Presidentti Halonen, ulkoministeri Haavisto ja muut poliitikot kommentoivat suhdettaan kulttia johtaneeseen Veijo Baltzariin
- Presidentti Tarja Halonen (vas.), kansanedustaja Ilkka Kanerva, entinen europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoivat suhdettaan Veijo Baltzariin (kesk.ylh.). (KUVA: HS & LEHTIKUVA)
- Kieltäjät.jpg (69.53 KiB) Katsottu 6676 kertaa
Ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo olevansa järkyttynyt kulttuurineuvos Veijo Baltzarin toiminnasta kerrotuista tiedoista. Presidentti Tarja Halonen kertoo tuntevansa Baltzarin, koska tämä on ollut tunnettu romanikulttuurin edustaja.
ULKOMINISTERI
Pekka Haavisto (vihr) on pahoillaan siitä, että hänen asemaansa on käytetty pönkittämään kulttuurineuvos
Veijo Baltzarin yhteisön toimintaa.
”Tämä on todella, todella valitettavaa. Tietysti tällaiset tapaukset tekevät aina varovaisemmaksi siitä, mihin voi lähteä mukaan. Toivottavasti ne eivät kuitenkaan kyynistä kokonaan.”
Baltzar vangittiin torstaina törkeästä ihmiskaupasta epäiltynä. Helsingin Sanomat paljasti sunnuntaina laajassa artikkelissa, miten Baltzar on rakentanut teatteristaan lukioikäisiä ja nuorempia tyttöjä manipuloivan kultin.
”Nämä ovat aivan järkyttäviä uutisia. Kyse on kuitenkin henkilöstä, joka on pitkään toiminut yhtenä romanikulttuurin näkyvimpänä hahmona Suomessa. On järkyttävää ja tuomittavaa, jos teatteritoiminnassa on ollut tällaisia piirteitä.”
HELSINGIN SANOMIEN juttuun haastatellut naiset kertovat, että Baltzarin vaikutusvaltaisiin ystäviin viitattiin toistuvasti teatterissa ja yhteisössä.
Useammat haastatellut sanoivat HS:lle, että merkittävät poliitikot tekivät Baltzarista entistä suuremman auktoriteetin heidän silmissään.
Se lisäsi luottamusta Baltzaria kohtaan sekä uskoa siihen että Baltzar voi auttaa heitä eteenpäin urallaan. Toisaalta se lisäsi myös pelkoa siitä, mitä Baltzar voi heidän uralleen tehdä, jos hänet suututtaa.
Baltzar on saanut teatteria pyörittävän Drom-yhdistyksen ”strategisen ohjausryhmän” jäseniksi muun muassa entisen pääministerin
Paavo Lipposen (sd), Haaviston, kansanedustaja
Ilkka Kanervan (kok) ja entisen europarlamentaarikon
Liisa Jaakonsaaren (sd).
Drom on kertonut, että ohjausryhmään on kuulunut myös kansanedustaja
Outi Alanko-Kahiluoto (vihr).
Lisäksi Baltzarin toimintaa on tukenut presidentti
Tarja Halonen. Halonen esimerkiksi myönsi Baltzarille vuonna 2011 arvostetun kulttuurineuvoksen arvonimen.
Lipponen ei vastannut HS:n kommenttipyyntöihin. Alanko-Kahiluoto kiistää Ilta-Sanomille kuuluneensa ohjausryhmään. Hän sanoo kuulleensa tiedon vuosi sitten ja vaatineensa nimensä poistamista ohjausryhmän jäsenistä.
PRESIDENTTI Halonen sanoo, ettei hän halua kommentoida millään lailla Baltzariin kohdistuvaa rikosepäilyä tai HS:n jutussa kerrottuja tietoja.
Halonen kertoo tuntevansa Baltzarin, koska tämä on ollut tunnettu romanikulttuurin edustaja. Halonen on toiminut romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana.
”Tiedän hänet, olen tavannut. Sillä tavalla tunnen. Mutta hän ei ole mikään henkilökohtainen tuttu.”
Halonen ottaa esille, että häneltä on kyselty Baltzarille myönnetystä kulttuurineuvoksen arvonimestä.
”Se on myönnetty normaaliin tapaan. Siinä on ollut hakemus, ja kun ei ole ollut mitään syytä kieltää sitä, niin kyllä se nimitetään. Enkä ole kuullut sellaisesta menettelystä, että niitä otettaisiin pois. Se on [Sauli] Niinistön asia, mutta en edes usko että sellaista menettelyä on”, Halonen sanoo.
”Ei minulla ole syytä lausua tästä mitään erityistä. Sama kuin kaikista näistä teollisuusneuvoksista, kulttuurineuvoksista, sosiaalineuvoksista ja kaikista muista. En nyt usko että he ovat erityisesti minun ansiotani tai minun vastuullani.”
Halonen on toiminut Baltzarin hankkeiden suojelijana. Hän kuitenkin kyseenalaistaa sen käsityksen, että hän olisi erityisesti tukenut Baltzarin toimintaa.
”Siis millä tavalla? Olen antanut ja annan edelleen tukea romanikulttuurille, samoin kuin saamelaiskulttuurille. Mutta sen pidemmälle en mene sanomaan kenestäkään mitään. Minulla ei ole ollut mitään kiinteämpää suhdetta häneen.”
HS kysyi Haloselta, eikö rikostuomio ole yleensä estänyt kulttuurineuvoksen arvonimen myöntämisen.
”Ei aina, mutta jos se on siinä lähellä .. minä olen esimerkiksi pitänyt talousrikoksissa tiettyä rajaa”, Halonen sanoo.
Baltzarilla oli lainvoimainen tuomio törkeästä petoksen yrityksestä sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta ennen arvonimen myöntämistä.
Virkavelvollisuuden rikkominen liittyi siihen, että Baltzar käytti hyväkseen omaa asemaansa Teatterikorkeakoulussa saadakseen nuoria naisia houkuteltua hotellihuoneeseen kanssaan.
Minkä takia nämä rikostuomiot eivät siis vaikuttaneet arvonimen myöntämiseen?
”Siitä minä en uskalla sanoa, koska en muista tuota. Että onko siitä kuinka pitkä aika ollut. Mutta luulen niin, että jos te selvitätte tätä – minä en ole tuota selvittänyt – niin siitä on sen verran kauan aikaa että totta kai se pitää selvittää ja katsoa, mikä siinä on ollut.”
Halonen sanoo, että jos HS:n jutussa kerrotut tiedot pitävät paikkansa, niin olisi paikallaan selvittää, voiko kulttuurineuvoksen arvonimen perua.
HALONEN kertoo, että jos hänen nimeään ja asemaansa on käytetty Baltzarin toiminnan pönkittämiseen epäasiallisella tavalla, siinä ei olisi mitään poikkeuksellista.
”Minun nimeäni on käytetty hyvin monissa erilaisissa tilanteissa, joista vain osa on tullut jälkeenpäin tietooni.”
ULKOMINISTERI Haavisto sanoo jättäneensä ohjausryhmän vuonna 2013 tultuaan ministeriksi.
Haavisto sanoo tarkistaneensa HS:n jutun jälkeen sähköpostinsa, ja löytäneensä sieltä vuosilta 2015–2018 ohjausryhmälle osoitettuja sähköposteja, joiden jakelussa hänkin on ollut mukana.
”Siellä on ollut kutsuja teatteriesityksiin ja tietoja heidän projekteistaan. Ja siellä oli yksi ohjausryhmän kokous vuonna 2016, johon sain kutsun. En tiedä ovatko he pitäneet minua ryhmän jäsenenä edelleen, vai ajatelleet että voisin tulla takaisin kun en ole ministeri enää.”
Haavisto sanoo käyneensä kokouksessa, koska siellä käsiteltiin Baltzarin kansainvälistä romanien holokaustia käsittelevää hanketta. Haavisto on toiminut muun muassa romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana ennen ministerinpestiä.
Haavisto kertoo, ettei liittynyt takaisin ohjausryhmän jäseneksi eikä ole osallistunut muihin Dromin tilaisuuksiin sen jälkeen.
HAAVISTO uskoo, että vähemmistökulttuurien edustajat pyrkivät usein saamaan tukea merkittäviltä poliitikoilta. Vähemmistökulttuureille on hänen mukaansa elinehto, että politiikassa olevat henkilöt osoittavat heille tukeaan.
”Oli kyse sitten saamelaisista, romaneista tai muista. Muuten ne jäävät helposti jalkoihin. Kun tällaiset ihmiset lähestyvät poliitikkoja ja sanovat tarvitsevansa tukea, niin ne joilla on sympatiaa vähemmistökulttuureja kohtaan saattavat sitä mielellään antaa. Se oli motiivi omalle osallistumiselleni. Ajattelin, ettei romanien ääni tule yhtä helposti kuuluville, ellen sitä tue.”
Haavisto sanoo, että kun Baltzar on saanut arvostetun kulttuurineuvoksen arvonimen ja paljon statusta, se on luonut myös väärinkäytön mahdollisuuden.
”Nyt kun katsoo taaksepäin, niin tätä verkostoa on saatettu käyttää myös hänen oman uskottavuutensa ja henkilönsä pönkittämiseen väärällä tavalla.”
Haavisto sanoo, että hän itse koki aikanaan luottamusta herättävänä sen, että Drom oli tekemisissä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kanssa.
Haavisto kertoo olleensa siinä käsityksessä, että Baltzar halusi rakentaa Dromin yhteyteen teatterikoulutuksen, jossa etenkin vaikeassa asemassa oleville ja syrjäytyneille nuorille pyritään antamaan jonkinlainen teatterikoulutus. Tarkoitus oli myös auttaa romaninuoria. Humakin raportti oli kuitenkin niin kriittinen, että hanke jäi sikseen.
HAAVISTO sanoo, ettei hän ollut tietoinen Baltzarin lainvoimaisesta tuomiosta virkavelvollisuuden väärinkäytöksestä.
Vuonna 2018 Haavisto kuuli Baltzarin teatteriin aiemmin osallistuneelta henkilöltä, että toiminnassa oli tapahtunut seksuaalista häirintää.
”Sen kuvauksen mukaan siellä oli ollut tapahtunut tällaista metoo-tyyppistä. En tietenkään tajunnut miten laajasta ja vakavasta asiasta oli kysymys. Se oli minulle järkytys silti ja rohkaisin tätä henkilöä selvittämään asiaa juridisestikin.”
Haavisto sanoo, että hän ohjeisti myös avustajaansa olemaan Dromiin yhteydessä ja kertomaan, ettei hän halua olla missään tekemisissä yhdistyksen kanssa.
LIISA JAAKONSAARI sanoo, että Baltzar pyysi hänet mukaan ohjausryhmään ehkä viitisen vuotta sitten, eikä hän koskaan saanut kokouskutsua. Hän sanoo, ettei hänellä ole minkäänlaista suhdetta Baltzariin.
Jaakonsaari sanoo että hän eroaa välittömästi ohjausryhmästä.
”Olen järkyttynyt. Tuntuu hämmästyttävältä”, Jaakonsaari kuvaa uutisia Baltzarin rikosepäilystä ja HS:n jutussa kuvatusta toiminnasta.
”Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä meidän kaikkien ohjausryhmän jäsenten osalta, etteivät hälytyskellot ole soineet. Mutta minulle ei todellakaan ole tihkunut mitään tietoa tästä. Totta kai tässä on kyse hyväksikäyttö myös meidän osaltamme, kun näitä asioita ei ole kerrottu.”
Ilkka Kanerva sanoo, ettei hän tuntenut Baltzaria ”pätkän vertaa” kun lupautui ohjausryhmään mukaan. Kanerva kertoo, ettei hän muista milloin liittyi ohjausryhmään tai milloin hän sen jätti.
”Siitä oli pari kolme vuotta kun lähdin. En ole Dromin toiminnassa ollut sen jälkeen mukana.”
”Ei minulla ole siitä mielikuvaa. Se oli Lipposen johdolla toimiva, ja mukana oli vihreitä, kepulaisia ja demareita. Kaikki valtapuolueet. Tämä ei todellakaan ole ollut minkäänlainen iso asia elämässäni.”
Kanerva sanoo nähneensä yhden Dromin näytelmän, jota hän kuvaa ”hyvin erikoiseksi”, koska Baltzar näytteli itse pääroolin hahmoa, jonka suosiosta nuoret naiset taistelivat.
”Otin joidenkin ystävien kanssa puheeksi sen, ettei tämä nyt tunnu oikein kovin sopivalta.”
Kanerva on aiemmin luonnehtinut Baltzarin Synti-näytelmää eri tavalla. Hän muun muassa sanoo, että näytelmä oli ”miraakkelimainen suoritus”.
”Olen nöyrästi kiitollinen saamastani elämyksestä. Näytelmän kertomuksessa on niin monta kerrosta paitsi yksilöiden, myös yhteisöjen tasolla. Meidän pitää ymmärtää, sisäistää, tajuta tämä kaikki ja ottaa siitä myöskin elämässämme opiksi”, Kanerva kuvaili pari vuotta sitten.
”Sellainen arvo, joka meidän kulttuurissamme halutaan pistää vähän syrjään, tai piilotella: aito naisellisuus, naisen viehätysvoima, naisen voima ja naisen toimet jätetään usein sivurooliin, se halutaan piilottaa, enkä ymmärrä tätä ajassamme. Tässä näytelmässä sain nähdä kuinka nainen osaa käyttää sitä tunnetta, mutta myöskin sitä älyä: nainen otti henkisesti ilmaherruuden käsiinsä. Naisilla oli hieno, näkyvä, älyllinen ja tunteikas, meitä miehiä herkästi puhutteleva roolinsa. Olin otettu, myönnän.”
Eikö tämä lausunto ole hieman eri henkinen kuin se, että pidit näytelmää sopimattomana?
”No joo, varmaan joku tällainen kaunis lausunto on siihen annettu. Jos käyt vieraana jossain näytelmässä, niin harvoin sitä sanoo julkisesti, että ei tämä ehkä ihan jengoilleen mennyt. Varmasti siinä oli ylisanoja, onneksi en ole ammatiltani teatterikriitikko.”
Kanerva sanoo, ettei hän koskaan havainnut mitään muuta sinänsä outoa tai epäilyttävää Baltzarin toiminnassa. Hän kertoo, ettei ohjausryhmällä ollut mitään kosketusta teatterin toimintaan sinänsä, vaan se keskittyi kansainvälisten projektien tarkasteluun.
”Se oli nimenomaan joku EU-projekti Lipposen ja kumppaneiden johdolla, ja Halonen taisi olla suojelijana siinä. En sinänsä näe pahaa siinä, että romanikulttuuria viedään eteenpäin.”
Kanerva sanoo, ettei hän tiennyt Baltzarin vanhasta tuomiosta.
”Kyllä minä lähtökohtaisesti oletan, että ihminen on ok, kun Paavokin [Lipponen] tunsi hänet pitkältä ajalta kaverina.”
Kanerva sanoo, että hän tuntee olonsa petkutetuksi.
”Voisiko tässä sanoa, että hyväksikäytetyn rooli on tässä asetettu nyt niin minulle kuin varmaan vähän muillekin poliitikoille. Minä lähdin tähän mukaan sinisilmäisenä, koska siinä olivat kaikkien isojen puolueiden edustajat mukana, ja tarkoitus oli edesauttaa vähemmistökulttuuria EU-tasolla.”
ALEKSANTERIN teatterin hallituksen puheenjohtaja
Reima Jokinen kertoo olevansa rikosepäilystä ja HS:n jutusta ”shokissa”.
”En tunne mitään muuta. Olen shokissa. En varmasti jatka ohjausryhmässä, enkä usko että mitään sellaista tulee tulevaisuudessa olemaankaan. Eiköhän tämän koko toiminnan päätepiste ole aivan selvä.”
Jokinen sanoo, ettei hän osannut koskaan kuvitella toiminnassa mitään sellaista, mitä nyt on tullut esille.
”On myönnettävä, että mikään hälytyskello ei soinut.”
”Koen, että Aleksanterin teatteri on joutunut tässä hyväksikäytön uhriksi.”
Jokinen sanoo, ettei hän ole varma, muistaako Baltzarin vanhaa rikostuomiota, joka liittyi nuoriin naisiin.
