https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/ ... ba2eb46ac6
Koronan tulevaisuus
Tulevaisuudentutkija Risto Linturi on luonut kolme skenaariota koronan etenemisestä. Ensimmäisen virusaallon jälkeen olennaista on, saadaanko toiseen aaltoon vastattua.
UUTISETKORONAVIRUS
Tänään klo 6:58 (muokattu klo 12:21)
Elli Harju
ELLI HARJU
[email protected]
Kun vuodenvaihteessa Kiinasta alkoi tihkua tietoa uudentyyppisen koronaviruksen leviämisestä, uutisointi kiinnitti tulevaisuudentutkija Risto Linturin huomion.
Linturilla on tapana kertoa arvioitaan erilaisista ilmiöistä Facebook-seinälleen. Aamulla 21. tammikuuta hän kirjoitti koronasta ensimmäistä kertaa. Tartuntoja oli silloin Kiinassa vasta 300, ja aiheesta uutisoitiin Suomessa vielä vähän.
– Tämä uusi Sars-tyyppinen virus kannattaa ottaa seurantaan. Tartuntojen määrä on moninkertaistunut, Linturi kirjoitti.
Siitä lähtien Linturi on julkaissut arvioitaan tilanteen etenemisestä Facebook-seinällään. Tammikuun lopussa hän esitti ensimmäisen, hyvin laajan kuolleisuusarvionsa: ihmisiä menehtyy jotain kymmenen tuhannen ja sadan miljoonan välillä.
Tietoa tuli lisää. Maaliskuun puolivälissä Linturi julkaisi viimeisimmän arvionsa: kuolemia tuleekin maailmanlaajuisesti vähintään miljoonia ja enintään kymmeniä miljoonia.
– Se näyttää nyt oikealta haarukalta, hän sanoo maaliskuun loppupuolella.
Linturin mukaan lopullinen määrä riippuu siitä, miten päättäjät toimivat.
Kuusikymppinen Linturi on laskenut tilastojen perusteella todennäköisyyden myös omalle kuolemalleen. Vielä maaliskuun alussa hän laski, että koronatilanteen vuoksi hänellä ennenaikaisen kuoleman riski ilman erityistoimia on kaksinkertaistunut. Maaliskuun lopulla riski on jo monikymmenkertainen.
Jos hän saisi tartunnan, riski kuolla ennenaikaisesti seuraavan kuukauden aikana olisi jo monisatakertainen normaaliin verrattuna. Viime viikot hän on pysytellyt kotona.
Levinnyt nopeasti
Maailman terveysjärjestö (WHO) tai Suomen viranomaiset eivät ole esittäneet arvioita siitä, kuinka paljon ihmisiä lopulta kuolee koronaan. WHO on kuitenkin arvioinut, että tautiin sairastuneista 2–3 prosenttia menehtyy.
Risto Linturi ei ole epidemologi tai virologi, mutta hän on tehnyt pitkän ja kansainvälisestikin näkyvän uran tutkimuksen parissa. Hän on luonut skenaarionsa perustuen esimerkiksi tartunnan saaneiden ja kuolleiden suhteeseen sekä aiempien virusepidemioihin kehityskulkuihin.
Uuden koronaviruksen eli taudin COVID-19 tartuntoja oli raportoitu perjantai-iltapäivään 27. maaliskuuta mennessä noin 460 000 ja kuolemia noin 21 000.
Suomessa perjantai-iltapäivään mennessä tartuntoja oli raportoitu yli tuhat ja kuolleita seitsemän.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi 25. maaliskuuta kaksi ennustemallia koronatilanteen etenemisestä Suomessa. Mallien mukaan epidemia kestää 4–6 kuukautta, eli heinä- tai syyskuuhun saakka.
Lievemmässä skenaariossa 11 300 tarvitsee sairaalahoitoa, heistä 3 600 tehohoitoa. Vakavammassa skenaariossa sairaalahoitoa tarvitsee 15 500, heistä 5 000 tehohoitoa. Vakavampi skenaario laittaisi Suomen sairaanhoidon kestokyvyn äärirajoille.
Samana päivän julki tulleen hallituksen muistion mukaan ilman riittäviä suojaustoimia, pahimpien skenaarioiden mukaan, Suomen väestöstä 80 prosenttia saa ensimmäisen epidemia-aallon aikana tartunnan. Vähintään kolmasosa sairastuu. Noin 15 prosenttia tapauksista on vakavia ja 5 prosenttia kriittisiä.
Arvioiden mukaan uusi koronavirus muodostaa etenkin ikääntyneille, yli 70-vuotiaille erittäin merkittävän kuoleman riskin. Arvioiden mukaan uusi koronavirus muodostaa etenkin ikääntyneille, yli 70-vuotiaille erittäin merkittävän kuoleman riskin.
Arvioiden mukaan uusi koronavirus muodostaa etenkin ikääntyneille, yli 70-vuotiaille erittäin merkittävän kuoleman riskin. MOSTPHOTOS
Risto Linturi, tulevaisuudentutkija
Matemaattisen alan diplomi-insinööri ja itsenäinen tulevaisuudentutkija. Tehnyt erityisesti teknologian tulevaisuusvaikutuksia arvioivia projekteja. Toimii Sovelto-ja Innofactor-yhtiöiden hallituksissa.
Tulevaisuudentutkimus on eri tieteitä yhdistävä tieteenala, jonka tavoitteena on arvioida, mikä on mahdollista ja mikä todennäköistä erilaisilla kehityskuluilla. Tutkimusta tehdään erilaisin metodein.
Linturi on erikoistunut maailman epäjatkuvuuksiin. Merkittäviä murroskohtia voivat olla esimerkiksi teknologisen innovaation synty tai sota.
Linturi käyttää päälähteinään uutisia, tieteellisiä julkaisuja ja niistä saatuja lukuja. Todennäköisyyksien laskeminen on iso osa hänen tutkimustaan.
Kolme skenaariota
Linturi on arvioinut maiden etenevän kolmen eri strategian mukaan koronapandemian ensimmäisessä aallossa.
Jokaisella strategialla syntyy erilainen tulevaisuuden skenaario siitä, miten koronatilanne alueellisesti etenee. Skenaarioissa sairastumisten ja kuolemien määrä sekä virusaallon kesto vaihtelevat.
Linturin arvion mukaan korona-aalto etenee maissa seuraavasti.
1) Viruksen annetaan levitä vapaasti. Leviäminen ja laantuminen nopeaa, mutta kuolleisuus suurta.
Ensimmäinen strategia on, että viruksen leviämistä ei juurikaan pyritä estämään. Tällöin syntyy nopeasti laaja epidemia, joka myös katoaa nopeasti.
Linturi arvioi, että likimain kaikki vakavasti sairastuneet kuolevat, koska teho-osastopaikkoja ei riitä. Yhteiskunta lamaantuu muutenkin, koska suuri osa ihmisistä sairastuu.
Tällä strategialla koronalle voi kuitenkin syntyä laumasuoja. Yksilö sairastuessa virukseen hänen odotetaan saavan sille immuniteetin. Kun riittävän suuri osa väestöstä on immuuneja, viruksella ei ole enää runsaasti kohteita joihin tarttua, ja myös immuniteettia vailla olevien sairastumisen riski pienenee.
Linturi arvioi, että koronan laumasuoja vaatisi, että 80 prosenttia väestöstä sairastuu. Tarkkaa prosenttimäärää on vaikea arvioida ennalta. Esimerkiksi tuhkarokon osalta on laskettu, että 95 prosentilla väestöstä on oltava rokotteella saavutettu immuniteetti.
Suomessa ja monessa muussa maassa ensimmäinen strategia on jo hylätty, koska rajoitustoiminta on aloitettu.
Linturin mukaan Ruotsi näyttää kokeilevan tätä linjaa, koska maassa ei ole tehty tiukkoja kokoontumisrajoituksia. Tähän päätyvät myös sellaiset heikosti kehittyneet maat, joilla ei ole mahdollisuuksia ehkäistä leviämistä.
Jos tätä strategiaa olisi käytetty maailmanlaajuisesti, Linturin skenaarion mukaan koronakuolemia olisi voinut tulla sata miljoonaa.
2) Viruksen leviämistä jarrutetaan, jolloin se leviää hitaasti. Pyrkimys on, että teho-osastopaikat riittävät.
Viruksen leviämistä ei pyritä estämään vaan hidastamaan niin, että sairaat pystytään hoitamaan ja kuolleisuus pysyy maltillisena.
Laumasuoja voidaan saavuttaa, mutta se on todella hidasta.
Linturi arvioi, että jos Suomessa taudin annetaan levitä hitaastikin 80 prosentille väestöstä, kymmeniä tuhansia ihmisiä kuolee. Maailmanlaajuisesti kuolemia voisi kakkosstrategialla tulla 10–20 miljoonaa.
3) Viruksen leviäminen pysäytetään. Ihmisten kohtaamiset estetään, tartuntoja tulee vähän ja virus kuolee alueellisesti.
Otetaan kovat liikkumisrajoitukset käyttöön, jolloin virus ei pääse tartuttamaan ihmisestä toiseen. Virus kuolee alueellisesti sukupuuttoon muutamassa viikossa, kun tartunnan saanut ihminen paranee tai kuolee. Laumasuojaa ei synny.
Kolmaskaan strategia ei ole täydellinen, mutta Linturin mielestä sen käyttöönottoon on mentävä. Syy on yksinkertaisesti se, että ensimmäisessä ja toisessa vaihtoehdossa kuolleisuudesta tulee liian suurta.
Kolmatta strategiaa toteuttaessa skenaario olisi voinut olla, että kuolleita ei tule yhtään. Esimerkkinä, jos Kiina olisi heti, aivan viruksen leviämisen alussa, eristänyt alueen ihmiset koteihinsa, virus olisi kuollut nopeasti. Nollakuolleisuuden mahdollisuus on kuitenkin menetetty.
Esimerkiksi Kiina ja Etelä-Korea ovat soveltaneet kolmatta strategiaa estämällä ihmisten tapaamiset. Leviäminen on jo tyrehtynyt.
LUE MYÖSYksi kuva näyttää, miten maiden eri strategiat purevat koronaan – USA:n ja Korean käyrät poikkeavat tyystin muista
Viruksen toinen aalto tulee
Valitettavasti Linturin ja muiden asiantuntijoiden arvio on, että koronaongelma ei pysähdy viruksen ensimmäiseen aaltoon.
Linturin mukaan kaikkien kolmen strategian ongelma on, että ihmisten alkaessa taas matkustella paikkoihin, joissa virus on edelleen voimissaan, epidemia lähtee uudelleen liikkeelle.
Tämä on ongelma erityisesti kolmannelle strategialle, koska laumasuojaa ei ole syntynyt. Myös ensimmäisessä ja toisessa strategiassa on heikkoutensa: Linturi muistuttaa, että virus voi muuntua niin, ettei laumasuoja enää toimi. Esimerkiksi influenssaa aiheuttava virus muuntuu niin, että ihminen voi saada sen joka talvi uudestaan.
Toisen aallon tulo riippuu siitä, milloin ensimmäinen aalto päättyy ja milloin kokoontumisrajoituksia höllennetään. Linturi arvioi, että jos ensimmäinen aalto tyrehdytetään nopeasti, uusi aalto voisi tulla syksyllä.
– Jos teemme tämän niin, että leviämistä hidastetaan ja mennään siihen, että kaikki sairastavat, tämä ensimmäinen aaltohan kestää vuositolkulla.
Linturi sanoo, että toteutuipa mikä skenaario tahansa, yhteiskunnalla on oltava jokin tapa estää uusien epidemioiden syntyminen. Jos keinoa ei ole, yhteiskunta on jälleen suljettava ja koko kuvio alkaa alusta.
Rokotetta uuteen koronavirukseen on kehitetään kiivaasti. Yhdysvalloissa rokotetta on testataan jo ihmiseen.Rokotetta uuteen koronavirukseen on kehitetään kiivaasti. Yhdysvalloissa rokotetta on testataan jo ihmiseen.
Rokotetta uuteen koronavirukseen on kehitetään kiivaasti. Yhdysvalloissa rokotetta on testataan jo ihmiseen. MOSTPHOTOS
Näin estetään toinen aalto
Tutkimustensa pohjalta Linturi esittää kolme keinoa nujertaa toinen aalto: lääke, rokote tai hyvä testi.
Lääkkeellä voitaisiin parantaa sairastuneet. Rokotteella tartunnan saaminen estettäisiin ja voitaisiin luoda laumasuoja. Hyvällä ja halvalla testillä voitaisiin seuloa jo alkuvaiheessa kaikki tartunnan saaneet ja eristää heidät muusta väestöstä.
– Mikä tahansa näistä kolmesta ratkaisee tilanteen niin, että siitä tulee hallittava, Linturi sanoo.
LUE MYÖSKoronavirusrokotetta testataan jo - kun se valmistuu, tarvitsemme sitä kaikille
Linturi muistuttaa, että vasta jälkeenpäin nähdään, mikä kolmesta ensimmäisen aallon strategiasta on tai olisi ollut viisain.
Suomen hallitus on tähän asti sanonut, että tavoitteena on suojella riskiryhmiä sairastumiselta ja hidastaa taudin leviämistä, jotta teho-osastopakat riittävät.
Linturi arvelee, että Suomi yritti ensin edetä kakkosstrategialla. Hallitus julisti poikkeustilan 16. maaliskuuta ja linjasi kokoontumisrajoituksia.
Linturi näkee, että tartuntojen lisääntyessä ja ulkomailta saatujen tietojen päivittyessä päättäjät ovat siirtyneet kohti kolmatta strategiaa. 25. maaliskuuta hallitus esitti, että suuren tartuntamäärän vuoksi Uusimaa rajataan muusta Suomesta ja ravintolat suljetaan.
Linturi on tyytyväinen, että tilannekuvaa päivitettiin vakavammaksi. Myös esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelemat useat lääketieteen ja talouden asiantuntijat ovat sitä mieltä, että hallituksen määräämät tiukat rajoitukset ovat tarpeellisia. WHO:kin on jo pitkään suositellut länsimaille tiukempia toimia.
LUE MYÖSHallituksen muistio paljastaa Uudenmaan eristyksen syyt - muutoin ihmisiä kuolee ja hoitoja joudutaan rajaamaan
Kokoontumisrajoitusten vuoksi ihmisten on pitänyt opetella tekemään töitä etänä. Linturi uskoo, että hyviksi todetut toimintatavat jäävät käyttöön.Kokoontumisrajoitusten vuoksi ihmisten on pitänyt opetella tekemään töitä etänä. Linturi uskoo, että hyviksi todetut toimintatavat jäävät käyttöön.
Kokoontumisrajoitusten vuoksi ihmisten on pitänyt opetella tekemään töitä etänä. Linturi uskoo, että hyviksi todetut toimintatavat jäävät käyttöön. MOSTPHOTOS
Pandemian jälkeinen maailma
Linturi uskoo, että korona muuttaa maailmaa pysyvästi.
– Maailma ei palaa entiselleen tämän jälkeen.
Hänen arvionsa mukaan koronapandemia paljastaa muutoksille herkät systeemit. Esimerkiksi Yhdysvaltojen sosiaaliturvajärjestelmää hän kuvaa katastrofiksi: se ei tue sairastuneita työntekijöitä, jolloin ihmiset menevät kipeinä töihin ja sairastuttavat muut. Koronaepidemian laantuessa ja voimistuessa Yhdysvallat on pulassa.
– Kun shokin jälkeen olemme tilassa, jossa korona ja muutkin sen variaatiot pyörivät, alamme suosia uusia käytäntöjä, jotka ovat kestävämpiä ja vähemmän herkkiä tällaiselle pandemialle, hän sanoo.
Linturi arvioi, että kriisitilanteessa selviytyvät parhaiten organisaatiot, joilla on valmiuksia ottaa käyttöön teknologiaa toimintansa ylläpitämiseen. Hän uskoo, että iso osa poikkeustilanteessa opituista toimintatavoista jää käyttöön, ja se aiheuttaa pysyvän muutoksen.
Ihmiset opettelevat tekemään töitä, opettamaan, opiskelemaan ja kokoustamaan etänä. Kun etätyöskentely saadaan toimimaan, ja liikematkailua vähennetään pitkälläkin aikavälillä.
Kuljetusalalla pärjäävät ne, joilla on jo toimivat automaattivarastot, ja niitä suositaan jatkossakin enemmän. Verkkokauppa edistyy harppauksin. Kun tavarantoimitus takkuaa kriisissä, 3D-tulostinten käyttö todetaan hyödylliseksi, koska niillä voi valmistaa välineitä esimerkiksi terveydenhuollon käyttöön.
Etelä-Koreassa on jo kehitetty sovelluksia, jotka kertovat ihmisten sairastavuudesta tai karanteenista. Sovelluksesta voi katsoa, kuka on turvallinen kohtaamiskumppani.
Linturi sanoo, että nykymuotoisina sovellukset voivat rikkoa yksityisyydensuojaa, mutta jos ihmiset täyttävät vapaaehtoisesti tietonsa sovelluksiin, niiden käytöstä voi tulla länsimaissakin hyväksyttävää.
Linturi uskoo, että maiden käyttöön ottamat keinot sopeutua ja vastustaa uusia epidemia-aaltoja näyttävät lopulta sen, mikä maa hyytyy ja mikä selviytyy korona jälkeisessä ajassa
Corona toimii kaiken tämän savuverhona.
