Häikäilemätön vuokraisäntä
Selvitimme Oulussa kyseenalaista asunnonvuokrausbisnestä pyörittävän vuokraisännän toimintaa. Kun Santeri Kanninen ostaa huoneiston taloyhtiöstä, siitä voi "alkaa hurlumhei".
Oulussa toimii poikkeuksellinen vuokranantaja.
Hän riitelee jatkuvasti vuokralaistensa kanssa oikeudessa ja monissa hänen vuokraamissaan asunnoissa esiintyy järjestyshäiriöitä.
Useiden taloyhtiöiden osakkaat, asukkaat ja isännöitsijät tietävät hänet.
Vuokranantajasta puhutaan ja hänestä varoitetaan toistuvasti sosiaalisen median ja netin keskustelupalstoilla.
Hänen nimensä on
Santeri Kanninen. Kaleva julkaisee hänen nimensä, koska hänen kyseenalainen vuokraustoimintansa vaikuttaa niin moniin ihmisiin, että sillä voidaan katsoa olevan myös yhteiskunnallista merkitystä.
Perjantaina Kanninen sai tuomion rakentamisrikkomuksesta jutussa, jossa tuiralaisesta kerrostalosta löydettiin luvattomia asuntoja marraskuussa 2019. Niiden palo- ja käyttöturvallisuudessa oli merkittäviä puutteita.
Pasi Orava toimii Suomen Vuokranantajien Pohjois-Suomen aluepäällikkönä. Hän omistaa Oulusta useita vuokra-asuntoja ja on vuokrannut niitä yli kahden vuosikymmenen ajan.
– Hänen (Kannisen) toimintansa saastuttaa vuokranantajien toimintaa Oulussa.
Oravan mukaan Kanninen pyytää vuokra-asunnoistaan suhteellisen korkeaa vuokraa niiden kuntoon nähden. Vuokralaisiksi näyttää valikoituvan ihmisiä, joista ainakin osa tarvitsee yhteiskunnan tukea maksaakseen Kannisen vaatimat vuokrat. Usein vuokria jää myös rästiin.
Taloyhtiöiden kannalta vuokralaiset ovat ongelmallisia siksi, että osasta heitä aiheutuu toistuvasti erilaisia järjestyshäiriöitä.
– Hänen taloyhtiöissään tulee aina jonkinlaisia ongelmia – ennemmin tai myöhemmin, Orava sanoo.
Pekka on asunut monta vuotta Santeri Kannisen omistaman huoneiston naapurissa. Taloyhtiö tuntui maailman rauhallisemmalta, mutta muuttui radikaalisti Kannisen ostettua osakkeen kiinteistöstä.
– Siitä alkoi hurlumhei.
Ensiksi rappukäytävässä alkoi pyöriä porukkaa, jonka ulkonäkö herätti epäilyksiä. Sitten taloyhtiön yhteisissä tiloissa alkoi ilmetä murtoja ja tavaroita rupesi häviämään.
Kannisen huoneistossa kulki ihmisiä lähes kellon ympäri. Siellä kuunneltiin musiikkia ja metelöitiin jatkuvasti. Erilaisista järjestyshäiriöistä tuli arkipäivää.
– Yöllä saattoi yhtäkkiä alkaa stereot pauhaamaan. Portaissa tuli vastaan tyyppejä ihan sekaisin. Osa poltti porraskäytävässä tupakkaa.
Levottomimpina aikoina hän joutui soittamaan naapuriasuntoon poliisit useita kertoja päivässä.
Joskus Pekka jututti vuokralaisia ja ilmeni, että he olivat vapautuneet vankilasta.
Kertaalleen hän päästi porraskäytävään lämmittelemään Kannisen vuokralaisen, joka oli antanut omat avaimensa pantiksi velanperijöille.
– Ei siinä talossa uskaltanut asua kukaan.
Oululainen Jani on toiminut useiden sellaisten taloyhtiöiden hallituksessa, joissa Kannisella on ollut huoneisto tai huoneistoja.
Myös hänellä on kokemuksia Kannisen levottomista vuokralaisista.
– Pihalle ilmestyi huumeruiskuja. Vuokralaisen kavereita alkoi pyöriä pyykkituvassa, varastossa ja vintillä. Koko taloyhtiö oli hädissään, Jani kuvailee erään taloyhtiön tilannetta.
Hänen mukaansa Kanniselle annettiin useita varoituksia. Kun ne eivät rauhoittaneet tilannetta, yhtiössä ryhdyttiin valmistelemaan tämän huoneiston hallintaanottoa. Se on prosessi, jossa taloyhtiö ottaa huoneiston omaan hallintaansa ja vuokraa sen itse eteenpäin mieleiselleen vuokralaiselle.
Hallintaanotto jouduttiin kuitenkin perumaan, kun isännöitsijä ei ollutkaan toimittanut varoituksia perille lain edellyttämällä tavalla.
Jani kyllästyi ja möi huoneistonsa. Tälläkin hetkellä hänellä on myytävänä yksi hänen huoneistoistaan. Kiinteistövälittäjälle on annettu samat ehdot kuin aiemminkin: sitä ei saa myydä Santeri Kanniselle.
Vuosikausia isännöitsijänä toiminut Antti kertoo, että Kanninen tunnetaan hyvin oululaisten isännöitsijöiden keskuudessa.
– Kaikki tietävät, millaisia ongelmia hän aiheuttaa.
Myös Antilta löytyy useita erilaisia negatiivisia kokemuksia Santeri Kannisesta. Hän nostaa esimerkiksi kyseenalaisista toimista tapauksen, jossa Kanninen asutti pieneen kerrostalokämppään yhtä aikaa kymmenkunta maahanmuuttajaa.
– Siellä oli jatkuvia ongelmia, joihin taloyhtiö joutui puuttumaan.
Hankalaksi Kannisen toimintaan puuttumiseksi tekee esimerkiksi se, että hän reagoi ilmi tulleisiin järjestyshäiriöihin viime tipassa.
Taloyhtiössä on saatettu käynnistää prosessi tämän huoneiston hallintaanottamiseksi, kun Kanninen vaihtaakin vuokralaista.
Sitten on talossa on tovin aikaa rauhallista. Mutta ennen pitkää vaikeudet alkavat taas.
Kokeneena isännöitsijänä Antti kehottaa taloyhtiöitä antamaan varoituksia systemaattisesti heti häiriöiden ilmetessä ja viemään hallintaanottoprosessit loppuun asti.
Vaikeuksien varalle taloyhtiöillä olisi hyvä olla oikeuskulut kattava vakuutus.
– Häneen (Kanniseen) kannattaa suhtautua kuin vesivahinkoon, joka pitää korjata. Se maksaa, se harmittaa, mutta se pitää vain hoitaa pois päiväjärjestyksestä.
Santeri Kanninen on itsekin isännöitsijä.
Hän toimii ja on toiminut isännöitsijänä useissa oululaisissa asunto-osakeyhtiöissä. Hän on ja on ollut myös useiden kiinteistö- ja osakeyhtiöiden hallituksissa ja puheenjohtajanakin.
Kanninen toimii vastuuhenkilönä Oulussa kotipaikkaansa pitävässä CCR Rooms (City Centre Rooms) -yrityksessä, jonka aputoiminimen Aaltosaunojen toimialaksi kaupparekisteriin on merkitty saunatila- ja asuntovuokraus.
Käräjätuomioista ilmenee, että Kannisella on Oulussa useita vuokra-asuntoja. Hän on omistanut esimerkiksi Tuirassa sijaitsevan kerrostalon koko osakekannan.
Tämän juttuprosessin aikana ei saatu selvitettyä Kannisen omistamien vuokra-asuntojen kokonaismäärää eikä sitä, vuokraako hän myös muiden tahojen omistamia asuntoja. Häntä ei saatu haastateltua tähän artikkeliin lainkaan.
Hänen liiketoimintansa vaikuttaa kannattavalta. Vuonna 2020 Kanninen tienasi yli 120 000 euroa.
Hänellä on muutaman vuoden aikana ollut toistuvasti yli 400 000 euron vuosittaiset pääoma- ja ansiotulot.
Santeri Kannisen toiminnalle ovat leimallisia jatkuvat oikeudenkäynnit. Niitä on kertynyt ällistyttävän paljon.
Oulun käräjäoikeudessa on viime vuosien aikana ratkaistu yli 500 juttua, joissa Kanninen on ollut osapuolena. Kuvaavaa on, että kokonaismäärää selvitettäessä käräjäoikeuden sihteerin käyttämä tietokoneohjelma menee tilapäisesti jumiin.
Käräjätuomari Heikki Juntusen mukaan oikeusjutuissa on useimmiten ollut kyse vuokriin liittyvistä Kannisen vaatimuksista.
– Hän on yksityisenä vuokramarkkinasijoittajana täysin poikkeuksellinen. Hänellä on paljon asuntoja, joista poikii paljon juttuja, Juntunen sanoo.
Käräjäoikeus on antanut Kanniseen liittyen useimmiten yksipuolisia tuomioita, sillä vuokralainen ei yleensä ole vastannut hänen vaatimuksiinsa mitään. Vain osa vuokralaisista on hakenut myöhemmin tuomion takaisinsaantia eli sen kumoamista.
– Jostain syystä hänellä (Kannisella) näyttää olevan hyvin samantyyppisiä vuokralaisia, joiden maksukyky on huono.
Tyypillistä jutuille on myös se, että Kanninen vaatii muutaman kuukauden suuruista vuokraa sopimussakkona.
Vuokralainen on allekirjoittanut vuokrasopimuksen, mutta ei olekaan maksanut vuokraa niin pitkältä ajalta kuin siinä oli sovittu.
Osa ei ole aloittanut vuokrasuhdetta lainkaan eli vuokralainen ei ole hakenut edes asunnon avaimia itselleen. Silti hän on päätynyt oikeuteen Kannisen kanssa. Kanninen vaatii kanteissa myös korvausta oikeudenkäynnin aiheuttamista kustannuksista.
Ne eivät yleensä vaadi suullista käsittelyä, vaan käräjäoikeus ratkaisee ne puhtaasti asiakirjojen perusteella.
Riidattomissa velkasaatavissa velkoja eli tässä tapauksessa Kanninen voi tehdä tietokoneellaan itse haastehakemuksen käräjäoikeuden sähköisen palvelun kautta, hakea siihen ratkaisun ja siirtää sen ulosottoon. Hänen ei siis tarvitse astua jalallaankaan oikeuteen.
Viimeisin Kannisen vireille laittama juttu on viime viikolta. Siinä hän hakee kaikki vuokrat rästiin jättäneeltä vuokralaiselta lähes 5 000 euron saatavia, vaatii vuokrasopimuksen purkamista ja vuokralaisen velvoittamista pois asunnosta häädön uhalla.
Hän haluaa oikeuden ratkaisevan asian kiireellisesti. "Huoneistossa vietetään muita asukkaita häiritsevää elämää ja taloyhtiö uhkaa huoneistoa haltuunotolla", hän perustelee vaatimustaan.
Useasti Kannisen nostamat kanteet päättyvät lopulta sovintoon. Hän sopii kiistansa ja tuomioistuimen tehtäväksi jää sovinnon vahvistaminen.
Kannisen kanteissa vedotaan monesti vuokrasopimuksiin.
Ainakin osassa niitä näyttää olevan poikkeuksellisen tiukkoja ehtoja. Lähetimme yhden vuokrasopimuksen ehdot Suomen Vuokranantajien arvioivaksi. Samankaltaisten ehtojen sisältöön viitataan monissa Kannisen kanteissa.
– Sopimusehdot eivät nähdäkseni ole suoraan asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun pakottavan lainsäädännön vastaisia, mutta epätavanomaisen tiukkoja ne ovat, toiminnanjohtaja Sanna Hughes kommentoi.
Hän pitää erikoisena esimerkiksi sitä, että Kanninen vaatii kolmen kuukauden vuokraa sopimussakkona, jos vuokralainen ei ota huoneistoa hallintaansa. Sakko pitää maksaa myös, jos asunto irtisanotaan alle 23 kuukauden kuluttua.
Hughesin mielestä myös Kannisen vuokralaiseltaan vaatima 390 euron summa jokaisesta taloyhtiön lähettämästä varoituskirjeestä on poikkeuksellinen.
Vuokrasopimuksessa on myös seuraava ehto: vuokrankorotus tammikuun alusta, enintään 10 %.
Hughesin mukaan myös tämä ehto on tavanomaista suurempi eikä vastaa markkinoiden kehitystä.
Ehdoissa huomio kiinnittyy myös yhteiskunnan tukien ohjaamiseen vuokranantajalle. Vuokralainen sitoutuu siihen, että hänen Kelalta saamansa asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajan tilille.
Nämä seikat antavat katetta useiden Kannisen taloyhtiöiden hallituksissa toimineen Janin kovasanaiselle näkemykselle Kannisen toiminnasta.
– Hän toimii hyvin moraalittomalla tavalla. Hän lypsää asunnoistaan ylisuuria vuokria, maksattaa niitä yhteiskunnalla ja aiheuttaa sekasortoa taloyhtiöissä, Jani sanoo.
– Hän vie heikossa hapessa olevia ihmisiä vielä huonompaan suuntaan.
Edellä kuvailtu Santeri Kannisen toimintapa ei mitä ilmeisimmin ole laiton, mutta sitä voi pitää vähintäänkin kyseenalaisena.
Hän on ollut mukana myös rikosprosesseissa, joista osa liittyy huoneistojen vuokraamiseen.
Santeri Kanninen ja hänen isänsä
Toivo J. Kanninen saivat syytteet pelastusrikkomuksista jutussa, jossa Oulun keskustassa sijaitsevissa toimistotiloihin oli tehty paloturvallisuudeltaan majoitustiloiksi sopimattomia tiloja.
Isän syyte hylättiin ja pojan osalta syyttää perui syytteensä syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi.
Myös viranomaiset ovat joutuneet puuttumaan Santeri Kannisen toimintaan toistuvasti.
Esimerkiksi vuonna 2018 kaupungin rakennusvalvonta asetti hänelle uhkasakon Oulussa Alppilassa sijaitsevan kiinteistön vuoksi ja vuonna 2020 rakennuslautakunta antoi uhkasakon autotalliin rakennetusta luvattomasta asuintilasta.
Marraskuussa 2019 puolestaan Kanninen määrättiin purkamaan Tuirassa sijaitsevan kerrostalon kellarikerrokseen luvatta rakennetut asunnot. Niiden palo- ja käyttöturvallisuudessa oli merkittäviä puutteita ja pelastuslaitos asetti ne käyttökieltoon.
Hän ei purkanut niitä annettuun määräaikaan mennessä vaan muutaman kuukauden viiveellä.
Perjantaina annettu tuomio koski tätä tapausta. Käräjäoikeus katsoi hänen syyllistyneen rakentamisrikkomukseen ja langetti hänelle rangaistukseksi 25 päiväsakkoa eli 3250 euron sakot.
Syyttäjä väitti, että Kanninen olisi rakentanut tai rakennuttanut nuo luvattomat asunnot. Oikeuden mielestä tämä väite jäi asiassa epäselväksi ja se hylkäsi sen.
Tuossa oikeudenkäynnissä kuultiin myös vuokralaisten kokemuksia Kannisen asunnoista.
Todistajana oli nainen, joka kertoi, kuinka hänen lapsensa muutti yhteen kellariasunnoista. Kämppä oli löytynyt Kannisen jättämän Tori.fi-ilmoituksen kautta.
Lapsi ei ehtinyt asua kellarissa monta päivää, kun hän joutui soittamaan poliisit sisään yrittäneen murtautujan vuoksi.
Kanninen järjesti lapselle nopeasti toisen asunnon. Se osoittautui vieläkin kyseenalaisemmaksi. Tuossa asunnossa oli sisällä jonkun toisen henkilön tavaroita.
– Jääkaapissa oli tuoretta ruokaa, todistaja kertoi oikeudessa.
Myös oululaisen Arjan lapselle järjestyi asunto Santeri Kanniselta muutama vuosi sitten.
Lapsi oli muuttamassa pois kotoa ja Kannisella vapaana ollut vanha kerrostalokaksio 580 euron hintaan tuntui varteenotettavimmalta vaihtoehdolta, vaikka vuokra oli sen kuntoon nähden kallis.
Arja tapasi Kannisen vuokrasopimusta allekirjoitettaessa. Mies korosti, kuinka hän haluaa auttaa nuoria ja muita syrjäytymässä olevia ihmisiä.
– Hän esiintyi eräänlaisena hyvän tahdon lähettiläänä, Arja muistelee.
Kanninen vaati, että asunnosta pitää maksaa etukäteen kahden kuukauden vuokravakuus ja lisäksi Arjan täytyy toimia takaajana lapsensa vuokrasopimukselle, vaikka tämä oli täysi-ikäinen.
"Omavelkainen takaaja, vastaa vuokrasopimuksen kaikista velvoitteista, pääoma, korko, perintäkulut, sopimussakot, vahingonkorvaus ym, samalla tavalla kuin vuokralainen", sopimukseen kirjattiin.
Seuraavan kerran Arja kuuli Kannisesta vajaan vuoden kuluttua, kun tältä tuli monen tuhannen euron lasku. Kanninen vaati maksamaan monen kuukauden vuokrat, jotka lapsi oli äitinsä järkytykseksi jättänytkin maksamatta.
– Mietin, että huh huh, millä minä tämmöisen jättisumman yhtäkkiä maksan? Arja muistelee kirjeen aiheuttamia reaktioita.
Hän hankki juristin. He vetosivat lakipykälään, jonka mukaan takaajan vastuu ulottuu enintään kolmen kuukauden vuokraan. Sen koommin Kannisesta ei ole kuulunut.
Kaikkien kohdalla Kanninen ei ole jättänyt asiaa sikseen. Esimerkiksi tammikuussa 2021 Oulun käräjäoikeus velvoitti erään vuokrasopimuksen taanneen henkilön maksamaan yli 4 000 euroa vuokrarästejä, sopimussakkoa ja Kannisen oikeuskuluja.
Takaaja valitti hovioikeuteen ja hävisi sielläkin. Hänen omat oikeudenkäyntikulunsa olivat lähes 10 000 euroa.
Tuo takaaja oli allekirjoittanut sanatarkasti tismalleen samanlaisen sitoumuksen kuin Arja.
Nyt hän joutuisi maksamaan kaikki lapsensa vuokrarästit. Korkeimman oikeuden nykyisen tulkinnan mukaan takaaja on lähtökohtaisesti vastuussa kaikista vuokralaisen maksamattomista vuokrista.
Arjalla on yksi neuvo vuokra-asuntoa etsiville.
– Miettikää tosi tarkkaan, millaiseen Kannisen paperiin laitatte nimenne.
FAKTA
Miksi julkaisemme Santeri Kannisen nimen?
Kaleva käyttää tapauskohtaista harkintaa julkaistessaan rikoksista epäiltyjen, syytettyjen ja tuomittujen henkilöiden nimiä.
Nimen käyttöä ohjaa muun muassa vastuullisten tiedotusvälineiden noudattama eettinen säännöstö eli Journalistin ohjeet.
Ohjeiden mukaan rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se ole tuomitun asemaan tai tekoon nähden selvästi kohtuutonta.
Santeri Kanninen sai perjantaina tuomion rakentamisrikkomuksesta.
Sitä voi pitää lievänä tekona, mutta se liittyy osaltaan asuntoihin.
Tässä artikkelissa osoitetaan, että Santeri Kanninen toimii kyseenalaisilla tavoilla harjoittaessaan vuokraustoimintaa.
Se on jatkunut jo useita vuosia ja se on keskittynyt erityisesti Ouluun.
Hänen toimintansa heijastuu myös muihin ihmisiin.
Sillä on merkitystä paikallisesti, mutta sillä voidaan nähdä olevan myös yhteiskunnallista merkitystä.
Nämä seikat ovat peruste sille, miksi Kaleva julkaisee hänen nimensä.
Kaleva yritti toistuvasti tavoitella Santeri Kannista kysyäkseen hän näkemystään tässä jutussa esille nostettuihin asioihin. Hän ei vastannut yhteydenottopyyntöihin.
Jutussa etunimellä esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu.
Heidän henkilöllisyyttään ei paljasteta muun muassa siksi, että he kertovat yksityiselämäänsä liittyvistä asioista.
Kukin heistä kertoo artikkelissa omista havainnoistaan.
Kaikkien haastateltujen henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.
Toimitus korostaa, että kaikilla Kannisen vuokralaisilla ei ole jutussa kuvatun kaltaisia ongelmia.
Jutun tietolähteinä on käytetty myös muun muassa noin 40 Kannista koskevaa tuomiota sekä muuta asiakirja-aineistoa esimerkiksi kaupparekisteristä.
LÄHDE
Ihmisten kusetusta jo kolmessa polvessa.
[Punaväri vaihdetty mustaan. Huom! uudelle kirjoittajalle: punainen väri on tarkoitettu ylläpidon käyttöön
-NILS-