, että liivijengiläiset oli tiettävästi toisen teon takana.

IL-TYÖRYHMÄ

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f27b ... 96a82bcb09

[PiikkiSika]

Uutisissa toisen osapuolen kertomus. Mistäs sitä tietää vaikka ois lurkeilla jääny kaatojurripäissään snadi käskytysmode päälle, päälle vähän solvattu ja soiteltu suuta kuten kongilla. Jotkin vartijoista sietävätkin saada pikku muiccaria, ne mulkut väärinkäyttävät valtaansa, vakoilevat kaikinmahdollisin (laillisten- ja etenkinlaittomien keinojen avulla) vankeja oikeuslaitoksen ja sikojen piikkiin. Siellä ois tutkinnoille aihetta. Vaan milläs tutkit suljettua laitosta???

[hutkivajournalisti]

Uutisissa toisen osapuolen kertomus. Mistäs sitä tietää vaikka ois lurkeilla jääny kaatojurripäissään snadi käskytysmode päälle, päälle vähän solvattu ja soiteltu suuta kuten kongilla. Jotkin vartijoista sietävätkin saada pikku muiccaria, ne mulkut väärinkäyttävät valtaansa, vakoilevat kaikinmahdollisin (laillisten- ja etenkinlaittomien keinojen avulla) vankeja oikeuslaitoksen ja sikojen piikkiin. Siellä ois tutkinnoille aihetta. Vaan milläs tutkit suljettua laitosta???

Älä itke iso porsas. Elämän kallut kun ei tee jekkuu, niin ei tarvii lusii kakkuu. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis sanotaan.

[vempele]

Jengiläiset voisi jakaa omiin soluihin jengeittäin, ja vartijat hoitaisi kierrokset kommandot päässä. En miettinyt loppuun asti mutta voisi olla joku tuollainen ratkaisu.

[Kekkula-84]

Jengiläiset voisi jakaa omiin soluihin jengeittäin, ja vartijat hoitaisi kierrokset kommandot päässä. En miettinyt loppuun asti mutta voisi olla joku tuollainen ratkaisu.

Näinhän sen kuuluisi toimia. Ja jos hernekeittopäivänä olisi vähän liian kuumaa soppaa ja liukas lattia, niin minkäs teet? Siinä saattaisi tulla ns. "soppatykillä" ruokaa jollekin pellehermannille.

[Raven7.62]

Jengiläiset voisi jakaa omiin soluihin jengeittäin, ja vartijat hoitaisi kierrokset kommandot päässä. En miettinyt loppuun asti mutta voisi olla joku tuollainen ratkaisu.

Puolassa mainitsemasi asia on järjestetty jämäkästi. Voin kertoa että saatanan karu mesta.

https://www.youtube.com/watch?v=DbqumbA0tOg

ja tässä koko dokkari jos jotakin kiinnostaa katsoa(eikä ole suomen televisiosta tullut, eikä tule)

https://www.youtube.com/watch?v=DbqumbA0tOg

[PoliisimestariSisu]

Uutisissa toisen osapuolen kertomus. Mistäs sitä tietää vaikka ois lurkeilla jääny kaatojurripäissään snadi käskytysmode päälle, päälle vähän solvattu ja soiteltu suuta kuten kongilla. Jotkin vartijoista sietävätkin saada pikku muiccaria, ne mulkut väärinkäyttävät valtaansa, vakoilevat kaikinmahdollisin (laillisten- ja etenkinlaittomien keinojen avulla) vankeja oikeuslaitoksen ja sikojen piikkiin. Siellä ois tutkinnoille aihetta. Vaan milläs tutkit suljettua laitosta???

"sikojen", kaatoiko kytät kaljasi maahan alaikäisenä pussikaljoitellessasi vai mistä moinen acab-elämämkoluluonne johtuu?

[kakkosurpo]

Jospa nyt kuitenkin on mahdollista, tai peräti todennäköistä että vanginvartijoiden jonkun tasoinen porsastelu on aiheuttanut nenien niistot.

Voitte olla aika varmoja että jos olisi jostakin jengikytköksestä kyse niin poliisi olisi avautunut todella reilusti aviiseille.
Varsinkin nyt kun UB:n tilanne on kovin ajankohtainen.

Eikä se nyt käy porsastelu päinsä oli ammatti sitten mikä tahansa.
Eiköhän vartijoiden liiton tyyppi ole kohta vaatimassa jäsenille lisää liksaa, kun turpaan on tullut.

[Doctor Lecter]

United Brotherhood on tilannut vanginvartijoiden pahoinpitelyitä – kuusi joutunut jo väkivallan kohteeksi

Lännen Median tietojen mukaan liivijengi on luvannut palkkioita Rikosseuraamuslaitoksen vankilaturvallisuudesta vastaavien esimiesten pahoinpitelyistä. Laitoksen pääjohtajan mukaan toimenpiteet henkilökunnan suojaamiseksi ovat käynnissä.

Rikosseuraamuslaitos (Rise) on käynnistänyt toimenpiteitä henkilökuntansa suojaamiseksi uhkailulta ja väkivallalta, kertoo tuore pääjohtaja Arto Kujala. Jatkossa Rise muun muassa pitää huolta, että jokainen uhkatilanne tilastoidaan ja toimitetaan poliisille.
– Vankilavirkailijoihin työn takia kohdistuvaan uhkailuun ja väkivaltaan tullaan puuttumaan kaikin mahdollisin keinoin, Kujala painottaa Lännen Medialle.
– Poliisin on tutkittava huolella nämä tapaukset, myös sanalliset uhkaukset. Tästä meillä on jo ollut tapaamisia poliisin kanssa. Jokaisesta tapauksesta on seurattava tekijälleen tai tekijöilleen aidosti jokin seuraamus.

LM:n tietojen mukaan rikollisjärjestö United Brotherhood (UB) on luvannut palkkioita Risen vankilaturvallisuudesta vastaavien esimiesten pahoinpitelyistä.

Kuluneen kesän aikana kuusi Riihimäen vankilassa työskentelevää vartijaa joutui väkivallan kohteeksi eri tilanteissa työssä ja vapaa-ajalla. LM:n useamman lähteen mukaan viiden vartijan pahoinpitelyt olivat UB:n järjestämiä. Myös kuudennen kohdalla tilaajaksi epäillään UB:ta.
– Kyllä, kaikki väkivaltatapaukset ovat liikaa, niin vankien väliset kuin henkilökuntaan liittyvät. Lakiin perustuva velvollisuutemme on huolehtia työntekijöidemme turvallisuudesta ja estää vankeusaikaiset rikokset.
– Viranomaiseen viranhoidon takia kohdistuva uhkailu tai väkivalta on aina erittäin vakavaa ja tuomittavaa, oli kohteena vartija tai poliisi, Kujala painottaa.

Kujala ei tässä vaiheessa halua avata tarkemmin valmisteilla olevia turvatoimenpiteitä.

Ylijohtajana oikeusministeriössä työskennellyt Arto Kujala aloitti Risen pääjohtajana syyskuun alussa, kun vankeinhoitoa aiemmin johtanut Esa Westerbacka siirtyi eläkkeelle. Kujalan virka on viisivuotinen.

Kujala johti ministeriössä kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosastoa, jonka yksi tehtävä on tulosohjata Riseä.
– Ministeriössä työ oli poliittisten päätösten valmistelua, joten tällaisen 2 600 työntekijän laitoksen johtaminen on paljon käytännönläheisempää ja itsenäisempää. Olen innoissani tästä tehtävästä, Kujala kertoo.

Vankilat ja vankilaturvallisuus ovat olleet viime kuukaudet poikkeuksellisen mediakiinnostuksen kohteena.

Lännen Media uutisoi viime huhtikuussa, että Suomen vaarallisimmaksi liivijengiksi luokiteltu UB hallitsee suljettujen vankiloiden huumekauppaa, kiristää muita vankeja ja pakottaa jopa näiden omaisia rikoksiin.

Syyskuun alussa keskusrikospoliisi iski suuroperaatiossa UB:n ja sen alajengin Bad Unionin (BU) kimppuun. Operaation seurauksena lähes koko UB:n jäsenistö johtajaa myöten on nyt Risen huostassa.
– Itse suhtaudun skeptisesti siihen, että UB olisi saavuttanut väitetyn kaltaista vahvaa asemaa vankiloissa. Kyse on ennemminkin jengin aktivoitumisesta.
– Näissä väitteissä on taustalla poliisin lakkauttamiskanne, jonka takia tätä tilannetta on pikkuisen dramatisoitu, Kujala muotoilee.

Kujala viittaa Poliisihallituksen syyskuun alussa oikeudelle jättämään vaatimukseen kieltää välittömästi UB:n ja BU:n toiminta.

Kujalan mukaan jengit ovat kautta aikojen yrittäneet vaikuttaa muihin vankeihin ja henkilökuntaan.
– Itselläni on vahva luottamus siihen, että kyllä me vankiloissa tämä homma pystytään hoitamaan. Meillä on kaikki keinot ja ammattitaito siihen.

Vajaan kuukauden Riseä luotsannut Kujala kertoo raivanneensa ensitöikseen punakynällä kalenteriinsa tilaa. Vapautuneen ajan hän aikoo käyttää kiertämällä vankilat läpi syksyn ja kevään aikana.
– Haluan tavata ja kuunnella koko henkilökuntaa johtajista vartijoihin. Haluan tietää, mitä organisaatiossa ja yksittäisissä laitoksissa oikeasti tapahtuu, Kujala sanoo.

Ensimmäiseksi Kujala aikoo yhtenäistää eri vankiloiden käytäntöjä. Hänen mukaansa esimerkiksi vankien poistumislupia, hallussapitopäätöksiä tai valvottua koevapautta koskevat ratkaisut eivät voi vaihdella sen mukaan, mihin päin maata vanki on sijoitettu.
– Kyse on oikeusturvasta, sillä sinänsä lainmukaiset mutta toisistaan poikkeavat ratkaisut voivat aiheuttaa eriarvoista kohtelua eri laitoksissa. Tämä on ongelma, eikä hyväksyttävää kokonaiskuvan kannalta, Kujala perustelee.

Tärkeinä satsauksina Kujala näkee myös AMK-koulutettujen vartijoiden määrän lisäämisen vankiloissa ja koko henkilökunnan täydennyskouluttamisen.

Kujala ei usko pidempien vankeusrangaistusten tehoon rikollisuuden ehkäisyssä.

– Paljon suurempi vaikuttavuus on seuraamuksen sisällöllä. Rangaistusten pitäisi olla nykyistä vaativampia eli sellaisia, että rikoksentekijä joutuisi oikeasti työstämään ongelmiaan, millä olisi aidosti vaikutusta hänen tulevaisuuteensa, Kujala sanoo.

RIKOSSEURAAMUSLAITOS
*2 600 työntekijää
*Rikosseuraamuslaitoksella (Rise) on 26 vankilaa, joista suljettuja laitoksia on 15 ja avovankiloita 11.
*Vuonna 2018 vapaudesta vankilaan joutui noin 5 550 vankia, keskimäärin vankiloissa istui päivittäin noin 2 900 vankia.
*Viime vuoden lopussa elinkautista vankeusrangaistusta suoritti 185 vankia.
*Uusia yhdyskuntaseuraamuksia Risen täytäntöönpantavaksi tuli noin 3 700, päivittäin yhdyskuntaseuraamusta suoritti noin 3 000 henkilöä.
*Risessä työskentelee reilut 2 600 henkilöä, joista reilut 40 prosenttia on naisia.

Turun Sanomat
27.9.2019 06:00

[Puhelinkortti]

Vartijat edustavat vakivaltakoneistoa, joten en pidä minään ihmeenä että joku siihen vastaa väkivallalla.

[Heisenberg420]

Haastattelimme kolmasosaa Suomen kovimman vankilan vartijoista – lähes jokainen kokee, ettei heidän turvallisuudestaan välitetä

Vajaan puolentoista vuoden aikana 17 vanginvartijaa on joutunut sellaisten pahoinpitelyjen kohteeksi, joissa tekoihin kytkeytyy järjestäytynyt rikollisuus. Riihimäen vankilan vartijoista uhreiksi on joutunut lähes joka kymmenes. Vartijat esittävät vakavia väitteitä Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta.

VANKILATURVALLISUUS

Vuoden ja kolmen kuukauden aikana 17 vanginvartijaa on joutunut väkivallan kohteeksi Suomessa. Viimeisin hyökkäys tapahtui tiistaina.

Kahdeksan väkivallan kohteeksi joutuneista vartijoista työskentelee Suomen kovimmassa vankilassa Riihimäellä.

Lännen Median tietojen mukaan kaikkiin näihin pahoinpitelyihin kytkeytyy järjestäytynyt rikollisuus, tarkemmin liivijengit.

Viranomaisiin kohdistuva systemaattinen väkivalta on poikkeuksellista, joten LM kysyi vanginvartijoilta, mitä laitoksessa tapahtuu. Juttuun on haastateltu 32:ta Riihimäen vankilan vartijaa, mikä on noin kolmasosa kyseisen laitoksen valvontahenkilökunnasta.

Toimitus ei kerro haastateltavien nimiä turvallisuussyistä. Kaikki haastateltavat ovat työskennelleet laitoksessa pitkään, osa vuosikymmeniä.

Lisäksi juttuun on käytetty tietoja muista viranomaislähteistä ja -asiakirjoista ja rikollisilta kuten liivijengi United Brotherhoodin (UB) sisältä.

Vankiaines on koventunut 2000-luvun ajan



Riihimäen vankilaan on sijoitettu koko maan vaikein ja kovin vankiaines.

Keväällä 2019 Riihimäen vankilassa löytyi UB-vangilta lista, jossa oli kolmen vanginvartijan nimet. He työskentelevät jengivankien kanssa.

Pian ilmapiiri kiristyi vankien ja henkilökunnan välillä. UB-vangeista lähtenyt muutos heijastui koko vankiyhteisöön.

Väkivalta vankien välillä oli kaksinkertaistunut parin vuoden aikana. Huumausainekauppa vankiloissa oli paisunut ja järjestäytyneisiin rikollisryhmiin, erityisesti UB-jengiin kuuluvien, valta vankien keskuudessa oli kasvanut merkittävästi.

Näin oli käynyt kaikissa suljetuissa vankiloissa, mutta erityisesti Riihimäessä.

Vartijat varoittivat talon johtoa henkilökuntaan kohdistuvasta väkivallanuhasta. He kokivat, ettei johto ottanut varoituksia vakavasti.

Kesäkuussa 2019 tapahtui ensimmäinen vanginvartijoihin kohdistunut hyökkäys. Kaksi vankia aiheutti neljälle vartijalle vammoja Riihimäen vankilassa. LM:n tietojen mukaan väkivaltaan kytkeytyi UB.

Riihimäen vankila on Suomen vankiloiden syvin pääty. Turun vankila on toinen yhtä korkean turvaluokituksen laitos, mutta Riihimäessä ovat maan ainoat varmuusosastot.

Rikosseuraamuslaitos (Rise) tiedotti torstaina, että Turun vankilaan perustetaan uusi varmuusosasto ensi vuoden alussa.

Varmuusosastoille sijoitetaan hankalimpia vankeja, esimerkiksi jengiläisiä, jotka eivät lopeta väkivaltaista käytöstä tai rikosten tekemistä vankilassa.

Vankiaines on koventunut 2000-luvun ajan kaikissa vankiloissa. Kymmenisen vuotta sitten Riihimäestä tehtiin niin kutsuttu jengivankila.

– Vankien välinen väkivalta alkoi silloin lisääntyä.

– Viimeisten parin kolmen vuoden aikana homma on lähtenyt täysin käsistä.

Lähes jokainen haastateltava kertoo, että väkivallasta on tullut raaempaa, johdetumpaa, suunnitelmallisempaa ja teetettyä. Valtaosa sanoo, että väkivallan takana on UB. He mainitsevat myös UB:n alajengin Bad Unionin ja kansainvälisen rikollisjengin Helvetin Enkelit.

Uhreilla ei ole useinkaan mahdollisuutta puolustautua. Tekijät käyvät kimppuun porukalla eivätkä välitä vartijoista tai kameroista. Monessa tapauksessa uhri on hädin tuskin selvinnyt elossa.

– Ennen tapeltiin, nyt hakataan henkihieveriin.

Vankiloiden turvallisuus koko yhteiskunnan asia
Elokuussa 2019 Riihimäen vankilan vartija pahoinpideltiin vapaa-ajallaan. Hänen nimensä oli UB-vangilta keväällä löytyneessä listassa.

Tekijöinä oli kaksi UB-jengiläistä. Poliisi selvitti myöhemmin, että kehotuksen väkivaltaan antoi yksi UB-jengin johtohahmoista.

Sattumalta paikalla olleet ruotsalaiset poliisit keskeyttivät tilanteen.

Juttu puitiin oikeudessa elokuussa UB-jättikäräjillä, jotka jatkuvat yhä.

Syksyllä 2019 Risen ja Riihimäen vankilan johto puhuivat mediassa henkilökuntaan kohdistuneesta väkivallasta. Sisäisesti Rise oli elokuussa varoittanut henkilökuntaansa, että UB ja sen kanssa yhteistyötä tekevä Helvetin Enkelit olivat kannustaneet muita vankeja väkivaltaan henkilökuntaa vastaan kaikissa suljetuissa vankiloissa.

LM julkaisi syyskuun 2019 lopussa tietonsa, joiden mukaan UB oli luvannut palkkioita Risen henkilökuntaan kuuluvien pahoinpitelyistä.

– Itse suhtaudun skeptisesti siihen, että UB olisi saavuttanut väitetyn kaltaista vahvaa asemaa vankiloissa. Kyse on ennemminkin jengin aktivoitumisesta, virkaansa vasta valittu Risen pääjohtaja Arto Kujala kommentoi LM:lle tuolloin.

Vankiloiden turvallisuus on koko yhteiskunnan asia, sanovat vartijat. Jos järjestäytynyttä rikollisuutta ei kyetä torjumaan vankiloissa, se vahvistuu myös niiden ulkopuolella.

Valtaosa haastateltavista näkee, että Rise on haluton panemaan järjestäytyneen rikollisuuden ja väkivallan kuriin.

– Rise ei halua panostaa turvallisuuteen.

– Rise on kiihtyvällä vauhdilla heikentänyt turvallisuuspuolen toimintamahdollisuuksia.

Vartijat nostavat esimerkiksi vankilatiedustelun, joka tuottaa elintärkeää tietoa vankilaturvallisuudelle ja muun muassa poliisille.

– Risen lakimiesarmeija on keskittynyt viime vuodet vaikeuttamaan tätä toimintaa mahdollisimman paljon.

Asiakirjalähteiden mukaan Rise on esimerkiksi kieltänyt vankiloita seuraamasta muihin vankiloihin sijoitettujen jengivankien ja muiden vaikutusvaltaisten rikollisten tekemisiä. Tämä uusi laintulkinta on tapahtunut Risessä kuluvan vuoden aikana.

Samaan aikaan rikollisjärjestöt pyrkivät levittämään toimintansa kaikkiin vankiloihin.

Väkivalta ja rikokset lisääntyvät vankiloissa Risen kaikilla mittareilla mitattuina. Vanginvartijoihin ei ole koskaan aiemmin kohdistettu yhtä paljon suunnitelmallista väkivaltaa. Tästä huolimatta Rise valmisteli ja luovutti ministeriöön tänä vuonna uuden organisaatiorakenne-ehdotuksensa, jonka mukaan sillä ei ole jatkossa enää erikseen turvallisuusjohtajaa ja turvallisuusvastuualuetta.

"Rise haluaa olla enemmänkin rikollisten parantola"

Syksyllä 2019 poliisi iski voimalla rikollisjärjestö UB:n ja sen alajengin kimppuun. Viranomaiset olivat saaneet tarpeekseen ylimitoitetun väkivaltaisesta liivijengistä ja aloittaneet suuroperaation sen pysäyttämiseksi 2018.

Monet UB:n ulkopuoliset rikolliset ovat sitä mieltä, että UB meni liian pitkälle.

Jengi on keskittynyt huumekauppaan ja erityisesti väkivaltaiseen velanperintään sekä kiristyksiin. Sen jäsenet ovat syyllistyneet jatkuvasti raakoihin pahoinpitelyihin ja vaikuttaa siltä, kuin jengissä olisi sallittu kaikki naisten ja miesten raiskauksista kidutus- ja paloittelumurhiin.

– Näille oli alusta saakka ylimmän johdon hyväksyntä: piti näyttää kaikille. UB halusi olla Suomen ykkösjengi ja sitä se olikin törkeiden rikosten määrissä mitattuna, UB:n sisältä kerrotaan LM:lle.

Vuonna 2019 kesäkuun ja joulukuun aikana väkivallan kohteeksi joutui yhteensä 11 suljettujen vankiloiden vanginvartijaa kahdeksassa eri hyökkäyksessä.

Rise järjesti suojelun henkilöille, joiden päälle käymisestä UB oli luvannut palkkioita.

Rise haluaa olla enemmänkin rikollisten parantola kuin vankeusrangaistusten toimeenpanija. Tätä mieltä on valtaosa juttuun haastatelluista vartijoista.

– Suunta on se, ettei vankeus ole enää rangaistus. Ajatellaan, että rikollisuus voidaan hoitaa ihmisestä pois kuntouttamalla.

– Meillä on ruuvinpakkaamisosastoa, askartelu- ja kokkikerhoa.

Vartijat sanovat, että kuntouttava toiminta sopii osalle vangeista, mutta ammattirikollisille rikokset ovat uravalinta ja vankilajaksot kuuluvat ammattiin.

– Ei hitsauskurssi saa jengiläisiä luopumaan ammattirikollisen urasta siviilissä.

– Ryhmittäytyneet rikolliset vain nauravat tällaiselle.

– Rise on kadottanut ymmärryksensä siitä, että järjestäytyneen rikollisuuden pyrkimys on uida sisään kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin hankkiakseen rikollisjärjestölle hyötyä.

Osa vartijoista katsoo, että jotkut vankeinhoidon ratkaisuista suorastaan ajavat vankeja väkivaltaan, syöttävät nuoria vankeja jengiläisten hyväksikäytettäviksi ja tuottavat uusia jengiläisiä. Yksi esimerkki on se, että jokaiseen vankilaan halutaan kaikki mahdolliset kuntoutustoiminnot ja kaiken tasoisia vankeja.

– Ei osata päättää, onko Riihimäki askartelukerho vai säilytyspaikka niille vaarallisimmille rikollisille, joita jooga ei paranna.

Vartijat ihmettelevät, että jos Riihimäkeen halutaan keskittää "kovat" vangit, eikö talon henkilökunta, työssä jaksaminen ja vankien toiminnot pitäisi mitoittaa sen mukaan.

Laki vaatii vankeinhoitoa pitämään vangit ja työnantajaa pitämään työntekijät turvassa väkivallalta.

Vartijoita on haastateltavien mukaan laitoksessa liian vähän, jotta tämä olisi mahdollista. Loppukeväästä Rise teki työvuorouudistuksen, joka ei jätä vartijoiden mukaan enää riittävästi lepoaikaa palautua jatkuvaa keskittymistä vaativasta työstä.

Suljettujen vankiloiden vartijoiden palkka on keskimäärin pienempi kuin avovankiloissa.

Alkukeväästä 2020 taas kaksi vanginvartijaa pahoinpideltiin.

Kolmas väkivallanteko tapahtui toukokuussa Riihimäen vankilassa. LM uutisoi tuolloin, että teettäjänä toimi liivijengi UB, minkä tiedon poliisi vahvisti myöhemmin.

Uhriksi joutunut vartija oli toinen UB-vangin listan nimistä. Väkivalta oli laadultaan sellaista, että vartija olisi voinut vammautua pysyvästi tai jopa kuolla.

Tähän juttuun haastatelluista vartijoista kaksi kolmasosaa kertoo joutuneensa työuransa aikana vakavan uhan, esimerkiksi väkivaltasuunnitelman tai väkivallan kohteeksi. Yli puolelle tämä on tapahtunut vähintään kaksi kertaa.

Fyysisen väkivallan kohteeksi on joutunut vajaat 40 prosenttia haastatelluista.

Aiemmin henkilökuntaan kohdistuvat vakavat väkivalta- tai uhkatilanteet olivat harvinaisia. Tyypillisesti väkivalta tapahtui vankiin kohdistettavan toimenpiteen yhteydessä ja johtui vangin spontaanista suuttumuksesta tai psyykkisestä sairaudesta.

Sanallisten uhkauksien sijaan nykyisin tieto henkilökuntaan kohdistuvasta uhasta tulee usein kiertokautta, esimerkiksi vankilan tiedonhankintareittejä pitkin.

Haastateltavat kertovat, että ennen vankiloissa oli säännöt: laitoksen asettamat ja vankien keskinäinen käytöskoodisto. Viime vuosina molemmat näyttävät kadonneen.

– Ennen nuoremmat vangit kunnioittivat vanhempia vankeja, se kuului vankilaetikettiin. Kynnys lähteä henkilökuntaa kohti oli korkea.

Vartijat puhuvat alle 30-vuotiaista vangeista, joista monilla on päihdeongelma ja vuosien vankilakierre takana. Tämä sukupolvi ei kunnioita vartijoiden mukaan mitään tai ketään ja on valmis tekemään mitä tahansa saavuttaakseen aseman jengeissä.

Kansainvälinen rikollisuus työntyy yhä voimallisemmin Suomeen, ampumistapaukset lisääntyvät ja arvot ovat koventuneet. Vartijat ovat huolestuneita siitä, että samaan aikaan Rise ja Riihimäen vankila hölläävät otettaan.

– Ennen väkivallasta seurasi vangille kunnon rangaistus. Nyt toukokuussa, kun vartija makasi verilammikossa lattialla, vankia pidettiin eristyksessä vain kaksi päivää.

Vartijat kertovat, että terveydenhoidon ammattilaisen mukaan vangilla oli "tilanne yhä päällä", ja hänen eristystään olisi pitänyt jatkaa turvallisuussyistä.

Useat haastateltavat väittävät, että Riihimäen vankilan johto kohtelee "nimimiehiä" eli rikollisjengien jäseniä ja muita rikollisvaikuttajia varovaisemmin kuin muita vankeja. Tämä tarkoittaa muun muassa erivapauksia ja vähäisempiä rangaistuksia. Haastateltavat kertovat tapauksista muutamia keskenään yhteneviä esimerkkejä.

– Mitä kovempi tekijä, sitä vähäisempi rangaistus. Ihan kuin johto pelkäisi niitä, jotkut haastateltavista sanovat.

LM:n haastattelemat Riihimäen vankilan vartijat kertovat, että kesä sujui rauhallisesti vartijakunnan itsensä suunnittelemien ja toteuttamien työtapamuutosten ansiosta.

Viimeisin vanginvartijoihin kohdistunut väkivallanteko tapahtui tiistaina, kun vanki heitti kuumaa öljyä kahden vartijan päälle eräässä suljetussa vankilassa.

Tätä edeltävä pahoinpitely tapahtui elokuussa. Tekijät houkuttelivat Riihimäen vankilan vartijan vapaa-ajalla paikkaan, jossa hänen kimppuunsa käytiin.

– Meihin kohdistuvasta väkivallasta on tulossa uusi normaali. Huolestuttavaa on, että uhka jatkuu ympärivuorokautisena myös siviilissä, yksi vartijoista kuvailee.

Tammikuussa 2020 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi UB:n alajengeineen väliaikaiseen toimintakieltoon. Poliisihallitus vaatii syyttäjän johdolla jengin lakkauttamista. Oikeudenkäynti asiasta järjestetään marraskuussa.

UB yritti estää oikeusprosessin väittämällä lopettaneensa toimintansa. Muurien ulkopuolella näin on osittain käynytkin, eikä vähäisin syy tähän ole se, että jengin reilusta sadasta jäsenestä satakunta istuu tällä hetkellä vankilassa.

Vankiloissa UB on aktiivinen.

"Valituksilla ja kanteluilla voi vaikuttaa virkamiehen työhön"
Haastateltavat arvioivat, että rikollisjärjestöt käyttävät yhä taitavammin hyväkseen laillisia vaikutuskanavia, kuten valituksia ja kanteluita.

Heidän mielestään oikeusjärjestelmä ei halua tunnistaa rikollisryhmien pyrkimystä saada laillisesta yhteiskunnasta niskaote laittoman hyödyn hankkimiseksi, vaan kohtelee jengiläisiä tavallisina kansalaisina.

– Vankilamaailmassa on tehty helpoksi vaikuttaa valituksilla ja kanteluilla virkamiehen työhön, jota kautta pääsee käsiksi koko järjestelmään.

Jengit pystyvät esimerkiksi raivaamaan vankilaoloihinsa riittävästi vapautta rikollisen toiminnan jatkamiseksi ja hankaloittamaan rikoksiin puuttumista.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA) tehtyjen vankikanteluiden määrä kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen, kun Riihimäestä tuli jengivankila, siitä on kanneltu ajoittain poikkeuksellisen paljon.

Vuosina 2011, 2013–2015 ja 2017 kaikista vankeinhoitoa koskevista kanteluista 20–40 prosenttia liittyi Riihimäen vankilaan.

Haastateltavat pitävät osaa kanteluista on aiheellisia, mutta osa on tehtailtu hyödyttämään järjestäytyneitä rikollisryhmiä.

Vartijat kertoivat LM:lle alkukesästä, etteivät saa työnantajaltaan lakimiestä avukseen joutuessaan työssään väkivallan uhriksi. Haastattelujen jälkeen tilanne muuttui.

Rise kertoi sittemmin vastaavansa jatkossa oikeudenkäyntikuluista, jos työntekijä loukkaantuu virkatehtävissä tai joutuu oikeuteen työn takia.

Vankikanteluihin vastaamiseen vartijat eivät saa vieläkään juridista apua työnantajalta.

– Osaamaton vastaus voi vaikuttaa esimerkiksi EOA:n ratkaisuun, jota Rise tottelee kuin Jumalan sanaa.

– Rise on kadottanut oman äänensä kokonaan. Se tekee seurauksia miettimättä, mitä esimerkiksi EOA sanoo.

Haastateltavat kertovat useita esimerkkejä. Yksi räikeimmistä tapahtui vankilan yhdellä suljetuimmista osastoista 2018–2019.

– UB-ukot alkoivat kantelurumban eikä mennyt kauan, kun EOA:lta tuli ratkaisu, että vankien oloja pitää vapauttaa.

Vartijat kertovat varoittaneensa talon johtoa, että sellinovien auki pitämisestä seuraa väkivaltaa. Ovet avattiin silti.

Seuraavan puolentoista kuukauden aikana osastolla tapahtui neljä ja pian myös viides vankien välinen pahoinpitely. Tämän jälkeen ovet suljettiin ja väkivalta loppui.

- Outoa on, että systeemi on ylös saakka tässä mukana.

Vuoden ja kolmen kuukauden aikana pahoinpitelyn kohteeksi on joutunut 17 suljettujen vankiloiden vartijaa. Riihimäessä UB-vangin hallusta löytyneen nimilistan kolmesta vartijasta on pahoinpidelty kaksi.

LM:lle kerrotaan UB:n sisältä, että päätös viranomaisväkivallasta syntyi jengissä 2016. Toimitus ei julkaise tietojen antajan nimeä suojellakseen häntä kostolta.

2016 jengin johtajaksi vaihtui Tero ”Kukkis” Holopainen, joka vastaa parhaillaan UB-käräjillä lukuisiin syytteisiin törkeistä rikoksista.

Holopainen vastaa oikeudessa myös UB-jengiä koskeviin lakkautusvaatimuksiin.

LM:lle kerrotaan, että Holopainen kannusti jengiläisiä alusta saakka väkivaltaan viranomaisia vastaan.

– Väkivaltaa piti kohdistaa erityisesti Riihimäen, Turun ja muistaakseni Mikkelin vankiloiden vartijoita ja poliisia kohtaan, LM:lle kerrotaan.

UB:lla on kaksi muutakin johtajaa, joista Ville Jaatinen tunnetaan jengissä niin kutsuttuna "väkivaltaukkona". Jaatinen on kiistänyt Helsingin Sanomien haastatteluissa, että UB masinoisi vartijoihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Jaatinen on sama johtaja, joka syyttäjän mukaan yllytti kaksi jengiläistä vartijan kimppuun tämän vapaa-ajalla elokuussa 2019.

LM:n tietojen mukaan vartijoiden pahoinpitelysarjaa selittää vain jengin johdosta annettu määräys.

– Käsky, että nyt aloitetaan toiminta. Samalla tavalla vankilan käytävien hajottamiset ja muut olivat aikoinaan ylhäältä suunniteltuja ja käskytettyjä tapahtumia, UB:sta kerrotaan.

Vartijat sanovat, että jos UB:ta ei olisi, valta-asemaan pyrkisi vankiloissa joku muu rikollisryhmittymä.

Osa vartijoista miettii alanvaihtoa
Haastateltavista paistaa väsymys ja yksin jätetyksi tulemisen kokemus. Osa miettii alanvaihtoa.

Moni kokee, että jos vankilassa tapahtuu jotakin ikävää, vankilan johto etsii syytä vartijoista.

– Että miten me ollaan toimittu väärin. Ei sitä, miten vanki on toiminut väärin.

– Ennen oli kaksi joukkuetta: vangit ja henkilökunta. Nykyisin tuntuu, että meitä vartijoita vastassa ovat sekä vangit että vankilan ja Risen johto.

Lähes kaikki haastateltavat kertovat, että epäkohtien esiin tuominen omalla nimellä lehdessä johtaisi todennäköisesti huonommin palkattuun vuoroon tai toiseen laitokseen siirtämiseen. Vain neljä 32:ta haastateltavasta pitää rikollisten aiheuttamaa väkivaltauhkaa todennäköisempänä riskinä.

Vartijat kertovat kesän sujuneen rauhallisesti, koska toukokuun pahoinpitelyn jälkeen vartijat itse yhdistivät voimansa ja järjestelivät työnsä uudestaan. Vankien toiminnoissa pyrittiin pitämään paikalla mahdollisimman paljon vartijoita.

– Apulaisjohtaja hyväksyi käytännöt sitten, kun itse olimme luoneet toimintamallit.

Vartijoiden mukaan jengivangit reagoivat valittamalla vankilan johdolle, että vartijoiden suuri määrä "provosoi" heitä.

Useampi kuin joka toinen haastateltava kertoo, ettei koe oloaan enää turvalliseksi töissä ja vapaa-ajalla.

Yhtä lukuun ottamatta haastateltavat kokevat, ettei työnantaja välitä heidän turvallisuudestaan, terveydestään ja hengestään. Osa puhuu vankilan ja osa myös Risen johdosta.

Fakta

Näin juttu tehtiin

-Lännen Media on uutisoinut ja seurannut vankilaturvallisuutta noin puolentoista vuoden ajan.

-Huhtikuussa 2019 (28.4.) uutisoimme, että rikollisjärjestö United Brotherhood (UB) hallitsee huumekauppaa Suomen suljetuissa vankiloissa, pahoinpitelee, uhkailee ja kiristää muita vankeja sekä pakottaa muita vankeja ja näiden omaisia rikoksiin.

-LM uutisoi ensimmäisestä vankilahenkilökuntaan kohdistuneesta väkivaltahyökkäyksestä kesäkuussa 2019.

-Tämän jälkeen LM on julkaissut lukuisia juttuja viranomaisasiakirjoihin sekä viranomaisten, rikoksista tuomittujen ja rikollisten läheisten kertomuksiin perustuen.

-LM haastatteli 32 Riihimäen vankilan vartijaa eli noin kolmasosaa laitoksen valvontahenkilökunnasta viime touko-kesäkuun aikana. Materiaalia kertyi lähes 200 sivua.

-Lisäksi jutussa on käytetty tietoja kirjallisista ja henkilölähteistä.

Rikosseuraamuslaitoksen ja Riihimäen vankilan johtajat kiistävät vähättelyn

– Riihimäen vankilassa on vakavia ilmapiiri- ja asenneongelmia, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala.

– Syynä voi olla henkilökunnan turhautuminen heihin kohdistuvaan väkivallanuhkaan. Taustalla voivat olla myös työvuorokiistat, Kujala täsmentää ja lisää, että joka tapauksessa tilanne on selvitettävä.

Kujalan mukaan samantyyppisiä ongelmia on tietyissä muissakin vankiloissa, mutta Riihimäen tilanne on poikkeuksellisen hankala.

– Olen pahoillani, jos vartijat kokevat suhtautumiseni turvallisuuteen ja väkivaltatapauksiin vähättelevänä.

– Pahoinpitelyjä ei ole vähän, jokainen niistä on liikaa. Turvallisuus on yksi Risen päätavoitteista, ja väitän, että olemme viime aikoina tehneet paljon sen eteen, Kujala sanoo.

Myös Riihimäen vankilan johtaja Pasi Oksa kiistää vähättelevänsä väkivaltatilannetta. Hän sanoo suhtautuvansa siihen äärimmäisen vakavasti.

– Olemme tehneet hyvin paljon toimia turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuus on koko organisaation vastuulla, Oksa sanoo.

– Minun suuntaani henkilökunta ei ole tällaisia asioita viestinyt.

Rise linjasi vuosi sitten, että järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit erotetaan vaikutusvallan vähentämiseksi suljetuissa vankiloissa muusta vankiyhteisöstä. Tämä ei Kujalan mukaan ole edennyt kaikissa vankiloissa toivotulla aikataululla.

Lisäksi Rise kehittää erilaisia turvajärjestelmiä ja -järjestelyitä. Yksi on turvatarkastusten laajentaminen myös henkilökuntaa koskeviksi.

– Ensi vuodelle olemme saaneet kolmen miljoonan euron lisäbudjetin turvajärjestelmien uusimiseen ja kehittämiseen, Kujala sanoo.

Myös Oksa listaa lukuisia Riihimäen vankilassa toteutettuja turvallisuustoimia.

Riihimäen vankila siirsi järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit erilleen muusta vankiyhteisöstä kevääseen 2020 mennessä.

Vankilaan on perustettu toinen varmuusosasto yhdessä toimivien rikollisten erottamiseksi. Riihimäen vankila on ainoa vankilana kieltänyt konkreettisesti jengiväreihin pukeutumisen vankilassa.

– Yhteistyötä poliisin kanssa on terävöitetty. Tapauksista etsitään nykyään pienellä kynnyksellä kytkyä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja tutkinta etenee riittävällä vakavuudella, Oksa listaa.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/50866 ... n+valiteta

[RL11/6]

Aika vajakki saa olla alkaakseen vanginvartijaksi. Varmuudella luonne on kaikilta osin vaikea ja sadistinen. On suorastaan ilo lukea vanginvartijoiden saaneen turpaansa. Ala johon ei vaadita minkäänlaista koulutusta, pelkästään vittumainen luonne.

[Harvey Spotter]

UB [...] jengin reilusta sadasta jäsenestä satakunta istuu tällä hetkellä vankilassa.

"United Brotherhood". Vankilasarja Ozissa oli myöskin Brotherhood, joka pyöritti lähinnä huumekauppaa. Jäsenistö on teininä katsonut liikaa telkkaa ja alitajuisesti toteuttaa amerikkalaista sarjaa. Jälleen malliesimerkki TV:n haitallisesta vaikutuksesta.

Rise on kadottanut oman äänensä kokonaan. Se tekee seurauksia miettimättä, mitä esimerkiksi EOA [Eduskunnan oikeusasiahenkilö] sanoo.

Poliittinen ohjaus siis sanelee, että vankeja on kuntoutettava yhteiskuntakelpoisiksi lähtömateriaalista välittämättä. Kuulostaa tutulta; eipä ole ainoa virasto päättyvällä vuosikymmenellä, jonka toiminta perustuu todellisuuden kieltämiseen.

Jengirikollisuus olisi helposti kitkettävissä eristyksellä. Sitä jatkettaisiin mielenterveydestä välittämättä kunnes käytöstavat palautuvat mieleen.

[komeropää]

Haastattelimme kolmasosaa Suomen kovimman vankilan vartijoista – lähes jokainen kokee, ettei heidän turvallisuudestaan välitetä

Vajaan puolentoista vuoden aikana 17 vanginvartijaa on joutunut sellaisten pahoinpitelyjen kohteeksi, joissa tekoihin kytkeytyy järjestäytynyt rikollisuus. Riihimäen vankilan vartijoista uhreiksi on joutunut lähes joka kymmenes. Vartijat esittävät vakavia väitteitä Rikosseuraamuslaitoksen toiminnasta.

VANKILATURVALLISUUS

Vuoden ja kolmen kuukauden aikana 17 vanginvartijaa on joutunut väkivallan kohteeksi Suomessa. Viimeisin hyökkäys tapahtui tiistaina.

Kahdeksan väkivallan kohteeksi joutuneista vartijoista työskentelee Suomen kovimmassa vankilassa Riihimäellä.

Lännen Median tietojen mukaan kaikkiin näihin pahoinpitelyihin kytkeytyy järjestäytynyt rikollisuus, tarkemmin liivijengit.

Viranomaisiin kohdistuva systemaattinen väkivalta on poikkeuksellista, joten LM kysyi vanginvartijoilta, mitä laitoksessa tapahtuu. Juttuun on haastateltu 32:ta Riihimäen vankilan vartijaa, mikä on noin kolmasosa kyseisen laitoksen valvontahenkilökunnasta.

Toimitus ei kerro haastateltavien nimiä turvallisuussyistä. Kaikki haastateltavat ovat työskennelleet laitoksessa pitkään, osa vuosikymmeniä.

Lisäksi juttuun on käytetty tietoja muista viranomaislähteistä ja -asiakirjoista ja rikollisilta kuten liivijengi United Brotherhoodin (UB) sisältä.

Vankiaines on koventunut 2000-luvun ajan



Riihimäen vankilaan on sijoitettu koko maan vaikein ja kovin vankiaines.

Keväällä 2019 Riihimäen vankilassa löytyi UB-vangilta lista, jossa oli kolmen vanginvartijan nimet. He työskentelevät jengivankien kanssa.

Pian ilmapiiri kiristyi vankien ja henkilökunnan välillä. UB-vangeista lähtenyt muutos heijastui koko vankiyhteisöön.

Väkivalta vankien välillä oli kaksinkertaistunut parin vuoden aikana. Huumausainekauppa vankiloissa oli paisunut ja järjestäytyneisiin rikollisryhmiin, erityisesti UB-jengiin kuuluvien, valta vankien keskuudessa oli kasvanut merkittävästi.

Näin oli käynyt kaikissa suljetuissa vankiloissa, mutta erityisesti Riihimäessä.

Vartijat varoittivat talon johtoa henkilökuntaan kohdistuvasta väkivallanuhasta. He kokivat, ettei johto ottanut varoituksia vakavasti.

Kesäkuussa 2019 tapahtui ensimmäinen vanginvartijoihin kohdistunut hyökkäys. Kaksi vankia aiheutti neljälle vartijalle vammoja Riihimäen vankilassa. LM:n tietojen mukaan väkivaltaan kytkeytyi UB.

Riihimäen vankila on Suomen vankiloiden syvin pääty. Turun vankila on toinen yhtä korkean turvaluokituksen laitos, mutta Riihimäessä ovat maan ainoat varmuusosastot.

Rikosseuraamuslaitos (Rise) tiedotti torstaina, että Turun vankilaan perustetaan uusi varmuusosasto ensi vuoden alussa.

Varmuusosastoille sijoitetaan hankalimpia vankeja, esimerkiksi jengiläisiä, jotka eivät lopeta väkivaltaista käytöstä tai rikosten tekemistä vankilassa.

Vankiaines on koventunut 2000-luvun ajan kaikissa vankiloissa. Kymmenisen vuotta sitten Riihimäestä tehtiin niin kutsuttu jengivankila.

– Vankien välinen väkivalta alkoi silloin lisääntyä.

– Viimeisten parin kolmen vuoden aikana homma on lähtenyt täysin käsistä.

Lähes jokainen haastateltava kertoo, että väkivallasta on tullut raaempaa, johdetumpaa, suunnitelmallisempaa ja teetettyä. Valtaosa sanoo, että väkivallan takana on UB. He mainitsevat myös UB:n alajengin Bad Unionin ja kansainvälisen rikollisjengin Helvetin Enkelit.

Uhreilla ei ole useinkaan mahdollisuutta puolustautua. Tekijät käyvät kimppuun porukalla eivätkä välitä vartijoista tai kameroista. Monessa tapauksessa uhri on hädin tuskin selvinnyt elossa.

– Ennen tapeltiin, nyt hakataan henkihieveriin.

Vankiloiden turvallisuus koko yhteiskunnan asia
Elokuussa 2019 Riihimäen vankilan vartija pahoinpideltiin vapaa-ajallaan. Hänen nimensä oli UB-vangilta keväällä löytyneessä listassa.

Tekijöinä oli kaksi UB-jengiläistä. Poliisi selvitti myöhemmin, että kehotuksen väkivaltaan antoi yksi UB-jengin johtohahmoista.

Sattumalta paikalla olleet ruotsalaiset poliisit keskeyttivät tilanteen.

Juttu puitiin oikeudessa elokuussa UB-jättikäräjillä, jotka jatkuvat yhä.

Syksyllä 2019 Risen ja Riihimäen vankilan johto puhuivat mediassa henkilökuntaan kohdistuneesta väkivallasta. Sisäisesti Rise oli elokuussa varoittanut henkilökuntaansa, että UB ja sen kanssa yhteistyötä tekevä Helvetin Enkelit olivat kannustaneet muita vankeja väkivaltaan henkilökuntaa vastaan kaikissa suljetuissa vankiloissa.

LM julkaisi syyskuun 2019 lopussa tietonsa, joiden mukaan UB oli luvannut palkkioita Risen henkilökuntaan kuuluvien pahoinpitelyistä.

– Itse suhtaudun skeptisesti siihen, että UB olisi saavuttanut väitetyn kaltaista vahvaa asemaa vankiloissa. Kyse on ennemminkin jengin aktivoitumisesta, virkaansa vasta valittu Risen pääjohtaja Arto Kujala kommentoi LM:lle tuolloin.

Vankiloiden turvallisuus on koko yhteiskunnan asia, sanovat vartijat. Jos järjestäytynyttä rikollisuutta ei kyetä torjumaan vankiloissa, se vahvistuu myös niiden ulkopuolella.

Valtaosa haastateltavista näkee, että Rise on haluton panemaan järjestäytyneen rikollisuuden ja väkivallan kuriin.

– Rise ei halua panostaa turvallisuuteen.

– Rise on kiihtyvällä vauhdilla heikentänyt turvallisuuspuolen toimintamahdollisuuksia.

Vartijat nostavat esimerkiksi vankilatiedustelun, joka tuottaa elintärkeää tietoa vankilaturvallisuudelle ja muun muassa poliisille.

– Risen lakimiesarmeija on keskittynyt viime vuodet vaikeuttamaan tätä toimintaa mahdollisimman paljon.

Asiakirjalähteiden mukaan Rise on esimerkiksi kieltänyt vankiloita seuraamasta muihin vankiloihin sijoitettujen jengivankien ja muiden vaikutusvaltaisten rikollisten tekemisiä. Tämä uusi laintulkinta on tapahtunut Risessä kuluvan vuoden aikana.

Samaan aikaan rikollisjärjestöt pyrkivät levittämään toimintansa kaikkiin vankiloihin.

Väkivalta ja rikokset lisääntyvät vankiloissa Risen kaikilla mittareilla mitattuina. Vanginvartijoihin ei ole koskaan aiemmin kohdistettu yhtä paljon suunnitelmallista väkivaltaa. Tästä huolimatta Rise valmisteli ja luovutti ministeriöön tänä vuonna uuden organisaatiorakenne-ehdotuksensa, jonka mukaan sillä ei ole jatkossa enää erikseen turvallisuusjohtajaa ja turvallisuusvastuualuetta.

"Rise haluaa olla enemmänkin rikollisten parantola"

Syksyllä 2019 poliisi iski voimalla rikollisjärjestö UB:n ja sen alajengin kimppuun. Viranomaiset olivat saaneet tarpeekseen ylimitoitetun väkivaltaisesta liivijengistä ja aloittaneet suuroperaation sen pysäyttämiseksi 2018.

Monet UB:n ulkopuoliset rikolliset ovat sitä mieltä, että UB meni liian pitkälle.

Jengi on keskittynyt huumekauppaan ja erityisesti väkivaltaiseen velanperintään sekä kiristyksiin. Sen jäsenet ovat syyllistyneet jatkuvasti raakoihin pahoinpitelyihin ja vaikuttaa siltä, kuin jengissä olisi sallittu kaikki naisten ja miesten raiskauksista kidutus- ja paloittelumurhiin.

– Näille oli alusta saakka ylimmän johdon hyväksyntä: piti näyttää kaikille. UB halusi olla Suomen ykkösjengi ja sitä se olikin törkeiden rikosten määrissä mitattuna, UB:n sisältä kerrotaan LM:lle.

Vuonna 2019 kesäkuun ja joulukuun aikana väkivallan kohteeksi joutui yhteensä 11 suljettujen vankiloiden vanginvartijaa kahdeksassa eri hyökkäyksessä.

Rise järjesti suojelun henkilöille, joiden päälle käymisestä UB oli luvannut palkkioita.

Rise haluaa olla enemmänkin rikollisten parantola kuin vankeusrangaistusten toimeenpanija. Tätä mieltä on valtaosa juttuun haastatelluista vartijoista.

– Suunta on se, ettei vankeus ole enää rangaistus. Ajatellaan, että rikollisuus voidaan hoitaa ihmisestä pois kuntouttamalla.

– Meillä on ruuvinpakkaamisosastoa, askartelu- ja kokkikerhoa.

Vartijat sanovat, että kuntouttava toiminta sopii osalle vangeista, mutta ammattirikollisille rikokset ovat uravalinta ja vankilajaksot kuuluvat ammattiin.

– Ei hitsauskurssi saa jengiläisiä luopumaan ammattirikollisen urasta siviilissä.

– Ryhmittäytyneet rikolliset vain nauravat tällaiselle.

– Rise on kadottanut ymmärryksensä siitä, että järjestäytyneen rikollisuuden pyrkimys on uida sisään kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin hankkiakseen rikollisjärjestölle hyötyä.

Osa vartijoista katsoo, että jotkut vankeinhoidon ratkaisuista suorastaan ajavat vankeja väkivaltaan, syöttävät nuoria vankeja jengiläisten hyväksikäytettäviksi ja tuottavat uusia jengiläisiä. Yksi esimerkki on se, että jokaiseen vankilaan halutaan kaikki mahdolliset kuntoutustoiminnot ja kaiken tasoisia vankeja.

– Ei osata päättää, onko Riihimäki askartelukerho vai säilytyspaikka niille vaarallisimmille rikollisille, joita jooga ei paranna.

Vartijat ihmettelevät, että jos Riihimäkeen halutaan keskittää "kovat" vangit, eikö talon henkilökunta, työssä jaksaminen ja vankien toiminnot pitäisi mitoittaa sen mukaan.

Laki vaatii vankeinhoitoa pitämään vangit ja työnantajaa pitämään työntekijät turvassa väkivallalta.

Vartijoita on haastateltavien mukaan laitoksessa liian vähän, jotta tämä olisi mahdollista. Loppukeväästä Rise teki työvuorouudistuksen, joka ei jätä vartijoiden mukaan enää riittävästi lepoaikaa palautua jatkuvaa keskittymistä vaativasta työstä.

Suljettujen vankiloiden vartijoiden palkka on keskimäärin pienempi kuin avovankiloissa.

Alkukeväästä 2020 taas kaksi vanginvartijaa pahoinpideltiin.

Kolmas väkivallanteko tapahtui toukokuussa Riihimäen vankilassa. LM uutisoi tuolloin, että teettäjänä toimi liivijengi UB, minkä tiedon poliisi vahvisti myöhemmin.

Uhriksi joutunut vartija oli toinen UB-vangin listan nimistä. Väkivalta oli laadultaan sellaista, että vartija olisi voinut vammautua pysyvästi tai jopa kuolla.

Tähän juttuun haastatelluista vartijoista kaksi kolmasosaa kertoo joutuneensa työuransa aikana vakavan uhan, esimerkiksi väkivaltasuunnitelman tai väkivallan kohteeksi. Yli puolelle tämä on tapahtunut vähintään kaksi kertaa.

Fyysisen väkivallan kohteeksi on joutunut vajaat 40 prosenttia haastatelluista.

Aiemmin henkilökuntaan kohdistuvat vakavat väkivalta- tai uhkatilanteet olivat harvinaisia. Tyypillisesti väkivalta tapahtui vankiin kohdistettavan toimenpiteen yhteydessä ja johtui vangin spontaanista suuttumuksesta tai psyykkisestä sairaudesta.

Sanallisten uhkauksien sijaan nykyisin tieto henkilökuntaan kohdistuvasta uhasta tulee usein kiertokautta, esimerkiksi vankilan tiedonhankintareittejä pitkin.

Haastateltavat kertovat, että ennen vankiloissa oli säännöt: laitoksen asettamat ja vankien keskinäinen käytöskoodisto. Viime vuosina molemmat näyttävät kadonneen.

– Ennen nuoremmat vangit kunnioittivat vanhempia vankeja, se kuului vankilaetikettiin. Kynnys lähteä henkilökuntaa kohti oli korkea.

Vartijat puhuvat alle 30-vuotiaista vangeista, joista monilla on päihdeongelma ja vuosien vankilakierre takana. Tämä sukupolvi ei kunnioita vartijoiden mukaan mitään tai ketään ja on valmis tekemään mitä tahansa saavuttaakseen aseman jengeissä.

Kansainvälinen rikollisuus työntyy yhä voimallisemmin Suomeen, ampumistapaukset lisääntyvät ja arvot ovat koventuneet. Vartijat ovat huolestuneita siitä, että samaan aikaan Rise ja Riihimäen vankila hölläävät otettaan.

– Ennen väkivallasta seurasi vangille kunnon rangaistus. Nyt toukokuussa, kun vartija makasi verilammikossa lattialla, vankia pidettiin eristyksessä vain kaksi päivää.

Vartijat kertovat, että terveydenhoidon ammattilaisen mukaan vangilla oli "tilanne yhä päällä", ja hänen eristystään olisi pitänyt jatkaa turvallisuussyistä.

Useat haastateltavat väittävät, että Riihimäen vankilan johto kohtelee "nimimiehiä" eli rikollisjengien jäseniä ja muita rikollisvaikuttajia varovaisemmin kuin muita vankeja. Tämä tarkoittaa muun muassa erivapauksia ja vähäisempiä rangaistuksia. Haastateltavat kertovat tapauksista muutamia keskenään yhteneviä esimerkkejä.

– Mitä kovempi tekijä, sitä vähäisempi rangaistus. Ihan kuin johto pelkäisi niitä, jotkut haastateltavista sanovat.

LM:n haastattelemat Riihimäen vankilan vartijat kertovat, että kesä sujui rauhallisesti vartijakunnan itsensä suunnittelemien ja toteuttamien työtapamuutosten ansiosta.

Viimeisin vanginvartijoihin kohdistunut väkivallanteko tapahtui tiistaina, kun vanki heitti kuumaa öljyä kahden vartijan päälle eräässä suljetussa vankilassa.

Tätä edeltävä pahoinpitely tapahtui elokuussa. Tekijät houkuttelivat Riihimäen vankilan vartijan vapaa-ajalla paikkaan, jossa hänen kimppuunsa käytiin.

– Meihin kohdistuvasta väkivallasta on tulossa uusi normaali. Huolestuttavaa on, että uhka jatkuu ympärivuorokautisena myös siviilissä, yksi vartijoista kuvailee.

Tammikuussa 2020 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi UB:n alajengeineen väliaikaiseen toimintakieltoon. Poliisihallitus vaatii syyttäjän johdolla jengin lakkauttamista. Oikeudenkäynti asiasta järjestetään marraskuussa.

UB yritti estää oikeusprosessin väittämällä lopettaneensa toimintansa. Muurien ulkopuolella näin on osittain käynytkin, eikä vähäisin syy tähän ole se, että jengin reilusta sadasta jäsenestä satakunta istuu tällä hetkellä vankilassa.

Vankiloissa UB on aktiivinen.

"Valituksilla ja kanteluilla voi vaikuttaa virkamiehen työhön"
Haastateltavat arvioivat, että rikollisjärjestöt käyttävät yhä taitavammin hyväkseen laillisia vaikutuskanavia, kuten valituksia ja kanteluita.

Heidän mielestään oikeusjärjestelmä ei halua tunnistaa rikollisryhmien pyrkimystä saada laillisesta yhteiskunnasta niskaote laittoman hyödyn hankkimiseksi, vaan kohtelee jengiläisiä tavallisina kansalaisina.

– Vankilamaailmassa on tehty helpoksi vaikuttaa valituksilla ja kanteluilla virkamiehen työhön, jota kautta pääsee käsiksi koko järjestelmään.

Jengit pystyvät esimerkiksi raivaamaan vankilaoloihinsa riittävästi vapautta rikollisen toiminnan jatkamiseksi ja hankaloittamaan rikoksiin puuttumista.

Eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA) tehtyjen vankikanteluiden määrä kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alkupuolella. Sen jälkeen, kun Riihimäestä tuli jengivankila, siitä on kanneltu ajoittain poikkeuksellisen paljon.

Vuosina 2011, 2013–2015 ja 2017 kaikista vankeinhoitoa koskevista kanteluista 20–40 prosenttia liittyi Riihimäen vankilaan.

Haastateltavat pitävät osaa kanteluista on aiheellisia, mutta osa on tehtailtu hyödyttämään järjestäytyneitä rikollisryhmiä.

Vartijat kertoivat LM:lle alkukesästä, etteivät saa työnantajaltaan lakimiestä avukseen joutuessaan työssään väkivallan uhriksi. Haastattelujen jälkeen tilanne muuttui.

Rise kertoi sittemmin vastaavansa jatkossa oikeudenkäyntikuluista, jos työntekijä loukkaantuu virkatehtävissä tai joutuu oikeuteen työn takia.

Vankikanteluihin vastaamiseen vartijat eivät saa vieläkään juridista apua työnantajalta.

– Osaamaton vastaus voi vaikuttaa esimerkiksi EOA:n ratkaisuun, jota Rise tottelee kuin Jumalan sanaa.

– Rise on kadottanut oman äänensä kokonaan. Se tekee seurauksia miettimättä, mitä esimerkiksi EOA sanoo.

Haastateltavat kertovat useita esimerkkejä. Yksi räikeimmistä tapahtui vankilan yhdellä suljetuimmista osastoista 2018–2019.

– UB-ukot alkoivat kantelurumban eikä mennyt kauan, kun EOA:lta tuli ratkaisu, että vankien oloja pitää vapauttaa.

Vartijat kertovat varoittaneensa talon johtoa, että sellinovien auki pitämisestä seuraa väkivaltaa. Ovet avattiin silti.

Seuraavan puolentoista kuukauden aikana osastolla tapahtui neljä ja pian myös viides vankien välinen pahoinpitely. Tämän jälkeen ovet suljettiin ja väkivalta loppui.

- Outoa on, että systeemi on ylös saakka tässä mukana.

Vuoden ja kolmen kuukauden aikana pahoinpitelyn kohteeksi on joutunut 17 suljettujen vankiloiden vartijaa. Riihimäessä UB-vangin hallusta löytyneen nimilistan kolmesta vartijasta on pahoinpidelty kaksi.

LM:lle kerrotaan UB:n sisältä, että päätös viranomaisväkivallasta syntyi jengissä 2016. Toimitus ei julkaise tietojen antajan nimeä suojellakseen häntä kostolta.

2016 jengin johtajaksi vaihtui Tero ”Kukkis” Holopainen, joka vastaa parhaillaan UB-käräjillä lukuisiin syytteisiin törkeistä rikoksista.

Holopainen vastaa oikeudessa myös UB-jengiä koskeviin lakkautusvaatimuksiin.

LM:lle kerrotaan, että Holopainen kannusti jengiläisiä alusta saakka väkivaltaan viranomaisia vastaan.

– Väkivaltaa piti kohdistaa erityisesti Riihimäen, Turun ja muistaakseni Mikkelin vankiloiden vartijoita ja poliisia kohtaan, LM:lle kerrotaan.

UB:lla on kaksi muutakin johtajaa, joista Ville Jaatinen tunnetaan jengissä niin kutsuttuna "väkivaltaukkona". Jaatinen on kiistänyt Helsingin Sanomien haastatteluissa, että UB masinoisi vartijoihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Jaatinen on sama johtaja, joka syyttäjän mukaan yllytti kaksi jengiläistä vartijan kimppuun tämän vapaa-ajalla elokuussa 2019.

LM:n tietojen mukaan vartijoiden pahoinpitelysarjaa selittää vain jengin johdosta annettu määräys.

– Käsky, että nyt aloitetaan toiminta. Samalla tavalla vankilan käytävien hajottamiset ja muut olivat aikoinaan ylhäältä suunniteltuja ja käskytettyjä tapahtumia, UB:sta kerrotaan.

Vartijat sanovat, että jos UB:ta ei olisi, valta-asemaan pyrkisi vankiloissa joku muu rikollisryhmittymä.

Osa vartijoista miettii alanvaihtoa
Haastateltavista paistaa väsymys ja yksin jätetyksi tulemisen kokemus. Osa miettii alanvaihtoa.

Moni kokee, että jos vankilassa tapahtuu jotakin ikävää, vankilan johto etsii syytä vartijoista.

– Että miten me ollaan toimittu väärin. Ei sitä, miten vanki on toiminut väärin.

– Ennen oli kaksi joukkuetta: vangit ja henkilökunta. Nykyisin tuntuu, että meitä vartijoita vastassa ovat sekä vangit että vankilan ja Risen johto.

Lähes kaikki haastateltavat kertovat, että epäkohtien esiin tuominen omalla nimellä lehdessä johtaisi todennäköisesti huonommin palkattuun vuoroon tai toiseen laitokseen siirtämiseen. Vain neljä 32:ta haastateltavasta pitää rikollisten aiheuttamaa väkivaltauhkaa todennäköisempänä riskinä.

Vartijat kertovat kesän sujuneen rauhallisesti, koska toukokuun pahoinpitelyn jälkeen vartijat itse yhdistivät voimansa ja järjestelivät työnsä uudestaan. Vankien toiminnoissa pyrittiin pitämään paikalla mahdollisimman paljon vartijoita.

– Apulaisjohtaja hyväksyi käytännöt sitten, kun itse olimme luoneet toimintamallit.

Vartijoiden mukaan jengivangit reagoivat valittamalla vankilan johdolle, että vartijoiden suuri määrä "provosoi" heitä.

Useampi kuin joka toinen haastateltava kertoo, ettei koe oloaan enää turvalliseksi töissä ja vapaa-ajalla.

Yhtä lukuun ottamatta haastateltavat kokevat, ettei työnantaja välitä heidän turvallisuudestaan, terveydestään ja hengestään. Osa puhuu vankilan ja osa myös Risen johdosta.

Fakta

Näin juttu tehtiin

-Lännen Media on uutisoinut ja seurannut vankilaturvallisuutta noin puolentoista vuoden ajan.

-Huhtikuussa 2019 (28.4.) uutisoimme, että rikollisjärjestö United Brotherhood (UB) hallitsee huumekauppaa Suomen suljetuissa vankiloissa, pahoinpitelee, uhkailee ja kiristää muita vankeja sekä pakottaa muita vankeja ja näiden omaisia rikoksiin.

-LM uutisoi ensimmäisestä vankilahenkilökuntaan kohdistuneesta väkivaltahyökkäyksestä kesäkuussa 2019.

-Tämän jälkeen LM on julkaissut lukuisia juttuja viranomaisasiakirjoihin sekä viranomaisten, rikoksista tuomittujen ja rikollisten läheisten kertomuksiin perustuen.

-LM haastatteli 32 Riihimäen vankilan vartijaa eli noin kolmasosaa laitoksen valvontahenkilökunnasta viime touko-kesäkuun aikana. Materiaalia kertyi lähes 200 sivua.

-Lisäksi jutussa on käytetty tietoja kirjallisista ja henkilölähteistä.

Rikosseuraamuslaitoksen ja Riihimäen vankilan johtajat kiistävät vähättelyn

– Riihimäen vankilassa on vakavia ilmapiiri- ja asenneongelmia, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala.

– Syynä voi olla henkilökunnan turhautuminen heihin kohdistuvaan väkivallanuhkaan. Taustalla voivat olla myös työvuorokiistat, Kujala täsmentää ja lisää, että joka tapauksessa tilanne on selvitettävä.

Kujalan mukaan samantyyppisiä ongelmia on tietyissä muissakin vankiloissa, mutta Riihimäen tilanne on poikkeuksellisen hankala.

– Olen pahoillani, jos vartijat kokevat suhtautumiseni turvallisuuteen ja väkivaltatapauksiin vähättelevänä.

– Pahoinpitelyjä ei ole vähän, jokainen niistä on liikaa. Turvallisuus on yksi Risen päätavoitteista, ja väitän, että olemme viime aikoina tehneet paljon sen eteen, Kujala sanoo.

Myös Riihimäen vankilan johtaja Pasi Oksa kiistää vähättelevänsä väkivaltatilannetta. Hän sanoo suhtautuvansa siihen äärimmäisen vakavasti.

– Olemme tehneet hyvin paljon toimia turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuus on koko organisaation vastuulla, Oksa sanoo.

– Minun suuntaani henkilökunta ei ole tällaisia asioita viestinyt.

Rise linjasi vuosi sitten, että järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit erotetaan vaikutusvallan vähentämiseksi suljetuissa vankiloissa muusta vankiyhteisöstä. Tämä ei Kujalan mukaan ole edennyt kaikissa vankiloissa toivotulla aikataululla.

Lisäksi Rise kehittää erilaisia turvajärjestelmiä ja -järjestelyitä. Yksi on turvatarkastusten laajentaminen myös henkilökuntaa koskeviksi.

– Ensi vuodelle olemme saaneet kolmen miljoonan euron lisäbudjetin turvajärjestelmien uusimiseen ja kehittämiseen, Kujala sanoo.

Myös Oksa listaa lukuisia Riihimäen vankilassa toteutettuja turvallisuustoimia.

Riihimäen vankila siirsi järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit erilleen muusta vankiyhteisöstä kevääseen 2020 mennessä.

Vankilaan on perustettu toinen varmuusosasto yhdessä toimivien rikollisten erottamiseksi. Riihimäen vankila on ainoa vankilana kieltänyt konkreettisesti jengiväreihin pukeutumisen vankilassa.

– Yhteistyötä poliisin kanssa on terävöitetty. Tapauksista etsitään nykyään pienellä kynnyksellä kytkyä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja tutkinta etenee riittävällä vakavuudella, Oksa listaa.

https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/50866 ... n+valiteta

Miksei tuota Oksaa ja hänen taustojaan tutkita koskaan? Joko sitä järjestäytynyt rikollisuus ohjailee,saamalla lahjuksia tai uhkauksia.Korruptoitunut se on satavarmasti. Se aina kiistää kaiken epäkohdan joka koskettaa riksua,ja sen henkilökuntaa,vaikka olisi oma henkilökunta valittanut jostain.

[Marja]

Aika vajakki saa olla alkaakseen vanginvartijaksi. Varmuudella luonne on kaikilta osin vaikea ja sadistinen. On suorastaan ilo lukea vanginvartijoiden saaneen turpaansa. Ala johon ei vaadita minkäänlaista koulutusta, pelkästään vittumainen luonne.

Tuskinpa vanginvartian tai esim pysäköinninvalvojan duuni mikään "kutsumusammatti"on, jotkut ihmiset kuitenkin tekee huonolla palkalla moista mikä hyvä ettei kaikki pelkillä Kela-rahuilla elä. En oikein ymmärrä antipatiaasi heitä kohtaan , tunnetko samaa kauppojen vartioita kohtaan , oletko juoksu-kaljoista jäännyt kiinni vai mistä tuo kumpuaa ? ( ja kyllä vanginvartian duuni vaatii hieman koulutusta) seuraava haku 1-31.1.2021