'
Eräät tahot haistavat tässäkin vain ja ainoastaan bisneksen, totta kai. On havaittu etteivät koronavirustestitkään ole täysin luotettavia ja niinpä Mehiläinen ja kumppanit ovat alkaneet rummuttaa mediassa että ihan kauheeta kun ei heidän nylkyhintaan tarjoamiaan palveluita meinata suostua ostamaan heti paikalla vaikka välitöntä tarvetta ei olekaan.
Koronavirustestitkin pitäisi saada jollain keinolla kaupaksi. Uhkakuvia maalaillaan, olkinukkeja pystytellään, paniikkia yritetään lietsoa sekä kuntia ja valtiota painostetaan pakkosijoittamaan bisneksiin aivan pakolaiskeskusrahastuksen huippuvuosien malliin. Ja media on jo nielaissut syötin koukkuineen vaikka väkäsellinen kärki on aivan selvästi näkyvissä. Toiminta tuntuu pakolaishässäkän muistaen varsin tutulta.
Näytteeksi kirjoitus Mediuutisissa, joka on terveyden- ja sairaanhoidon aiheita käsittelevä, alan ammattilaisille suunnattu sivusto:
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/yksi ... b253289b29
Yksityiset sote-yritykset: Tarjottua korona-apua ei ole haluttu ottaa vastaan – "Olisi tarjota tuhansia vuodepaikkoja julkisen sektorin käyttöön”
8.4.2020
Yksityinen sektori on tarjonnut resurssinsa koronakriisin hoitoon, mutta tätä tarjousta ei sosiaali- ja terveysministeriö ole halunnut ottaa vastaan, väittää etujärjestö
Yksityinen sektori on tarjonnut sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) apua koronakriisin hoidossa jo kolmen viikon ajan, mutta sitä ei ole otettu vastaan, väittää Hyvinvointiala HALI ry. Järjestö on suurin yksityisten sosiaali- ja terveysalan ja varhaiskasvatuksen palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen edustaja Suomessa.
HALI kertoo lähettäneensä jo kolme viikkoa sitten STM:lle listan toimista, joilla yksityinen sektori voisi osallistua nykyistä laajemmin kansallisen koronakriisin hoitamiseen.
– Koronakriisin ei pitäisi olla yksityisen tai julkisen sektorin asia vaan kaikkien asia, sanoo HALIn osaamisjohtaja Arja Laitinen.
Tähän mennessä yhteistyö kriisin hoidossa on Laitisen mukaan ollut käytännössä lähinnä vuoropuhelua, eikä mihinkään yhteiseen toimintasuunnitelmaan kriisin ratkaisemiseksi ole ryhdytty.
Talouselämä ei tavoittanut maanantaina STM:stä ketään kommentoimaan HALIn väitteitä.
Yksi keskeisimmistä HALIn ehdottamista toimista liittyy koronatestauksen lisäämiseen. Laitinen sanoo, että yksityisellä sektorilla on olemassa tarvittavat resurssit koronaviruksen testauskapasiteetin tuplaamiseen muutamassa päivässä, jos tämä kapasiteetti vain halutaan hyödyntää.
Jo tällä hetkellä esimerkiksi lääkäripalveluyritykset Mehiläinen ja Terveystalo tekevät koronavirustestejä, mutta se on Laitisen mukaan pienimuotoista verrattuna siihen, miten suuri potentiaali yksityisellä sektorilla olisi testejä tehdä. Laitisen mukaan yksityisellä sektorilla on myös olemassa riittävästi koulutettua työvoimaa tartuntaketjujen jäljittämiseen.
HALIN MUKAAN yksityisellä sektorilla on myös tarjota nopealla aikataululla yli 2000 vuodepaikkaa hoiva- ja hoitotiloiksi. Niihin voitaisiin siirtää julkiselta puolelta sellaisia potilaita, jotka eivät tarvitse tehohoitoa tai joiden hoitoon ei liity tartuntavaaraa.
Tämä vähentäisi pulaa vuodepaikoista tilanteessa, jossa julkisen sektorin oma kapasiteetti ei riitä enää hoitamaan kaikkia hoivaa tai sairaanhoitoa tarvitsevia.
– Ihmettelen keskustelua esimerkiksi Messukeskuksen valjastamiseksi koronapotilaiden hoitoon, kun yksityisellä sektorilla olisi tarjota tuhansia vuodepaikkoja julkisen sektorin käyttöön” Laitinen sanoo.
NÄIDEN toimien lisäksi HALI on ehdottanut STM:lle, että sen jäsenyritykset keventäisivät julkisen sektorin työtaakkaa myös muiden kuin koronavirusta sairastavien potilaiden hoidossa.
HALIn mielestä taakanjako olisi mahdollista useissa terveydenhuollon palveluissa, kuten työterveyshuollossa, suun terveydenhuollossa, ensihoidossa sekä sellaisissa leikkauksissa, jotka eivät edellytä erikoissairaanhoitoa.
– Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että myös muut kuin koronaviruspotilaat saavat tarvitsemansa hoidon epidemian aikana, Laitinen sanoo.
Laitinen kertoo, että yksityisen sektorin ehdotuksiin on vastattu STM:stä pelkällä kiitoksella. Edes siitä ei olla laadittu suunnitelmaa, miten yksityisen sektorin resurssit otetaan käyttöön, jos julkinen sektori niitä joskus sattuisi tarvitsemaan.
– On epävarmaa miten kauan toimijat haluavat olla valmiustilassa sen varalta, että resursseja halutaankin ottaa laajemmin käyttöön, hän sanoo.
Tässä on jälleen yksi esimerkki siitä ettei terveyden- ja sairaanhoitoa olisi missään tapauksessa pitänyt mennä avaamaan mahdollisimman suurta voittoa tavoitteleville yksityisille toimijoille.
Taitaa olla niin ettei ”yksityissektorin” tarjoamien palveluiden hinta/laatusuhde ole kovin kaksinen. Sen voi lukea vanhustenhoidosta kantautuvista uutisista ja Mediuutistenkin artikkeleista, vaikkapa tästä:
https://www.mediuutiset.fi/uutiset/koro ... ebfe892da7
Koronatestiin mennyt istutettiin pieneen tilaan pärskijöiden kanssa, vaikka hän epäili syöpänsä uusineen – Hengityssuojat loppuivat Terveystalossa
26.3.2020
Koronatestissä käynyt Heini kertoo järkyttävästä kokemuksestaan. Näin Terveystalo vastaa arvosteluun.
Helsingissä asuva Heini kävi koronatestissä Kampin Terveystalossa Helsingin keskustassa ja järkyttyi.
Heini esiintyy jutussa työnsä luonteen vuoksi pelkällä etunimellään. Hän haluaa jakaa kokemuksensa, jotta koronanäytteenotto saataisiin Suomessa sujuvammaksi.
Heini kertoi Terveystalon lääkärichatissä oireistaan ja sairaushistoriastaan. Hänellä on ollut jo parin viikon ajan kurkkukipua ja lämpöä, mutta ei varsinaista kuumetta. Hän on aiemmin sairastanut imusolmukesyöpää, jonka alkuvaiheissa oli samanlaisia oireita. Lääkäri määräsi Heinille verikokeet ja koronatestin.
Jos syöpä olisi uusiutunut, Heini kuuluisi riskiryhmään.
Terveystalon laboratoriosta soitettiin, eikä puhelimessa kysytty, oliko hän riskiryhmää. Heini tiedusteli, voiko hän tulla paikalle julkisilla kulkuvälineillä, koska hänellä ei ole autoa. Vastaus oli kyllä, mutta Heiniä kehotettiin pitämään huivia suunsa edessä.
Perillä Heiniä oli heti portaiden yläpäässä vastassa hengityssuojaimeen pukeutunut hoitaja, joka antoi käsidesiä ja tiedusteli, oliko Heinillä hengitystieoireita. Vastauksen kuultuaan hoitaja kehotti Heiniä menemään ovesta, joka oli varattu hengitystieoireisille. Mitään muita ohjeita Heini ei saanut.
Heini kulki läpi muutamasta ovesta, jotka hän avasi kyynärpäillään välttääkseen koskemasta ovia, kunnes tuli lasioven taakse.
– Katsoin kauhistuneena, että sen takana on paljon ihmisiä jonottamassa ja sieltä kuuluu yskimistä ja niistämistä ja tuli vähän sellainen pakokauhukin, että en halua mennä tuonne, Heini kertoo.
Heini ajatteli odottaa lasioven takana välttääkseen oirehtivia ihmisiä, mutta päätti astua sisään, kun hänen taakseenkin alkoi muodostua jonoa.
HEINIÄ HÄMMENSI, miksi näytteenottoon ei ollut mahdollista jonottaa eristettynä muista oirehtivista, joista osalla oli hengityssuojain ja osalla ei. Heini ohjattiin istumaan penkeille, joita oli kolme vieri vieressä. Hän ihmettelee, mikä järki on testata ihmisiä paikassa, jossa kaikki altistetaan virukselle.
– Olin järkyttynyt siitä, että hengitystieoireiset voivat kaikki keskenään olla sellaisessa pienessä tilassa. Eihän heillä kaikilla ole välttämättä koronaa, mutta kun heidät kaikki tungetaan samaan pieneen tilaan, niin sitten kyllä varmaan on.
– Menin ihan paniikkiin siellä ja rupesin itkemään.
Hoitaja tuli kysymään, onko Heinillä kaikki hyvin. Heini vastasi, että kaikki ei ole hyvin ja häntä ahdistaa hirveästi olla pienessä tilassa pärskivien ihmisten kanssa. Hän kertoi pelkäävänsä tartuntaa ja toisaalta sitä, että hänen syöpänsä on uusiutunut. Hoitaja kysyi, helpottaisiko hengityssuojain Heinin oloa, mutta Heinistä tuntui, että peli on jo menetetty.
Heini oli varannut ajan ja hämmästelee, miksi jo puhelimessa ei neuvottu esimerkiksi menemään paikalle vasta viimeisellä minuutilla, jotta kontakti muihin oirehtiviin jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Hän toteaa, ettei olisi ikimaailmassa lähtenyt koko näytteenottoon, jos olisi tiennyt, millaista siellä on.
– Se oli todella pelottavaa. Olen elänyt todella varovasti ja tehnyt kaiken oikein, desinfioinut käsiä ja pysynyt kaksi viikkoa vain kotona. Tuntui, että se kaikki meni nyt ihan hukkaan.
Heinin perusverenkuvassa ei ollut mitään syövän uusimiseen viittaavaa. Hän odottaa vielä tuloksia koronatestistään. Lääkäri soittaa vain, jos Heinin koronatesti on positiivinen.
Jos Heini on saanut koronan näytteenottopisteeltä, se ei näy vielä testissä.
– Tuntuu ihan älyttömältä, että jos alan saada uusia oireita, niin menenkö sitten takaisin samaan näytteenottopaikkaan ja tartutan sen muille ihmisille. En ymmärrä, miten voidaan toimia tuolla tavalla.
UUSI SUOMI KYSYI Terveystalosta, miksi ihmisiä testataan oloissa, joissa he voivat altistua toistensa viruksille.
Terveystalo vastaa, että suomalaisilla on edelleen tarpeita saada terveydenhuollon palveluja, joita pitää tuottaa, sillä ihmisten hoitamatta jättäminen toisi tulevaisuudessa vain isompia terveydellisiä haasteita. Tämän mahdollistamiseksi Kampin yksikköön on Terveystalon mukaan rakennettu erillinen hengitystieoireisten asiointiin tarkoitettu osio, jonne ohjataan kaikki hengitystieoireilevat potilaat.
– Tällaisen menettelyn tarkoituksena on huolehtia siitä, että muut kuin hengitystieoireilevat potilaat eivät altistu koronavirukselle. Sama toimintamalli, jota kutsutaan kohortoinniksi, on käytössä myös julkisen terveydenhuollon puolella, Helsingissä esimerkiksi Laakson terveysasemalla, Terveystalo toteaa sähköpostitse toimittamassaan vastauksessa.
– Kyseisiin tiloihin opastetaan aulassa, ja meillä on olemassa ohjeistus, jolla varmistetaan, että hengitystieoireiset asioivat eri tiloissa kuin muut potilaat. Koronaviruksen lisäksi liikkeellä on hyvin runsaasti myös muita hengitystieinfektioita, joista ei kuitenkaan voi etukäteen tietää, mistä on kyse.
Heini kävi koronatestissä maanantaina, jolloin hengityssuojat olivat Terveystalon mukaan hetkellisesti loppu.
– Ohjeistuksemme mukaan hengitystieoireisille potilaille laitetaan kirurginen suu-nenäsuojain ja tarjotaan käsihuuhdetta lääkärikeskukseen saapuessa, mutta eilen (maanantaina) hengitystieoireisten potilaiden tiloissamme asioi niin paljon suojavälineitä kaipaavia potilaita, että suu-nenäsuojaimet olivat hetkellisesti loppu, kunnes niitä saatiin noudettua keskitetystä varastosta lisää.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN mukaan laboratorioille on omat ohjeet koronaepäilypotilaiden näytteenotosta. Terveyden- ja sosiaalihuollon hoito- ja hoivatehtävissä henkilökunnan pitää käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta ja suojakäsineitä, kun he hoitavat hengitystieinfektioon sairastuneita potilaita.
Ministeriö muistutti tiistai-iltana tiedotteessa, että yksityisten toimijoiden on pidettävä omavastuun mukaisesti huoli siitä, että niillä on varastoissaan riittävästi suojavarusteita ja että varastoja myös täydennetään.
Muiden tahojen kuin ”yksityissektorin” edunvalvonnan mukaan laajat testaukset tässä vaiheessa tuottaisivat laihan tuloksen viruksen torjunnan kannalta mutta lihavat voitot "yksityissektorille", joka tarkoittaa lähinnä ns. hoitoalan jättejä, joilla on näemmä kova hinku päästä rahastamaan tämänkin tilanteen varjolla. Sen verran laajasti ne rummuttavat mediassa (etujärjestönsä kautta, ei toki omilla nimillään) yrittäen saada tuotteensa kiireesti myyntiin ennen kuin niiden tarve menee ohi.
Laajat massatestaukset nyt olisivat enimmäkseen terveiden ja jopa ennalta terveiksi tiedettyjen ihmisten terveiksi toteamista eli koronan vastaisen taistelun kannalta turhaa tai melkein turhaa, resursseja sitovaa ja kalliiksi käyvää työtä. Jokaisesta turhastakin testauksesta kilahtaisi tottakai täysimääräinen maksu palveluntarjoajan kassaan. Se olisikin vaivatonta ansaintaa, kun voitaisiin vain todeta testattu terveeksi ja lähettää lasku.
”Yksityissektorinkin” resurssit voisi suunnata huomattavasti paremmin ellei ajatuksena ole vain myydä testejä ja antaa muiden hoitaa varsinainen testaustyö. Se taas ei olisi hyvä yhteiskunnalle, mutta sehän ei ”yksityissektoria” hetkauta. Niiden moraalittomuushan on laajalti tiedossa. Sitä kuvastaa tämäkin laaja hälyäminen mediassa. Kyseessähän on silkka mainonta ja lisäksi painostusyritys julkisten varojen sijoittamiseksi ”yksityissektorin” liiketoimintaan. Paniikkia yritetään lietsoa ja hinnat asettaa sen verran korkealle, että kannattavampaa on varustaa vaikka Messuhalli väliaikaiseksi hoitopaikaksi.
Olisiko ”yksityissektorilla” se kuuluisa peiliin katsomisen paikka sen sijaan, että yritetään julkisuuden avulla saada väkisin omaa toimintaa laajennettua härskiin hintaan ihan vaan ansaintamielessä?
Esimerkiksi verokikkailua Mehiläisen tavoin toteuttava Luona Oy, joka on yksi vuodepaikkojen tarjoajista, tahkosi pakolaiskeskuksilla miljoonavoitot ja teki silloisesta johtajastaan Milja Saksista yhden Suomen eniten ansainneista henkilöistä.
Jos niiden voittojen turvin ei ole valmiuksia odotella todellista tarvetta vuodepaikkojen käyttöön ottoon niin taloudenhoidossa on jotain pielessä tai osingot ja johtoportaan palkat ja palkkiot mitoitettu ylisuuriksi. En tiedä ovatko nuo vuodepaikat niissä entisissä pakolaiskeskuksissa vai mistä niitä on tuhatmäärin ilmaantunut.
Huomiota kiinnittää sekin, että "yksityissektori" on valmis ottamaan kalliille petipaikoilleen vain helppohoitoisia potilaita. Tähtäimessä lienee taas helppo rahanteko.
Suora lainaus HALIn osaamisjohtaja Arja Laitisen sanankäänteistä: ”On epävarmaa miten kauan toimijat haluavat olla valmiustilassa sen varalta, että resursseja halutaankin ottaa laajemmin käyttöön...”
Se siitä yhteistyökumppaniksi tyrkyttäytyvän "yksityissektorin" toiminnan ennustettavuudesta.
Miksi niistä resursseista pitäisi alkaa maksaa ennen kuin niitä todella tarvitaan? Ei tuo aitoa auttamishalua oikein kuvasta. Kyllä tällä ”yksityissektorilla” on varaa odotella vähän pidempäänkin.