Kannattaa pitää mielessään, että tietyille "heikoille" voi hyvinkin jäädä toiseksi. En usko, että tämä vekkuli loisuutinen ollut koskaan tällä palstalla.Voin olla myös väärässä.Tämä on vain yleinen muistutus siitä mitä tietty porukka voi kantaa. Ei siis kommentti kenekään palstalaisen hygieniaan tms. henkilökohtaisuus
Suomesta löytyi uusi sääski, jolla on ikävä maine – ”Ensimmäinen ajatus oli, että ei jumalauta, siinä se nyt on”
Perhossääskellä on ikävä maine, mutta huoleen ei ole syytä.
Mitä tekemistä keskenään on eräällä alunperin trooppisella sääskellä, myiasis-ilmiöllä ja erään ravintolan vessalla Kotkassa?
Jonkin verran, mutta syytä paniikkiin ei ole, ei edes Kotkassa tai laajemmin Kymenlaaksossa.
Suomesta on löytynyt uusi sääskilaji, perhossääski.
Se löytyi Kotkasta, vessasta.
Myiasis-ilmiössä on lyhykäisesti kyse siitä, että perhossääsken hiukan alle 10 millin pituisia toukkia joutuu vahingossa ihmisruumiin salaisimpiin ja ahtaimpiin temppeleihin, kuten nenään, suolistoon tai, kuten lapset sanovat, pippeliin tai pimppiin.
Koska Suomessa hygienian taso on eräs maailman korkeimmista, vaara ei ole suuri. Ja hyvä onkin, että hygienian taso on korkea, sillä perhossääski on siis saapunut Suomeen. Se on täällä tänään.
Näin se kävi.
Kokenut luontoharrastaja Markus Keskitalo oli viime syksynä lounaalla kotkalaisessa ravintolassa ja hakeutui siinä yhteydessä vessaan, koska oli koittanut se hetki vuorokaudesta, kun luonto kutsui, ja kutsui vieläpä vähäistä isommasti, istumaan asti.
– Hän istui siinä sitten ja katsoi, että mikä se tuossa lentelee, kertoo Lapin maakuntamuseon amanuenssi, erityisesti sääskiin erikoistunut hyönteistutkija Jukka Salmela.
Suurin osa suomalaisista olisi jättänyt asian siihen, pessyt omat asiansa toimitettuaan kätensä ja jatkanut matkaa, mennyt elämässä eteenpäin. Keskitalo ei kuitenkaan ollut turhaan harrastanut luontoa 30 vuotta. Hän otti kohteesta, ”kotkanpojasta siipien kanssa”, valokuvan ja lähetti sen Facebookin Suomen ötökät -ryhmään.
Loppu on historiaa.
– Näin kuvan ja ensimmäinen ajatus oli, että ei jumalauta, siinä se nyt on, Clogmia albipunctata, Salmela muistelee, vieläkin korvin kuullen innostuneena.
Hän kommentoi sivustolle olevansa varma, että kyseessä on Suomelle uusi laji, perhossääski, mutta lupasi tarjota Keskitalolle oluet, jos tämä tuo vessasta vielä muutaman näytteen. Keskitalo lainasi etanolia ja putkiloita, palasi vessaan, kohtasi jälleen pienet lentelijät ja pyydysti viisi museonäytteiksi. Lajinmääritys oli varmistunut.
– Olemme parhaillaan tekemässä havainnosta pientä tieteellistä artikkelia, Salmela kertoo.
Kyseessä on ensimmäinen havainto Pohjoismaissa ja yksi maailman pohjoisimmista, olkoonkin, että Petroskoissa laji havaittiin jo vuonna 2014. Alkuperältään se on trooppinen, ja sittemmin myös lauhkean vyöhykkeen asukki.
Laji on viimeisen parin kymmenen vuoden aikana levinnyt Välimeren rannoilta Keski-Eurooppaan.
– Se on aika helppo tunnistaa, joten jos niitä olisi ollut meillä pitempään, kyllä se olisi havaittu, Salmela uskoo.
Perhossääski ei pärjää Suomen eikä Keski-Euroopankaan talvea ulkona, mutta ihmisen seuralaisena vessoissa, komposteissa ja jäteveden puhdistamoilla olosuhteet ovat kohdallaan, on orgaanista möhnää syödä ja on lämpöä ja kosteutta.
Mitään muuta sääski ei elämältä kaipaakaan. Paitsi seksiä. Sääskiseksi tietää munia ja toukkia, ja nyt tullaan siihen myiasis-ilmiöön.
– Täällä Suomessa ei tarvitse pelätä, Salmela rauhoittelee.
– Tapaukset ovat maailmallakin loppujen lopuksi aika harvinaisia ja aina on ollut kyse erittäin huonosta hygieniasta.
Alapesu lätäkössä, jossa on toukkia, voi olla kohtalokas, tai kasvojen pesu sangossa, jossa vesi on seisonut. Tai ravintoon joutuu likaisten käsien mukana munia tai toukkia.
– Koko elinkiertoaan ne eivät kykene ihmisessä viettämään, mutta toukat pysyvät jonkin aikaa hengissä.
Jos pahin tapahtuu, eräs lääke auttaa. Samaa lääkettä käytetään Suomessa porojen loislääkkeenä.
– Tärkeintä on WC-hygienia, Salmela painottaa.
Salmela ei osaa arvioida, miksi perhoskorento aloitti Suomen ja Pohjoismaiden valtauksensa juuri Kotkasta, tuosta satamakaupungista, jossa Junnu Vainion sanoin ”ei reilua miestä päähän potkaista”. Itikoita sen sijaan läiskitään siinä missä kaikkialla Suomessa.
– Voi olla ihan sattumaa. Jos tieto lajista nyt leviää, on mielenkiintoista, alkaako tulla lisää havaintoja, Salmela sanoo.
Tutkijoiden ”clogimiaksi” kutsuma laji tunnistetaan maastossa mustavalkopisteisistä siipireunoista. Siiven pituus on noin 3-5 mm eli laji on suurempi kuin WC-lavuaarien päällä silloin tällöin lentelevä kaksimillinen täysharmaasiipinen Psychoda-sääski.
Riittävän hyvän dokumenttikuvan saa jo kännykkäkameralla.
Tämän artikkelin yhteydessä on lajista Petri Metsälän ottama kuva vuodelta 2015. Kuvauspaikka on Kotkan-Haminan -seutu, mutta tarkka paikka ei ole tiedossa. Salmela sai tiedon Metsälän kuvasta tänään maanantaina, kun oli Facebookissa kertonut Keskitalon havainnosta.
Tuomas Manninen