Synkkä tilasto: Joka toinen viime vuonna tuomittu oli rikoksen uusija – heistä suurin osa alle 30-vuotiaita miehiä

Otsikon mukaisesti. Myös onnettomuudet pienistä suuriin. Pohjustamattomat keskustelunavaukset.

Valvojat: Raid, Moderaattorit

JosefMengele

Synkkä tilasto: Joka toinen viime vuonna tuomittu oli rikoksen uusija – heistä suurin osa alle 30-vuotiaita miehiä

Viesti Kirjoittaja JosefMengele » Su Loka 06, 2019 5:15 pm

Tilastokeskuksen mukaan uusintarikollisuus ja vankeusrangaistusten määrä ovat kasvussa.


Uusintarikollisuuden kehitys näyttää synkältä. Tilastokeskus julkisti torstaina 26. syyskuuta vuoden 2018 tuomiotiedot. Tilastojen mukaan viime vuonna joka toinen tuomittu oli rikoksen uusija.

Tilastokeskuksen Tieto&trendit-artikkelin mukaan rikoksen uusijoiden osuus tuomituista on ollut viime vuosina kasvussa. Myös vankeusrangaistusten määrä kääntyi kasvuun yli kymmenen vuoden laskusuunnan jälkeen.

Tuoreimman uusintarikollisuusaineiston mukaan vuonna 2018 tuomituista 48 prosenttia oli rikoksen uusijoita, yhteensä yli 27 000 rikoksen uusijaa. Uusijoiden määrä kasvoi 11 prosenttia edellisvuodesta.

Suurin osa alle 30-vuotiaita miehiä
Suurin osa uusijoista on nuoria miehiä. Viime vuonna 43 prosenttia rikoksen uusijoista oli alle 30-vuotiaita. Suurin osuus tuomituista, 57 prosenttia, oli uusijoita 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä.

Artikkelin mukaan rikoksista tuomitaan enemmän miehiä kuin naisia. Vuonna 2018 kaikista tuomituista miesten osuus oli 82 prosenttia. Tämä myös selittää sen, että rikoksen uusijoista suurin osa on miehiä. Naiset kuitenkin uusivat rikoksia yhä enemmän.

Uusijat syyllistyvät usein samankaltaiseen rikokseen kuin aiemmin. Vuonna 2018 noin kolmasosa rikoksen uusijoista syyllistyi saman­kaltaiseen rikokseen kuin aiemmalla tuomio­kerralla.

Rikosten uusijoiden osuus on suurin ankarimpiin rangaistuksiin tuomituissa. Ehdottomaan vankeuteen tuomituista oli uusijoita lähes 90 prosenttia.

Tilasto­keskuksen aineistossa uusijoiksi luetaan ne, jotka on tuomittu uudestaan rikoksesta kolmen vuoden sisällä edellisestä tuomiosta. Rikoksen uusijoilla kului viime vuonna keskimäärin lähes 10 kuukautta edellisestä tuomiosta seuraavaan rikokseen.

Koska uusintaväliksi lasketaan vain kolme vuotta, esimerkiksi aiemmin pitkän tuomion suorittaneet uudelleen tuomitut eivät lukeudu tilastossa rikoksen uusijoihin. Lisäksi aineistosta on karsittu muun muassa käräjäoikeuden määräämät rike- ja uhkasakot.

Vankeusrangaistuksia enemmän
Synkkä kehitys näkyy myös vankeusrangaistusten kohdalla. Vankeusrangaistusten määrä oli laskenut jo vuodesta 2004, mutta viime vuonna lasku pysähtyi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 vankeusrangaistuksia tuomittiin 4,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Viime vuonna Suomessa tuomittiin vankeusrangaistuksia yhteensä 20 008, joista vain 28 prosenttia suoritettiin vankilassa.

Tilastokeskuksen artikkelissa todetaan, että rikosten uusimisen ehkäisy on yksi rikosten­torjunnan tärkeimpiä tavoitteita.

Yhdeksi keinoksi rikosten uusimisen ehkäisemiseksi otettiin viime vuonna uudeksi rangaistusmuodoksi käyttöön yhdistelmärangaistus, joka on tarkoitettu erityisesti vakavien rikosten uusijoille. Yhdistelmä­rangaistus muodostuu sekä ehdottomasta vankeudesta että välittömästi sitä seuraavasta vuoden valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistukseen tuomittiin viime vuonna neljä henkilöä.

– Nämä pidemmän ajan trendit voivat olla merkki siitä, että rikokset ja niiden uusinta keskittyvät yhä pienemmälle joukolle tekijöitä. Tällöin myös yhdistelmä­rangaistuksen kaltaiset vakavien rikosten uusijoille tarkoitetut rangaistus­muodot voivat olla paikallaan, artikkelissa summataan.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0544 ... 32d91f6c3c