Maailmantalouden tila on pahentunut hämmästyttävän ja hälyttävän nopeasti sen jälkeen, kun tammikuun lopulla varoitimme koronaviruksen vakavista talousvaikutuksista ensimmäistä kertaa. Black Swan -raporttimme, joka julkaistiin 9. maaliskuuta, käsitteli talousnäkymien synkkyyttä, mutta jo viikon sisään se osoittautui liian optimistiseksi.
Kuukautta myöhemmin, 2. huhtikuuta, päivitimme maailmantalouden kasvuennusteitamme, ja totesimme, että Covid-19-virus on ”maailmantalouden tuhoaja”, sillä se lamauttaa modernien globaalien yhteiskuntien taloudellisen toiminnan täysin. Valitettavasti taloudellinen tilanne on heikentynyt vielä siitäkin.
Maailmantalous on syöksymässä raamatullisten mittakaavojen talouskriisiin, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa esimerkiksi Yhdysvaltain osakemarkkinoiden viimeaikaisen nousun takia. Kuten olemme huhtikuun alusta asti varoittaneet, koronaviruspandemian aloittama talouskriisi on vasta alkuvaiheessa.
Nyt on otettava huomioon myös se, että Covid-19-pandemiaa saattaa seurata uusia tautiaaltoja. Esimerkiksi Kiinan johtavat asiantuntijat ovat varoittaneet siitä.
Tässä Q-Review-sarjamme erikoisnumerossa otamme tehtäväksemme analysoida pandemian mahdolliset taloudelliset loppuskenaariot. Analyysissämme on kolme skenaariota: paha, hyvä ja ”apokalyptinen”.
Tässä blogikirjoituksessa esitämme lyhyen tiivistelmän noista skenaariosta. Raportti on ladattavissa verkkokaupastamme.
Paha skenaario
Koronaviruspandemian talousennusteista ei yleensä huomioida todennäköistä finanssikriisiä. Tämänhetkisiä kauhistuttavia taloudellisia lukuja tarkasteltaessa, pankkeihin kohdistuvia massiivisia tappioita ei kuitenkaan voi ohittaa.
Nämä aiheuttavat vakavia ongelmia erityisesti eurooppalaisille pankeille, joiden taloudellinen tila on ollut huono jo vuodesta 2008 lähtien, ja tilanne on vain huonontunut EKP:n virheellisestä politiikasta johtuen. Pankkisektori ei tule selviytymään taantumasta.
Pahassa skenaariossa oletamme siis, että Eurooppa ajautuu pankkikriisiin kesällä, tai viimeistään syksyllä. Kuten olemme useasti todenneet, kriisi leviää maailmanlaajuiseksi hetkessä, johtuen globaalien, systeemisesti tärkeiden pankkien (G-SIB) suuresta keskittymästä Euroopassa. Tämä ajaa globaalit rahoitusmarkkinat kriisiin ja johtaa maailmantalouden lamaan.
Tässä skenaariossa oletamme, että Covid-19-pandemian toinen aalto on lievä ja/tai taudin hoitomenetelmät ovat siihen mennessä kehittyneet.
Hyvä skenaario
Hyvässä skenaariossa pandemia saadaan hallintaan toukokuun loppuun mennessä. Viruksen hoidossa tapahtuu läpimurto, ja tehokas rokote saadaan valmiiksi talveen mennessä. Virustapaukset vähenevät hitaasti, ja tauti alkaa muistuttaa lähinnä kausiluonteista flunssaa.
Valtiot jakavat massiivisia elvytyspaketteja vaikeuksissa olevien talouksiensa ja yrityksien tukemiseksi. Keskuspankit ottavat käyttöön julkistalouden alijäämien suoran rahoituksen ja tekevät rahan “helikopteripudotuksia” tavallisille kansalaisille. Euroopan hallitukset takaavat pankkien talletukset, ja pankit pääomitetaan talletuksilla Euroopan pankkisektorin ylläpitämiseksi.
Maailmantalous välttää laman, mutta siitä tulee keskitetysti hallittu, sosialistinen “zombi”, jota piinaa toistuvat alueelliset ja/tai kansalliset hyperinflaatiot. Skenaarion ”hyvyys” on toisin sanoen hyvin suhteellista.
”Apokalyptinen” skenaario
Käytämme synkimmän skenaario mallinnuksemme pohjana espanjantaudin leviämistä ja vaikutuksia CIDRAP tutkijaryhmän tuoreeseen mallinnukseen perustuen. Pandemia levisi läpi maailman vuosien 1918 ja 1919 aikana kolmessa aallossa.
Tässä skenaariossa oletamme, että yritysten laajamittaiset konkurssit alkavat touko-/kesäkuussa. Tämä johtaa pankkien talletuspakoon, ja pankkikriisiin, joka saa alkunsa Euroopassa kesällä. Maailmantalous ei tämän takia juurikaan pysty elpymään.
Tämän jälkeen Covid-19-pandemian toinen aalto pyyhkäisee maailman yli. Virus mutatoituu ja alkaa levitä nopeasti syksyllä 2020, jatkaen talveen. Mahdollinen kolmas aalto iskee keväällä 2021.
Maat ympäri maailmaa joutuvat ottamaan massiiviset sulkutoimet uudestaan käyttöön. Tuotantoketjut katkeavat kokonaan ja kansainvälisissä logistiikkaketjuissa esiintyy vakavia häiriöitä sairaiden työntekijöiden suuren määrän ja tehtaiden ja kansallisten rajojen sulkemisen vuoksi. Valtiot alkavat suojata haavoittuvaisia tuotannonalojaan ja resurssejaan.
Elintarviketurvasta tulee tärkein kansallista turvallisuutta koskeva kysymys. Elintarvikkeiden maailmanlaajuinen vienti ja tuonti pysähtyy tai häiriintyy. Tämä, yhdistettynä kasvavaan työttömyyteen, eristystoimiin ja tuotannon pysäyttämiseen, tulee johtamaan globaalin rahoitusjärjestelmän kaatumiseen.
Isku
On melko selvää, että yllämainittujen skenaarioiden talousvaikutukset vaihtelevat, keskipitkällä aikavälillä, pysähtyneisyydestä maailman talousjärjestyksen täydelliseen romahdukseen.
Luotettavaa ennustetta viruksen lähikuukausien kehittymisestä on mahdotonta saavuttaa, mutta on varauduttava äärimmäisen vakaviin skenaarioihin. Covid-19-pandemian massiivinen vaikutus maailmantalouteen näkyy jo esimerkiksi OECD:n ennakoivissa indikaattoreissa.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) on myös varoittanut mahdollisen toisen pandemia-aallon kielteisistä vaikutuksista. Katsomme kuitenkin, että IMF ei täysin ottanut huomioon maailmanlaajuisen pankkikriisin suurta todennäköisyyttä, ja mahdollisuutta, että pandemian toinen aalto on sekä nopeampi, että vaarallisempi.
Tie eteenpäin?
Valtioiden on valmistauduttava ennen kaikkea globaalien toimitusketjujen ja maailmanlaajuisen taloudellisen yhteistyön ja järjestyksen romahtamiseen. Maiden on oltava valmiita selviytymään itsenäisesti vähintään 4—5 kuukautta, tai pahimmassa tapauksessa yli vuoden ajan. Tämä tarkoittaa elintarviketurvasta huolehtimista, eli toisin sanoen sitä, että kotimaista ruoantuotantoa on riittävästi ja/tai elintarvikevarastot ovat riittäviä.
Sijoittajien on varauduttava ääritapahtumiin rahoitusmarkkinoilla, ja keskuspankkien järjettömyyttä hipoviin rahapoliittisiin toimenpiteisiin. Sitä varten olemme hahmotelleet varautumisstrategioita sijoittajille ja yrityksille raportissa Varautujan bunkkeri: Koronavirus -päivitys II.
Vastassamme on suuri tuntematon. Pahimmassa tapauksessa kohtaamme kriisin, jollaista ei ole nähty 100 vuoteen. Talouskriisistä tulee joka tapauksessa erittäin vakava.
Kriisit tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden korjata taloudellisia ja yhteiskunnallisisa epäkohtia. Kuinka hyvin siinä onnistumme määrittelee sen, kuinka nopeasti kriisi on ohi, ja kuinka hyvin kriisistä toivumme.
Pysykää turvassa!
Lycka Till 
