Valvoja: Moderaattorit
No tämä nyt on niin perustavanlaisesti väärässä oleva kommentti kuin vain olla ja voi.pilipali kirjoitti: ↑To Huhti 30, 2020 4:41 am Suomeenko asti ei vielä ole kiirinyt tieto MONEN MAAN terveysviranomaisten kertomana että koronaan sairastuneille EI OLE MUODOSTUNUT SUOJA-AINEITA eli IMMUNITEETTIA!!!!
Toisinsanoen mitään laumasuojaa ei ole eikä tule. Fiksuimpia olivat ne jotka jo alussa sulkivat yhteiskuntansa kokonaan koronan ulkopuolelle. Pikkuhiljaa ajan mennessä eteenpäin on paljastunut lisää, NEGATIIVISIA uutisia niiden ihmisten terveydentilasta jotka koronan ovat jo sairastaneet. Noh, ehkä suomalaisten aikakausi maapallon historiassa alkaa olla lopuillaan
Ruotsin valitsema tapa taistella koronavirusta vastaan on herättänyt laajalti kritiikkiä. Naapurimaa Suomesta poiketen sekä ravintolat että osa kouluista ovat Ruotsissa normaalissa toiminnassa.
Esimerkiksi tässä CNN:n artikkelissa vertaillaan Ruotsin linjaa muiden Pohjoismaiden vastaaviin. Artikkelissa Ruotsi kertoo onnistuneensa taistelussa koronaa vastaan hyvin, vaikka luvuissa se ei näykään.
Ruotsin koronalinjaa puolestaan kehuvien joukkoon on nyt liittynyt Maailman terveysjärjestö WHO:n Mike Ryan, kertoo Aftonbladet. Hän johtaa järjestön hätätilaohjelmaa.
Keskiviikkoiltana Ryan sanoi televisioidussa lehdistötilaisuudessa, että Ruotsi on roolimalli muille maille.
– Mielestäni Ruotsi edustaa tulevaisuuden mallia. Jos haluamme palata yhteiskuntaan ilman sen sulkuja, sosiaalisten ja fyysisten suhteidemme välttämätön sopeutuminen viruksen läsnäoloon voi kestää pitkiä aikoja.
Ryanin mukaan Ruotsin ulkopuolella on käsitys, ettei Ruotsi yritä kontrolloida virusta vaan on päinvastoin antanut sen levitä.
– Mikään ei ole kauempana totuudesta. Ruotsi on toteuttanut todella vahvan julkisen linjan, joka perustuu fyysisen etäisyyden pitämiseen, ihmisten hoitoon ja suojeluun hoitokodeissa ja moniin muihin asioihin.
Ryanin mukaan Ruotsi toimii eri tavoilla kuin muut siinä, että se luottaa kansalaistensa kykyyn ja halukkuuteen etäisyyden pitämisessä ja toimintansa säätelyssä.
– Uskon, että meillä on opittavaa kollegoiltamme Ruotsissa. Korostan uudelleen, että Ruotsi ei ole välttänyt koronaviruksen kontrollointia, vaan on valinnut erittäin vahvan strategian viruksen hillitsemiseksi, kaikissa yhteiskunnan osissa.
Venäjällä todettu yli satatuhatta koronatartuntaa
Venäjällä on todettu noin 7 000 uutta koronatapausta.
Julkaistu: 11:21
Lukujen arvioidaan olevan alakanttiin.
Venäjällä kirjattujen koronavirustartuntojen määrä on noussut yli sataantuhanteen. Uusia tartuntoja on todettu vuorokaudessa 7 099, mikä on eilistä enemmän.
Kaikkiaan Venäjällä on rekisteröity nyt yli 106 000 koronatartuntaa ja toistatuhatta -kuolemaa.
Lukujen arvioidaan olevan alakanttiin muun muassa riittämättömään testaamisen vuoksi.
(fataalit tapaukset ovat se mielenkiintoinen osuus mikä Venäjällä paistaa silmiin kuten joissain muissakin maissa) Osoittaako nuo luvut ylivertaisuuta vai mistä on kyse ?Ootko lukenut Lapin Kansaa, vai mistä moinen älynväläys. Ruotsalaiset on jo pitkään tutkineet vasta-aineita ja sen semmoista, täyttä varmuutta toki immuniteetista ja sen ajallisesta kestävyydestä ei vieläkään ole, mutta virusepidemioissa sellainen on tapana tulla.pilipali kirjoitti: ↑To Huhti 30, 2020 4:41 am Suomeenko asti ei vielä ole kiirinyt tieto MONEN MAAN terveysviranomaisten kertomana että koronaan sairastuneille EI OLE MUODOSTUNUT SUOJA-AINEITA eli IMMUNITEETTIA!!!!
Toisinsanoen mitään laumasuojaa ei ole eikä tule. Fiksuimpia olivat ne jotka jo alussa sulkivat yhteiskuntansa kokonaan koronan ulkopuolelle. Pikkuhiljaa ajan mennessä eteenpäin on paljastunut lisää, NEGATIIVISIA uutisia niiden ihmisten terveydentilasta jotka koronan ovat jo sairastaneet. Noh, ehkä suomalaisten aikakausi maapallon historiassa alkaa olla lopuillaan
Edes rokotteen kehittäjät eivät ole, eivätkä voikaan olla, varmoja siitä, että saadaan kehitettyä kattava ja toimiva rokote virusta vastaan. Lisänä sen antamiseen liittyvät ongelmat massiiviseen disinformaatiokampanjaan liittyen, minkä seurauksia näkyy myös tässä keskustelussa.
Gladys kirjoitti: ↑Ke Tammi 29, 2020 10:17 pm Tiedotus on kuin vanhasta Neuvostoliitosta, ja varmasti tietävät sen itsekin. Tällä hetkellä tavoitellaan kuumeisesti henkilöitä, jotka ovat tuon sairastuneen kanssa olleet samoilla lennoilla, majoituksessa, retkillä jne. Kiire on, mutta samalla yritetään olla luomatta paniikkia.
Uusia tartuntoja tulee varmasti seuraavan kahden viikon aikana, ja sitä seuraavien viikkojen aikana, ja sitä seuraavien. Jne.
Tämä virus kiertää telluksen, se mikä on lopullinen mortaliteetti jää nähtäväksi.
MikaK kirjoitti: ↑Ke Tammi 29, 2020 10:51 pm Suomessa vaan asiantuntija-dinosaurukset laukovat A-studiossa että "Karanteenit ovat hyvin järeä toimenpide, ei meillä sellaisia" ja "tuhannet kiinalaiset Wuhanistakin saavat liikkua maassamme aivan vapaasti". Mutta toivomme että sairastuneet hakeutuvat hoitoon.
Tuurilla mennään mitään tekemättä ja pidetään australialaisia ja brittejä tyhminä kun suojelevat kansalaisiaan virukselta.
- Lennot pumppasivat virusta maahan vielä reilusti yli kuukauden täydellä teholla. Ihmisiä ei kehotettu omaehtoiseen karanteeniin, vaan suoraan takaisin töihin ja opiskeluihin, kauppoihin, juniin, ratikoihin (köh köh...)Hippie Supremacist kirjoitti: ↑To Tammi 30, 2020 5:58 pmKoska Suomi on Suomi ja meillä on vitun typeriä ihmisiä kaikenlaisissa johtotehtävissä. Miksi monessa muussa maassa ei anneta ilmaisesta taikaseinästä rahaa ja maksella asuntoja kaikille halukkaille? Niin, eipä siihenkään mitään loogista selitystä löydy. Suomi nyt vaan tekee asiat hölmölän malliin, kadutaan tätäkin sitten myöhemmin.URSA kirjoitti: ↑To Tammi 30, 2020 5:48 pm Öö tota joo...
Tulin vain pohdiskelemaan sitä omituisuutta, että Suomessa annetaan ymmärtää kyseessä olevan tavalliseen influenssaan verrattava virus, joka tappaa vain heikkoja vanhuksia ja sairaita. Ulkomailla silti laitetaan riskialueelta tulevia matkustajia kahden viikon karanteeniin, mitä ei todellakaan tehdä tavanomaisten kausi-influenssien kohdalla. Miksi muissa maissa nähdään niin paljon vaivaa epidemian pysäyttämiseksi, jos riskit eivät eroa tavallisesta kausi-influenssasta?
Lisätty loppupätkä.Still love kirjoitti: ↑Su Maalis 15, 2020 7:13 pm Poliitikot kylläkin alimitoittivat alunalkaen toimenpiteet, tumput suorina vaan odotettiin ja tässä tulos.
Tietty riskiryhmä varmasti on riskialttiimpaa joo, mutta eipä ole niin sanottua keneen tauti iskee ja millä voimalla. Tietty sydänsairauksien joukko on piilevää ja pienellä osalla nuoremmalla väestölläkin on tietämättään riskiryhmään kuuluvuus.
Jotain yhteistä tuossa on polioviruksen kanssa, niin poliovirustakin kantoi tietämättään osa ihmisistä, lapsille oli käytännössä vaaraton, ja suuressa perheessä saattoi esim.19-vuotias perusterve olla ainut viruksen saanut ja siihen menehtynyt. Oireet vaihtelivat kovasti, osa joutui hengityskoneeseen loppuiäksi ja osa parani. Paranneista osalla saattoi myöhemmin vuosikymmenten päästä oireet edetä. Että esim.tuon varjolla kun ei COVID-19 ole tietoa juurikaan, en lähtisi ajattelemaan, että ei tässä kellekään yhtään mitään käy, riskiryhmään kuuluville korkeintaan.
Petteri Orpo on jo totuttautunut ajatukseen siitä, että kesä kuluu omalla pihalla ja mökillä. Koronakriisin jälkeisillä elvytyspanoksilla pitäisi ratkoa myös ilmastokriisiä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo aloitti vapputervehdyksensä puolueen Facebook-sivuilla viittaamalla vuodesta 1989 vappujuhlinnoissa mukanaan kulkeneeseen ja kovia kokeneeseen lakkiinsa.
– Aikoinaan kun olin aktiivinen opiskelijatoiminnassa, ylioppilaskunta-aktiivi, niin taisi olla jokin vappu, jolloin hattu oli melkein 3 vuorokautta yhteen menoon päässä, Orpo sanoi.
Kevyemmän aloituksen jälkeen Orpo siirtyi käsittelemään Suomen koettelevaa koronakriisiä. Orpo valoi suomalaisiin uskoa, että kriisistä selvitään. Kriisi on laittanut niin hänet kuin muutkin suomalaiset miettimään, ”mikä elämässä on arvokasta ja hyvää”.
– Omalta kohdaltani voin sanoa, että voin iloita siitä, että olen voinut viettää perheeni kanssa paljon aikaa. Samoin ajatus kesästä omalla pihalla ja mökillä tuntuu itse asiassa oikein mukavalta ajatukselta.
Orpo kuitenkin alleviivasi koronakriisin koettelevan suomalaisia monella tavalla.
– Liian monessa kodissa on murhetta ja huolta tulevaisuudesta, mikä voi pahimmillaan näkyä lähisuhdeväkivaltana. Todella monessa perheessä kannetaan huolta toimeentulosta, työpaikasta ja moni moni yrittäjä miettii, että onko se oma elämäntyö valumassa hukkaan.
Orpon mukaan suomalaisten on henkisesti varauduttava siihen, että osaa rajoitustoimista joudutaan pitämään voimassa vielä pitkään, vaikka koko yhteiskuntaa ei voi loputtomiin pitää suljettuna. Orpon mukaan kriisistä pitää ponnistaa ulos mahdollisimman nopeasti, mutta turvallisesti.
– Karanteenissa olevat suomalaiset tarvitsevat toivon polun ulos kriisistä. Toivo lastenlasten näkemisestä auttaa jaksamaan karanteenissa. Toivo ravintolan avaamisesta jonain päivänä antaa uskoa yrittäjälle, kun hän murehtii tulevaa, Orpo kiritti hallitusta ja suomalaisia.
Hallitus kokoontuu sunnuntaina päättämään askelmerkeistä Suomen tielle ulos kriisistä ja rajoitustoimien jatkamisesta.
Orpo nosti puheessaan esiin erityisesti Suomen uudelleenrakentamista kriisin jälkeen. Hän esitti, että kriisin jälkeisillä elvytyspanostuksilla pyrittäisiin ratkaisemaan myös ilmastokriisiä, joka ei ole kadonnut minnekään.
– Hallituksen pitäisi elvytystoimissaan tehdä esimerkiksi kertaluontoisia investointeja puhtaan liikkumiseen hankkeisiin, kuten nopeisiin raideyhteyksiin, älykkääseen sähköverkkoon, tai tekemällä investointeja yksityisen sektorin vähäpäästöisten ratkaisujen kiihdyttämiseen.
Orpo vaati myös uudistuksia työmarkkinoille, sosiaaliturvaan ja verotukseen, jotta kriisistä palautuminen olisi nopeampaa. Kokoomusjohtajan mukaan hallituksella pitää olla rohkeutta uudistuksiin tai muutoin Suomella voi olla edessään menetetty vuosikymmen.
– Me tarvitsemme joustavammat työmarkkinat. Kun valuuttakurssimme ei jousta, niin työmarkkinoiden pitää joustaa. Jos työmarkkinat eivät jousta, se tarkoittaa, että työttömien määrä kasvaa, mikä taas lisää pahoinvointia yhteiskunnassa.
Orpo peräsi ja alleviivasi puheessaan yhteistyötä, mutta sivalsi myös vasemmistohallitusta. Toistaiseksi koronakriisin hoito on ollut Orpon mukaan ”rajoituksista päättämistä ja lainarahan lapiointia”.
Kun korona on päihitetty, vuorossa on laskun ja sen maksajista päättämisen aika.
– Minun uskoni vasemmistohallituksen kykyyn löytää kestäviä ratkaisuja vahinkojen korjaamiseksi ei valitettavasti ole kovin korkealla. Me olemme valmiita yhteistyöhön ja tuomaan pöytään omia ratkaisujamme.
SYLWAR kirjoitti: ↑Ke Huhti 29, 2020 5:52 pm
Garcialle ihan kaikella kunnioituksella, minulla ei ole henkilökohtaisesti mitään kenenkään uskontoja vastaan, kukin uskokoon mihin haluaa, mutta erästä sarkastista internetissä kiertävää kommenttia vapaasti lainaten:
Uskonto ja pippeli on mukava omistaa, mutta kumpaakaan ei pidä yrittää tunkea jokaisen vastaantulijan suuhun.
[/quote
Heh, mulla ei oo pippelia koska olen nainen, syntymästä asti.
En lue hirveesti Raamattua vaan teosofiaa ja buddhalaista. Mut harvemmin niitäkään.
-----
Schweinehundin tekstit ja linkit täällä on ihan kullanarvosta kamaa. Tästä on myös paljon palstoilla muusikoiden.net ja karppaus.info. Muusikoiden netissä kyl menee sekoiluks...
Koronaan kuolleiden määrä on jälleen tänään päivittynyt Ylen uutissivulle.
Nyt lukema on 211. Huomenna se on jo muutamaa kuollutta suurempi.
Se, että yhteen sairauteen kuolleita tilastoidaan päivittäin, on täysin poikkeuksellista.
Koronakuolematilasto perustuu THL:n sairaanhoitopiireiltä saamiin tietoihin. Tilastointi rakennettiin pikavauhtia erityisesti päätöksenteon tueksi.
Tiedoissa saattaa olla muutaman päivän viive ja niistä on puuttunut hoitolaitoskuolemia – normaaliin kuolematilastointiin verrattuna järjestelmä on silti huippunopea.
Suomessa virallista kuolemansyyt-tilastoa tekee Tilastokeskus.(siirryt toiseen palveluun) Se julkaisee vuosittain tiedot suomalaisten kuolleisuudesta sekä erittelyn siitä, mihin sairauksiin me kuolemme.
Tällä hetkellä tekeillä on vuoden 2019 tilasto ja se on määrä julkaista loppuvuodesta. Virallista koronakuolematilastoa joudumme odottamaan näillä näkymin joulukuuhun 2021.
Miksi kuolemansyyt-tilaston kokoaminen kestää niin pitkään, kun todistettavasti tilastointi voidaan hoitaa lähes reaaliajassa?
Pääsyy on se, että jokaisesta kuolleesta tehdään kuolintodistus.
Kuolintodistuksen kirjoittaa lääkäri. Aikaa on kolme kuukautta.
Siksi niin kauan, että kuolleelle ehditään tarvittaessa tehdä ruumiinavaus. Suomessa ruumiinavaus tehdään noin joka viidennelle vainajalle.
Lääkäriltä kuolintodistus menee THL:n oikeuslääkäreiden tarkastukseen ja vasta sen jälkeen Tilastokeskus pääsee siihen käsiksi.
Viimeiset vuonna 2019 kuolleiden kuolintodistukset ovat ehtineet Tilastokeskukseen vasta tässä kuussa. Yliaktuaari Airi Pajusen mukaan läpikäymättömiä kuolintodistuksia on yhä pari tuhatta.
Tilastoinnissa kuolintodistuksen oleellinen osa on kohta 8: Kuolemansyyt.
Kuolintodistuksessa käytetään tosiaankin monikkoa kuolemansyyt.
Tämä on perusteltua, sillä hyvin usein kuoleva sairastaa useaa tautia. Esimerkiksi koronaan kuolleista yli 90 prosentilla on yksi tai useampi pitkäaikaissairaus.
Tilastokeskuksen kuolemansyyt -tilastoon voidaan kuitenkin kirjata kunkin vainajan osalta vain yksi kuolinsyy. Yleensä se on kuolintodistuksen kohta 8.1.c: Peruskuolemansyy.
Tilastoinnin kannalta on siis aivan ratkaisevaa, mitä lääkäri päättää kirjoittaa peruskuolemansyyksi.
Se ei ole välttämättä lainkaan yksiselitteistä. THL:n oikeuslääkärin Ursula Valan mukaan kuolintodistuksen laatimiseen voi olla useita oikeita vaihtoehtoja.
Koronan osalta kyse on siis siitä, kirjoittaako lääkäri peruskuolemansyyksi covid-19 vai sen todennäköisen pitkäaikaissairauden, joka lähes kaikilla on ollut.
Tässä kohtaa syntyy oleellinen ero THL:n päivittäin julkaisemaan koronakuolematilastoon. Siihen merkitään kaikki ne, joiden elimistössä on kuolinhetkellä koronavirus.
THL:n tilasto ja virallinen Tilastokeskuksen tilasto tulevatkin todennäköisesti jonkin verran eroamaan toisistaan.
Eivät välttämättä kuitenkaan kovin paljoa.
Kuolintodistuksen laatimista ohjaa Maailman terveysjärjestö WHO.
Se julkaisi pari viikkoa sitten ohjeistuksen(siirryt toiseen palveluun) covid-19-taudin merkitsemisestä kuolintodistukseen. WHO:n ohje koskee myös Tilastokeskusta.
WHO:n ohjeiden mukaan covid-19 on periaatteessa mahdollista merkitä niin, ettei se näy tilastoissa. Yleislinja on kuitenkin selvä.
– Ohjeen mukaan covid-19 tulee merkitä peruskuolemansyyksi. Eli se tilastoituu, Tilastokeskuksen kuolemansyyt -tilastoa tekevä yliaktuaari Airi Pajunen tulkitsee.
Usein covid-19 johtaa keuhkokuumeeseen joka puolestaan aiheuttaa kuoleman aiheuttavan hengitysvaikeuden.
Kuolintodistukseen prosessi kirjataan WHO:n ohjeen mukaan niin, että covid-19 on peruskuolemansyy, keuhkokuume välivaiheen kuolemansyy ja hengitysvaikeus välitön kuolemansyy.
WHO:n ohjeen mukaan covid-19 voidaan merkitä peruskuolemansyyksi myös silloin, kun virusta ei ole laboratoriotestissä varmistettu.
On siis hyvin todennäköistä, että kuolinhetkellään koronavirusta kantanut päätyy tilastoon koronaan kuolleena.
Geriatrian professori Timo Strandberg kiinnitti asiaan huomiota Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessaan(siirryt toiseen palveluun). Strandberg muistutti, kuinka keuhkokuumeen käyttöä peruskuolinsyynä rajoitettiin, minkä seurauksena dementiakuolemat alkoivat yleistyä.
Voiko käydä niin, että vuoden 2020 kuolemansyyt -tilastossa näkyy useita satoja koronakuolemia, mutta samalla jotkut muut kuolinsyyt ovat vähentyneet, ehkä jopa saman verran?
Ja siitä seuraa iso kysymys: vaikuttaa koronavirus kokonaiskuolleisuuteen ja kuinka paljon?
Alustavia tietoja on jo tarjolla.
Brittilehti Financial Times vertasi(siirryt toiseen palveluun) 14 Euroopan maan kuolleisuuslukuja maalis-huhtikuulta vastaavaan aikaan vuosina 2019 ja 2015. Sen mukaan kuolleisuus oli kasvanut selvästi; keskimäärin 50 prosenttia, Italiassa peräti 90 prosenttia.
Tanska oli ainoa maa, jossa koronapandemia ei näkynyt kuolleisuudessa.
Suomi ei ollut mukana FT:n selvityksessä, mutta Tilastokeskuksen tietojen mukaan koronapandemia ei näkynyt maaliskuun kuolleisuusluvuissa. Kuolleisuus oli jopa hieman pienempää kuin vuotta aiemmin.
Oikeuslääkäri Ursula Vala kuitenkin huomauttaa, ettei korona ollut vielä maaliskuussa levinnyt Suomessa niin laajalle, että tilastoista kannattaisi vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Yliaktuaari Airi Pajunen puolestaan toivoo, ettei koronapandemia mullistaisi kuolemansyyt-tilastoa.
Tällä hetkellä näyttää, ettei niin kävisi.
Suomessa kuolee vuosittain(siirryt toiseen palveluun) noin 54 000 ihmistä – koronakuolemia on siis tähän mennessä tilastoitu hieman yli 200.
Kyllä noita maita nyt on aika montakin itseasiassa. Venäjä, Intia................ Okey, EU maita mutta eipä tämä kummoisena piikkinä täälläkään näy.Brittilehti Financial Times vertasi(siirryt toiseen palveluun) 14 Euroopan maan kuolleisuuslukuja maalis-huhtikuulta vastaavaan aikaan vuosina 2019 ja 2015. Sen mukaan kuolleisuus oli kasvanut selvästi; keskimäärin 50 prosenttia, Italiassa peräti 90 prosenttia.
Tanska oli ainoa maa, jossa koronapandemia ei näkynyt kuolleisuudessa.
