https://www.aamulehti.fi/a/9addd430-124 ... d26f115e7eNäin koronavirus etenee keuhkoihin ja voi olla hengenvaarallinen kenelle tahansa – Tutkijat Tampereella oivalsivat, miksi se murtaa ihmisen suojamekanismeja äärimmäisen tehokkaasti
Vielä keskeneräinen Tampereen yliopiston tutkimus viittaa siihen, että uudenlainen koronavirus tuhoaa ihmisen normaaleja limakalvojen suojamekanismeja soluja infektoidessaan. Siksi se etenee nielusta vauhdilla kohti keuhkoja ja voi aiheuttaa keuhkoissa massiivisen ja hengenvaarallisen tulehdusreaktion.
tilaajalle
4.4.2020 07.04 – Päivitetty 8.4.2020 15.10
(kuva)
Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila viimeistelee koronaviruksen tartuntamekanismeihin liittyvää tutkimusta etätöissä kotonaan Narvassa Vesilahdella.
Vesa Vanhalakka
Hannu Mänttäri, grafiikka
Aamulehti
Uusi koronavirus sairastuttaa monella tavalla: oireettomasti, lievästi, vakavasti ja tappavasti. Erityinen riski sairastua vakavaan tautiin on vanhuksilla ja ihmisillä, joilla on tiettyjä perussairauksia.
Silti kenenkään ei kannata tuudittautua ajatukseen, että selviää taudista helpolla: keuhkoihin etenemään päässyt Covid-19-tauti voi tappaa kenet tahansa. Myös hyväkuntoisen perusterveen ihmisen ikään tai sukupuoleen katsomatta.
Siksi on erittäin tärkeätä, että kaikki noudattavat säädettyjä rajoituksia ja annettuja ohjeita sosiaalisesta etäisyydestä sekä turvaväleistä muihin ihmisiin.
Sars-CoV-2-koronavirus on salakavala pöpö. Virus on uusi. Sitä ei vielä tunneta kovin hyvin.
Viruksen tiedetään tarttuvan ihmisen solujen pintaan tiukasti. Se myös vuorovaikuttaa tavallista voimakkaammin ihmisen solujen kanssa.
Lue lisää: Uusi tutkimus: Koronavirus takertuu ihmisen soluihin erittäin tiukasti – jopa neljä kertaa voimakkaammin kuin sarsin aiheuttanut virus
Solusta kopiokone
Uusi koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen ennen kaikkea pisaratartuntana, kun yskivä ihminen pärskäyttää ilmoille sankan joukon viruspartikkeleita yskösten mukana.
Virus tarttuu myös pintojen kautta, kun ihminen käsittelee kappaletta, jonka pinnalla on viruksia, ja sipaisee sen jälkeen kädellä tai sormella kasvojaan.
Elimistöön koronavirus tunkeutuu suun, nenän ja silmien limakalvojen kautta.
– Silmästä viruksilla on suora yhteys nenäonteloon kyynelkanavan välityksellä, Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila sanoo.
Silmän, nenän tai suun limakalvon pinnalle laskeuduttuaan virus takertuu pinnassaan olevien proteiiniulokkeiden avulla ihmisen solujen pinnassa olevaan ace-2-proteiiniin.
Viruksen proteiiniuloke on avain, jolla se avaa solun pinnassa olevan ace-2-reseptorilukon.
Lukon avattuaan virus tunkeutuu solun sisään. Siellä se muokkaa ihmissolusta kopiokoneen ja alkaa monistaa itseään.
Viruksen perimäaines on rna:ta. Rna muuntuu huomattavasti herkemmin kuin ihmisen perimäaines dna. Tätä ominaisuutta uusi koronavirus hyödynsi, kun se muuntui eläinviruksesta ihmisen sairastuttavaksi tappavaksi näkymättömäksi viholliseksi.
Solun sisälle tunkeutunut virus vapauttaa rna:nsa solun sisälle, tuottaa solun omaa proteiinikoneistoa hyödyntämällä tarvitsemiaan rakenneproteiineja ja pakkaa oman perimänsä viruspintaproteiinien sisälle.
Sen jälkeen solusta purkautuu ulos valtavasti uusia viruskopiota. Ne alkavat saalistaa uusia soluja.
Kuka?
- Seppo Parkkila
- Tampereen yliopiston anatomian professori lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
- Johtaa yliopiston anatomian tutkimusryhmää.
- Tutkii parhaillaan yhdessä väitöskirjatutkija Harlan Barkerin kanssa ihmisen solujen pinnassa olevaa ace-2-proteiinia.
- Ace-2-proteiinilla on keskeinen rooli uuden koronaviruksen aiheuttaman Covid-19-taudin leviämisessä, sillä koronavirus käyttää sitä reseptorina ihmisen elimistöön tunkeutuessaan.
- Reseptorit ovat solujen pinnalla olevia molekyylivastaanottimia. Niiden välityksellä solut reagoivat ympäristöönsä ja ympäristön muuttuviin olosuhteisiin.
Iskee suojaaviin soluihin
Ace-2-reseptoreita ei ole pelkästään ihmisen keuhkoissa. Niitä on myös ihmisen ala- ja ylähengitysteissä. Siksi uusi virus luultavasti aloittaa itsensä monistamisen jo kaukana keuhkoista.
– Ei niitä ylähengitysteissä välttämättä kovin suuria määriä ole, mutta ei niitä kovin paljon tarvitsekaan olla. Monistamisen saa käyntiin pienelläkin määrällä. Viruksen ei välttämättä tarvitse päästä keuhkoihin monistumaan. Kopiointi onnistuu kaikkialla, missä ace-2-reseptoreita on, Seppo Parkkila sanoo.
Reseptoreita on myös suoliston pintaepiteelisoluissa.
– Se selittää, miksi joillakin sairastuneilla oireena on myös ripulia.
Uusi tutkimus
Parkkila tutkii parhaillaan ihmisen solun pinnalla olevaa ace-2-reseptoria yhdessä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkijan, bioinformaatikko Harlan Barkerin kanssa.
Tutkimus on viimeistelyvaiheessa. Se halutaan saada julkaistua mahdollisimman pian.
Parkkila ja Barker ovat selvittäneet, missä ihmisen solutyypeissä uudelle koronavirukselle elintärkeitä ace-2-reseptoreita on.
– Kun tauti alkoi levitä, ajateltiin, että se on nimenomaan keuhkojen tauti ja että ongelman ydin on keuhkoissa, Parkkila sanoo.
Kun ace-entsyymi 1950-luvulla löydettiin, sitä löydettiin nimenomaan keuhkoista.
Sittemmin ace-2-entsyymiä on tavattu myös muualta kuin keuhkosoluista, esimerkiksi ylempää hengitysteistä.
Uudessa työssään Parkkila ja Barker ovat havainneet, että ace-2-reseptoreita on ennen kaikkea hengitysteitä suojaavissa soluissa.
Uusi koronavirus iskisi siis mekanismeihin, joilla mikrobit ja muut epäpuhtaudet pidetään poissa keuhkoista, kuten värekarvojen toimintaan ja liman liikkumista keuhkoista poispäin tukeviin soluihin.
– Virus näyttäisi tuhoavan soluja infektoidessaan ihmisen normaaleja limakalvojen suojamekanismeja, Parkkila sanoo.
– Jos virus onnistuu infektoimaan nielun alueen, se etenee hyvin tehokkaasti kohti keuhkoja.
Myös immuunijärjestelmällä on iso rooli siinä, miksi ihmiset sairastuvat Covid-19-tautiin niin monella eri tavalla.
Hauraat vanhukset ovat iso riskiryhmä, koska sen lisäksi, että heillä on usein jo muita perussairauksia, heidän immuunipuolustuksensa on ehkä vanhenemisen myötä heikentynyt.
– Immuunijärjestelmä ja perinnölliset tekijät ovat todennäköisesti ratkaisevassa roolissa sen taustalla, miksi eri ihmiset sairastuvat eri tavalla. Vaikuttaa siltä, että tähän kysymykseen vastaus ei löydy ace-2-reseptorista, Parkkila pohtii.
Mikä?
Suojamekanismit(kuva)
- Elimistö suojaa keuhkoja mikrobeilta ja muilta haitallisilta aineilta monella eri tavalla.
- Keskeisiä suojamekanismeja viruksia vastaan ovat värekarvojen toiminta, pikarisolujen lima, refleksit (yskä, aivastaminen) sekä luontainen että hankittu immuniteetti.
- Värekarvat ovat solun pinnassa olevia aktiivisia soluelimiä, joiden tehtävä on liikuttaa nestettä solun pinnalla tai liikuttaa solua nesteessä. Ihmisen hengitysteissä värekarvat liikuttavat limaa ja limaan tarttuneita epäpuhtauksia keuhkoista poispäin.
- Hankittua immuniteettia ei koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-tautiin ole, sillä kyseessä on uusi virus.
Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila on perehtynyt poikkeuksellisen tarkasti ihmisen solujen pinnassa olevien ace-2-proteiinien toimintaan ja siihen, missä solutyypeissä niitä on. Timo Marttila
Tulehdus yrittää torjua
Kun virus on monistanut itseään tarpeeksi, elimistöön ilmaantuu tulehdus.
Tulehdus on merkki siitä, että elimistö on havainnut tunkeilijan ja lähettänyt viruksen saastuttamalle alueelle puolustusjärjestelmän soluja.
Osa immuunipuolustuksen soluista tuottaa viruksia tunnistavia vasta-aineita. Osa tuhoaa vasta-aineilla merkittyjä viruksia.
Tässä vaiheessa ihminen alkaa yleensä huomata itsessään enemmän oireita.
– Tulehdus on elimistön normaali reaktio tunkeutujaa vastaan. Sitä tarvitaan paranemiseen, Parkkila sanoo.
Iso ongelma viruksen vastaisessa taistelussa on, että myös oireeton ihminen voi siirtää tartunnan toiseen ihmiseen.
– Näin on ehdottomasti. Jos virusta vain ihmisen elimistössä on, hän voi tartuttaa sitä toiseen ihmiseen.
Vaarallinen keuhkokuume
Suurin osa tartunnan saaneista selviää Covid-19-taudista kuumeella, yskällä, kurkkukivulla ja lievillä oireilla, jopa oireettomana.
Vakavaksi sairaus voi kehittyä, kun virus ja siitä seuraava tulehdusreaktio alkavat valtaamaan keuhkoja.
– Erityisesti vanhuksilla keuhkokuume on todella hengenvaarallinen, sillä heidän yleiskuntonsa ei välttämättä kestä sitä. On se kova tauti nuorellakin, mutta ennuste on paljon parempi, Parkkila sanoo.
Keuhkokuumeessa tulehdussolukkoa ilmaantuu keuhkoihin valtava määrä.
Keuhkojen kaasujenvaihdosta huolehtiviin miljooniin keuhkorakkuloihin alkaa kertyä nestettä.
Mitä enemmän rakkuloihin nestettä kertyy, sitä vähemmän rakkuloissa on tilaa hapelle.
Elimistö kärsii hapenpuutteesta.
Hiilidioksidin poistuminen keuhkoista häiriintyy.
Tästä seuraa hapenpuute ja hengenahdistus. Siksi potilaat tarvitsevat lisähappea tai tehohoitoa.
Vakavasti sairastuneelle voi kehittyä ards eli akuutti hengitysvajausoireyhtymä.
– Jos tauti pääsee etenemään vakavan hapenpuutteen asteelle, kokemus voi olla hyvinkin pelottava, jos tuntee, ettei saa happea riittävästi. Covid-19-tapauskuvauksissa on kerrottu myös monista muista ongelmista, kuten lihaskivuista, Parkkila sanoo.
Lue lisää: Taysissa on nyt erillinen koronapotilaille varattu teho-osasto, ja tältä siellä näyttää – Ylilääkärillä on vakava viesti Covid-19-taudista
Nukkuu pois
Niillä, joilla sairastuminen koronavirukseen on poikkeuksellisen vakava, viimeiset hetket ennen kuolemaa eivät Parkkilan mukaan ole vaikeita. Siitä pitää huolen hypoksia eli hapenpuute.
Hypoksian viimeisessä vaiheessa potilas vaipuu hiilidioksidinarkoosiin, kun hiilidioksidi ei pääse enää poistumaan elimistöstä, Parkkila sanoo.
Kuolema on melko rauhallinen. Ihminen ei koe tukehtuvansa, sillä tajunta on jo karannut. Hän ikään kuin nukkuu pois.
Miltä näyttävät vakavasti sairastuneen ja Covid-19-infektioon kuolleen ihmisen keuhkot ruumiinavauksessa?
– Tulehdusreaktio on massiivinen. Tässä taudissa keuhkot voivat olla tulehtuneet laajalti aivan reunaosia myöten. Kun keuhkokudosta katsotaan mikroskoopilla, tulehdussolukkoa näkyy paljon. Myös tulehdusnestettä on keuhkoissa runsaasti, Parkkila sanoo.
– Ei ruumiinavauksia kovin herkästi tehdä. Näitä keuhkoja avatessa tartuntariski on erittäin suuri.
Täsmennys 8.4.2020 klo 15.10: Grafiikkaan muutettu libidikalvon tilalle oikea termi lipidikalvo.
Tässä vielä pari artikkelia, jotka käsittelevät viruksen uudelleentarttuvuutta.
Coronavirus May ‘Reactivate’ in Cured Patients, Korean CDC Says
https://www.bloomberg.com/news/articles ... n-cdc-says
WHO investigates reports of recovered coronavirus patients testing positive again
https://www.businessinsider.com/who-inv ... ain-2020-4
Edit: niin se linkki artikkeliin...