VOK:in ohjaaja tuli raskaaksi ja meni naimisiin iranilaisen kanssa – seuraava työnantaja antoi naiselle potkut pitäen tätä riskinä nuorille turvapaikanhakijoille, hovioikeus piti laittomana
Tänään klo 13:17
Vaasan hovioikeus hylkäsi viime viikolla Ryhmäkodit Arjessa osakeyhtiön valituksen ja määräsi yhtiön maksamaan entiselle työntekijälleen korvauksia.
Ryhmäkodit Arjessa Oy:n ilmoittama työsuhteen purkamisperuste oli ollut syrjivä ja epäasiallinen.
Yhtiö antoi kuvan, että raskaana aviomiehelleen oleva nainen muodostaisi riskin alaikäisille pojille, joiden ohjaaja oli.
Työnantaja ei ennen potkuja antanut naiselle mahdollisuutta selvittää seurustelusuhteensa vakavaa laatua.
Nuori pedagogi tutustui iranilaiseen mieheen Salmirannan vastaanottokeskuksessa. Kuva on kesän 2017 mielenosoituksesta Salmirannasta. HANNU RAINAMO
Hovioikeuden laittomaksi tuomitseva irtisanominen tapahtui maaliskuussa 2017.
Ryhmäkodit Arjessa Oy oli tammikuussa palkannut ammattikorkeassa ohjaajaksi kouluttautuneen nuoren naisen ohjaajaksi tukiasumisyksikköön. Sama nainen oli aiemmin ollut ohjaajana SPR:n Salmirannan vastaanottokeskuksessa.
Naisen uudessa työpaikassa kotiutettiin oleskeluluvan saaneita nuoria turvapaikanhakijoita suomalaiseen yhteiskuntaan. Käytännössä osa yksikön asiakkaista on alaikäisiä poikia.
Ryhmäkodit Arjessa Oy irtisanoi naisen maaliskuussa koeajan ollessa vielä kesken. Irtisanomisen perusteluna oli se, että edellisessä työpaikassaan naine oli ollut sukupuolisuhteessa turvapaikanhakijan kanssa.
Nainen oli hoitanut suhteen ainakin pääosin vapaa-ajallaan. Entiselle työnantajalle suhde oli tullut tietoon vasta jälkikäteen naisen jo sanottu itsensä irti.
Ei kertonut avioliitosta
Työhaastattelussa Ryhmäkodit Arjessa Oy:ssä nainen ei maininnut suhteestaan, raskaudestaan ja avioliitostaan iranilaisen miehen kanssa yhtään mitään. Toisaalta hänellä ei ollut siihen velvollisuuttakaan. Tämänkaltaiset yksityisasiat eivät työnantajalle kuulu.
Uuden työnantajan tietoon naisen raskaus tuli kuitenkin pian. Helmi–maaliskuun vaihteessa 2017 hän oli raskauden vuoksi kahden viikon sairauslomalla.
Myös tieto suhteesta iranilaiseen mieheen tuli noihin aikoihin työnantajalle: edellisen työpaikan esimieheltä uudelle esimiehelle.
Kun nainen palasi töihin, kutsui työnantaja hänet puhutteluun ja kysyi suoraan, onko hänellä ollut seksisuhde edellisessä työpaikassa. Nainen vastasi myöntävästi.
Kolme päivää myöhemmin työnantaja purki työsopimuksen.
Oikeus hylkäsi raskausväitteen
Nuori nainen riitautti potkunsa. Hän kanteli käräjäoikeuteen väittäen työsuhteen päättämisen johtuneen raskaudesta.
Raskausperusteisen irtisanomisen Ryhmäkodit Arjessa Oy:n toiminnanjohtaja kiisti todeten, että yhtiön palveluksessa on toistatuhatta henkilöä, joista useimmat ovat naisia. Työntekijöiden raskaudet ovat yhtiölle arkipäivää eivätkä koskaan irtisanomisen syy.
Käräjäoikeus uskoi ja hylkäsi kanteen tältä osin.
Naisen toinen väite, että työsuhteen purkaminen oli ollut asiaton, otti sitä vastoin tulta.
”Ei alisteisessa asemassa”
Kantajan (naisen) mukaan hän oli aloittanut seurustelusuhteen noin 30-vuotiaan iranilaisen miehen kanssa. Mies oli turvapaikanhakija johon oli työnsä vuoksi tutustunut. Hän oli kuitenkin hoitanut suhteen työajan ulkopuolella.
Kantajan mukaan hän ei ollut voinut olla miehen kanssa näkyvässä suhteessa entisellä työpaikallaan siitäkään syystä, että vastaanottokeskuksessa on vartijoita ja valvontakameroita.
Hän oli seurustellut vakavasti, mennyt naimisiin ja synnyttänyt kesällä 2017 miehelle lapsen.
Kantaja niin ikään huomautti, ettei ollut hoitanut miehensä asioita vastaanottokeskuksessa. Mies on korkeasti koulutettu englanninkielen opettaja. Mies ei ollut ollut häneen missään vaiheessa alisteisessa asemassa.
”Tehtävä vaati auktoriteettia”
Ryhmäkodit Arjessa Oy korosti vastauksessaan, että kantajan työsuhde purettiin, koska tämä oli edellisellä työpaikallaan menetellyt epäammattimaisesti ja työntekijältä edellytettävien moraalisääntöjen vastaisesti. Kantajaa ei voinut pitää sopivana työskentelemään yhtiön palveluksessa maahanmuuttajien parissa.
Yhtiön mukaan kantajan työtehtäviin kuului muun muassa valvoa asuntolassa oleskelevia maahanmuuttajia. Osa asiakkaista oli alaikäisiä. Työ edellytti luottamusta ja ohjaajalla piti olla auktoriteettia.
Yhtiö oli niin ikään perustellut irtisanomista, että nainen ei ollut sopiva työskentelemään erityistä tukea vaativien nuorten kanssa. Hänhän oli ollut asiakkaan kanssa sukupuolisuhteessa.
Yhtiö ei voinut ottaa riskiä, että tällainen käytös toistuisi uudessa työpaikassa.
”Uskottavasti omalla ajalla”
Viimeksi mainittua väitettä nainen piti erityisen loukkaavana. Työnantaja vihjasi, että hän, joka oli kolmekymppisen miehen kanssa avioliitossa ja raskaana tälle, olisi yhtiön nuorille asiakkaille jollakin tavoin vaaraksi.
Käräjäoikeus tuli naisen kannalle. Nainen oli ollessaan edellisessä työpaikassa hoitanut moitteetta työtehtävänsä.
Hänen seurustelunsa oli tapahtunut ”uskottavasti varsinaisen työajan ulkopuolella”. Seurustelu oli ollut täysi-ikäisten ihmisten välistä eikä siten rikkonut mitään lakia.
Käräjäoikeuden mukaan sillä, että kantajan mies on maahanmuuttajataustainen, ei pitäisi objektiivisesti arvioiden olla mitään vaikutusta hänen auktoriteettiasemaansa uuden työnantajan palveluksessa ”vaikka seikat kerrottaisiin siellä asiakkaina oleville turvapaikanhakijoille”.
Käräjäoikeus katsoo, että yhtiö päätti työsuhteen asiattomin perustein. Purkuperusteet liittyivät oleellisesti kantajan perhesuhteisiin, mikä on lainvastaista.
Yhtiö syrji kantajaa. Käräjäoikeus määräsi yhtiön maksamaan tälle korvausta työsopimuslain mukaiset 7 768 euroa, irtisanomisajan palkkaa 1 250 euroa sekä oikeudenkäyntikuluja 6 253 euroa.
Työnantaja: ”Ymmärrettävä huoli”
Ryhmäkodit Arjessa Oy valitti käräjäoikeuden kesällä 2018 antamasta tuomiosta Vaasan hovioikeuteen.
Yhtiön valituksen mukaan sillä oli ollut oikeus purkaa kantajan työsuhde. Työsopimusta ei purettu perhesyiden perusteella. Se purettiin, koska tietoon oli tullut kantajan sopimaton ja epäammattimainen käytös edellisessä työpaikassa.
Yhtiö huomautti, että kantajan työtehtäviin kuului ohjata nuoria. Työnantajalla oli ollut perusteltu huoli, että vastaava käytös voisi toistua. Tuo huoli oli ymmärrettävä, ei loukkaava.
Yhtiö painotti, ettei sillä ollut tietoa työntekijänsä perhesuhteesta eli avioliitosta. Kantaja ei ollut perheasioistaan kertonut, eikä työnantajalla ollut mahdollisuutta niistä kysyä.
Hovi: väärin menetelty
Hovioikeus tyrmäsi yhtiön kannan, mutta eri perustein kuin käräjäoikeus.
Hovioikeus toteaa, että yhtiölle oli muodostunut väärä käsitys kantajan perhetilanteesta, kun epäili tämän harjoittavan irtosuhteita.
Epäilylle oli perusteensa, mutta yhtiö menetti virheellisesti, kun selvitti asiaa. Yhtiö kutsui työntekijänsä kuulemistilaisuuteen tälle siitä etukäteen ilmoittamatta.
Hovioikeus katsoo, että työnantaja on työntekijää vahvempi osapuoli. Yhtiön olisi tullut antaa työntekijälleen aito mahdollisuus selvittää tapahtunutta. Työntekijällä olisi pitänyt olla mahdollisuus hankkia halutessaan itselleen avustaja.
Osapuolten ”asianmukaista mielipiteiden vaihtoa” ei koskaan tapahtunut.
– Koeaikana tapahtunut työsuhteen purkaminen on toimitettu ilmeisen perusteettomasti ja koeaikamääräysten vastaisesti. Työntekijän käytös työpaikalla ei ollut sellaista, että työnantaja perustellusti olisi voinut pitää häntä työyhteisöön sopimattomana, toteaa hovioikeus.
Hovioikeus hylkäsi Ryhmäkodit Arjessa Oy:n valituksen ja hyväksyi käräjäoikeuden tuomion. Korvaukset jäävät voimaan.
PETRI ELONHEIMO
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8196 ... 7380604886