Pitäisikö koronavirustautiin jo ruveta suhtautumaan tavallisena flunssana – Mika Rämet Liven vieraana
- Miten koronavirustautiin tulisi jatkossa suhtautua?
- Osa asiantuntijoista haluaa muuttaa koronastrategiaa kevyempään
MTV:n toimittajatar: Useat asiantuntijat vaativat, että koronavirukseen tulisi alkaa jo suhtautua kuin mihin tahansa muuhun flunssaan. Esimerkiksi Maailman Terveysjärjestö WHO arvioi, että nykytahdilla yli puolet eurooppalaisista tulee saamaan Koronan Omikron-muunnoksen tartunnan helmikuun loppuun mennessä, ja myös Suomessa uskotaan, että Omikron käy yhteiskunnan läpi tulevien viikkojen aikana. Ja tästä keskustellaan Rokotetutkimuskeskuksen Mika Rämetin kanssa, tervetuloa.
Mika Rämet: Kiitos.
T: Mitä itse ajattelet siitä, että pitäisikö Koronaan suhtautua jo kuin tavalliseen flunssaan?
MR: Öö, no just nyt tällä hetkellä tai seuraavien viikkojen aikana ei vielä voida näin tehdä, koska meidän tarvii huolehtia siitä, että yhteiskunta toimii, mutta että kyllä nyt on oikea hetki katsoa sinne sitten vähän pidemmälle tulevaisuuteen, ja miettiä niitä keinoja, että miten pystytään elämään mahdollisimman normaalisti koronaviruksen kanssa - eli muistaen se, että koronavirus ei tule häviämään minnekään, että se tulee jäämään meille endeemiseksi tai kotoperäiseksi - tarkoittaen siis sitä, että koronavirus tulee olemaan meidän kanssamme nyt sitten aika lailla pitkään tulevaisuuteen.
T: Eli kuulostaa siltä, että sen suhteen aletaan jo aika normalisoida siis tämän koronaviruksen olemassaoloa suomalaisessakin yhteiskunnassa. Koskeeko se siis myös rokottamattomia, eli voivatko hekin ottaa rennommmin?
MR: Öö, no me ei tiedetä, no just nyt ei pystytä ottaa vielä rennommin, koska meidän tarvitsee tämä Omikron-huippu selättää tai saada se Omikron-tartuntajakso menemään siten, että sairaaloissa on kohtalainen määrä - tai ei ole liian paljon ihmisiä - ja yhteiskunta toimii, että kaikki eivät ole samaan aikaan sairastamassa tai karanteenissa, mutta että mitä minun ymmärryksen mukaan tai mitä ajattelen, että tapahtuu, että kansakuntana me pärjätään koronan kanssa sitä paremmin mitä parempi meidän puolustuskyky virusta vastaan on, ja tämä puolustautuminen tapahtuu tai puolustuskyvyn parantuminen tapahtuu joko rokotteiden kautta tai sitten altistumalla virukselle. Ja virushan ei katso sitä, että ollanko rokotettuja vai rokottamattomia, ja paljon mukavampi on kohdata virus rokotettuna kuin rokottamattomana, eli siinä mielessä, että kyllä varmaan aika moni rokottamatonkin tulee nyt sitten koronavirukselle altistumaan, ja tosiaan sitten kun katsotaan sinne, tuonne parin kuukauden päähän, kun ollaan tämä [Omikron]piikki, tai -aalto tai -tsunami ohitettu, niin sitten mietitään, että minkänäköistä se normaalielämä sitten tai yhteiselo tän koronaviruksen kanssa tulee jatkossa olemaan.
T: Jos se suunta kuitenkin on tulevaisuudessa se, että koronaviruksen kanssa on pakko elää meillä täällä Suomessakin, niin kenen kohdalla - tai onko enää mitään ihmisryhmää tai -joukkoa, kenen [joiden] kohdalla se on edelleen vakava riski, tautimuoto, vai suhtaudutaanko kaikkien kohdalla [koronaan] yhtä normaalisti?
MR: Joo, jos tossa ehkä tulee mieleen taas, että pitäisikö olla koronapassi ja tiettyjä asioita, mitkä ovat mahdollista vain rokotetuille tai taudin sairastaneille - voi olla tarve, että tämmöistä aiempaa koronapassia varmaankaan ei kannata ottaa käyttöön, johtuen siitä, että tämä Omikron tarttuu myös rokotusten saaneitten tai rokotteitten saaneitten kautta, jolloin sitten ei voida luoda semmoisia tiloja, joissa ei olisi riskiä tartunnalle. Eli että jos on jonkunnäköinen passi, niin se on varmaankin rokotepassi sitten jatkossa, joka sitten mahdollistaisi elämän. Öö, on ihmisiä, jotka ovat isossa riskissä, eli jos on perussairaus tai lääkitys, joka heikentää puolustusvastetta, niin ei se niinkuin koronaviruksen vaarallisuus ole mihinkään hävinnyt. Ja sitten voi hyvin olla, että rokotuksiinkin sitten siellä iäkkäitten rokotussuojaa tarvii vielä päivittää, mutta että tilanteessa, jossa puhutaan perusterveistä, työikäisistä, kolme rokotusannosta saaneesta, niin kyllä siinä kohti sitten pitäisi löytää ne keinot, miten pystyy elämään sitten mahdollisimman normaalia elämää, ja niinkuin siinä mielessä suhtautua sitten koronavirukseen yhtä kunnioituksella kuin influenssaan tai RSV:hen tai parainfluenssaan tai moneen muuhun hengitystieinfektioita aiheuttavaan virukseen.
T: No mitä se käytännössä sitten tarkoittaisi, jos tämä koronavirus tullaan ennemmin tai myöhemmin ikään kuin normalisoimaan myös meidän yhteiskunnassa? Mitä se lääketieteellisesti...
MR: Joo, no eniten mitä... Että jossain kohdin sitten ei ole enää mielekästä näitä tartunnanselvityksiä tehdä eikä lieväoireisten taudindiagnostiikkakaan välttämättä ei jossain kohdin ole enää mielekästä. Eli jossain kohti, oletan, että koronavirus tulee poistumaan yleisvaarallisten tartuntatautien listalta - niikuin esimerkiksi sikainfluenssavirus oli jonkun aikaa yleisvaarallinen tartuntatauti, ja sitten poistettiin listalta. Se ei taas sitä virusta tee yhtään vaarattomammaksi, mutta mitä se tarkoittaa, niin siinä kohdin ei ole enää lain edellyttämiä kontaktiselvityksiä eikä karanteeneja.
T: Joo, no meillä on edelleen tuo koronapassi, sit se on ollut käytössä jonkin aikaa, mutta onko siitä oikeastaan mitään hyötyä enää tässä vaiheessa, kun monet kolmannenkin rokotteen saaneet [saaneista] ovat saaneet tartunnan?
MR: Joo, no kyllä se paremmin pitäisi minun mielestäni olla tässä nykytilanteessa. Että se idea oli oikein hyvä, että hyvä että tuli koronapassi, oli todella hienoa, että kulttuuritapahtumia pystyttiin järjestämään, mutta että jos tulee passi, niin kyllä se käytännössä tarkoittaa sitten, että se on rokotuspassi, eli dokumentti siitä, että on riittävä rokotussuoja joko rokotusten tai sairastetun taudin kautta, ja tavalla tai toisella täytyy löytää keinot, että kulttuuri- ja urheilutapahtumat pystytään järjestämään, pystytään käydä ravintoloissa ja pystyy sitten nuorisokin näkemään toisiaan. Ja kyllä meidän tarvii saada näitä - että minusta [on] erittäin hienoa, että koulut on pystytty nyt pitämään auki, mutta myöskin taasen, että jos ajatellaan, että yliopisto-opiskelijoita, kaksi vuotta menty aika lailla varmaankin siellä etäopetuksella, että ihan tämmöisen yhteisöllisyyden ja sitten niinkuin nuorten normaalin elämän mahdollistamisen kannalta tarvitsee sitten löytää keinoja, että päästään yliopistossa opetukseen ja pääsee sitten nuoret ihmisetkin näkemään toisiaan normaaleissa oloissa. Jos se vaatii sitten sen rokotepassin, niin sitten se vaatii sen.
T: Niin, onko nyt kuitenkin edessä se, että siitä [rokotepassista] tullaan jossain vaiheessa ihan kokonaan luopumaan - sitten viimeistään siinä vaiheessa, kun se [koronavirus] luokitellaan yhtä vaaralliseksi tai vaarattomaksi kuin influenssa tai ne muut [hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset]?
MR: Kyllä mä nyt näen sen [rokotepassin] tämmöisenä tilapäisenä [järjestelynä], että en mä näe sitä niinkuin sanotaan, että kaksi vuotta eteenpäin, ja me ollaan vielä näyttämässä sitten [rokotus]passia, kun ollan menossa syömään. Että me päästään eteenpäin ja pystytään yhteiskunta pitämään avoimena, pystytään elämään mahdollisimman normaalia elämää huomioiden, että meillä on tämä edelleenkin riippumatta siitä, onko se luokittelu yleisvaarallinen vai mikä se on, niin meillä on edelleenkin tämä vaarallinen virus, josta huomattava osa altistuneista sairastuu vakavasti, ja totta kai näin, että näistä vakavasti sairastuneista valtaosa on rokottamattomia.
T: Tämä koronan Omikron-variantti leviää nyt rajua vauhtia myös meillä Suomessa. (...) Jos helmikuun loppuun mennessä on valtaosa eurooppalaisista vähintäänkin altistunut tälle Omikron-tartunnalle ja puolet ehkä saaneetkin sen, niin tehdäänkö me tällä Omikron-rokotteella enää mitään siinä vaiheessa, kun se tulee markkinoille?
MR: Joo, jää nähtäväksi. (...) Ja tosiaan näin, että kun katsoo näitä tämän hetken todennettuja tartuntoja, niin todelliset tapausmääräthän ovat huomattavasti isompia. Omikron tulee - tämä [Omikron]tsunamin aalto on hyvin jyrkkä, joka tarkoittaa myöskin sitten sitä, että toinen reunakin tulee olemaan sangen jyrkkä, eli näin se todennäköisesti on, että huhtikuussa ollaan sitten valtaosin Omikronille jo sitten altistuttu.
T: Liian myöhässä tulee [Omikron-rokotteet]?
MR: Ei haluta olla pessimistiä! Hyvä, että jos sitä [Omikron-rokotetta] tarvitsee, niin se on sitten olemassa, mutta sitten taas se, että silloin on Omikronia vastaan väestössä ja Euroopassa ja maailmassa on niin paljon altistuneita, että sitä suojaa on hyvin, eli että jos sitten tulee taas sitä seuraavaa viruksen muotoa, niin se taas varmaan pyrkii sitten väistämään sitä suojaa sitä Omikronia kohtaan, jolloin sitten se [Omikron-rokote] ei välttämättä ole sitten jatkossa se paras rokote. Ja näistä ylipäätään, että kuinka paljon näitä tehosteannoksia vielä tarvitaan, niin mie en oo siitä niin vakuuttunut, että tuleeko neljättä ja viidettä annosta, jos puhutaan perusterveistä työikäisistä [ihmisistä]. Eli nyt on tosiaan kolmas annos menossa. Se että tarvitaan kolmas annos ei tarkoita sitä, että se ensimmäinen tai toinen annos olisi mennyt jotenkin hukkaan tai että ne eivät olisi toimineet, vaan se puolustuskyky rakentuu sitten vähitellen. On hyvin tavallista, että rokotteet - että tarvitaan enemmän kuin yksi annos rokotetta - etenkin, jos se rokote ei sisällä tämmöistä elävää taudinaiheuttajaa.
T: Tullaanko sillä Omikron-rokotteella rokottamaan ihmisiä, jos kuitenkin valtaosa on jo altistunut sille?
MR: Niin, just näin, että onko sille sitten tarvetta ja onko sille merkitystä, onko sille [siitä] hyötyä? Ja jos rokotetaan, niin ollanko sitten rokottamassa kaikkia? Tuskin kuitenkaan nyt ainakaan alle 12-vuotiaita vielä siinä kohti eikä alle 18-vuotiaitakaan. Tarvitsevatko nuoret aikuiset sitä? Että se [Omikron-rokote] on hyvä olla olemassa siellä, että meillä on näitä erityisryhmiä, joilla on syystä tai toisesta huono puolustusvaste tai on perussairauden vuoksi tai korkean iän vuoksi korkeassa riskissä, niin siinä mielessä ei ole turhaa työtä, että näitä rokotteita kehitetään, mutta jos ajatellaan perustervettä työikäistä [ihmistä], niin sitten voi olla pohdinnassa, että onko enää jatkossa paras mahdollinen rokote tällainen, joka kohdistuu siihen piikkiproteiiniin vai pitäisikö se olla jotenkin tällainen laaja-alaisempi koronavirukseen [vaikuttava], ja mahdollisesti sellainen rokote, joka voisi antaa laajemminkin koronaviruksille [suojaa], eli koronaviruksia on muitakin kuin tämä nykyinen [SARS-CoV-2]. Tai sitten että pitäisikö olla eri antoreitti, että olisiko se sitten tällainen nenäsumutteena annettava rokote, että tavallaan ylipäätään uutta siellä rokoterintamalla tarvitsisi tai on nähtävissä. Ja sitten esimerkiksi kuuden kuukauden välein toteutettavat rokotekierrokset koko väestölle, niin ehkä ne eivät ole ainakaan niin helppoja toteuttaa, eivätkä myöskään ole sitten niin tarkoituksenmukaisiakaan.
https://www.mtvuutiset.fi/videot-live/prog1046878