Lähdevesijätti Finn Spring tuomittiin hovissa 290 000 euron korvauksiin sekä sakkoihin ympäristön turmelemisesta

[Tarkastaja Levisi]

EI taida näiden yritysten oikein ymmärtää, että kohta on 'patukkaa tarjolla'. Kun Toholampi on kyseessä, voisiko olla joku alueella vahvasti vaikuttava uskonlahko yritysten taustalla?

https://yle.fi/uutiset/3-11695657

14.12.2020 15:07

Elintarvikealan yritykset oikeudessa ympäristön turmelemisesta Keski-Pohjanmaalla – syytteen mukaan jätevesiä on johdettu luontoon ilman riittävää käsittelyä

Yritykset kiistävät syytteet ja korvausvaatimukset.

Syyttäjä vaatii keskipohjalaisille elintarvikealan yrityksille ympäristön turmelemisesta yhteisösakkoja ja yhteensä noin 1,8 miljoonan euron rikoshyödyn menettämistä valtiolle. Summa voi syyttäjän mukaan tarkentua alaspäin käsittelyn edetessä.

Lisäksi neljälle vastaajalle vaaditaan ehdollista vankeutta ja yhdelle sakkoja. Juttua käsitellään Pohjanmaan käräjäoikeudessa Kokkolassa koko viikon ajan.

Syytteessä on Suomen lähdevesien markkinajohtaja Finn Spring, joka tekee myös virvoitus- ja hyvinvointijuomia, sekä yrityksen uimahalli Lylyn pisara.

Lisäksi syytettynä ovat muun muassa patukoita ja proteiinituotteita valmistava Leader Snack ja urheilujuomia sekä mehu- ja maitopohjaisia juomia valmistaneen, jo konkurssiin asetetun Bullberryn edustajat.

Yrityksillä on tuotantoa Keski-Pohjanmaalla Toholammilla ja Lestijärvellä. Niillä on myös osin yhteisiä vastuuhenkilöitä.

Vastaajat kiistävät syytteet ja vaativat niiden hylkäämistä perusteettomina. Ne vaativat oikeutta myös hylkäämään kaikki korvausvaatimukset.

Yritykset viittaavat esimerkiksi siihen, etteivät viranomaiset ole missään vaiheessa puuttuneet asiaan, vaikka ovat olleet toiminnasta hyvin perillä.

Ne vaativat myös konkreettista näyttöä ympäristön pilaantumisesta ja kyseenalaistavat sen, mitä yksittäiset näytteet kertovat kuormituksesta.

Laskelmissa ja näytteissä ei niiden mukaan myöskään ole otettu huomioon tuotannon vaihtelua sekä määrän että käytettyjen raaka-aineiden osalta.

Jätevesien sokeripitoisuus riski ympäristölle
Kyse on tuotannon jätevesien johtamisesta luontoon puhdistamattomina tai puutteellisesti käsiteltyinä.

Myös ely-keskus yhtyy syyttäjän vaatimuksiin.

Syyttäjän mukaan tuotannon jätevesiä on päästetty ympäristöön ilman lupaa tai vastoin lupaehtoja. Erityisesti huomion kiinnittyy sokeripitoisuuteen, jonka vuoksi veden biologista hapenkulutusta kuvaava BOD-arvo on ollut huomattavan korkea.

Vesiä on päätynyt ojien kautta Lestijokeen ja Lestijärveen. Osassa syytteistä kyse on kapasiteetiltaan ja teholtaan riittämättömäksi määriteltyjen sakokaivojen kautta kulkeneesta jätevedestä.

Jätevedet ovat syyttäjän mukaan aiheuttaneet tai olleet omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista.

Vesinäytteet ovat paljastaneet happikatoa, rehevöitymistä sekä happi- ja hygieniahaittoja.

Pieneltä osin kyse on myös pohjaveden pilaantumisriskistä, sillä Finn Springin toisen tehtaan huuhtelujätevesi on kulkenut ojassa 20 metrin matkan.

Finn Spring toteaa muun muassa, ettei sokeri ole sinänsä myrkyllistä ihmiselle eikä ympäristölle. Näin ollen sitä sisältävä jätevesi ei sen mukaan aiheuta ympäristön pilaantumista.

Rikoshyödyn laskemisesta erilaisia näkemyksiä
Yritykset kiistävät myös sen, kuinka niiden saamaksi väitetty rikoshyöty on laskettu. Syyttäjä laskee, paljonko yritykset ovat säästäneet vuosittain kun jäteveden käsittelyyn ei ole panostettu vaaditusti.

Yritysten mukaan laskelma pitäisi suhteuttaa tuotantomäärään ja sokerihaittaan.

Myös syyttäjä arvioi maanantaina, että laskelmat täsmentyvät oikeuskäsittelyn edetessä.

Finn Springin saama hyöty on laskelmien mukaan Lestijärven tehtaan osalta runsaat 670 000 euroa ja Toholammin osalta yhteisvastuullisesti Lylyn Pisaran kanssa runsaat 650 000 euroa.

Leader Snackin katsotaan hyötyneen vuosien aikana runsaat 500 000 euroa.

Leader Snack katsoo, ettei se ole säästänyt kustannuksissa lainkaan, koska ne ovat kuuluneet vuokranantajalle. Yritys tuokin vahvasti esiin Toholammin kunnan roolin.

Yritys on vuokralla kunnan kehitysyhtiön rakentamassa tilassa, jonka käyttöönoton kunta on hyväksynyt. Myös jätevesien käsittelyjärjestelmän rakennuttaminen on ollut kehitysyhtiön vastuulla, ja yrityksen edustaja ihmettelikin oikeudessa, ettei mukana ole kehitysyhtiön edustajaa.

Syyttäjän mukaan näkökulma on relevantti, mutta toiminnanharjoittaja määrittää silti volyymin ja vastaa toiminnasta.

Lisäksi yrityksen mukaan syytteessä esitetyt jätevesimäärät on laskettu siltä ajalta, jolloin tuotanto oli jo kasvanut paljon suuremmaksi kuin se alkuvuosina oli eivätkä laskelmat annan oikeaa kuvaa toiminnasta.

Prosessi ja raaka-aineet ovat muuttuneet matkan varrella, ja niiden suhteet pitäisi ottaa huomioon asiaa käsiteltäessä.

Bullberryn tuotanto taas on vaihdellut vuosien varrella merkittävästi, ja esitutkinta on käynnistynyt vasta konkurssin jälkeen.

Syyttäjä: Olennaista luvan tarve ja selvilläolovelvollisuus
Yritykset tuovat esiin ympäristöviranomaisten roolin: kunta ei ole koskaan huomauttanut jätevesien käsittelystä. Niiden mukaan viranomaisten olisi pitänyt puuttua asiaan hallinnollisin keinoin, jos siihen olisi ollut tarvetta.

Toiminnanharjoittajalla on kuitenkin selvilläolovelvollisuus toiminnastaan ja sen ympäristövaikutuksista. Niinpä syyttäjän mukaan ei voi odottaa jonkun tulevan kertomaan, että toiminta pilaa ympäristöä.

Keskeistä asiassa on selvilläolovelvollisuuden lisäksi ympäristöluvan tarve, toteaa syttäjä. Vaikka yrityksen toiminta itsessään ei edellyttäisi ympäristölupaa, jätevesien johtaminen edellyttää silloin, kun se saattaa aiheuttaa vesistön pilaantumista.

BOD-arvot ovat olleet niiden korkeita, että ne voivat aiheuttaa pilaantumista, ja silloin yritys on lupavelvollinen.

Vastaajat vaativat myös konkreettista näyttöä ympäristön pilaantumisesta. Syyttäjän mukaan ympäristön turmelemisen tunnusmerkistö ei sellaista edellytä, vaan riittää, jos toiminta on omiaan aiheuttamaan pilaantumista.

Otsikko päivitetty
-NILS-

[JammuSetä]

Kyse ei ole uskonlahkosta.


Sinänsä hauskaa että sama vesi jota pullotetaan, on ojassa vaarallista,

[Rescuer]

Sinänsä hauskaa että sama vesi jota pullotetaan, on ojassa vaarallista,

Ei mitenkään ihmeellistä. Esimerkiksi maito maahan joutuessaan on ympäristölle vaarallinen...

[Villeri]

Lähdevedet markkinoidaan poikkeuksetta puhtautensa kautta, että sikäli imagollisesti Finn Springille kiusallista, toki myös muille. Ei tainnut firmojen johdoilla olla omia tontteja Lestijoen tai -järven rannalla?

[Tarkastaja Levisi]

Täällä on selitetty prosesseja tarkemmin. Kiinnostavaa seurata, koettavatko nämä perheyritykset jotenkin puolustella toimintaansa.
Tehtaan omistajat ovat yksinkertaisesti valehdelleet lupahakemuksessa vähätellessään huuhteluvesien määrää.

https://yle.fi/uutiset/3-10854121

Lähdevesien markkinajohtaja Finn Spring on johtanut jätevesiä ojiin vuosikausia – toisella tehtaista ei ole ympäristölupaa lainkaan

Ely-keskus kiinnitti huomiota Finn Springin jätevesiin vuonna 2016. Tilanne on sen jälkeen kohentunut.
jäteveden käsittely

1.7.2019

Finn Spring valmistaa 90 prosenttia Suomessa myytävistä lähdevesistä ja lisäksi muun muassa virvoitus- ja hyvinvointijuomia Keski-Pohjanmaalla Toholammilla ja Lestijärvellä. Yritys työllistää yli 80 henkeä.

Yhtiön omien jätevesien käsittely on kuitenkin ollut puutteellista. Tämä käy ilmi Ylen tätä juttua varten kokoamista tiedoista, jotka perustuvat julkisiin asiakirjoihin sekä nimettöminä pysytteleviin viranomaislähteisiin.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kiinnitti asiaan huomiota loppuvuodesta 2016 ja teki tehtaille ympäristöluvan tarpeen harkintaan liittyvän tarkastuksen.

Tarkastuksen lopputulos oli, että jätevedet pitää puhdistaa ja niiden puhdistamiselle ja johtamiselle pitää hakea ympäristölupaa. Lisäksi todettiin, että lupaviranomainen asiassa on valtion lupaviranomainen. Lupahakemus on nyt vireillä.

Ympäristölupa puuttui toiselta tehtaalta kokonaan
Toholammin Härkänevan tehtaalla ei ole ollut ympäristölupaa lainkaan, ja sen jätevedet on tarkastuskertomuksen mukaan johdettu tehdasalueen rajalla kulkevaan ojaan esikäsittelyn jälkeen aina lokakuuhun 2016 asti. Yritys oli tuolloin toiminut 25 vuotta. Esikäsittely tapahtui sakokaivoissa.

Kyse on tuotannossa syntyvistä pesu- ja huuhteluvesistä: putkisto huuhdellaan aromituotteen jälkeen ilman pesuaineita, laitteisto taas pestään ja huuhdellaan.

Lokakuusta 2016 jätevedet alettiin johtaa yhtiön uimahallin jätevedenpuhdistamoon. Puhdistamoprojekti oli aloitettu edelliskeväänä. Tehtaalla on nyt oma puhdistamo, yhtiön mukaan se kuuluu normaaliin kehitystoimintaan.

Finn Springin toiminta alkoi vuonna 1991 eikä se silloin vaatinut ympäristölupaa. Toiminta itsessään ei vaadi sitä vieläkään, mutta jätevesien käsittely ja johtaminen vaatii.

Luvan tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi toimiala ja toiminnan laajuus. Lupa voidaan vaatia myös muilla perustein, esimerkiksi jos tehdas sijaitsee pohjavesialueella tai toiminnasta aiheutuu vesistön pilaantumisen vaaraa.

Finn Springin hallintojohtaja Virpi Ali-Haapala kertoo sähköpostitse, että Finn Spring on hoitanut jätevedet asianmukaisesti toimintansa ajan ja hakenut ympäristölupaa vuonna 2004.

– Toiminnan luonteen vuoksi viranomainen ei ole nähnyt sitä todennäköisesti silloin tarpeelliseksi, Ali-Haapala kirjoittaa.

Yrittäjän tai yrityksen vastuulla on huolehtia, että sillä on toimintaansa tarvittavat luvat. Ympäristönsuojelulaissa on pykälä selvilläolovelvollisuudesta: sen mukaan toiminnanharjoittajan on tunnettava toimintansa, sen ympäristövaikutukset ja -riskit.

Hänen on myös tiedettävä, milloin toiminta tai osa siitä vaatii ympäristöluvan. Jos se on epäselvää esimerkiksi toiminnan laajentuessa, yrittäjän pitää ottaa asiasta selvää.

Ely-keskuksen tarkastuksessa vuonna 2016 kävi ilmi, että tutkimuksia Toholammin tehtaan jätevesistä oli tehty vuosina 2011, 2012 ja 2013, kerran kunakin vuonna. Toiminnanharjoittaja oli ottanut näytteet itse, tutkimukset oli tehty akkreditoidussa laboratoriossa.

Näytteiden pitoisuus on vaihdellut paljon, esimerkiksi happikatoa aiheuttava biologinen hapenkulutus rajustikin. Lisäksi määrityksistä puuttui keskeisiä suureita, kuten ravinteiden, rasvan, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen analyysit.

Ely katsoi, että noin vanhat tutkimukset eivät kuvanneet silloista tilannetta. Ely ohjeistikin yritystä, millaiset ovat näytteenoton ja analytiikan vähimmäisvaatimukset ja suositteli tarkkailuohjelman laadituttamista alan asiantuntijalla.

Lestijärven tehtaan vesistä bakteerikasvustoa ojaan
Finn Springin Lestijärven tehtaalla puolestaan on kunnan vuonna 2005 myöntämä ympäristölupa, koska tehdas sijaitsee pohjavesialueella. Luvan mukaan Finn Spring saa johtaa huuhteluvedet tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle.

Tuotannosta syntyvät huuhteluvedet kuvattiin lupahakemuksessa niin laimeiksi, ettei erillistä puhdistusta tarvita.

Siihen hakija kertoi kuitenkin olevan tarvittaessa valmiutta.

Ympäristöluvan mukaan vedenlaatua ja määrää on tarkkailtava säännöllisesti.

Vuonna 2016 tehty katselmus osoitti kuitenkin, että huuhteluvesi saa ojassa aikaan huomattavaa bakteerikasvustoa. Syyksi arvioitiin erityisesti korkeaa sokeripitoisuutta, joka aiheuttaa korkean biologisen hapenkulutuksen arvon.

Jäteveden hapenkulutus ylitti luparajan moninkertaisesti. Ely-keskus edellyttikin tarkastuskäynnin jälkeen myös Lestijärven tehtaalta valtion ympäristölupaa kunnan myöntämän luvan sijasta.

Myös tuo lupahakemus on nyt vireillä.

[Conan]

Firmat konkkaan, 80 työntekijää kortistoon ja aletaan rahtaamaan vettä Aasiasta ja Afrikasta konttilaivoilla.

[Luupää]

Sinänsä hauskaa että sama vesi jota pullotetaan, on ojassa vaarallista,

Kivaa että sinulla on hauskaa, mutta eihän vesifirman luontoon johtama vesi ole sitä samaa vettä, vaan, kuten aloituksen uutisessa selvästi sanotaan, tuotannon jätevettä. Käsittelemätön vesi suoraan luonnosta ei tietenkään ole ojassa tai muuallakaan vaarallista eikä edes haitallista.

Jossain Finn Springin pullossa ulkomaisista pullovesistä puhumattakaan vesi ei enää ole mitään puhdasta luonnon lähdevettä, vaan sitä on prosessoitu ennen kuin korkki kierretään kiinni. Käsittääkseni lakikin jo vaatii ainakin mikrobien tuhoamista. Käsittelyä ja kemikaaleja siis tarvitaan.


Hanavesi on muuten Suomessa parempaa kuin mitkään pullovedet:

https://yle.fi/uutiset/3-5823178

Hanavesi päihittää pulloveden

Hanavesi on Suomessa huomattavasti pullotettuja vesiä puhtaampaa. Kansanterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että pullovesissä on jopa sata ja lähdevesiautomaattien vedessä noin tuhat kertaa enemmän mikrobeja hanaveteen verrattuna.

14.2.2008 Päivitetty 31.10.2008

Vettä ei voida pitää hyvälaatuisena, jos sen mikrobipitoisuus on suuri. Suuristakaan pitoisuuksista ei kuitenkaan ole terveyshaittaa.

Pulloveden laatua heikentää pitkä säilytysaika. Pullotettu vesi on yleensä pohjavettä. Siinä on aina maaperästä peräisin olevia mikrobeja, jotka lisääntyvät säilytyksen aikana. Kokeet ovat jo aiemmin osoittaneet, että mikrobien määrä lisääntyy huimasti jo viikon aikana, kun pullot säilytetään huoneenlämmössä.

Kansanterveyslaitos toteaa, että pakattujen vesien käyttö puoltaa paikkaansa erityistilanteissa. Tällaisia voisivat olla vesiepidemiat. Lisäksi niissä maissa, joissa verkostovesi ei ole turvallista, on hyvä juoda pullotettua vettä.

Kansanterveyslaitos selvitti viime vuonna kaupoista ostettujen pullovesien ja eripuolilta Suomea testattujen lähdevesiautomaattien laatua. Kansanterveyslaitos tutki näytteet sadasta lähdevesiautomaatista ja 155 eri pullovedestä. Tutkimus koski vain hiilihapottomia vesiä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005241351.html

Pullovettä kuluu myös hyvän hanaveden Suomessa – ”On hyvä kysymys, miksi sitä ostetaan”

Erilaisten pullotettujen vesien suosio kasvaa. THL:stä huomautetaan, että hiilihapoton pullotettu vesi on tutkimuksen mukaan selvästi huonolaatuisempaa kuin hanavesi.

5.6.2017

Lähdevedeksi nimetyn pakatun veden on lain mukaan oltava lähteestä peräisin. Tästä syystä Suomessa toimivat panimot ja muut pakattua lähdevettä myyvät yritykset pullottavat vettä esimerkiksi Karijoella Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalta lähdevesialueelta.

Panimoliiton ja kulutuskäyttäytymistä tutkivan Nielsenin tietojen perusteella Suomessa ostetaan vuosittain tällaisia, usein muovipulloihin pakattuja hiilihapottomia vesiä useampi miljoona litraa vuodessa.

Panimoliitosta kerrotaan, että Euroopan virvoitusjuomajärjestön Unesdan arvion mukaan Suomen koko vesimarkkinan suuruus on noin 100 miljoonaa litraa vuodessa.

Liiton mukaan Suomeen tuodaan erilaisia pakattuja vesiä noin 20 miljoonaa litraa vuosittain. Liiton jäsenyritysten valmistamia kivennäisvesiä myytiin viime vuonna yhteensä reilut 70 miljoonaa litraa, mikä on noin viisi miljoonaa litraa enemmän kuin vuonna 2015. Määrään lukeutuvat sekä hiilihapolliset että hiilihapottomat pakatut vedet.

– Eniten kulutetaan hiilihapollisia vesiä, Panimoliiton viestintäpäällikkö Outi Heikkinen selventää.

Panimoliitolla ei ole tietoa siitä, mikä lähdevesien ja muiden hiilihapottomien vesien osuus koko vesimarkkinoiden koosta on.

Myös kulutuskäyttäytymistä tutkivan Nielsenin mukaan kotitalouksiin ostetaan enemmän hiilihapollisia vesiä. Hiilihapottomien vesien osuus kotitalouksien viime vuonna tekemistä kaikista vesiostoista on Nielsenin mukaan alle 10 prosenttia.

”Hanavesi on selkeästi parempaa”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan pakatun veden juomiselle ei ole mitään terveydellistä perustetta. THL:n vuodelta 2008 peräisin olevan tutkimuksen mukaan hiilihapottomien pullovesien mikrobipitoisuudet ovat hanavettä moninkertaisesti suuremmat.

– Päähuomio tutkimuksessa oli, että hanavesi on selkeästi parempaa kuin pullovesi. Vesi ikääntyy kaupan hyllyllä ja vähitellen mikrobit alkavat kasvaa pullovedessä. Se on väistämätön ilmiö, sanoo johtava tutkija Ilkka Miettinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Miettinen sanoo, että terveydellistä haittaa pullovesiin syntyneistä mikrobeista ei ole.

– Käytännössä ne kuitenkin ovat pullotettua pohjavettä. On hyvä kysymys, miksi sitä ostetaan, kun samaa tavaraa saa suoraan hanasta.

Miettinen huomauttaa, että Suomessakin on koettu tilanteita, joissa pullotettu vesi on ollut korvaamatonta.

– Kuten esimerkiksi Äänekosken vesikriisi viime vuodelta ja Nokian vesikriisi vuonna 2007 ovat osoittaneet, voi tulla erityistilanne, jolloin pullovedet nousevat arvoon arvaamattomaan.

– Lähtökohtaisesti Suomessa kuitenkin hanavesi on sama kuin juomavesi. Kun mennään Etelä-Eurooppaan ja muihin maanosiin, se ei enää ole itsestäänselvyys, Miettinen lisää.

Janoiselle hän antaa helpon ja taloudellisen vinkin.

– Tokihan hanavettä voi ottaa pulloon ja juoda siitä. Kunhan muistaa välillä pestä tai vaihtaa pullon.

Pullossa lillivien vesien nimittäminen lähdevedeksi on itse asiassa harhaanjohtavaa, vaikka laki sen salliikin. Kyseessä on prosesssoitu juoma, jonka valmistuksessa syntyy jätevesiä. Se ei ole mikään puhdas luonnontuote vaikka sitä sellaisena myydään.

Finn Spring myy vesiään sellaisellakin nimellä kuin Villi Lähdevesi. Viittaakohan tuo villiin meininkiin jätevesien kanssa?

[JammuSetä]

Samaa vettä pumpataan muuten Toholammin vesijohtoverkkoon. Eli se ”lähdevesi” on vesijohtovettä.

Ojaan on johdettu ylijäämävesiä.

[poikani]

Pakko ottaa kantaa tähän: Pullovettä kuluu myös hyvän hanaveden Suomessa – ”On hyvä kysymys, miksi sitä ostetaan”

Harva kai ostaa Suomessa kaiken käyttövetensä kaupasta. Hiilihapollista tai muuten hieman muokattua kyllä. Lisäksi joskus elämässä voi "tien päällä" tulla yllätyksellinen veden tarve, jos suunnitelmiin onkin tullut muutos, eikä hanavettä ole heti saatavilla.

Onpa omituista ihmettelyä.

Ympäristörikoksista pitäisi tuomita kovemmin kuin esimerkiksi veronkierrosta. Kummatkin ovat tyypillisesti suunnitelmallisia rikoksia, joissa tavoitellaan taloudellista hyötyä muiden kustannuksella. Kuitenkin ympäristörikokset ovat useimmiten sillä tavoin peruuttamattomia, että tuho ei ole suoraan korjattavissa.

[Järki]

Hell. SRK jäsenet touhuaa..?
Liekö vihkivettä vaan laskettu ojiin.

[On Anoi Kaa]

Kyse ei ole pelkistä lähdevesistä ja siksi tuossa jutussa mainitaankin esim. sokerit. Tuli yllätyksenä muu tuotanto, kun vain vedestä on ollut enemmän puhetta, mutta tuollahan nuo kertovat liemistään:

Vinnspringin tuotteissa on veden lisäksi erinäisiä kemiallisia liuoksia, jopa mallasjuomia.jpg (20.9 KiB) Katsottu 4078 kertaa

https://finnspring.fi/juomat/spring-kausijuomat/

Melkoisen halpamainen keino hakea säästöjä, kun vahingossa tällaiset seuraukset eivät synny. Eli tuskin on kyse yksittäisestä "ruikkauksesta", vaan tietoisemmasta touhusta. Jos syntyvät vahingossa, niin ei ole prosessi hallussa, kun kyllä ne vuodot kuuluu havaita. Jo siksikin, että leensä etenkin puhtaudella itseään markkinoivat firmat ovat pakostakin kiinnostuneita ympäristövaikutuksista ja käyttävät tiukkoja omia sisäisiä standardeja myös markkinoinnin apuna.

Toivottavasti ei lopu firman taru tähän, kun nyt on todella huono aika kärytä näistä. Toisaalta, yhtään työpaikkaa ei tulisi valtiovallan ylireagointien myöskään tuhota, vaan pyrkiä löytämään yhteinen, kaikkia hyödyttävä ratkaisu.

[JammuSetä]

Hell. SRK jäsenet touhuaa..?
Liekö vihkivettä vaan laskettu ojiin.

Eivät ole SRK porukkaa.

[Tarkastaja Levisi]

Käräjäoikeus vapautti ympäristönsottaajat. Toholammilla on myös tehty virvoitusjuomia sun muuta 2004 alkean ilman voimassa olevaa ympäristölupaa.

https://yle.fi/uutiset/3-11748725

Lähdevesijätti Finn Spring sai puhtaat paperit: kaikki syytteet ympäristön turmelemisesta hylättiin käräjäoikeudessa

22.1.2021 17:07

Syyttäjä vaati yhteisösakkoja, sakkorangaistuksia ja yhteensä lähes miljoonan euron korvauksia siitä, että tuotannon jätevesiä on johdettu luontoon ja ne ovat olleet omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista.

Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi kaikki syytteet. Yritysten ei katsottu syyllistyneen tahalliseen rikokseen tai törkeään huolimattomuuteen.

Oikeus totesi perusteluissaan myös, ettei kyse ole ollut ympäristömyrkyistä, vaan sokerista, joka on sekoittunut veteen. "Maalaisjärjen mukaan tällainen sokeriliemen johtaminen ojaan ei ole ympäristörikos".

Osalla tehtaista ympäristölupaa ei ole tuona aikana ollut, sillä sen tarve on ollut viranomaisillekin epäselvä.

Oikeus suuntaakin katseensa monelta osin kuntaan ja muihin ympäristöviranomaisiin.

Toholammin tehtaalle Finn Spring haki lupaa vuonna 2004, mutta asiaan ei koskaan saatu ratkaisua. Ympäristökeskus siirsi asian kunnalle, mutta siellä oli käsitys, että jätevesien lupa-asiat kuuluvat aina valtion viranomaiselle.

Toholammin lupaviranomainen onkin oikeuden mukaan laiminlyönnillään vaikuttanut lainvastaisen tilan syntymiseen.

[John Kimble]

Tuomiot tuli hovissa Finn Springille ja proteiinipatukoita valmistavalle Leader Snack -firmalle ja nyt tuli myös joillekin johtajille pieniä sakkotuomioita:

Lähdevesijätti Finn Spring tuomittiin hovissa 290 000 euron korvauksiin sekä sakkoihin ympäristön turmelemisesta

Hovioikeus katsoi, että lähdevesivalmistaja ja myös patukkatehdas Leader Snack olivat pilanneet ympäristöä johtamalla puutteellisesti käsiteltyjä jätevesiä luontoon vuosien ajan.



Syytteen mukaan Finn Springin ja uimahalliyhtiö Lylyn Pisaran jätevedet on johdettu sakokaivojärjestelmään, jonka kapasiteetti ja puhdistusteho ovat lleet täysin riittämättömät. Ylivuotovedet taas on johdettu avo-ojaan, mistä ne ovat kulkeutuneet eteenpäin. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

4.2. 13:31
•
Päivitetty 4.2. 15:52

Vaasan hovioikeus on tuominnut kaksi keskipohjalaista elintarvikeyritystä ympäristön turmelemisesta merkittäviin korvauksiin sekä yhteisösakkoihin. Hovioikeus päätyi täysin vastakkaiselle kannalle käräjäoikeuden kanssa, joka siis vapautti yritykset kaikista syytteistä noin vuosi sitten.

Oikeus katsoo, että yritykset olivat vuosien ajan johtaneet jätevesiä luontoon ilman riittävää käsittelyä ja ympäristölupaa sekä myös ympäristölupaehtojen vastaisesti, mikä on aiheuttanut ympäristön pilaantumista. Oikeuden mielestä toiminnanharjoittajan vastuulla on ymmärtää yritystoimintansa seuraukset, vaikka viranomainen ei valvoisikaan.

Toholammilla ja Lestijärvellä tehtaita pitävä lähdevesivalmistaja Finn Spring tuomittiin maksamaan 40 000 euroa yhteisösakkoa ja menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 250 000 euroa. Syytteet koskivat yhtiön molempia tehtaita.

Toholammilla sijaitseva patukkatehdas Leader Snackin hovioikeus tuomitsi 15 000 euron yhteisösakkoon sekä menettämään valtiolle rikoshyötynä 50 000 euroa.

Käräjäoikeus hylkäsi vuosi sitten kaikki syytteet, mutta syyttäjä ja ely-keskus veivät asian hoviin.

Myös yritysten johtajille tuomiot

Finn Springin toimitusjohtaja sekä hallintojohtaja tuomittiin molemmat ympäristön turmelemisesta päiväsakkoihin. Toimitusjohtaja sai 60 päiväsakkoa eli yhteissummaltaan 8 100 euroa. Hallintojohtaja taas 40 päiväsakkoa, jonka yhteissumma oli 4 880 euroa.

Myös patukkatehdas Leader Snackin toimitusjohtaja tuomittiin 40 päiväsakkoon yhteissummaltaan 2 280 euroa ympäristön turmelemisesta.

Hovioikeuden mukaan yhtiöiden johtajat olivat laiminlyönneet velvollisuutensa jätevesien käsittelyssä ja mahdollisiin ongelmiin varautumisessa sekä myös velvollisuutensa olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista.

Hovioikeus katsoi päätöksessään, että useana vuonna todetulla jätevesisienikasvustolla Lestijärvellä ja Toholammin Härkänevan tehtaalla on yhteys Finn Springin ja Leader Snackin jätevesien purkuputkiin.

Näin siis tehtaiden vesistöön päästämää sokerivesikuormitusta on pidettävä sienikasvuston pääasiallisena aiheuttajana. Jätevesien päästäminen vesistöön on aiheuttanut ympäristön pilaantumista.

Hovioikeuden mukaan Finn Springin menettely tapauksessa on myös kokonaisuutena arvioiden ollut törkeän huolimatonta. Yhtiölle oli määrätty tarkkailuvelvoite sokeria sisältäneille jätevesille, joissa on paikoin korkeita määriä happea kuluttavaa ainesta (BOD7).

Loput: https://yle.fi/uutiset/3-12301154

Tästä voi jokainen päätellä Suomen oikeusjärjestelmän nykyisen arvopohjan kun ympäristön turmelemisesta ja pilaamisesta, joka saattaa aiheuttaa olla suuria terveysriskejä ihmisille ja eläimille, tuomitaan 40-60 päiväsakkoa, mutta raamatun siteeraamisesta ja nettiin kirjoittelusta vaaditaan tyyliin 120 päiväsakon rangaistuksia.

Otsikon päivitys lienee paikallaan.

[murha.infon tiimi]

Otsikkoa muokattu.