Koronavirus CVD19 - Maailmanlaajuinen pandemia

[sikakoira]

https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a ... 54fe861120
Pääkirjoitus: Hallituksen koronastrategia yhä osin ristiriitainen – laumasuojaa ei tavoitella sairastamisen kautta

Hallitus ei tavoittele koronaepidemiassa laumaimmuniteettia sairastamisen kautta. Tämä oli pääministeri Sanna Marinin (sd) viesti perjantaisessa hallituksen koronastrategiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa. Yhteiskunnan avaamiseen liittyen Marin ei antanut mitään tiettyjä rajoja, joiden jälkeen rajoitustoimia ryhdyttäisiin taas mahdollisesti kiristämään. Marinin mukaan tilanteessa seurataan ennakoivasti monia tekijöitä, joiden perusteella ollaan valmiita toimimaan.

Selkokieltä tarvittaisiin enemmän hallituksen koronastrategiassa ja varsinkin seurattavissa kriteereissä. Hallituksen koronarajoitusten purkamisen pohjana olleessa Martti Hetemäen ryhmän raportissa tavoitteeksi asetettiin hallittu, mutta ei kuitenkaan liian voimakas viruksen leviämisen hidastaminen. Marinin nyt esittelemä strategia on ristiriidassa tämän kanssa.

Marin korosti Suomen tasapainoilevan tilanteessa, joka on vakava ja mahdollisesti pitkäaikainen. Marinin mukaan on mahdollista, että kesäksi epidemia hiipuu ja uusi tautiaalto tulee syksyllä. Siihenkin on varauduttava.

Tavoitteena on estää koronaviruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhoidon kantokyky ja suojella riskiryhmiä. Kuitenkin hallituksen mielestä epidemia ei saisi edetä Suomessa lainkaan. Marinin mukaan tavoitteen pitää olla se, ettei Suomessa olisi ainuttakaan sairastunutta.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen puolestaan kertoi tiedotustilaisuudessa tietoja koronavirusepidemian etenemisestä Suomessa ja vertailumaissa. Puumalaisen arvion mukaan Suomi ylitti koronavirusepidemian huipun huhtikuussa, ainakin tällä erää.

Puumalainen myös mainitsi, että muihin infektiotauteihin kuolee nyt huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti. Tämä herättää kysymyksen, onko mahdollisesti koronan piikkiin laitettu myös sellaisia tapauksia, jotka olisivatkin kuolleet mahdollisesti johonkin muuhun infektiotautiin.

Suomessa 100 000 asukasta kohden koronainfektioita on noin 112. John Hopkins-yliopiston tilastojen mukaan vastaavat luvut ovat Ruotsissa 279, Norjassa 153 ja Tanskassa 185.

Koronaviruksen suhteen täytyy pysyä valppaana, sillä käänteet epidemian kehityksessä voivat olla nopeita kun yhteiskunta avataan ja matkailu lisääntyy. Varovaisuutta ja järkeviä rajoituksia tarvitaan edelleen. Myös suorasanaista ja selkeää viestintää hallituksen koronastrategiasta tarvitaan. Ihmisiä ei pidä aliarvioida, kansalaiset ymmärtävät vaikeitakin asioita.

Keskeisimmät kysymykset koronaviruksen suhteen ovat yhä vastauksia vailla. Milloin saamme toimivan ja turvallisen rokotteen koronavirusta vastaan? Pystyykö rokote suojamaan täysin taudilta tai vain esimerkiksi lieventämään sitä? Millaisen immuniteetin sairastettu koronatauti antaa?

Hallitus varautuu koronaviruksen uuteen aaltoon syksyllä.

Miksei olisi laitettu kun halutaan pitää pelkoa yllä ja WHO:n ohjeistus neuvoo näin toimimaan. Epäily riittää eikä kuolemansyyn varmistuksia tarvita.

[damfin]

^ Eli kokonaiskuolemissa näkyy piikki koska ihmisiä kuolee muihin tauteihin nyt enemmän kuin normaalisti, mutta muihin infektiotauteihin kuolee nyt huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti...? hienoa selittelyä.

Ja sitten asiaan...

"Ollaan menossa nolliin" – THL:n pääjohtajan mukaan koronavirus on henkihieverissä: epidemian ensimmäinen erä ohi jo lähiviikkoina?


Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta yllättää arviollaan, että koronaepidemian ensimmäinen vaihe saattaa olla lähiviikkoina Suomessa jo ohi. Tervahaudan mukaan taudin huippu jäi selvästi odotettua ja pelättyä matalammaksi.

Tautitilanne on helpottanut jo kuukauden ajan.
– Nyt näyttää siltä, että ollaan menossa ns. nolliin.
Onko nolla mahdollinen?


– On mahdollinen ja voi olla, että näillä rajoituksilla ja ihmisten noudattamilla arkisilla toimilla me pääsemme ehkä lähiviikkojen aikana jo siihen nollaan ja virus tällä erää siis tukahtuu, Tervahauta ennustaa MTV:n Uutisextran haastattelussa.

Ei usko suomalaisten villiintyvän koronarajoitusten purkamisesta

THL:n pääjohtaja ei usko, että suomalaiset villiintyvät, kun koronarajoitukset alkavat helpottaa viimeistään kesäkuussa. Tällä viikolla Suomessa avautuivat ala- ja yläkoulut sekä varhaiskasvatus jatkui normaalisti. Suomalaiset ovat noudattaneet tähän asti säntillisesti viranomaisten ja hallituksen suosituksia ja määräyksiä.

– Suomalaiset osoittivat tämän ensimmäisen aallon aikana halunsa päästä tästä viruksesta eroon täällä Suomessa. Ihmiset ovat tehneet viruksen leviämisen kovin vaikeaksi sille pöpölle. Virus tarvitsee kontakteja ihmisten välillä levitäkseen. Olemme noudattaneet hygieniatoimia omalla kohdallamme ja nämä yhdistettynä rajoitustoimenpiteisiin ovat mahdollistaneet, että virus alkaa olla Suomessa henkihieverissä, Tervahauta sanoo.

THL:n uusien lukujen mukaan koronavirustartunnat ovat Suomessa reilussa laskussa ja yli kuudestatuhannesta tartunnan saaneesta 5000 on jo parantunut.

Alueelliset koronaratkaisut mahdollisia?

Tauti jyllää tällä hetkellä vielä pääkaupunkiseudulla, mutta jollain alueilla uusia tartuntoja ei ole tullut viime aikoina. THL:n pääjohtaja olisi valmis harkitsemaan, että eri alueilla voisi olla toisistaan poikkeavia rajoituksia tautitilanteen perusteella.

– Nyt sellaista kannattaa ruveta miettimään tästä eteenpäin, kun pääsemme tähän hybridistrategiaan, jossa on hieman ajatuskin, että vaihdellaan eri toimenpiteiden painopistettä. Kyllä sellainen alueellinen tietynlainen eritahtisuus voisi olla ihan rationaalista.

Suomessa valmistaudutaan koronaviruksen mahdolliseen toiseen aaltoon syksyllä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oll ... #gs.6n8fqs

Tilanne Suomessa on tosiaan alkanut näyttämään lupaavalta, toivotaan nyt että Tervahauta olisi oikeassa siinä että valtaosa suomalaisista jaksaisi ja ymmärtäisi noudattaa suosituksia turvaväleistä, hygieniasta ja liikkumisesta vielä toistaiseksi.
Toisen aallon tullessa meillä on kuitenkin huomattavasti paremmat lähtökohdat kuin tässä ensimmäisessä aallossa, toisen aallon ensimmäisten merkkien ilmaantuessa meillä tuskin hallitus ja THL on hyssyttelemässä ja rauhoittelemassa ja selittelemässä että mitään vaaraa ei ole, vaan ihmiset osaavat toimia jo heti vastuullisemmin ja uudet tautitapaukset ymmärretään ehkä jäljittää ja laittaa karanteeniin ennen leviämistä.

Tämän ensimmäisen aallon kohdallahan meni melko pitkään ennen kuin tartuntoihin ja niiden leviämiseen alettiin suhtautua vakavasti, ja jahkailtiin liian pitkään ennen kuin annettiin suosituksia ja rajoituksia kokoontumisista ja baari-illoista joissa virus pääsi leviämään vapaasti, puhumattakaan siitä että ulkomailta tulevat saivat vapaasti mennä ilman minkäänlaista valvontaa ja tarkastuksia kotiinsa.

Koitetaan nyt vaan pitää järki päässä eikä mennä tuohon Ruotsin malliin, näyttää kyllä edelleen vahvasti siltä että se ei ole toimiva malli, siellä edelleen tulee 100 kuolemantapausta vuorokaudessa lukemia, joten jos me nyt sen toisen aallon tullessa osaamme toimia vielä tätäkin järkevämmin ja nopeammin, niin eiköhän tämä meidän mallimme loppujen lopuksi viisaammaksi osoittaudu.

[sikakoira]

^ Eli kokonaiskuolemissa näkyy piikki koska ihmisiä kuolee muihin tauteihin nyt enemmän kuin normaalisti, mutta muihin infektiotauteihin kuolee nyt huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti...? hienoa selittelyä.

Näin joissain maissa. Pointti nyt lähinnä oli että muita infektiotauteja on laitettu Coronan piikkiin suurella todennäköisyydellä kuten muuallakin. Suomessahan ei minkäänlaista piikkiä tilastoissa ole havaittu kokonaiskuolemien osalta toisin kuin joissain maissa.

Toisen aallon tullessa meillä on kuitenkin huomattavasti paremmat lähtökohdat kuin tässä ensimmäisessä aallossa, toisen aallon ensimmäisten merkkien ilmaantuessa meillä tuskin hallitus ja THL on hyssyttelemässä ja rauhoittelemassa ja selittelemässä että mitään vaaraa ei ole, vaan ihmiset osaavat toimia jo heti vastuullisemmin ja uudet tautitapaukset ymmärretään ehkä jäljittää ja laittaa karanteeniin ennen leviämistä.

No lähtökohdat eivät nyt todellakaan ole mitkään mairittelevat jos ja kun se "toinen aalto" iskee vaikkakin nyt osataan jatkaa tämän taudin siirtämistä hamaan tulevaisuuteen ja talouden alasajo saadaan vietyä loppuun. Vielä ei ole nähty niitä seurauksia mitä saatiin aikaan tällä kertaa.

Nyt olisi ehdottoman tärkeää ottaa mallia Ruotsista jossa suhteellinen fataliteetti on ilman rajoitustoimia suunnilleen sama kuin Suomessa ja toinen kierros tulee menemään huomattavasti paremmin kuin täällä. Talous pyöri lähes normaalisti jne... Sielläkin osataan panostaa seuraavalla kerralla niihin kohteisiin joissa riskitekijät ovat ja säästytään nyt nähdyiltä tappioilta.

[PiikkiSika]

^ Eli kokonaiskuolemissa näkyy piikki koska ihmisiä kuolee muihin tauteihin nyt enemmän kuin normaalisti, mutta muihin infektiotauteihin kuolee nyt huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin tavallisesti...? hienoa selittelyä.

Näin joissain maissa. Pointti nyt lähinnä oli että muita infektiotauteja on laitettu Coronan piikkiin suurella todennäköisyydellä kuten muuallakin. Suomessahan ei minkäänlaista piikkiä tilastoissa ole havaittu kokonaiskuolemien osalta toisin kuin joissain maissa.

Toisen aallon tullessa meillä on kuitenkin huomattavasti paremmat lähtökohdat kuin tässä ensimmäisessä aallossa, toisen aallon ensimmäisten merkkien ilmaantuessa meillä tuskin hallitus ja THL on hyssyttelemässä ja rauhoittelemassa ja selittelemässä että mitään vaaraa ei ole, vaan ihmiset osaavat toimia jo heti vastuullisemmin ja uudet tautitapaukset ymmärretään ehkä jäljittää ja laittaa karanteeniin ennen leviämistä.

No lähtökohdat eivät nyt todellakaan ole mitkään mairittelevat jos ja kun se "toinen aalto" iskee vaikkakin nyt osataan jatkaa tämän taudin siirtämistä hamaan tulevaisuuteen ja talouden alasajo saadaan vietyä loppuun. Vielä ei ole nähty niitä seurauksia mitä saatiin aikaan tällä kertaa.

Nyt olisi ehdottoman tärkeää ottaa mallia Ruotsista jossa suhteellinen fataliteetti on ilman rajoitustoimia suunnilleen sama kuin Suomessa ja toinen kierros tulee menemään huomattavasti paremmin kuin täällä. Talous pyöri lähes normaalisti jne... Sielläkin osataan panostaa seuraavalla kerralla niihin kohteisiin joissa riskitekijät ovat ja säästytään nyt nähdyiltä tappioilta.

Kesähelteillä on perinteisesti mm. Italiasssa ja muissa etelän lämpimissä maissa kaatunut vanhuksia kuin heinää - ehkäpä uutisoimalla "silleen oikealla tavalla" saadaan toiselle aallolle mediaseksikkästä nostetta varmaankin siinä heinä-elokuussa

#ei valtaa pelolle - vai mitä sauli 71v.

[sikakoira]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006508254.html
Mika Aaltolan kolumni: Synkkyys on realismia koronan suhteen – taloudessa kannattaa varautua pahimpaan

Koronanormaalin muuttuessa vallitsevaksi ihmisarvo saattaa muokkautua sallimaan tietynlaiset kuolemat tai yksityisten tietojen jakamisen osana taudin hallintaa, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kolumnissaan.

VAIKUTUSVALTAINEN yhteiskuntateoreetikko Thomas Hobbes (1588–1679) kirjoitti ihmisen elämän olevan yksinäistä, kurjaa, brutaalia ja lyhyt ilman omaa yhteisöä, valtiota. Tämä synkkä luonnehdinta juontaa juurensa antiikin historioitsijan Thukydideksen (460–397 eaa.) kuvaukseen Ateenan rutosta (430–425 eaa.).

Thukydides, joka itsekin sairasti ruton, totesi yhteiskunnan loppuvan äärimmäisen epidemian oloissa hyvin samalla tavalla kuin yhteisöllisyys kuolee sisällissodassa. Oli sitten kyseessä lääketieteellinen tieto, muu oppi, pyhät arvot, uskomukset tai ennustajat, ne kaikki menettivät merkityksensä. Ihmiset olivat niin uupuneita kärsimyksestä, etteivät tieto, tavat, normit ja lait tuntuneet tarpeellisilta.

Koronapandemia ei ole pahin mahdollinen rutto. Koronan varalta pitäisi kuitenkin muodostaa synkin mahdollinen ennuste, jotta ymmärtäisimme tautiin epäsuorasti liittyvät panokset tässä ja nyt. Vain näin toimien toteuma on synkkiä odotuksia parempi.

KORONAN talousvaikutuksen pahin mahdollinen skenaario on hyvä muodostaa seuraavasti: Mieti pahin taloudellinen kriisi viime vuosikymmeninä. Kerro sen voimakkuus ja kesto kahdella. Lopputuloksena on paras mahdollinen tapaus.

Talous ei ole vain tehtaita käynnissä, rahtialuksia merellä tai työpaikkojen säilymistä. Se on ihmisten tulevaisuuteen asettamia odotusarvoja ja kulutuspäätöksiä. Niiden synkistyminen äkkiä ja pitkäkestoisesti pysäyttää kyllä laivat ja liukuhihnat. Maailmankaupan ennustetaan notkahtavan tänä vuonna historiallisen paljon.

Ensimmäisen korona-aallon alussa valtiot ovat korostaneet rooliaan kaikkialla Euroopassa. Lojaalisuudet ja poliittiset intohimot ovat näyttäytyneet valtiollisella tasolla. Vaikka koordinaatiota saataisiinkin siirrettyä EU-tasolle, tuntemus kriisistä on ollut pääosin kansallisvaltiokokemus. Tämä vahvistaa ennen kriisiä käynnissä ollutta prosessia, joka ennen pitkää eritahdillistaa EU:ta sekä myös valuutta-aluetta merkityksettömyyden partaalle.

Kannettu vesi ei pysy kaivossa kovin pitkään. Elvyttävät toimet muuttuvat kinasteluksi kasvavasta velkataakasta. Nyt toiveet on asetettu siihen, että rokote tai hoito löytyy ennen pitkään. Ostamme aikaa, niin sanotaan.

Koronanormaalin muuttuessa vallitsevaksi myös perusarvot muuttuvat, epidemia viime kädessä kukistaa lakikirjan. Ihmisarvo muokkautuu tavalla, joka mahdollisesti sallii tietynlaiset kuolemat tai vaikkapa yksityisten tietojen jakamisen osana taudin hallintaa. Demokratioiden avoimuus ja läpinäkyvyys muuttuu autoritaariseen suuntaan. Valtiot keskittyvät ja niiden ilmapiiri on kurjempi ja brutaalimpi.

Poliittisen harkinnan tilan kaventuessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti kyky vastata uusiin sisäisiin ja ulkoisiin ongelmiin vähenee ratkaisevasti. Jos sodan todennäköisyyttä pidettiin ennen hyvin pienenä, niin koronatulevaisuudessa se on varteenotettava.

PAHIMMAN mahdollisen skenaarion tiedostaminen ja avoin kommunikoiminen järkevöittää enemmän kuin impulsiivinen ajatus, että asiat menisivät oletusarvoisesti hyvin ja toiveiden mukaisesti. Vanhasta normaalista ei kannata pitää pakonomaisesti kiinni aikaa ostamalla suunnattomalla hinnalla, vaan varautua yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen muutokseen. Aktiivisesti osallistua parhaan mahdollisen koronanormaalin syntymiseen, omaksua parhaita käytänteitä muualta ja olla aloitteellinen niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään.

Piikkisika kirjoitti:
Kesähelteillä on perinteisesti mm. Italiasssa ja muissa etelän lämpimissä maissa kaatunut vanhuksia kuin heinää - ehkäpä uutisoimalla "silleen oikealla tavalla" saadaan toiselle aallolle mediaseksikkästä nostetta varmaankin siinä heinä-elokuussa

#ei valtaa pelolle - vai mitä sauli 71v.

Osaan jo kuvitella kuinka "virus" tekee viikatemiehen työtä kesähelteillä muutamissa maissa

[sikakoira]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006509807.html
Suomessa kukaan ei tällä hetkellä tiedä, kuinka moni terveyden­huollon työntekijä on saanut korona­tartunnan

Lääkäriliitto on tietoinen kahden lääkärin koronakuolemasta. Tehy ei ole kuullut hoitajien viruskuolemista.

Terveydenhuollon henkilökunnan sairastumista koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ei tilastoida Suomessa systemaattisesti, käy ilmi STT:n selvityksestä. Henkilökunnan sairastavuus on olennainen tieto arvioitaessa esimerkiksi terveydenhuollon kantokykyä ja henkilökunnan riittävyyttä kuormittavassa tilanteessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:llä tietoja ei ollut, ja se ehdotti kääntymistä paikallistason puoleen. Sairaanhoitopiireissä ja niitä suuremmilla sairaanhoidon erityisvastuualueilla tietoja ei myöskään ollut.

– Useilla alueilla tätä tietoa ei kerätä järjestelmällisesti, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.

Pietilä on yksi Suomen viiden erityisvastuualueen johtajaylilääkäreistä. Hän kartoitti valtakunnallista tilannetta myös muilta sairaanhoidon erityisvastuualueiden johtajaylilääkäreiltä. Ainoastaan yhdeltä erityisvastuualueelta löytyi valmiiksi kerättynä kattavaa tietoa henkilökunnan tartunnoista. Tämäkin tieto oli kuukauden vanhaa.

THL:stä kerrottiin STT:lle, että henkilökunnan koronatartuntoja kootaan nyt tilastoksi. Tilaston julkaisu menee kuitenkin ensi viikolle.

Ammatti jää testattaessa pimentoon
Henkilökunnan sairastavuuden tilastointikapeikkoon Pietilä löytää ainakin muutaman syyn.

Testattavaksi on hakeuduttu eri reittejä. Tartuntatapaukset olisivat voineet jäädä kootusti työterveydenhuollon haaviin, mutta Pietilän mukaan epidemian alkuvaiheessa useat terveydenhuollon työntekijät kävivät testeissä muuta kautta, esimerkiksi päivystyksessä.

Päivystyksessä testattavan ammatti jää helposti pimentoon.

– Ihmisen ei tarvitse kertoa, onko hän meidän työntekijämme, jos hän menee näytteenottopisteeseen, Pietilä sanoo.

Testatun ihmisen ammattia ei myöskään kysytä tutkimuslähetettä tehtäessä. Ammattiin kiinnitettään huomiota mahdollisesti vasta siinä vaiheessa, kun aletaan kartoittaa altistuneita.

– Jos siinä vaiheessa todetaan positiivisuus, alkaa kummasti kiinnostaa työpaikka ja mahdolliset altistuneet siellä. Tämä tulee enemmän vasta siinä vaiheessa esille, johtajaylilääkäri kertoo.

Pietilä pohtii, että jossain vaiheessa henkilökuntaa voitaisiin testata vasta-ainetesteillä, jotka osoittaisivat, ovatko he sairastaneet koronaviruksen.

Laajoja tartuntoja ei tiedossa Laakson ulkopuolella
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi aiemmin tällä viikolla, että Laakson sairaalan työntekijöillä on todettu lähes 70 koronavirustartuntaa.

Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen kertoo, että ensimmäiset henkilökunnan tartunnat ajoittuvat maaliskuun loppuun.

– Tilanne muuttui huhti-toukokuun vaihteessa laajemmaksi, Pikkarainen kertoo tekstiviestitse.

Laakson tartunnat ovat edelleen selvityksessä oleva mysteeri. Pikkaraisen mukaan sairaalassa on ollut suojavälineitä saatavilla tarpeita vastaavasti.

– Suojautumisen suhteen on noudatettu ohjeita, eikä toistaiseksi ole tullut esiin muutakaan, missä olisi toimittu ohjeista poikkeavasti, Pikkarainen sanoo.

Erityisvastuualueilta ja keskeisiltä liitoilta saatujen tietojen perusteella Laakson sairaalan tapaus vaikuttaisi laajuudessaan olevan ainoa laatuaan.

– Mutta kyllä tällaisia useampia ryhmäaltistumisia saman organisaation sisällä on. Myös Uudenmaan ulkopuolella, kertoo sosiaali- ja terveysalan ammattiliiton Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä tähdentämättä paikkakuntia tarkemmin.

Tiedossa on, että Attendon hoivakodissa Kiuruvedellä sairastui vanhusten lisäksi niin moni henkilökuntaan kuuluva, että hoivakodin toimintavastuu siirtyi huhtikuussa Ylä-Savon sote-kuntayhtymälle.

– Myös yli puolet vakihenkilökunnasta on sairastunut, ja sen vuoksi meiltä puuttuu sairaanhoidollista osaamista. Koemme, että emme voi näissä olosuhteissa taata asukasturvallisuutta, Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoi huhtikuussa.

Liitot seuraavat työoloja huolestuneina
Lääkäriliiton tiedossa on tällä hetkellä kaksi lääkärin koronaviruskuolemaa, joista kumpikin tapaus on ollut esillä myös mediassa. Kummassakin tapauksessa tartunnat oli saatu ulkomailta eivätkä liittyneet potilastyöhön.

Tehyn tiedossa ei ole hoitajien koronakuolemia.

Esimerkiksi Italiassa, jonne virusepidemia iski voimalla, on raportoitu yli sadan lääkärin ja kymmenien hoitajien kuolleen virukseen. Italian kansanterveyslaitoksen mukaan lähes 25 500 terveydenhoidon henkilökuntaan kuuluvaa on saanut koronavirustartunnan.

Suomessa oli perjantaihin mennessä todettu koko väestössä hieman yli 6 200 koronavirustartuntaa. Terveydenhuollon henkilökunnan tartunnat ovatkin vain murto-osa Italian luvuista. Tästä huolimatta liitot seuraavat huolestuneina jäseniensä työoloja myös Suomessa.

– Todennäköisesti ja valitettavasti kuolemantapauksia tulee enemmän kuin kaksi, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Lääkäriliiton ja Tehyn mukaan pulaa suojavälineistä on edelleen useilla työpaikoilla. Sosiaalipuolella tukeudutaan yhä osin kangasmaskeihin ja erikoissairaanhoidossa suojatakkien puutteetta tilkitään paikoin kertakäyttöisillä sadetakeilla.

– Työantajan pitää riski poistaa työpaikalla. Riskiryhmään kuuluva työntekijä pitäisi siis poistaa tartunnankantajan läheltä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, työntekijä pitää suojata tosi hyvin. Tämä on hieman ristiriitainen tilanne, että riskiryhmäläinen osallistuu hoitoon huonoilla suojaimilla, Tehyn Ojanperä sanoo.

Yllättäen ongelmia on ollut myös työantajan joustossa, kun riskiryhmäläiset ovat pyytäneet siirtoa esimerkiksi etätöihin, Lääkäriliiton Halinen kertoo.

– Kun on pyydetty siirtoa pienemmän tartuntariskin työtehtäviin, lääkärit ilmoittavat tapauksista, joissa tällaiseen ei ole suostuttu.

Aika erikoista että tällaisia lukuja ei tiedetä.

Britannian ja Italian osalta sen sijaan tiedetään että kun lööpit ovat huutaneet hoitohenkilökunnan kuolemia huolestuttavissa määrissä niin tilastoihin on laskettu eläkkeellä kuolleita lääkäreitä, hammaslääkäreitä jne joilla ei ole ollut mitään tekemistä pandemian hoitamisen kanssa.

Kunnon klikkihuoraamista siis.

Sekin tiedetään kun lööpit kirkuvat päivittäisiä massiivisia kuolemantapauksia niin tilastot saattavat todellisuudessa tulla viiden viikon ajalta. Näistä on raportoitu.

[sikakoira]

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/8 ... parit:af8f
”Tämä on mennyt liian pitkälle” – HS: THL:n Mika Salminen kritisoi Sanna Marinin hallituksen koronarajoituksia

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa suoraan, ettei pidä ikäihmisten eristämisestä koronaviruksen vuoksi.

”En tykkää tästä ikäihmisten eristämisestä. Minulle tulee paljon vanhempien ihmisten viestejä, että he eivät ymmärrä tätä. He ovat ihan terveitä, hyväkuntoisia, mutta ei heillä ole paljoa elämää jäljellä. Eivät he halua istua kotona tapaamatta lapsenlapsiaan ja lapsiaan”, hän kommentoi.

Sanna Marinin (sd) hallitus on ohjeistanut yli 70-vuotiaita pysymään karanteenia vastaavissa olosuhteissa ja välttämään lähikontakteja parhaansa mukaan. Toimintaohjeessa kehotetaan muun muassa välttämään tarpeettomia vierailuja yli 70-vuotiaiden luona.

”Tämä on mennyt liian pitkälle. Viestintä on ollut niin jyrkkää, että lapset sanovat, että et saa tulla kylään, koska me voidaan tartuttaa sinut, ja sitten se on meidän vika”, Salminen toteaa.

Hallitus loivensi viestiään toukokuun alussa siten, että enää ei korosteta ”karanteenia vastaavia olosuhteita”.

”Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Valtioneuvosto korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa”, hallitus linjasi.

Mika Salminen korostaa, että hoitokodeissa rajoitukset ovat ymmärrettäviä ja tarpeellisia, sillä niillä suojellaan muita altistumiselta. Sen sijaan hyväkuntoisten, itsekseen asuvien vanhusten ohjeistaminen pysymään karanteenissa on Salmisen mielestä kyseenalaista.

”Siinä on sellaista tiettyä holhousta, joka ei minun mielestäni kuulu asiaan. Jos he itse ottavat sen riskin, että haluavatkin liikkua ulkona ja tavata sukulaisia, niin sitten ottavat. Ei se minun mielestäni ole viranomaisten tehtävä lähteä siihen väliin.”

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) linjasi perjantaina, että pääsääntöisesti vierailut ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon toimintayksiköissä ovat edelleen kiellettyjä.

”Tapauskohtaisesti harkiten oireettomien läheisten on kuitenkin voitava vierailla vakavasti sairaiden asiakkaiden, joiden tila on kriittinen, ja saattohoidossa olevien asiakkaiden luona turvallisella tavalla. Poikkeusolot ovat kestäneet jo pitkään, ja sen vuoksi tarvitaan myös toimintakäytänteitä, jotka mahdollistavat muillekin asukkaille/potilaille läheisten tapaaminen kasvokkain toimintayksiköiden järjestämässä turvallisessa ympäristössä”, STM tiedotti.

Ministeriön mukaan toimintayksiköissä voidaan esimerkiksi perustaa suojattuja tapaamispaikkoja tai huoneita, joissa yhteydenpito läheisten kanssa voidaan toteuttaa turvallisesti.

Tismalleen samaa mieltä.

[damfin]

Ruotsin mallin ja laumaimmuniteetin kannattaja Mika Salminen on ymmärrettävästi vetämässä hernettä nenäänsä siitä että Suomen malli näyttääkin toimivan ja hallitus sekä THL alkavat puhua viruksen tukahduttamisen mahdollisuudesta, eli nyt Salmisen pitää kaivella kritisoitavaa jopa sieltä missä sitä ei enää tässä vaiheessa olisi.

Hallitus loivensi viestiään toukokuun alussa siten, että enää ei korosteta ”karanteenia vastaavia olosuhteita”.

”Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Valtioneuvosto korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa”, hallitus linjasi.

Salminen:

”Siinä on sellaista tiettyä holhousta, joka ei minun mielestäni kuulu asiaan. Jos he itse ottavat sen riskin, että haluavatkin liikkua ulkona ja tavata sukulaisia, niin sitten ottavat. Ei se minun mielestäni ole viranomaisten tehtävä lähteä siihen väliin.”

Salmiselta jäänyt huomaamatta että hallitushan on jo ennen hänen kritiikkiään lieventänyt suosituksiaan, ja vanhukset saavat ihan vapaasti itse päättää pysyvätkö karanteenimaisissa olosuhteissa vai eivät, valtioneuvosto korostaa nimenomaan riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa.

Holhouksesta olisi kysymys siinä tapauksessa jos vanhukset määrättäisiin pysymään sisällä karanteenissa ja määräysten noudattamista valvottaisiin, mutta kun missään vaiheessa ei ole ollut kysymys muusta kuin suosituksista ja kehotuksista, ja nyt kun rajoitustoimet ja kehotukset ovat tehonneet, on niitäkin jo lievennetty, eli ihan turhaa kritiikkiä Salmiselta nyt tässä vaiheessa, yrittää vaan saada itseään esille kun harmittaa että hallitus näyttää luopuvan laumaimmuniteetin tavoittelusta.

[Gladys]

Keskustelu ns. toisesta aallosta on kummallista. Puhutaan kuin influenssasta, joka suorittaa paluun joka talvi ja saa rauhassa kulkea läpi kansan ja muodostaa oman käyränsä tilastoihin. Covidin suhteen tilanne on täysin eri: yhteiskunta on muuttunut nopeassa tahdissa eikä entinen maailma ole palaamassa pitkään aikaan, jos koskaan. Tähän tautiin on opittu sekä yhteiskunnan tasolla että yksilötasolla reagoimaan, mikä estää valtavan tappavan toisen aallon saapumisen, puhumattakaan kolmannesta jne. (joilla laumasuojaintoilijat ovat meitä pelotelleet). Tulevien aaltojen korkeat huiput ilmeisesti näkyvät THL:n mallinnuksissa, mutta ehkä mallintajat eivät näe metsää puilta. Ihmisten käyttäytyminen on jo nyt täysin erilaista kuin vielä muutamia kuukausia sitten. Tauti ei enää pääse yllättämään takavasemmalta, vaan lisääntyviin tapausmääriin tulee välitön vastareaktio, ja käyrä madaltuu automaattisesti.

Tämä tulee nyt seuraavina kuukausina tai ehkä jopa vuosina olemaan jatkuvaa tasapainoittelua ns. "normaalielämän" ja viruksen torjunnan välillä. Fyysistä välimatkaa pidetään ja ihmispaljoudessa kuljetaan maski kasvoilla. Ulkomaille ei lähdetä lomailemaan kuten ennen. Työkulttuuri on monella alalla muuttunut jo nyt: etätyöt ja etäkokoukset ovat tulevaisuuden uusi normaali. Jne.

Tulevaisuuden elämä on eri kuin elämä vielä kolme kuukautta sitten. Näkyykö se mallinnuksissa?

Niin ja vielä, kansanmaskien käyttäminen ja huoltaminen ei ole rakettitiedettä, vaikka joku sen sellaiseksi haluaisi mieltää. Tärkeintä on, että pidämme fyysistä etäisyyttä, mutta kun se ei hetkellisesti ole mahdollista, suojaamme hengitystiet. Esimerkkinä kauppareissu: kauppaan mennessä maski kasvoille, ostokset, kaupasta poistuessa maski muovipussiin ja käsidesiä käsiin. Kotona maski muovipussista suoraan kuumaan saippuaveteen (saippua tuhoaa viruksen vaipan ja samalla koko viruksen). Seuraavana päivänä käytetään toista maskia sillä aikaa kun edellisen päivän maski kuivuu. Tässä mitään 90 asteen pesukonepyykkejä tarvita, ei kukaan käsiäänkään pese kiehuvalla pesukoneohjelmalla. Maalaisjärjen käyttö on sallittua. Lisäksi haluaisin uskoa siihen, että kun aasian maissa jopa pienet lapset osaavat käyttää kasvomaskeja, niin ei luulisi sen olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa meille suomalaisillekaan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006508812.html

"ARVUUTTELU kasvomaskien hyödyistä koronaviruksen pysäyttämisessä sai taakseen kovaa dataa, kun Teknologian tutkimuslaitos VTT julkaisi torstaina tutkimuksen maskien merkityksestä. Tutkimuksen mukaan jo yksinkertaisten kangasmaskien käyttö vähentävää viruksen leviämistä väestössä merkittävästi.

Englantilaiseen tutkimukseen viitaten VTT arvioi koronaviruksen tarttttavuuskertoimen eli RO-luvun tippuvan väestötasolla 1,5:tä noin 0,5:een, jos puolet ihmisistä kohtaamistilanteissa käyttäisivät vaikkapa omatekoista kangasmaskia. – Se tarkoittaa, että kukaan ei vahingossa pääsisi levittämään virusta, tutkimusprofessori Ali Harlin VTT:ltä sanoo."

TÄMÄ mahdollisuuden leikkaaminen nousee arvoon arvaamattomaan, jos ja kun yhteiskunnan perustoimintoja aletaan asteittain avaamaan koronasulun jäljiltä. Se johtaa ihmisten liikkuvuuden lisääntymiseen ja sen myötä mahdollisten tartuntatilanteiden kasvuun. Maskit voisivat olla yksi tapa pitää R0-luku maltillisena, eli alle 1:n, joka pidemmän päälle johtaa viruksen häviämiseen.

Kasvomaskin käyttäminen on Harlinin mukaan ikään kuin pakotettu tapa yskiä hihaan, mikä on muutenkin THL:n suositus. Harlinin mukaan on vaikea arvioida, mistä koronaviruksen vuoksi asetetuista rajoituksista voitaisiin luopua, jos maskien käyttö lisääntyy. – Se on jo aika mutkikasta mallintamista. Mutta ainakin jos työpaikkoja avataan, niin työmatkaliikenteen joukkoliikennevälineissä maskien käytöllä on vahvat perusteet, Harlin sanoo."
– Koronavirukselle pitää tehdä sellainen temppurata, että se ei pääse ihmisen elimistöön. Jos joku yskäisee, hänellä on suojain. Lähellä istuvalla kaverilla on suojain. Kun kotona hän pesee kädet saippualla ja huuhtelee viruksen viemäriin, ollaan jo aika hyvin rakennettu esteitä, Harlin sanoo."


Linkistä löytyy myös havainnollinen video siitä miten pärskeet leviävät ympäristöön maskilla ja ilman.

Muoks: Kyllä nyt olisi mielenkiintoista olla kärpäsenä katossa kuulemassa THL/STM/hallitus- rintamalla käytäviä keskusteluja. Alkaa olla aikamoisia linjaeroja välillä laumasuoja-hybridi-tukahduttaminen. Ei taida olla helppoa

[sikakoira]

^
Et taida ymmärtää kuinka idioottimaiselta tuo kuulostaa. Meidän tulee vain hyväksyä että tämä on uusi normaali ja näillä mennään

Nyt kun tiedetään ettei tämä virus ole sen kummempi kuin muutkaan niin mikähän nyt on se perustelu että paluuta entiseen ei enää ole. Asia on täysin hoidettavissa samoilla keinoilla kun on aina ennenkin menty. Nyt jostain käsittämättömästä syystä näin ei haluta tehdä. Ollaan ikäänkuin maansa myyneitä vaikka mitään syytä moiseen ei ole näköpiirissä. Nyt nähdyt toimet vain ovat totaalisen järjettömiä ja kauas kantoisia eikä suomi tule suosta nousemaan tällä meiningillä vuosikymmeniin.

Pitäisi ajatella hieman omaa napaansa pidemmälle päättävissä elimissä mutta tämä lienee liikaa vaadittu nykyhallinnolta

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/f ... parit:8c37
Suomalaisten hyvinvointi ei ehkä nouse 15–20 vuoteen, varoittaa Risto Murto – ”Todennäköisin skenaario on, että Suomen tilanne jollain tavalla muistuttaa Italiaa”

Perjantaina Markkinaraadissa keskustelevat Varman toimitusjohtaja Risto Murto, EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen ja Taalerilta johtaja Samu Lang. Markkinaraadin juontaa Kauppalehden Saksan-kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen.

"Me olemme nyt historiallisessa vaiheessa, ehkä 15–20 vuoden periodissa, jossa suomalaisten hyvinvointi ei nouse. Bkt:n tasolla emme saavuta edellistä vuoden 2008 huippua vuonna 2024", sanoo Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Markkinaraadissa.

Murto viittaa työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raporttiin, jossa arvioidaan koronakriisin vaikutuksia Suomen talouteen ja toimenpiteitä, joilla talouden vaurioita voidaan pienentää.

"Vihriälän raportti on hyvin dramaattinen", Murto sanoo.

"Projisio Suomen elpymisestä kertoo, että tämän vuoden loppupuolella tulemme olemaan alhaisemmalla bkt:n tasolla kuin 2008. Vuonna 2024, jos me projisoisimme bkt:n normaalin trendikasvun vuodesta 2018, ero normaaliin trendikasvuun on kertynyt 50 prosentiksi."

Se tarkoittaisi, että neljän vuoden päästä Suomen talous on kasvanut vain puolet siitä, mitä se olisi kasvanut ilman koronakriisiä.

"Vielä dramaattisempi juttu, joka on raportissa implisiittisesti on, että meillä ei ole enää keinoa jäljellä. Me tulemme keskustelemaan elvytyksestä, mutta usko siihen, että me oikeasti tulemme tekemäänkin jotain, alkaa olla jo poissa", Murto sanoo.

EVA:n Kurronen ei kokonaan jaa Murron kuvailemaa pessimismiä.

”Tässä on kymmenien vuosien savotta edessä”, myös Kurronen sanoo.

”Tätä täytyisi nyt ajatella nuorten näkökulmasta, koska nuorille se lasku jää. Sitä ei ehditä tässä hetkessä maksaa. Sen takia meidän pitää rakentaa kasvun edellytyksiä pitkässä horisontissa ja parantaa tuottavuuskasvupotentiaalia. Hyvinvointi syntyy tuottavuudesta. Avaimia ovat koulutustason nosto, investoinnit reilu ja kilpailu. Tämä on tosi pitkäjänteistä.”

Taalerin Lang pelkää. että tukipaketeista tulee normaali tapa toimia kriistilanteissa.

”Perusteorian mukaan nykyinen rahankäyttö on pois tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Velka pitää maksaa takaisin. Veroja kiristetään tai menoja supistetaan ja saadaan velat maksettua”, Lang sanoo.

”Mutta jos ajattelee mihin eurokriisissäkin ajauduttiin, silloin tietyt reunavaltiot olivat ajautuneet holtittoman taloudenpidon takia huonoon tilanteeseen, Viranomaiset ja keskuspankit tulivat hätiin, perustettiin fasiliteetteja joilla pystyttiin auttaman, että ne selviävät veloistaan. On pelottava skenaario, jos tällaisesta tulee pysyvä tapa toimia. Se syö perustaa koko markkinatalouden toimivuudelta. ”

”Vippaskonstien aika on ohi”
Varman Murto ei usko, että talouden käynnistämiseen löytyy vippaskonsteja. Pikemminkin edessä on ajautuminen Italian ja Japanin tielle. Valtion velkataakka jää pysyväksi.

"Vippaskonstien aika ohi. Todennäköisin skenaario on, että Suomen tilanne jollain tavalla muistuttaa Italiaa. Tilanne jäädytetään, ei ole poliittista eikä markkinatalouteen perustuvaa mekanismia, joka pakottaisi toiselle tielle. Sitten ollaan kuten Japanissa, jossa julkisen talouden velka on iso eikä kenelläkään ole mitään Excel-laskelmaa, että sitä koskaan voitaisiin hoitaa pois."

Samalla nyt jaossa olevat massiiviset tukipaketit tarkoittavat sitä, että valtion määräysvalta kasvaa taloudessa, ja uhkana on valtiokapitalismi.

"Finanssikriisin jälkeen tuli poliittinen mandaatti kahlita pankkeja. Pankithan ovat vapaita liikelaitoksia, paitsi että hallitus, johto, riskiprofiili ja osingot määritellään julkisen valvojan kautta, eli pitää saada hyväksynnät ja niin pois päin", Murto sanoo ironisesti.

"Tehtiin suuri interventio ja rakennettiin pankkisektori, joka osakkeenomistajan näkökulmasta on puolijulkinen tällä hetkellä. Nyt kysymys on, että mikä tulee olemaan se poliittinen backslash tästä aallosta. Yksi sektori joka tulee olemaan täysin julkisen sektorin hanskassa tulevaisuudessa, on lentoyhtiöt. Kaikki isot lentoyhtiöt ovat jollain tavalla julkisen sektorin tuen varassa."

”Ravintolat on niin sirpaleinen toimiala, että riski” että meille tulisi iso julkisen sektorin ravintolabisnes on ehkä pieni”, Murto lohkaisee.

”Mutta jos meillä olisi esimerkiksi iso risteilybisnes kuten Miamissa, eurooppalainen ratkaisu olisi kyllä ollut, että se tulisi jollakin tavalla julkisen sektorin syliin.”

Tukitoimille korkeintaan välttävä arvosana
Raati ei anna kovin hyvää arvosanaa hallituksen tähänastisille pelastustoimille.

”Yritystukia tarvitaan nyt, kun palvelusektori on mennyt näin pahaksi, mutta tuissa on se ongelma, että kun niitä jaetaan kiireessä, tulee paljon huteja”, EVA:n Kurronen sanoo.

”Sen takia ymmärrän, että tukia jaetaan vain sen verran kuin on pakko ettei tule turhia konkursseja hyville yrityksille. Itse ennemmin puhuisin sellaisten tukipakettien puolesta, jotka ovat myös yritystukia, esimerkiksi tämä lomautusten helpottaminen. Annettiin kaikille yrityksille mahdollisuus reagoida ja alentaa kustannuksia nopeasti. Valtio otti lomautettujen palkan maksun yrityksiltä pois.”

Kurronen ehdottaa sairauslomien kustannusten osittaista siirtoa valtion kontolle.

”Tulevaisuudessa voitaisiin ajatella, että olisiko järkevää että julkinen valta ottaisi sairauslomakustannuksia pois yrityksiltä. Ihmisten on nyt jäätävä kotiin hyvin herkästi jos on pikkaisen kurkku kipeä, vaikka he normaalioloissa menisivät töihin. Tuleeko näistä taas yrityksille ylimääräinen taakka.”

Taalerin Lang kiittelee suomalaista lomautusjärjestelmää.

”Se on tässä toiminut. Mittakaavassa se on ollut isoin asia yrityksille, mutta ei ratkaise vuokrakuluja ja muita vastaavia. ”

"Selvästi on kärsitty siitä, että valmiita instituutioita ja kanavia kohdentaa tukea ei ole ollut. Tämä on ollut pienten yritysten ja palvelualan yritysten kriisi, ja meillä ei ole ollut kanavaa. Se on tökkinyt tällä hetkellä. Valitettavasti nyt peukku täytyy laittaa alas", Varman Murto kuvaa tähänastisia talouden pelastustoimia..

"Peukku menee pikkuisen alas. Ymmärretään kyllä, että tämä ei ole ollut helppo rasti toteuttaa, koska niitä kanavia ei ole mutta se, miten pitkään ravintolat ovat joutuneet odottamaan edes tietoja, vetää peukkua alaspäin", EVA:n kurronen sanoo.

"Hyvästä yrityksestä peukku, mutta toteutuksesta ehkä vähän alaviistoon", kuittaa Taalerin Lang.

[sikakoira]

Loistava joskin pitkä analyysi tulevaisuuden näkymistä.

https://www.suomenuutiset.fi/analyysi-m ... -suomessa/
Analyysi: Mihin muutoksiin koronavirus johtaa maailmassa ja Suomessa?

Miten koronakriisi eroaa aiemmista kriiseistä? Mnkälaisiin muutoksiin se maailmalla ja Suomessa johtaa? VTT Heikki Koskenkylä analysoi tilannetta Suomen Uutisille.


Koronakriisi alkoi Kiinasta marraskuussa 2019. Kiina pyrki salaamaan sitä lähes kaksi kuukautta. Ilmoitus uudesta vaarallisesta viruksesta tehtiin WHO:lle vasta tammikuun puolivälissä. Useat Aasian maat reagoivat koronaan jo tammi- ja helmikuussa. Tehokkaisiin ja laaja-alaisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin erityisesti Etelä-Koreassa, Taiwanissa ja Singaporessa sekä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Muualla maailmassa koronan vaarallisuutta vähäteltiin pitkään, jopa maaliskuulle saakka. Nyt korona on levinnyt kaikkialle maailmaan. Eniten tartuntoja ja kuolemantapauksia on Yhdysvalloissa, Britanniassa, Italiassa ja Espanjassa.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa rajat ovat pääosin edelleen kiinni ja lentokoneiden sekä laivojen henkilöliikenne on pysähtynyt suurelta osin. Ihmisten perusoikeuksia on rajoitettu monissa maissa. Lukuisat liikkeet palvelualoilla ovat olleet suljettuja maalis- ja huhtikuussa. Poikkeusolojen lainsäädäntö on otettu käyttöön. Nyt on rajoituksia alettu purkaa vähitellen. Valtiot ovat ryhtyneet tukemaan yrityksiä ja kansalaisia massiivisilla summilla rahaa ja lainojen takauksia. Keskuspankit ostavat valtioiden ja yritysten bondeja ennätysmäärin. Tällaista ei ole maailmassa tapahtunut sodan jälkeen. Koronan aiheuttaman kriisin kestoa, laajuutta ja voimakkuutta on mahdotonta ennustaa. Virus voi vaimentua kesällä, mutta alkaa levitä uudelleen ensi talvena. Talousennusteiden luotettavauus on todella heikkoa. Jo tälle vuodelle BKT:n ennusteet esimerkiksi Suomelle ja euroalueelle vaihtelevat suuresti. Haarukka on noin 5 ja 13 prosentin välillä BKT:n supistumiselle. Toiset ennustavat ensi vuodelle jopa 10 prosentin kasvua, mutta toiset vain 1-2 prosentin kasvua. Valtioiden budjetin alijäämät kasvavat 5-15 prosentin tasolle suhteessa BKT:een ja velka-asteet nousevat huomattavasti. Monilla mailla ne olivat korkeat jo ennen koronakriisin alkua.

Erityisen kiinnostava on kysymys, onko koronakriisillä pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntiin yleensä.

Vaikka koronakriisin kestoa ja voimakkuutta ei tiedetä, monet tutkijat ovat alkaneet verrata tämän kriisin luonnetta aiempiin suuriin kriiseihin. Koronan aiheuttama kriisikin päättyy aikanaan, ehkä jo tänä vuonna tai ainakin ensi vuonna. Erityisen kiinnostava on kysymys, onko koronakriisillä pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntiin yleensä. Seuraavassa tarkastellaan näitä kysymyksiä ja tehdään vertailua aiempiin kriiseihin.

Vertailua aiempiin suuriin kriiseihin
Virusten ja muiden sairauksien aiheuttamia vakavia kriisejä on ollut kautta aikojen, mutta modernilla ajalla niiden vaikutukset ovat jääneet pieniksi ennen käynnissä olevaa koronakriisiä. Ateenassa oli jo varhain eaa. vakava virus Spartan kanssa käytyjen sotien aikaan. Tuolloin Ateenan väestöstä kuoli arviolta kolmannes. Musta surma teki todella pahaa jälkeä Euroopassa 1350-luvulla, jopa kolmannes tai puolet väestöstä kuoli. Espanjantauti vuosina 1918-1920 tappoi enemmän väkeä kuin ensimmäinen maailmansota. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, virus sai alkunsa Yhdysvalloista. Se levisi Eurooppaan sotilaiden myötä aivan sodan loppuvaiheessa.

Toisen maailmansodan jälkeen ei ole ollut yhtään todella vakavaa ja laajalle levinnyttä viruksen aiheuttamaa kriisiä. Sarsin vaikutukset vuonna 2003 jäivät varsin pieniksi. Ebolaa on esiintynyt Afrikassa useita kertoja muutamissa maissa, mutta sekään ei ole levinnyt laajalle. Edellä olevan valossa voidaan sanoa, että koronan aiheuttama kriisi on tavallaan suuri yllätys. Toisaalta monet asiantuntijat väittävät, että vakavan viruksen tuloa olisi voinut ennakoida. On ollut vain ajan kysymys, milloin tällainen virus iskee maailmaan. Varautuminen tällaiseen pandemiaan on ollut vähäistä kaikkialla.

Eniten kriisejä on syntynyt kautta aikojen sotien seurauksena. Varsinkin 1900-luku on ollut tältä osin kaikkien aikojen tuhoisin. Kaksi maailmansotaa ja lisäksi Stalinin ja Maon aikakausien aiheuttamat kymmenien miljoonien ihmisten tappamiset ovat olleet vertaansa vailla historiassa. Vaikka sotimista ja varsinkin sisällissotia on edelleen esiintynyt, niiden uhriluvut ovat pieniä verrattuna 1900-luvun tapahtumiin.

Voitontavoittelu ja ahneus aiheuttavat kuplia. Usein ne ovat lähtöisin ylivelkaantumisesta, jota viranomaiset eivät ole pystyneet hillitsemään.

Virusten ja sotien aiheuttamien kriisien lisäksi suurta huomiota ovat saaneet toistuvat taloudelliset kriisit. Tällaisia kriisejä on ollut poikkeuksellisen paljon nykyaikana. Finanssikriisejä on ollut vuosien 1990-2019 aikana ennätysmäärä. Monet tutkijat katsovat niiden johtuvan kapitalismin volatiilisuudesta – siis epävakaisuudesta. Kun kaikkia markkinoita ja erityisesti rahoitusmarkkinoita on liberalisoitu laajalti, kapitalismiin on pesiintynyt ikään kuin luonnostaan pahoja ylilyöntejä nousukausilla. Voitontavoittelu ja ahneus aiheuttavat eräänlaisia kuplia talouksiin. Usein ne ovat lähtöisin ylivelkaantumisesta, jota viranomaiset eivät ole pystyneet hillitsemään. Eurokriisi johtui pääosin usean jäsenmaan ylivelkaantumisesta, johon puolestaan vaikutti liian löysä finanssi- ja rahapolitiikka (Koskenkylä, Suomen Perusta, kirjat 2014 ja 2016).

Yksi kaikkien aikojen suurimpia talouskriisejä oli 1930-luvun alun suuri lama. Tuolloin BKT supistui monessa maassa ja työttömyys nousi ennätyslukemiin. Kriisiin reagoitiin väärällä tavalla, kun annettiin pankkien ja yritysten kaatua ja pysyttiin kultakannassa. Vuosien 2000-2001 teknologiakuplan puhkeamiseen ja vielä enemmän suureen finanssikriisiin vuosina 2007-2009 reagoitiinkin eri tavalla kuin 1930-luvun lamaan. Suuri lama 1930-luvun alussa johti merkittävään muutokseen talous- ja rahapolitiikassa. Tuolloin luovuttiin kultakannasta ja ryhdyttiin harjoittamaan aktiivista rahapolitiikkaa erityisesti korkopolitiikalla. Keynesiläisyyden kulta-aika alkoi tuolloin. Tämä tarkoitti aktiivista finanssipolitiikkaa, jolla pyrittiin tasaamaan suhdannevaihteluita. John Maynard Keynes julkaisi vuonna 1936 kuuluisan kirjansa The General Theory of Employment, Interest and Money. Tämä teos mullisti talouspoliittisen ajattelun perin pohjin. Kirjan suomennos ilmestyi vuonna 1951 WSOY:n kustantamana. Teoksen nimi oli Työllisyys, korko ja raha: Yleinen teoria. Suomentajat olivat Ahti Karjalainen ja Pentti Kivinen.

Suuren laman kolmas vaikutus oli pankkien sääntelyn ja valvonnan lisääminen. Valvonnan organisaatioita oli kyllä alettu perustaa jo 1900-luvun alusta alkaen, mutta niiden rooli alkoi kasvaa vasta 1930-luvun laman jälkeen. Pankkien ja yleensä rahoitusmarkkinoiden sääntely onkin ollut siitä lähtien jatkuvan kehittämisen ja kiistelyn kohteena. Erityisesti vuosien 2007-2009 finanssikriisin jälkeen haettiin taas uutta suuntaa valvonnalle ja sääntelylle.

Toisen maailmansodan jälkeen elettiin pitkään laajan sääntelyn aikaa, joka koski useimpia talouden sektoreita ja ulkomaankauppaa. Dollarin kultasidonnaisuus oli valuuttakurssien kannalta ratkaisevaa. Monet maat sitoivat rahansa arvon dollariin. Kiinteä valuuttakurssi oli vallitsevaa ja valuutan arvoa muutettiin vain perustavaa laatua olevan maksutaseen epätasapainon vallitessa. Suomessa päädyttiin ns. kymmenvuotiseen devalvaatiosykliin, jolloin markan ulkoista arvoa muutettiin kerralla jopa 20-30 prosenttia.

Tämä ns. Bretton Woods -järjestelmä kaatui 1970-luvun alussa, kun Yhdysvallat luopui dollarin kultasidonnaisuudesta. Vähitellen joustavien valuuttakurssien käyttö alkoi levitä maailmalla, tosin varsin hitaasti. Suomessa siirryttiin joustaviin kelluviin kursseihin vasta 1990-luvun alun suuren laman jälkeen.

Suuri finanssikriisi vuosina 2007-2009 oli valtava isku maailmantaloudelle. Suomessa BKT aleni vuonna 2009 jopa kahdeksan prosenttia.

Öljyn hinnan nousu 1970-luvun puolivälissä moninkertaiseksi aiheutti laajan talouskriisin maailmalla. Siitä seurasi ilmiö, jota kutsuttiin stagflaatioksi. Siinä inflaatio on korkealla ja talouden kasvu matalalla. Tämä johti 1980-luvulla monetarismin kukoistuskauteen. Aikaa myöten keskuspankkien rahapolitiikan päätavoitteeksi tulikin inflaation hillitseminen ja sittemmin inflaatiotavoite määriteltiin tarkasti, yleensä noin kahden prosentin tasolle.

Öljykriisin jälkeen alkoi rahoitusmarkkinoiden liberalisointi. Suomessa tämä toteutettiin pääosin 1980-luvulla. Liberalisointia pidetään yhtenä pääsyynä 1990-luvun alun vakaviin lamoihin ja pankkikriiseihin monissa maissa. Erityisesti Japani ja pohjoismaista Suomi, Ruotsi ja Norja kokivat laman ja pankkikriisin. Näiden kriisien syynä oli myös löysä finanssipolitiikka ja kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen. Lisäksi kiinteää valuuttakurssipolitiikkaa on syytetty laman aiheuttajaksi. Suomessa oli kovaa kiistaa ns. vakaan tai jopa vahvan markan politiikasta. Tämä lamakausi johti kelluvien valuuttakurssien omaksumiseen monissa maissa.

Vuosituhannen vaihteen teknologiakuplasta selvittiin säikähdyksellä, vaikka ensin pelättiin pahempaa. Suuri finanssikriisi vuosina 2007-2009 oli valtava isku maailmantaloudelle. Suomessa BKT aleni vuonna 2009 jopa kahdeksan prosenttia. Finanssikriisi alkoi Yhdysvaltojen asuntomarkkinoihin liittyvistä subprime-arvopapereista. Pankkien valvonnan ja sääntelyn katsottiin myös epäonnistuneen. Lisäksi ns. shadow- eli varjopankkitoiminta oli kasvanut suureksi. Tätä markkinaa ei säädelty juuri lainkaan. Pankkeja pääomitettiin monissa maissa ja alkoi ns. QE-politiikan aika. Siinä keskuspankit harjoittavat ns. määrällistä elvyttämistä eli ostavat valtion ja yritysten arvopapereita markkinoilta. Useiden keskuspankkien taseet ovat kasvaneet moninkertaisiksi. Tällä politiikalla luodaan likviditeettiä markkinoille ja painetaan pitkiä korkoja alaspäin. Korkopolitiikassa päädyttiin ohjauskoroissa nollatasolle ja joissakin koroissa jopa negatiiviseen lukuun.

Finanssikriisi aiheutti jälleen kerran pankkien ja muidenkin rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja valvonnan tiukentumisen. Keskeistä oli pankkien vakavaraisuuden ja likviditeettivaatimusten nostaminen. Euroalue selvisi finanssikriisistä yllättävän hyvin, mutta varsinainen euron kriisi alkoi Kreikan ylivelkaantumisesta vuonna 2010. Kreikka pelastettiin maiden kahdenvälisillä luotoilla ja myöhemmin Euroopan vakausmekanismin EVM:n avulla. Useat euromaat saivat luottoja EVM:ltä valtioiden ja niiden pankkien pelastamiseen. Lisäksi EKP aloitti määrällisen elvyttämisen muita keskuspankkeja myöhemmin. Euro ilmeisesti pelastettiin EKP:n toimilla. Erikoista on se, että Euroopan keskuspankki ei ole nostanut ohjauskorkoa kohta vuosikymmeneen. Japanin keskuspankki alkoi ostaa jopa osakkeita markkinoilta. Tätä ei ole tehty EKP:n eikä Federal Reserven toimesta.

Kun koronakriisi alkoi, euroalue oli jo ennestään taantuman kynnyksellä.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että euroalue ja Suomikin alkoivat toipua finanssi- ja eurokriisistä vähitellen vuosina 2014-2019. Kasvu oli kuitenkin heikompaa kuin Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa jopa rahapolitiikan ohjauskorkoa ehdittiin nostaa useita kertoja ennen kuin koronavirus iski. Jäljempänä arvioidaan Suomen hyvin hidasta elpymistä eurokriisin jälkeen. Koronakriisin alkaessa euroalue oli jo lähellä vaipua taantumaan.

Edellä tarkastellun pohjalta voidaan todeta, että kaikkien aiempien suurien talous- ja finanssikriisien jälkeen on talous- ja rahapolitiikassa tehty merkittäviä muutoksia. Lisäksi kriisit ovat vaikuttaneet pankkien ja yleensäkin rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn ja valvontaan. Myös monenlaiset rakenneuudistukset taloudessa ja laajemminkin yhteiskunnan toiminnoissa ovat saaneet lisäpotkua suurista kriiseistä. Seuraavassa arvioidaan alustavasti, mitä koronaviruksesta ja sen vaikutuksista voisi seurata jatkossa. Onko tulossa suurehkoja vaikutuksia talouteen ja yleensä yhteiskuntaan? Kasvaako valtion ja keskuspankkien rooli entisestään?

Koronakriisin vaikutuksesta talouteen ja yhteiskuntaan
Koronakriisin vaikutuksia maailmantalouteen ja yhteiskunnan toimintaan on jo aloitettu arvioida monissa kirjoituksissa. Ensimmäiset kirjatkin ovat jo tulleet markkinoille, vaikka koronapandemia ei ole vielä lähelläkään loppua. Tässä arvioidaan koronakriisin vaikutuksia lähinnä globalisaatioon ja maailmantalouteen, EU- ja euroalueisiin sekä lopuksi Suomen talouteen.

Globalisaation voidaan katsoa alkaneen 1990-luvulla. Silloin se sai lisävauhtia, kun Kiina alkoi avautua viennin ja tuonnin kautta varsin nopeaa tahtia. Neuvostoliiton ja kommunismin kaaduttua, alkoi myös aluksi länsimaisen talousmallin ja liberaalin demokratian voittokulku, mikä myöhemmin ajautui ongelmiin. Autoritatiivisuus alkoi vähitellen uudelleen voimistua muun muassa Kiinassa, Venäjällä ja Turkissa sekä monissa Afrikan maissa. Globalisaatio ja Euroopan integraatio ovat ajautuneet ongelmiin jo ennen koronapandemiaa. Kiina julisti puoluekokouksessa kolme vuotta sitten, että se pyrkii maailman johtavaksi valtioksi kaikilla aloilla kuten taloudessa, sotilaallisesti, tieteessä ja teknologiassa ja jopa poliittisesti. Kiina aloitti Belt and Road -projektin, jolla tähdätään Kiinan hallitsemaan uuteen silkkitiehen.

Globalisaatioon liittyviä riskejä aletaan kuitenkin seurata ja analysoida paljon aiempaa enemmän. Varsinkin moniin maihin ulottuvia tuotantoketjuja tullaan arvioimaan kriittisesti.

Trumpin aikana Yhdysvallat alkoi vastustaa näitä Kiinan kunnianhimoisia tavoitteita. Kiinan tavoite on olla maailman ykkönen vuonna 2049, jolloin Kiinan kansantasavalta on sata vuotta vanha. Yhdysvallat aloitti kauppasodan ja pyrkii estämään Kiinan yritysostoja omassa maassaan ja muuallakin. Teknologiajätti Huawei on tässä kamppailussa suuren huomion kohteena. On varsin mahdollista, että globalisaatiokehityksessä tapahtuu hidastumista koronakriisin seurauksena. Globalisaatiota on kritisoitu myös siitä, että se on kasvattanut tulo- ja varallisuuseroja monissa maissa ja erityisesti Yhdysvalloissa. Teollistuneissa maissa pieni- ja keskituloiset eivät ole juuri hyötyneet globalisaatiosta, heillä reaalipalkkojen kehitys on ollut heikkoa jo parikymmentä vuotta. Koronan takia globalisaatio tuskin pysähtyy, koska siitä on hyötyä talouselämälle. Globalisaatioon liittyviä riskejä aletaan kuitenkin seurata ja analysoida paljon aiempaa enemmän. Varsinkin moniin maihin ulottuvia tuotantoketjuja tullaan arvioimaan kriittisesti. Lisäksi kunkin valtion taloudelle ja turvallisuudelle keskeisiä yrityksiä tullaan pitämään kotimaisessa omistuksessa tiukalla lainsäädännöllä.

Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys kasvaa olennaisesti kaikkialla, myös EU-maissa. Koronakriisi on osoittanut, että muiden maiden apuun ei voida lainkaan luottaa tällaisessa kriisissä.

Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys kasvaa olennaisesti kaikkialla, myös EU-maissa. Koronakriisi on osoittanut, että muiden maiden apuun ei voida lainkaan luottaa tällaisessa kriisissä. EU:n roolia kriisien hoidossa tarkastellaan jäljempänä.

Jokaisessa maassa joudutaan nyt arvioimaan uudelleen, mihin kohteisiin julkisia menoja käytetään. Varsin selvältä näyttää, että sote-menojen merkitys kasvaa ehkä jopa olennaisesti. On pakko ryhtyä varautumaan tuleviin viruspandemioihin, mikä merkitsee uusia investointeja laitteisiin ja alan tutkimukseen. Nopeasti etenevä eläköityminen lisää myös näitä menoja tuntuvasti. Sote-sektoriin saattaa jatkossa mennä jopa kolmannes julkisista menoista. Myös henkilöstön lisätarve on tällä alueella suuri. Kun koronan johdosta julkinen velka ja budjetin alijäämä kasvavat, seurauksena on vaikeita poliittisia valintoja. Muilla sektoreilla joudutaan julkisia menoja vähentämään. Myös ilmastonmuutoksen estämistä joudutaan arvioimaan uudelleen. EU:n komission kunnianhimoinen ohjelma ”Green Deal” on arvioitava uudelleen ja samoin Suomen hallituksen ohjelma.

EU:n komission kunnianhimoinen ohjelma ”Green Deal” on arvioitava uudelleen ja samoin Suomen hallituksen ohjelma.

Yleisesti voidaan sanoa, että kaikkinainen talouden ja yhteiskunnan rakenneuudistuksen tarve kasvaa. Nyt joudutaan arvioimaan uudelleen, miten talous ja yhteiskunta saadaan innovatiiviseksi, joustavaksi ja sopeutumiskykyiseksi tulevien viruksien ja muiden shokkien varalta.

Keskeinen kysymys on myös valtion rooli eri sektoreilla. Kapitalismia on kritisoitu paljon viime vuosina, jopa suurten yritysten johtajien tahoilta. Valtion, yritysten ja markkinoiden keskinäisiä rooleja ja vastuita kriisien hoidossa on arvioitava uudelleen. Valtiovetoisuus saattaa kasvaa monissa maissa olennaisesti. Tätä mallia Kiina nyt mainostaa kovasti, kun se on saanut koronan taltutettua länsimaisia demokratioita huomattavasti paremmin. Länsimaisen yhteiskuntamallin loppua koronakriisi ei kuitenkaan merkitse, mutta lisähaasteita se aiheuttaa. Koronakriisin hoito on jo osoittanut avoimen ja kriittisen keskustelun tarpeen. Tällainen keskustelu puuttuu Kiinasta lähes kokonaan.

Koronakriisin jälkihoito eroaa sodan tilanteesta olennaisesti. Nyt ei ole tuhoutunut tuotannon kapasiteettia vaan fyysinen kapasiteetti on tallessa. Konkursseja voi tulla kuitenkin varsin paljon. Lisäksi työikäisen väestön määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan toisin kuin sotien jälkeen. Koronavirukseen kuolleet ovat valtaosin yli 65-vuotiaita. Teoriassa toimintojen uudelleen käynnistämisen pitäisi olla varsin suoraviivaista. Julkisen sektorin keynesiläiselle finanssipolitiikalle olisi nyt huutava tarve. Sillä voitaisiin sysätä taloudet elpymään. Valtiot ovat kuitenkin tältä osin hyvin erilaisessa tilanteessa. Velka-asteet ovat lähtötilanteessa monissa maissa hyvin korkeat. Tällaisia maita ovat jopa Kiina ja Yhdysvallat. Molemmilla mailla oli suuri budjetin alijäämä jo vuonna 2019. USA:lla oli todella suuri viisi prosenttia suhteessa BKT:hen. Euroopan unionissa on korkeat velka-asteet koronan pahimmin runtelemilla mailla. Italian velka-aste oli 137 prosenttia ja Espanjan 95 prosenttia. Ranskan luku oli 100 prosenttia ja Kreikan 170 prosenttia. Näiden maiden velka-asteet saattavat nyt kohota jopa 10-20 prosenttiyksikköä ja budjetin alijäämät nousevat ainakin kymmeneen prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU:lle tärkeästä vakaus- ja kasvusopimuksesta on toistaiseksi luovuttu. Sopimuksen ylärajat ovat velka-asteelle 60 prosenttia ja alijäämälle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Alhaisen velka-asteen, noin 30-60 prosenttia, maita ovat Saksa, Hollanti, Itävalta ja pohjoismaat. Näistä monilla on ollut jo vuosia budjetin ylijäämä, tosin Suomella alijäämä.

Vakaus- ja kasvusopimuksesta luopuminen olisi todella suuren luokan poliittinen kysymys. On pelättävissä, että se johtaisi pitempiaikaisesti löysään finanssipolitiikkaan ja aikaa myöten näiden valtioiden velkojen koron nousuun. Silloin seurauksena voi olla velkasaneeraus, josta tulisi tappioita EKP:lle ja jäsenmaille.

EU sai aikaan tukipaketin huhtikuussa. Se koostuu EVM:n 220 mrd. lainoista, EIB:n 200 mrd. luotoista yrityksille ja komission 100 mrd. euron tuesta työttömyyden kasvun ehkäisemiseen. Yhteensä siis runsaat 500 miljardia erilaisia tukia, lähinnä lainoja. Jotkut asiantuntijat ovat arvioineet, että Italian tuen tarve voi olla jopa 500 miljardia euroa. Italialla on velkaa jo nyt noin 2350 miljardia euroa. Italia ei kestäisi lainojen koron nousua. Siksi se edelleen haluaa eurobondeja eli jäsenmaiden yhteisesti takaamia lainoja, joita kutsutaan koronabondeiksi.

Yhteisvastuun kysymys saattaa jopa hajottaa EU:n ja merkitä euron loppua.

Euroopan unionin yhtenäisyys ja solidaarisuus ovat nyt vakavasti koetuksella. Ollaanko valmiita kasvattamaan yhteisvastuuta ja riskien jakoa? Mihin tällainen politiikka johtaisi? Pohjoiset maat epäilevät, että yhteisvastuun kasvattaminen aiheuttaisi valtavan moraalikadon, moral hazardin, jolloin eteläiset maat alkaisivat elää toisten kustannuksella ja laiminlyödä tarvittavat rakenneuudistukset. Yhteisvastuun kysymys saattaa jopa hajottaa EU:n ja merkitä euron loppua. Italian ajautuminen velkasaneeraukseen olisi vakava kriisi euron tulevaisuudelle.

Euroopan keskuspankilla oli ratkaiseva rooli eurokriisin aikana. EKP pelasti euron hajoamiselta. Rahapolitiikka on ollut siitä lähtien hyvin kevyttä. Ohjauskorko on ollut nollassa jo vuosia ja määrällinen elvyttäminen aloitettiin uudelleen. EKP ostaa taas valtavat määrät valtioiden ja yritysten velkapapereita markkinoilta. EKP:n johdosta useat henkilöt ovat kannattaneet koronabondeja kuten pääjohtaja Christine Lagarde ja Suomen Pankin Olli Rehn. EKP:n taholla pelätään, että se voi joutua ostamaan liikaa velkaisten jäsenmaiden ja erityisesti Italian valtion velkapapereita. Tällöin törmättäisiin vakaviin juridisiin ongelmiin varsinkin Saksan taholta. Saksan perustuslakituomioistuimen kannanotto on tästä yksi oire. Joku raja tulisikin asettaa – varsinkin EKP:n valtionpapereiden ostoille. Muuten EKP:stä tulee suuri ”roskapankki”.

Toisaalta jos EKP ei osta lisää Italian velkapapereita, saattaa Italian lainojen korko nousta ja maa joutua velkojen saneeraukseen. Siitä voisi tulla tappioita satoja miljardeja euroja ja euron hajoaminen olisi lähellä. Paine koronabondien aloittamiseen on edelleen hyvin suuri. Tästä voi tulla euroalueen kohtalon kysymys. Euron tulevaisuus ei näytä hyvältä. Myös Italian eroaminen eurosta tai EU:sta olisi todella vakava isku EU:lle ja eurolle.

Komissio valmistelee parhaillaan kesäkuun alkuun mennessä uutta tukipakettia. Se olisi ns. jälleenrakennusrahasto, joka kytkettäisiin EU:n seuraavan 7-vuotiskauden 2021-2028 budjettiin. Tarkoituksena on, että komissio ottaisi lainaa, jonka vakuutena olisi budjetin loppusumma noin 1000 miljardia euroa. Rahaston antaman tuen ehdoista ja käytöstä käytäneen vielä kovaa vääntöä EU:n kesäkuun kokouksessa.

Suomen tilanne
Suomen talouden tilanne koronakriisin alkaessa oli selvästi huonompi kuin useilla muilla euromailla. Finanssi- ja eurokriisien lisäksi Suomi kohtasi useita muita shokkeja vuoden 2010 jälkeen. Niistä osa oli vain Suomea kohdanneita ongelmia. Nokian menestyskaudella Suomen talouden tunnusluvut olivat aivan teollisuusmaiden kärkeä. Suomea alettiin pitää Pohjolan ihmemaana. Aiemmin 1990-luvun alun suuren laman aikaan Suomea kutsuttiin pohjoismaiden Japaniksi. Japanissa oli tuolloin suuri lama ja pankkikriisi.

Suomen talouden tilanne koronakriisin alkaessa oli selvästi huonompi kuin useilla muilla euromailla.

Nokian kännykkätuotannon loppuminen suisti Suomen viennin laskuun ja samalla T&K-menot lähes puolittuivat. Lisäksi paperitehtaita suljettiin noin kymmenen. Venäjää vastaan alkaneet pakotteet romahduttivat Suomen viennin Venäjälle. Tämän lisäksi tehtiin itse pahoja virheitä. Viennin kustannuskilpailukyky heikkeni jo vuodesta 2005 lähtien. Yksikkötyökustannuksilla mitattuna kilpailukyvyn heikkeneminen oli jopa 15 prosentin luokkaa. Palkkoja siis korotettiin selvästi enemmän kuin kilpailijamaissa. Nokian huippuvuosien aikana vaihtotaseen ylijäämä oli peräti kahdeksan prosenttia BKT:sta. Tämä oli viennin ihmemaan Saksan tasoa. Nyt vaihtotase on ollut jo pitkään alijäämäinen eli Suomi velkaantuu ulkomaille.

Nokian menestysaikaan julkinen velka suhteessa BKT:een oli vain 30 prosentin tasolla. Valtion budjetti oli ylijäämäinen. Nyt on ollut pitkään tuntuva alijäämä ja velka-aste noin 60 prosenttia. Velka-aste saattaa nyt nousta jopa 80-90 prosentin tasolle.

Työllisyysasteessa Suomi on ollut jatkuvasti alle muiden pohjoismaiden tason. Suomessa työllisyysaste oli ennen koronaa 73 prosenttia, muissa pohjoismaissa se on 76-78 prosenttia.

Erikoista on se, miten vaikeata Suomessa on tehdä mitään rakenneuudistuksia

Jos Suomea verrataan edellä mainituilla tunnusluvuilla Saksaan, Hollantiin ja Itävaltaan, on tulos sama kuin pohjoismaisessa vertailussa. Erikoista on se, miten vaikeata Suomessa on tehdä mitään rakenneuudistuksia. Soteuudistusta on yritetty jo monta kertaa ja aina epäonnistuttu. Työmarkkinoiden uudistaminen on jäänyt tekemättä. Euroon liityttäessä tiedettiin, että työmarkkinoiden joustoja tarvitaan, koska euro vei meiltä devalvaation mahdollisuuden. Paikallisessa sopimisessa työehdoista ei juuri ole päästy eteenpäin.

Sanna Marinin (sdp.) hallitus tulee kohtaamaan vakavia haasteita ensi syksyn jälkeen. Suomi on vaarassa ylivelkaantua ja budjetin alijäämä kasvaa pysyvästi. Myös julkisen sektorin kestävyysvaje kasvaa. Julkisia menoja joudutaan karsimaan ja joitakin veroja korottamaan. On pakko saada työllisyysaste nousemaan muiden pohjoismaiden tasolle eli noin 76-78 prosenttiin. Siihen tarvittaisiin ainakin 100 000 uutta työpaikkaa.

Ilmastonmuutoksen torjunnan ylikunnianhimoisista tavoitteista on tingittävä. Sosiaaliturvaa ei voida kasvattaa, pikemminkin sitä on alennettava. Punavihreä hallitus tuskin selviää näistä haasteista.

[damfin]

Nyt kun tiedetään ettei tämä virus ole sen kummempi kuin muutkaan niin mikähän nyt on se perustelu että paluuta entiseen ei enää ole.

Voisit lopettaa tuon disinformaation ja valeiden hokemisen, tai mennä sinne salaliitto-osiolle niitä jankkaamaan, kun mitään järkevää faktaa tuolle väitteellesi ei ole olemassa lukuun ottamatta joitain satunnaisia mutu-tuntumalla meneviä mielipiteitä.
Korona-oireista on kuitenkin ympäri maailman saatu monilta lääkäreiltä ja tutkijoilta paikkansa pitävää tietoa siitä että oireet ovat monissa tapauksissa hyvin erilaisia ja vaikeampia kuin missään perusflunssassa tai kausi-influenssassa.

Paluu ainakin lähelle entistä voi kyllä siitä huolimatta olla olemassa, varsinkin jos jossain vaiheessa se toimiva rokote saadaan kehitettyä, tai kun ihmiset oppivat reagoimaan nopeasti taudin uudelleen ilmenemiseen, mutta nyt viimeistään ihmisten olisi ainakin opittava noudattamaan sitä jo vuosia neuvottua ohjetta että sairaana pysytään kotona eikä mennä töihin tai asioille vaikka itse olisikin kova äijä tai akka joka haluaa näyttää että häntä ei pienet flunssat sänkyyn kaada.
Ellei tuo ohje nyt vieläkään suosiolla mene perille, niin siitä voitaisiin alkaa vaikkapa langettamaan jokin sakko jos tavataan liikkumasta ihmisten joukossa flunssaoireisena, vähenisi huomattavasti ihan niiden kausi-influenssienkin ja tarttuvien flunssavirusten leviäminen.

[poikani]

Positiivisen näytteen antaneet vapaaehtoiset voisi koota jollekin keskitysleirille muutamaksi kuukaudeksi. Näiltä suostumuksensa antaneilta koekaniineilta saataisiin sitten hyvää materiaalia tutkimuksiin.

[sikakoira]

Nyt kun tiedetään ettei tämä virus ole sen kummempi kuin muutkaan niin mikähän nyt on se perustelu että paluuta entiseen ei enää ole.

Voisit lopettaa tuon disinformaation ja valeiden hokemisen, tai mennä sinne salaliitto-osiolle niitä jankkaamaan, kun mitään järkevää faktaa tuolle väitteellesi ei ole olemassa lukuun ottamatta joitain satunnaisia mutu-tuntumalla meneviä mielipiteitä.
Korona-oireista on kuitenkin ympäri maailman saatu monilta lääkäreiltä ja tutkijoilta paikkansa pitävää tietoa siitä että oireet ovat monissa tapauksissa hyvin erilaisia ja vaikeampia kuin missään perusflunssassa tai kausi-influenssassa.

Paluu ainakin lähelle entistä voi kyllä siitä huolimatta olla olemassa, varsinkin jos jossain vaiheessa se toimiva rokote saadaan kehitettyä, tai kun ihmiset oppivat reagoimaan nopeasti taudin uudelleen ilmenemiseen, mutta nyt viimeistään ihmisten olisi ainakin opittava noudattamaan sitä jo vuosia neuvottua ohjetta että sairaana pysytään kotona eikä mennä töihin tai asioille vaikka itse olisikin kova äijä tai akka joka haluaa näyttää että häntä ei pienet flunssat sänkyyn kaada.
Ellei tuo ohje nyt vieläkään suosiolla mene perille, niin siitä voitaisiin alkaa vaikkapa langettamaan jokin sakko jos tavataan liikkumasta ihmisten joukossa flunssaoireisena, vähenisi huomattavasti ihan niiden kausi-influenssienkin ja tarttuvien flunssavirusten leviäminen.

Kyllä minä luotan THL:än Salmisen kantaan jota tukee kyllä moni muukin tutkija ympäri maailmaa. Väittäisinkin että disinformaatiota saa lukea päivittäin monesta muusta lähteestä.

THL:n linja on henkilöitynyt aiemmin terveysturvallisuusosaston johtajaan Mika Salmiseen, joka on todennut, että viruksen tukahduttaminen ei ole realistista. Salmisen mukaan koronaviruksen leviäminen Suomen väestöön on väistämätöntä.

– Puhuisin jarruttamisesta. Tukahduttaminen antaa sellaisen mielikuvan, että tämä voitaisiin kadottaa maailmasta, kun se ei vaan ole realistista, Salminen kuvaili Suomen koronastrategiaa Ilta-Sanomille reilu viikko sitten.

Salminen on sanonut Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei rajoitustoimien pidentämisestä ole hyötyä, jos epidemia ei pääse etenemään, koska kun rajoituksia puretaan, edessä on uusi tautihuippu.

Nyt näyttää että hallitus ja muutama muu tutkija nojaa täysin epärealistisiin arvioihin joille ei löydy mitään tukea tosielämästä. Usean tutkijan mukaan kyse on taudista joka vastaa ärhäkkää influenssaa ja siltä se nyt todellakin vaikuttaa tilastojen mukaan.

Britannian johtava lekuri jälleen kerran vahvistaa että tauti on harmiton suurimmalle osalle ihmisiä.

https://off-guardian.org/2020/05/15/wat ... -majority/
WATCH: UK Chief Medic confirms (again) covid19 harmless to vast majority

[T]he great majority of people will not die from this and I’ll just repeat something I said right at the beginning because I think it’s worth reinforcing:

Most people, a significant proportion of people, will not get this virus at all, at any point of the epidemic which is going to go on for a long period of time.

Of those who do, some of them will get the virus without even knowing it, they will have the virus with no symptoms at all, asymptomatic carriage, and we know that happens.

Of those who get symptoms, the great majority, probably 80%, will have a mild or moderate disease. Might be bad enough for them to have to go to bed for a few days, not bad enough for them to have to go to the doctor.

An unfortunate minority will have to go as far as hospital, but the majority of those will just need oxygen and will then leave hospital.

And then a minority of those will end up having to go to severe end critical care and some of those sadly will die.

But that’s a minority, it’s 1% or possibly even less than 1% overall.

And even in the highest risk group this is significantly less than 20%, ie. the great majority of people, even the very highest groups, if they catch this virus, will not die.

And I really wanted to make that point really clearly…

Sellaista salaliittoteoriaa ne lääkärit kyllä maailmalla kertovat

[damfin]

^ Kuten sanoin niin voisit lopettaa tuon disinformaation levittämisen.
Salminen ei tuossa lainauksessasi eikä missään muuallakaan ole väittänyt ettei tämänhetkinen korona eroaisi muista viruksista, ja se että löydät yhden "johtavan" lääkärin satojen eri mieltä olevien joukosta tukemaan omaa väitettäsi ei todista väitettäsi todeksi.

Sitäpaitsi tuossa lainauksessasi tämä "johtava lääkäri" toteaa...

Most people, a significant proportion of people, will not get this virus at all, at any point of the epidemic which is going to go on for a long period of time.

Eli hän väittää että suurin osa ihmisistä ei tule edes saamaan tartuntaa, no siinä hän saattaa olla oikeassa mutta samalla hän kumoaa laumaimmuniteetin mahdollisuuden koska sitä ei voi syntyä ellei suurin osa ihmisistä saa virusta.

Lopetan tästä aiheesta puupökkelön kanssa vänkäämisen tähän ettei mene taas lautamiestekstin puolelle, ole hyvä ja lopeta sinäkin tuo disinformaation levittäminen, käsittääkseni se on kielletty jopa minfon säännöissä.